Karjalan Laajoen Marttayhdistys 50 vuotta · DIGI

Mynämäen kunnankirjasto MYPKO 68.06

Karjalan Laajoen Marttayhdistys 50 vuotta

Kirja

503N038069

KANSIKUVA: per ennakurssit 17.5.1954

Kuvassa: Taimi Juslenius, Anni Österblad, Mirja Huhtala, Hannele Juslenius, Sigrid Ollila, Anna-Liisa Luotonen, Saima ja Birgitta Joki-Kouhila, Marjatta Vuoristo, Alma Helin, Eira

Ollila, Aini Koskinen, Anna Leppänen. Eeti Raitanen ja Mandi Junnila, Lyydia Mäkilä, Tyyne

Saatteeksi lukijalle

Tänä vuonna tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta siitä, kun Karjalan Tl Laajoen marttayhdistys perustettiin, ensin kuitenkin kerhon nimellä vähän aikaa.

Silloin oli Karjalan marttayhdistyksen puheenjohtajana Irja Ruuhimäki, ja Laajoen toimintaan valittiin puheenjohtajaksi Tyyne Nurmi.

Olen nyt lukenut Laajoen marttayhdistyksen pöytä- ja päiväkirjat, sekä toiminta­

kertomukset, ja todennut miten ansiokasta työtä alkuajan sihteerit Anna Leppänen ja Kerttu Junnila ovat tehneet kaikkien toimintatapahtumien suhteen niiden muistiin merkitsemiseksi, ja myöhemmin Pirjo-Liisa Laiho. Se on todella arvokasta historiaa Laajoen kylästä, ja toiminta ulottui alkuaikoina myös Karjalan kylän, Suutilan ja Sairisten alueelle, myöhemmin Laajoen lisäksi Suontaakse ja Tomaan.

Luonnollisesti aikojen saatossa toiminta on muuttunut, kuten kaikki muukin kehitys elämän sykkeessä. Näinkin iäkäs naisjärjestö on nähnyt runnellun maan jälleenraken­

tamisen ja uskomattoman hyvinvoinnin, on nähty alku EU:sta, joka on ihmeellistä

“arvailua”, varsinkin meille maaseudun väelle.

Mutta toiveikkaina katsomme eteenpäin ja toivomme yhdistyksemme ja koko järjestömme nuorentumista.

Kiitän omalta kohdaltani, kun olen saanut käännellä näitä “historian lehtiä”, se on ollut varsin mielenkiintoista ja toivon että tämä “opus” kiinnostaisi myös lukijaa hä­

märtymässä olevasta ajasta. Se ei ole mitenkään kaiken kattavaa, ja siksi se ei ole tarkoitettukaan.

Sen olen todennut, että tämän järjestön naiset ovat kulkeneet hyvien päämäärien hyväksi, ovat keränneet tietoa, taitoa ja kulttuuria itsensä kehittämiseksi.

Mynämäki, Laajoella huhtikuussa 1996 Marjatta Vuoristo

PUHEENJOHTAJA T:

Tyyne Nurmi 1946-1964,

Marjatta Vuoristo

1965-1972 1983-1990

Terttu Haanperä

1973-1980

Aino Halo 1981-1982

Maire Suominen 1991-

Kerttu Junnila 1970-1991

Martta Vuoristo

1992-1993

SIHTEERIT:

Anna Leppänen

1946-1970

Pirjo-Liisa Laiho 1994- .

Karjalan Tl Laajoen marttayhdistyksen 50 v. historiikki 1946 - 1996

50 vuotta sitten oli kokoontunut valistuneita naisia 1 pv. maaliskuuta 1946 Jusleniukselle. Aiheena oli perustaa marttatoiminta Karjalan kylään, Suutilaan, Sairisiin ja Laajoelle. Silloin ei kuitenkaan vielä perustettu yhdistystä, vaan Karjalan Martta­

yhdistyksen yhteyteen Laajoen Marttakerho.

Kokoukseen toi virikkeitä konsulentti Aili Viertokangas. Puheenjohtajaksi valittiin Tyyne Nurmi, varapuheenjohtajaksi Anni Österblad.

Johtokunnan vakinaisiksi jäseniksi valittiin Martta Orelma, Helli Hannula, Aira Mi­

kola ja Anna Leppänen, varajäseniksi Taimi Juslenius ja Lempi Haanperä.

Vakinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin Oili Sarelius ja Anna Rantanen, varalle Anna- Liisa Ylirekola ja Vilma Pihala.

Nuorten kasvattaminen oli jo silloin marttojen ohjelmassa, koska ensimmäisessä kokouksessa tehtiin päätös että lähetetään Tlirkuun tyttötyökursseille neljä henkilöä, Paula Impilä, Paula Mikola, Anna-Liisa Ylirekola ja Armi Junnila.

Varojen keräämiseksi päätettiin pitää ompeluiltoja jäsenten kodeissa joka toinen keskiviikko klo 19-30.

Tämän kokouksen puheenjohtajana oh Aili Viertokangas ja sihteerinä Alli Havu.

Seuraava hallituksen kokous valitsi puheenjohtajaksi Tyyne Nurmin, varapuheen­

johtajaksi Anni Österbladin, rahastonhoitajaksi Helli Hannulan ja sihteeriksi Anna Lep­

päsen.

Jo ensimmäisenä vuonna tehtiin päätös hankkia tuoremehupuristin, että saadaan sokerijuurikkaista siirappia.

Toukokuussa järjestettiin Laajoen koululla ohjelmallinen tilaisuus, josta kertyneet varat, noin 2.000,- mk, lahjoitettiin kansan-avun hyväksi.

Lokakuussa oh Karjalan maatalous- ja käsityönäyttely - maamiesseuran ja martta­

yhdistysten kanssa.

Monet kerhon jäsenet olivat vieneet näyttelyyn kätiöitään, joista osa palkittiin.

Pihanhoitokilpailu oli myös heti ensimmäisenä vuonna

Heräsi vielä ajatus ja päätös sähkömankelin hankkimiseksi. Tämä hanke tarvitsi varoja ja voimia, mutta oli tuiki tarpeellinen perheenemäntien apulainen, kuten sih­

teeri Anna Leppänen asian ilmaisi. Kun oli saatu mankeli - ei tosin vielä sähkösellaista, vaan veivattava, se oh saanut majan Leppäsen saunakamarissa joksikin aikaa. Vielä tänä ensimmäisenä vuonna tehtiin päätös kutomakurssien pitämisestä.

Ompeluiltoja oli ollut 19 kertaa ja retki Naantaliin - nämä olivat kaikkien jäsenten todellisia virkistyshetkiä, koska mukana oli 30 henkeä.

VUODET 1946- 1956

Tämä ensimmäinen 10 vuotta oli oikein rikasta toiminnan vuotta, kaikki olivat in­

nostuneina mukana.

Varojen hankkimiseksi pidettiin jopa iltamia Vehmalaisten maamiesseuran talolla.

Kaikki vuorollaan suorittivat ohjelmaa, ja kahvitusta varten ensimmäisellä kerralla os­

tettiin neljänneskilon kahvipaketti. Seuraavan kerran kun siellä olivat iltamat, ostettiin jo paketti verokahvia ja puoli kiloa sokeria.

Jäsenet leipoivat kahvipullan.

Mainittakoon vielä ohjelmasta, että näissä oli kummassakin myös näytelmä. Ensim­

mäisellä kerralla “Viisas neitsyt” ja toisella kerralla “Pium paum”.

Henkiset harrastukset olivat hyvin voimakkaasti näitten taloudellisten asioiden rin­

nalla.

Mutta sitten tuli myös ajankohtaiseksi isojen kangaspuiden hankinta ja se toteutet­

tiin v. 1948. Marjatta Haanperä ja Anna-Liisa Ylirekola valtuutettiin niiden hankintaan.

Ne hankittiin Theodor Koskelta Mynämäeltä. Ensin ne kiertellivät talosta taloon, olivat mm. Salmelan Berttan tuvassa.

Kun tätä omaisuutta alkoi kerääntyä, tuli ajatus myös omasta “marttamajasta”, ja tuumasta toimeen - kerättiin mm. puita Mynämäen seurakunnan metsästä, jotka sitten sahattiin Koskisen sahalla ja Oskari Rintala ja pojat olivat rakennusmiehinä.

Ilo oli suuri kun saatiin kaikki “kalustot” oman katon alle. Pidettiin vielä tupaantuliaisetkin oikein Petromaksin valolla. Sihteeri Anna Leppänen kirjoitti tästä tilaisuudesta näin:

24.8.1949 “Paitsi sitä tulo- eli rahapuolta, joka oli ilahduttavan runsas siinä tilai­

suudessa, jäi se nykyisten jäsenien mieliin ja muistiin ikipäiviksi. Melkein tyhjästä, olivat sinne, nuo toimeliaat ja siunatut naisen kädet luoneet valoa ja lämpöä, iloa ja riemua joka säteili jokaisen kasvoilta, joka jäsen oli puolestaan auttanut tämän tilai­

suuden onnistumiseksi.”

Rahan keruun järjestämiseksi pidettiin aina myös myyjäisiä, kuten nytkin Martta- majalla, ja mainittakoon, että ensimmäinen mies oli Erkki Joki-Kouhila, joka lahjoitti valmistamansa kauniin haravan ja kauhan, jotka tulivat hyvään hintaan.

1951 on mm. retkeilty Tiirassa, oltu tuomiokirkossa jumalanpalveluksessa, joka oli tavallista juhlavampi syystä, että arkkipiispa Ilmari Salomies asetettiin virkaan.

Siellä olivat mukana myös presidentti ja Rouva Paasikivi. Samalla matkalla tutustut­

tiin kodinsisustusnäyttelyyn, jonka piiriliitto oli järjestänyt. Ja kun kerran oli matkaan lähdetty, katsottiin vielä historiallinen elokuva, “Sadan miekan mies”. Näin oli kulunut

päivä vanhassa Suomen Turussa.

Vuoden lopulla järjestettiin jälleen myyjäiset ja mm. Vieno Vainio oli lahjoittanut kaksi piparkakkutaloa, joista toinen myytiin ja toinen arvottiin.

Näiden myyjäisten tuotto oli 1 3 . 0 0 0 mk.

Tänä vuonna maalattiin Marttamaja talkoilla. Mukana olivat martat ja lapset. Mm.

Anna Leppänen ja Eeti Raitanen maalasivat päätyä, kun olivat pidempiä, lisäksi näkyi Seija Österblad, Maija Veijalainen, Miikka Raitanen, Inkeri Lapila, Jukka Laakso, Eila Warinowskij, Birgitta Joki-Kouhila, Sirkka-Leena Leppänen, Eeva Mäkilä, Taimi Juslenius, Tyyne Nurmi, Aimo Leppänen, Hannu Mäkilä, Joel Joki-Kouhila ja Mandi Junnila, jotka kaikki olivat maalareita tai apulaisia.

1952 Tämän vuoden merkkitapaus oli 6-viikkoiset kutomakurssit Laajoen koulul­

la, kesällä. Opettajana oli Raili Välisuo, näyttelyt järjestettiin samassa paikassa, ja vielä tuloja kartuttaaksemme oli illalla tanssit Seikolan makasiinissa. Kurssilaisia oli 22.

Tlioremehupuristin hankittiin myös kuluneena vuotena.

1953 Marttavierailu, saimme Vehmalaisten yhdistyksen vieraaksemme Lempi ja Terttu Haanperän luokse. Aina vierailu tuo uusia virikkeitä toimintaamme, laulun ja leikin lomaan.

1954 Vuosi taisi olla piha- ja puutarha sellainen, koska retkikin tehtiin Lepaan puutarhaopistolle, jossa Alpo Jusleniuksen opastuksella saatiin tutustua hedelmäpuihin, kukkaistutuksiin, kasvihuoneisiin ja kaikkiin nähtävyyksiin. Samalla matkalla oltiin Hämeenlinnan kirkossa, Ahveniston parantolassa Aulangolla, sekä Hattulassa, missä Anna Rantasen toimesta oli kahvitarjoilu. Kaikki olivat virkistyneitä näkemästään ja kuulemastaan.

Syksyllä oli viikon kestävät ompelukurssit, jälleen Laajoen koululla kesällä. Opetta­

jana oli Marjatta Takala, kurssilaisia 14 h. Leninkejä tehtiin 30 kpl.

Syyskuussa lahjoitettiin Karjalan kirkkoon vihkiryijy “Kalajoelta”, jonka oli kutonut Marjatta Vuoristo.

Luovutustilaisuudessa olivat Terttu Haanperä, Anna-Uisa Luotonen, Marjatta Vuoris­

to ja Anna Leppänen, joka myös piti luovutuspuheen. Seurakunnan puolesta lahjoituk­

sen otti vastaan v.t. kirkkoherra Aimo Sorvari. Tilaisuus oli harras ja juhlallinen, jossa myös kirkkokuoro lauloi.

1955 Laskiaissunnuntaina oli ohjelmallinen iltama Vehmalaisten maamiesseuran talolla reippaalla ja iloisella ohjelmalla, josta mainittakoon puhe, kansantanhuja, kuorolausuntaa, lausuntaa, laulua ja paljon huumoria, sekä näytelmäkappale “Uusi eläinlääkäri”.

Kalevalanpäivän illaksi olivat nuoret järjestäneet Kalevalajuhlan Laajoen koululle.

Siitäkin tuli sievoinen summa jälleen marttojen kassaan.

Pikkujoulujuhlaa vietettiin Pihalassa. Ohjelma oli jouluista - mutta myös raittius-

aiheista, kun sysäys tuli Karjalan raittiuslautakunnalta, joka antoi martoille 2.000,- mk juhlan ja ohjelman järjestelyjä varten.

Tästä oli sihteeri Anna Leppänen kirjoittanut seuraavaa: “Tämä lahjoitus on erikoi­

sesti merkittävä, sillä se on aivan ensimmäinen, minkä olemme saaneet koko toimin­

tamme aikana, kuntamme miltään toimikunnalta, lukuunottamatta yhdistyksemme monia jäseniä, jotka ovat tehneet monia lajoituksia, ja ovat osoittaneet uhrautuvaa mieltä yhdistyksemme toimintaa kohtaan.”

Edellisenkin puurojuhlan Pihalan emännät oikeastaan lahjoittivat marttayhdistykselle, jonka tulot tekivät yli neljätuhannen markan.

1956 Helmikuussa oli kaksipäiväiset esiliinakurssit - kurssilaisia 23, ohjaaja Mar­

jatta Takala. Esiliinoja valmistui ainakin 2 kpl joka kurssilaiselle. Kesäkuussa olivat yhden päivän perennakurssit Jusleniuksella, ohjaaja Helvi Pyhäranta, 16 marttaa oli tullut oppiin monivuotisten kukkien istutuksesta ja hoidosta, joka jäi uuden kodin seinustale kukkimaan koko kesäksi, tietysti kodin emännän hyvässä hoidossa.

1957 Tämä vuosi oli hiljaiselon vuosi. On vain pidetty marttailtoja ja sellaista rutiinin­

omaista toimintaa; mankelia käynnistetty ja kangaspuilla kudottu mm. iso nukkamatto Tlirun yliopiston luonnontieteiden professorille.

Tlioremehupuristinta käytetty.

Suurin saavutus kai oh kun Marttamajalle hankittiin sähkö - joten mankelin käyttö tuli helpommaksi.

1958 Ystäväpiiristämme on Olga Ylirekola siirtynyt ajan rajan toiselle puolen. Hän oh perustajajäseniä, aina hiljainen, sävyisä ja hyvä ihminen, juuri sellaisena säilyy hä­

nen muistonsa keskuudessamme.

Mennyt vuosi oli Laajoella todellinen merkkivuosi, niin marttojen kuin koko kylänkin kohdalla. Laajoelle on valmistunut Laajoen Urheilu- ja Nuorisotalo. Huikea saavutus, talkootyönä. Jonakin päivänä oh 50 miestä töissä.

Martat muonittivat, monen monta pannullista kahvia ja voileipiä, keitettiin hemesopvat ja lihakeitot Taimin saunan padassa suurelle ryhmälle.

Tänäkään vuonna ei rahankeräystä voitu unohtaa, toimintamuodot vain muuttuivat.

Nyt pidettiin pannulappuarpajaiset vapun tienoilla - niin että joka arpa voittaa.

Laajoen koululla sitten 4.5.1958. Tarjoiltiin simaa ja tällä kertaa taas nuoret järjes­

tivät ohjelmaa. Näillä varoilla ostettiin kahvikuppeja, että voitiin talkoolaisia kahvittaa.

Suuri toiveemme on täyttymässä, koska marttojen osuus rakennuksesta on kolman­

nes, muut ovat Laajoen pienviljelijäyhdistys ja Karjalan Jousen Laajoen alaosasto.

Mittava hanke, johon käykäämme siis jatkamaan alkaneen vuoden toimintaa toivo­

rikkain, reippain mielin.

1959 Vuosikymmen on päättynyt ja uusi alkanut.

Päätettiin avustaa voimiemme mukaan Urheilu- ja Nuorisotaloa talkootöissä, mm.

päätettiin pyytää piiriliitosta konsulentti tekemään suunnitelmaa edellä mainitun talon ympäristöstä ja pihasta.

Marraskuun yhdestoista päivä oli Helga Mäkilä kutsunut meidät Lyydia Mäkilän muistoseuroihin, hän oli yksi ensimmäisistä jäsenistämme ja on nyt siirtynyt ajan rajan toiselle puolen.

Marraskuun 24 päivä pääsimme vihdoin Lempi Haanperän uuteen kauniiseen ko­

tiin, jota jo olimme odottaneet. Veimme hänelle kukkia ja kulhon tuliaisiksi.

Todettiin, että hattukurssit on pidetty ja tähän seuraan pitää ottaa hatut mukaan, sillä meitä valokuvataan ja haastatellaan oikein “aviisiin”.

1960 Laajoen Urheilutalolla on nyt ensimmäinen ompeluseura 20 päivä tammi­

kuuta, väkeä on tavattoman paljon, on nuoria ja vanhoja, miehiä ja lapsia. Lauletaan ihan täysin rinnoin, täällä on hyvä laulaa, leikitään piirileikkiä, pareina pyörii esim.

Aini Ahokas ja Arvo Ylirekola, Anna Leppänen ja Väinö Ollila, sekä monet muut, mutta toteamme suruksemme, että olemme unohtaneet niin monet piirileikkilaulut.

Olemme kaikki vielä aivan juhlatuulella ja iloisia, tämä kaunis ja avara juhlasali kohottaa tunnelman korkealle.

Tarjoillaan kahvia ja voileipiä, jotka ovat jääneet tuliaisjuhlan runsaasta tarjoilusta huolimatta, olemme tyytyväisiä ja kiitollisia niinkuin vain sellaiset voivat olla, jotka tuntevat ja arvostavat työn iloa.

Marraskuun kuudestoista päivä oltiin taas urheilutalolla, olivat esiliinakurssien päät­

täjäiset. Meitä kurssilaisia oli paljon ja jokainen me esiinnyimme mannekiineina ja esittelimme uusia essujamme.

14.1.1960 kokouksesta seuraa 2. pykälä.

Koska Urheilutalo on nyt saatu siinä määrin valmiiksi, että tuliaisjuhla on päätetty pitää tämän kuun 24 päivä alkaen klo 12.00 päivällä.

Ohjelmasta päätettiin seuraavaa: Anna Leppänen lupautui pyytämään Mynämäen V.P.K.

torvisoittokunnan esiintymään juhlassa. Marjatta Vuoristo ohjaa Laajoen nuorten kansantanhuesitykset. Lyyli Lehtonen lausuu runon. Sulo Ollila pitää tervehdyspuheen.

Pertti Alminoja esittää yksinlaulua sekä ohjaa kuorolaulua, juhlapuhe pankinjohtaja Laaksonen, vapaa sana, loppusanat Antti junnila ja lopuksi Varsinais-Suomalaisten laulu torvien säestyksellä.

Päätettiin säätiölle lahjoittaa 30.000,- mk Urheilutalon keittiön kaluston hankki­

mista varten.

Keskusteltiin uuden sähkömankelin hankkimisesta. Tyyne Nurmi sai valtuudet tilata se Ok. Apajasta. Anna Leppänen oli jo tiedustellut lainaa Karjalan Osuuskassasta, josta se luvattiin meille myöntää. Vanhan mankelin ja sähkömoottorit myynnistä päätettiin myöhemmin.

1961 Vehmalaisten martat olivat ehdottaneet ehtoollispikarien ostoa kirkkoon,

siitä syntyi erittäin vilkas keskustelu ja täydellisesti oltiin sitä mieltä, ettei Laajoen marttayhdistys osallistu niiden hankintaan, sillä se on melkoinen kustannus, vähävaraisia kun olemme.

Todettiin, että maaherra on vieraillut seurueineen Laajoen Urheilutalolla.

Birgitta Joki-Kouhilan häät on nyt tulossa, niitä myös pohditaan ja järjestellään. Ur­

heilutalon ulkorappaus on juuri valmiiksi tulemassa, siitä aiheutuu ympäristön siivous, ja ikkunoiden puhdistus päätettiin suorittaa talkoilla, Birgitan häiksi kuntoon. Lopuk­

si esitimme jokainen yksinlaulua, mutta paras kaikista oli Eira Ollilan loistoesitys “Neiti Sievänen”. Kyllä tämäntapaiset illat ovat niin ihmeen piristäviä, niissä vanhakin var­

masti nuortuu.

Todettiin, että ensimmäiset maaherra Kulovaaran seurueen päivälliset oli hyvin on­

nistuneet, vieraita oli noin 50 henkeä, heille tarjottiin voileipäpöytä, jossa oli monet leikkeleet ja salaatit, lihapyörykät, uudet perunat, porkkana- ja kukkakaalimuhennos ja jälkiruuaksi luumu-omenakiisseliä kermavaahdon kera.

Nyt on uusi vierailu taas tiedossa, nimittäin Karjalan kummikunnasta Ruotsista Fritslasta, tulee vieraita tänne ja taas pyydettiin marttoja laittamaan heille ja muutamil­

le oman kunnan edustajille päivällinen, noin 20 h.

Tuumasta toimeen jälleen. Valitsemme Marjatta Vuoriston ja Anna-Uisa Luotosen ottamaan vastuun kaikesta. Kunta suorittaa tästä vierailusta aiheutuvat kustannukset.

Ruotsalaisvieraat kävivät tämän jälkeen vielä Ollilassa, Mattilassa ja Rekolassa, missä heille tarjottiin tuoremehua ja kahvia.

1962 Todettiin, että uusi mankeli on nyt Marttamajalla valmiina. Ok. Apaja on toimittanut sen Kupittaan tehtaiden valmistamana, hinta 172.970,- mk. Kävi ilmi, että yhdistys tarvitsee lainaa 95.000,- mk, joka siis saadaan Karjalan Osuuspankista 10 vuoden ajaksi.

1963 Karjalan Osuuskassa on pyytänyt kahvitarjoilua 45-vuotisjuhlaan, johon odo­

tetaan vieraita 300 h. Vilkkaan keskustelun jälkeen päätettiin ryhtyä toimeen. Marjatta Vuoristo valittiin pääemännäksi ja hän ottaa apua niin paljon kuin tarvitsee.

Kaikki tavarat päätettiin ottaa kauppias Heinolta ja voi, maito, juusto ja kerma Kar­

jalan meijeristä, jotka tilaa Anna Leppänen. Kahvileivät, kakut, kahvi ja sokeri sekä voileipätarvikkeet tilaa Taimi Jusleniu ja Tyyne Nurmi.

Kassan johtomiehet lahjoittivat lyhentämällä marttojen mankelilainaa 8 0 - mk. Vuo­

den alussa saatiin säätiöltä 100,- mk avustus, joten lainaa on enää 500,- mk. Olem­

me tällä kertaa hyvin tyytyväisiä sen asian suhteen.

1964 Tammikuun 14 päivä olimme Joki-Kouhilassa Saiman luona. Täällä kynttilät lämpimästi lepattavat seitsenhaaraisessa kynttelikössä Birgitan pikku Juha-pojan kun­

niaksi, hän nimittäin on juuri saanut nimen, häntä me vuorotellen käymme tervehti­

mässä, mutta hän on vielä suloisen onnellinen ja tietämätön ympärillään olevasta

hälinästä, toivotamme kaikki hänelle onnea.

Helmikuun kokoontuminen oh Suovasen Irenen luona ensimmäisen kerran, veim­

me hänelle pienen lahjan, kuten tapana on ollut. Jälleen meillä oli mukana lapsukaisia, Eeva, Pirjo, Soile ja Jaakko - heidän leikkinsä tarttuu meihin vanhempiinkin.

Mandi Junnilan luona olemme maaliskuussa. Hän on huumori-ihmisiä joka tarttuu meihin muihinkin. Mandilla on tapana hakea laulut valmiiksi, ne hän laittaa paperille ja ei kun siitä vaan laulamaan.

Huhtikuun ilta on Eerolan isossa tuvassa, Tyynen ja Ailan kutsumana, on niin ihanaa ja avaraa, jossa me aikuisetkin voimme leikkiä lasten lailla.

Elokuulla olemme Saiman luona Mäkilässä ensimmäisen kerran, veimme lahjan, heillä oh juuri vietetty 70-vuotispäivää, joten tarjoilu oh tavattoman runsas - kaikkine herkkuineen.

On vierähtänyt toista kuukautta, on lokakuun neljästoista päivän ilta, olemme taas Nurmilla. Täällä on kaikki ympäristö kuten ennen, koti siisti, kukkaset kukkivat - mutta täältä on Tyyne poissa, hänen paikkansa on nyt kodissa tyhjä ja se on myös tyhjä meidän toveripiirissämme, olemme menettäneet nyt niin paljon, hän oh hyvä ja sävyisä ihminen, aina altis ohjaamaan ja auttamaan lähimmäisiään, hän oh niin keskeinen henkilö joukossamme, että tunnemme itsemme ihan orvoiksi, jäätyämme tänne suureen ikävään ja kaipaukseen.

Tänä iltanakin kyyneleet vierivät jokaisen poskilla, kun muistelemme niitä monia kertoja, kun olemme hänen kodissaan kokoontuneet, meillä oh niin hauskaa, hän oh niin humoristinen, aivan pikku asioista monta kertaa muodostui niin sydämellisiä ilon aiheita. Lähes yhdeksäntoista vuoden ajan oht Tyyne yhdistyksemme puheenjohtaja, kaikessa me luotimme Sinuun. Meille jäi Sinusta niin hyvä muisto. Me olemme Sinulle kiitollisia niin monen monesta asiasta, kaikista iloisista yhdessäolohetkistä, nyt me täällä kodissasi laulamme Sinun muistollesi vielä, ainahan Sinä pyysit meitä laulamaan.

Yritämme jatkaa tätä pientä ja vähäistä toimintaamme, sillä tiedämme, että se oh Sinunkin harras toivosi, ettei tämä yhdistys pääsisi sammumaan.

Puheenjohtajan tehtävät siirtyvät nyt Marjatta Vuoristolle, koetamme pitää näitä yh­

teisiä iltojamme entiseen tapaan. Ehkä aika helpottaa tätä tunnetta, nyt olemme syvästi ikävissämme. Toivomme, että Mirjam vielä joskus kutsuu meidät tähän kotiin, ettei tämä kerta jäisi viimeiseksi.

Joulukuun kuudestoista päivän iltana olemme Kerttu Mäkilän luona, uudessa kodis­

sa siellä Yläneen rajamailla, oh kaunis kuutamoinen ilta, kun Marjatta meitä sinne vei.

Lahjan kera Kerttua ja uutta marttakotia muistimme, hyvillä miein lähdemme joulun odotukseen.

1965 Eniten puheenaihetta riitti vanhainkotiin tehdystä vierailusta, joka irroitti meidät hetkeksi tutuksi tulleesta ympäristöstämme, aivan erilaisen elämän piiriin,

jota eme useinkaan tahdo muistaa, miten elämä muuttuu, kun jokapäiväisenä seuralaisena on vanhuus, raihnaisuus ja avuttomuus. Erinomaisen hyviä ovat nykyaikaiset laitokset, mutta sittenkin ne herättävät meissä syviä ajatuksia ihmiselämän tarkoituksesta ja ennenkaikkea kärsimyksistä.

Pirtanauhakurssi Koskisen Taimin ja Ainin luona

Heidän lämpimässä salissaan me pöytien ympärille vyötettyinä ahersimme lankojen ja pahvinpalasten kanssa. Väkisten tahtoivat sekaantua numerot ja langat. Ne jotka olivat näppäriä, saivat syntymään hyvin kaunista kuviollista nauhaa ja vieläpä useita malleja. Taas kerran totesimme, miten moninaisia voivat olla ne taidot, joita naisen kädet voivat suorittaa iloksi ja hyödyksi itselleen ja ympäristölleen.

Kynttilöitä valettiin joulukuussa Marjatan luona, jouluisissa merkeissä - laulettiin myös joululauluja.

Keskusteltiin siitä, kun Karjalan kirkko nyt on uusittu, voisiko marttayhdistys tehdä jonkun lahjoituksen tähän vihkiäistilaisuuteen. Esille tuli pienet kirkkotekstiilit, siis kirjaliinat saarnatuoliin ja alttarille.

Liisa Mäkilän huoleksi jäi tiedustella alan liikkeistä hintoja ym. Kerttu Junnila piti meille esitelmän “Kansallisesta kulttuuristamme”.

1966 Keskusteltiin Suomalaisen työn vuoden merkeissä tapahtuvasta toiminta­

suunnitelmasta. Ompeluilloissa päätettiin haastatella Amerikan kävijöitä.

Arvelan Elsan luona syyskuulla, ensimmäisen kerran hänen luonaan - tietysti veim­

me tuliaislahjan, ja saimme palkkioksi kaksi kertaa kahvia.

Ollilan Liisa ilmoitti, että Laajoen marttoja on pyydetty järjestämään kahvitarjoilu rukoushuoneella kirkkoherran virkaanasettajaisiin.

Keskustelu käy myös siitä, josko voisimme ruveta sivistämään itseämme, eihän se ole koskaan liian myöhäistä - siis opintokerhotyöhön.

Olemme Raitasella - pidämme siellä perunalimpun kurssin omatoimisesti.

Eeti on antanut kotinsa tähän käyttöön, kaksi päivää siinä meni, tässä olivat Eetin lisäksi mukana Hilkka, Aini ja Marjatta, toiset kävivät katsomassa.

Kaikki meni hyvin ja limppuja tuli niin runsaasti, että jokainen sai ja 10 kpl lähetet­

tiin vielä kekrimyyjäisiin.

Kirkkotekstiilit on hankittu. Liisa Ollila, Kerttu Junnila ja Marjatta Vuoristo ovat ne saaneet valmiiksi, ja helatorstaina on ensimmäinen jumalanpalvelus uusitussa kirkos­

sa, jossa ne luovutetaan.

Joulukuussa aloitettiin myös opintokerhotyö, johon osallistuivat melkein kaikki yhdistyksemme jäsenet. Tietoa ja taitoa vaatii jokapäiväistenkin asioiden hoito, naisten on opittava pitämään luonnollisena asiana, että he ovat mukana kaikissa perheen yh­

teisissä asioissa, meidän päivinämme ei ole pelkästään enää “miesten asioita”. Opin-

totyömme on nyt aivan alussa, mutta toivokaamme sen muodostuvan meille antoisaksi ja muotoutuvan niin, että henkisesti rikastumme.

1967 T\intuu aivan kuin uusi toimen tuuli alkaisi puhaltaa keskuudessamme, niin paljon nytkin on pohdittavaa: on “naistenpäivä”, on maatalousnäyttely “Vakka 1967”, piiriliiton arpojen myynti ja ennen kaikkea tämä opintotyö, kaikki yhdessäoloiltamme kuluvat nyt näissä merkeissä.

Irene ja Aini ovat olleet piiriliiton vuosikokouksessa. Heillä on kerrottavaa sieltä ja meidän kaikkien hämmästykseksi he tuovat “Kunniakirjan” Laajoen marttayhdistykselle, jonka piiriliitto on myöntänyt.

30 pv. maaliskuuta oli sitten se “naistenpäivää”, ja ohjelma oli rikasta. Puheenvuo­

roja käyttivät Seija Luojola, Eeva-Maija Lyy, Raakel Kaseva, kirkkoherra Vainio ja Jaak­

ko Backman.

Kaikkien puhujien johtolankana oli uskonnollinen hartaus, rakkaus lähimmäiseen, palvelualttius ja ihmisen taito sopeutua kanssaihmisiin ja niin koko yhteiskuntaan.

Niin oli juhlamme päättynyt ja me itse juhlan järjestäjät tunsimme henkisesti rikas­

tuneemme, urheilutalon kaunis juhlasali kauniisti koristeltuna on jo sinänsä sellainen asia, että se joka kerta laajokilaisen sydäntä lämmittää ja nyt vielä ne monet kauniit arvokkaat esitelmät tekivät tästä päivästä meille ikimuistettavan juhlapäivän.

Huhtikuun 28. päivä kävimme laulutervehdyksellä 90-vuotiaan Vilhelmiina Hummelinin luona.

Toukokuun 2. päivä olimme Raitasella “ylioppilaskirjoituksissa”. Puheenjohtaja on laatinut vastaukset valmiiksi, hän jakaa meille paperit, esittää kysymykset ja lukee vas­

taukset, me vain kirjoitamme, on niin hiiren hiljaista, vain paperit rapisevat, kun teks­

tiä syntyy koko opintokerhon voimalla. Yrjö käy useaan otteeseen ovella katsomassa ja ihmettelemässä, että mikä vaivaa, kun on niin hiljaista, ja pyytää Eetiä kanssaan nuk­

kumaan, joka taas herättää iloisen naurun remahduksen välillä.

Toukokuun 28. päivä Vuoristolla, Marjatta jakaa meille todistukset, kirjalliset ja käsi­

työmme, jotka ovat hyväksyttyinä palautettu piiriliitosta.

Limput ja leivonnaiset olivat jääneet sinne, olivat maistelleet ja syöneet kaikki, hyvik­

si arvostelleet ja niiden kohdalta tuli takaisin tuhannet kiitokset.

Keskustelua riittää pitkälti talvisesta opintotyöstämme. Olemme nyt oikeutettuja saa­

maan taitomerkit yhden vuoden suorituksista, sekä jäsenmerkin, koska nyt kuulumme valtakunnalliseen Opintotoiminnan Keskusliittoon. Molemmat merkit on tilattu ja saam­

me ne aikanaan.

Kesäkuun 29. päivä Leppäsellä, tuli tiedoksi, että Vakka -67 näyttelyyn asettamamme pöytä, “martta-ilta”, on palkittu toisella palkinnolla.

Myöskin muista näytteille asetetuista tuli runsaasti palkintoja, sekä myös työnäyt­

teistä.

Elokuun 17 päivä retki Haukkavuoren kesäkotiin, meitä oli 22 henkeä matkassa, saunoimme, uimme ja katselimme Pyhäjärven tyyntä ulappaa, kiertelimme lepokodin kaihoisilla rannoilla, kahvi oh katettu ruokasaliin, jossa myös pidimme oikein juhla­

kokouksen.

Syyskuun 24. päivä starttasimme kohti Marttilaa. Oh koittanut se suuri päivä, kun talvisesta opintotyöstämme jaetaan taitomerkit. Meille torstaikerholaisille se oh koho­

kohta, kun meidät kutsuttiin lavalle Maskun Akkakerhon kanssa, saimme rintaamme hopeisen kullatun avaimen, taitomerkin ja lämpimän kädenpuristuksen ja onnen toi­

votukset, jonka antoivat agronomi Sirkka-Liisa Louhe ja maisteri Elina Soinila.

Kiitettyämme - salamavalot välähtelivät, kun astelimme alas näyttämöltä, ja niin oh

“historiallinen” hetki ohi, niinhän tästä tilaisuudesta sanomalehdet kirjoittivat emäntä- päivien yhteydessä.

KRONI KKA:

Meit’ on tyttöjä Laajoella viistoista Jotka perustimme “Torstai-kerhon”

Ja ryhdyimme opiskelemaan Ikäämme ei toki ilmaista Se on varmasti salaisuus

Se kun vaihtelee kolmesta kymmenestä Aina kahdeksaan kymmeneen

Sillä mukana on anopit ja miniät Sekä äidit ja tyttäret

Onhan nykyaikaista kaikki nyt niin Tämä kronikkakin niin totta tosiaan Nykyaikaista sekin on niin

Runoratsun ohjat, suitset ja riimit Ne kaikki ovat löyhtyneet Ja rivien loppusoinnut

Ties minne ovat hävinneet Maijatta ryhtyi meitä juontamaan Sekin on nykyaikaista

Anna-Liisa oli ensimmäinen puheenjohtaja Ja Maijatta sihteeri

Siitä se sitten lähti pyörimään Meidän “Torstai-kerhomme” työ Ja jokainen setvisi vuorollaan

Näistä tehtävistä mainiosti Läksyt oli useammin kohtuulliset Että ehdimme myös keskustella Ja laulaa, niin totta tosiaan

Mehän lauloimme paljon niin!

Kerran sentään kun Hilkka oli puheenjohtaja

Oli läksy niin pitkä ja vaikea Mutta Mandi kun huumorilla

höysti sen

Niin me jaksoimme seurata Ja sinäkin iltana opimme

Monta tärkeää asiaa

Sitten seurasi ainekirjoitukset Joita laadimme huolella Ja viikon ruokalistat

Ne vasta oli hauskoja

Ja kun sitte jokainen vuorollaan Esitti kiijallisia taitojaan Oli ilo ja hämmästys aikamoinen Onko meillä kykyjä ja lahjoja

tällaiseen työhön

Henkiseen “Kulttuurityöhön"

Me arkisen elämän ahertajat Joiden työtä ei juuri näy

Mutta annas olla, jos tekemättä jää Se kyllä huomataan Kului talvi ja koitti kevät Tuli lopputenttien aika Kysymyksiin oli laadittava

vastaukset Ei riittänyt ilta,

oli otettava lisää yöstä Maijatta taaskin on juontaja

parhain

Hän meitä ohjaa tässä vaikeassa työssä

Toukokuussa Sirkka-Leena kiikutti piiriliittoon Marjatan suuren korin

Tarkastusta ja arvostelua varten Jonka Sisältö oli hyvin

erikoislaatuinen

Siihen näet oli koottu taitokiijat Kirjalliset ja käytännön työt Oli kudonnaisia, monenlaisia Oli virkkaus- ja ompelutöitä Oli essu ja pannunmyssy

Oli limput ja kakut, ja kääretortut Ja Mandilta omenapai

Paras todistus jälkimmäisten kelpoisuudesta

Oli meidän mielestämme se Että ne kaikki oli loppuun maisteltu Siellä piiriliitossa

Sirkka-Leena toi koria takaisin Sitten kerran taas aikanaan Ja me kokoonnuimme Marjatan luo

Todistuksia noutamaan Siinä iloisesti keskusteltiin

Ja papereita tutkittiin

Silloin kummasti riipaisi rinnasta Meidät kaikki oli hyväksytty

Tosin virheitä olimme tehneet Mutta ne kaikki oli korjattu Ja juuri se opettajan

“oikeinkirjoitusmerkki”

Se sydäntä lämmitti niin Sillä tämä “elämän oppikoulu-

laisen” mieli On joskus niin herkkä Että saa silmät kyyneliin Meidän “Torstai-kerhomme'' On hyväksytty myös Valtion opintotoiminnan Keskusliiton jäseneksi Saimme siis opintokerhojen

jäsenmerkin

Oli jälleen tilaisuus niin liikuttava

Kun Marjatta jaAnna-Liisa Kiinnittivät rintaamme jäsen-

merkin

Ja käteen saimme plaketin Silmät kirkkaina hymyssä suin Me asetuimme filmattavaksi Ja Sirkka-Leena nappasi

sellaisen kuvan Joka kelpoa näytettäväksi

AI KA R I E N T Ä Ä

On lämmin sumuinen sunnuntai­

aamu

Syyskuun kakskymmenes neljäs Marjatan, Anna-Liisan, Sirkka-Leenan

ja Ainin

autot starttasivat Laajoelta Päämääränä emäntäpäivät

Marttilassa

Emme ennen ole osallistuneet Näin suurella joukolla näille päiville Mutta nyt ovat lehdet kirjoittaneet Että tämä on “Torstai-kerhon”

historiallinen päivä Talvisesta opintotyöstämme Meille näet jaetaan taitomerkit

Totta kai siis lähdimme Marttilaan koko päivä oli meille juhlaa - Näitä muistoja emme koskaan tuhlaa Maakunnan martat monisatapäisenä

joukkona

Olivat kokoontuneet tänne Se jo kummastutti herkisti mieltä Kuulua näin suureen sisarusparveen Emäntäpäivien ohjelma kokonaisuu­

dessaan Oli hyväja arvokas

Mutta <<Torstai-kerholaisillen Kohokohta, kieltämättä oli se Kun meidät kutsuttiin näyttämölle Saimme onnentoivotuksen Ja lämpimän kädenpuristuksen

Sekä rintaamme taitomerkin Maijatta lämpimin sanoin

Vielä kiitteli piiriliiton edustajia Näin oli ensimmäinen opinto-

kurssimme

Saatu onnelliseen päätökseen

Kotimatkalle lähdettiin iloisin ja tyytyväisin mielin

Koko matka sujui mitä parhaiten Ei pienintäkään rikettä sattunut Sitäkin vaan ihmetellä täytyy Miten hyvin ja täsmällisesti Nuo autojen masinat ja moottorit Tottelevat hennon naiskäden ohjausta mutta nykyaikaista sekin on niin Kello seitsemäntoista tienoilla Odottavalle kotiväelle Voimme ilmoittautua Taitomerkit rinnassa Kiitos toinen toisillemme!

Kiitos kaikille!

“Torstai-kerholainen ” (Anna Leppänen)

Sopii ehkä Simo Salmisen nuotti.

1968 Auran emäntäpäiviUä olimme taas suurella joukolla; T aimi, Anna-Liisa, Ire­

ne, Liisa Mäkilä, Marjatta, Liisa Ollila, Kerttu, Saima, Eeti, Aini, Saima Mäkilä, Sirkka- Leena ja ja Anna.

Taitomerkkien jako oli meille ehkä tärkein tapaus, olihan se aivan kuin palkka tal­

visesta aherruksestamme. Yhdessä Mietoisten ja Maskun kerholaisten kanssa meidät kutsuttiin merkkejä noutamaan ja meille puhuttiin muutamia kiitoksen sanoja ja mei­

dän Liisa Mäkilä kiitti kaikkien kerholaisten puolesta.

Kotimatka alkoi ja pohdiskelu; jatkammeko vielä opiskelua ja menemme ensi vuon­

na emäntäpäiville hakemaan kolmen avaimen taitomerkkiä, sen näkee, ken elää.

Purjokurssit on pidetty Laajoen koululla ja kurssilaisia oh 18 henkeä, jotka kaikki olivat tyytyväisiä näkemäänsä ja kuulemaansa, mutta ennen kaikkea maistiaisiin. T a- lousopettaja Riitta Tirkkala ja puutarhanopettaja Eeva Nurmi pitivät nämä kurssit.

Helmikuun 29. päivä oh kankaanpainantakurssi, myös koululla, tähän kurssiin osal­

listui 12 henkeä, koko päivän teimme ahkerasti työtä ja niinpä olikin illalla valmista katseltavaa, oh pöytäliinoja, esiliinoja, pannunmyssyjä, kesämekon helmoja, kasseja ja verhoja, iloisia värikkäitä kuvioita tulvillaan. Tämäkin taito oh meille useimmille uusi, mutta niin sitä aina vaan oppii uutta.

V iikon kestävät raanukurssit on myös pidetty Kurssilaisia oh 9 henkeä, hyvin kau­

niita ja arvokkaita raanuja saivat kurssilaiset itselleen.

Molemmilla kursseilla oh opettajana Liisa Niemelä.

Tänä vuonna oh taas naistenpäivä, jossa oh mm. raanunäyttely ja kansalaisopiston näyttely.

Ohjelmaan sisältyi kirkkoherra Vesalan alkuhartaus, agronomi Elina Soinilan esitel­

mä “Leivästä ja leipäviljasta”, agronomi Ritva Myllymäen esitelmä “Naisen asema muut­

tuvassa yhteiskunnassa” sekä piispa Sormusen kirjoittama esitelmä, “Mitä kotisivistys on?”, Anna Lepp-äsen lukemana.

Saimme kuulla Emmi Joki-Kouhilan selostuksen piiriliiton järjestäm iltä

“Kansalaiskursseilta”, jossa hän oh mukana yhdistyksemme edustajana. Tämä edustus liittyy “Kolmiottelukilpailuun”, jossa myös olemme mukana.

1969 Franssukurssi Laajoen koululla, mukana 18 henkeä. Parsa- ja punakaali- kurssi Laajoen koululla maaliskuussa. Maaliskuussa oh myös Eeva Nurmen esitelmä

“Mansikan uudet viljelymenetelmät”.

Huhtikuussa oh jälleen Eeva Nurmen esitelmä “Ikikukkia”. Huhtikuun 13 päivä oh jälleen naistenpäivä, jota vietettiin marttajärjestön 70-vuotisjuhlavuonna, tällä kertaa V ehmalaisten marttojen kanssa yhteisesti Laajoen rheilutalolla, johon Liisa ja Marjatta sytyttivät 70 kynttilää.

T ervehdyspuhe Mirja Impilä, alkuhartaus kirkkoherra Eino Laaksonen, Maija-Riit- ta Ollila lausui runon, Minna Laaksonen soitti urkuharmoonia, tirehtööri Eino Kaasalai-

sen johdolla kuoro lauloi “Pyhä kolmiyhteisyys” ja “Uhraa kaikki säilyttääkses”, Kirsi-Marja Impilä esitti soittoa

Pirkko Mäki ja Salme T urjansalo tulkitsivat “Kanteletarta”. Karjalan Mieskuoro lau­

loi “Nouse laulu kaiu” ja “Maan ja taivahan, kaikki unhotan”.

Annikki Mikolan esitelmä “Minä opetan lapseni työhön”. Marttakuoro lauloi “Miks leivo lennät Suomehen” ja “Häämatkan.” Juhlan päätössanat lausui Liisa Mäkilä.

Nytkin taas voimme todeta sen, että me tarvitsemme pyhä- ja juhlamieltä aina välillä virkistyäksemme ja irroittaaksemme itsemme arjen työstä ja murheesta.

Helatorstaina toukokuun 15 päivä oli Karjalan kunnan ja Karjalan seurakunnan 100- vuotisjuhla.

Juhlat alkoivat kirkossa jumalanpalveluksella ja Laajoen martat oli pyydetty hoita­

maan tarjoilu Laajoen koululla - istuvat pöydät oli laitettu ja kaikki sujui hyvin, josta saimme paljon kiitoksia.

Säätiön hyväksi virkkasimme ison sängynpeitteen lappusista - joka sitten aikanaan arvottiin - sen voitti Seppo Karppi, tuli siitä 255 - mk säätiölle.

Heinäkuun 30. päivä oli kesäretki, tällä kerralla Sieravuoreen, siellä saunoimme, uimme ja ihailimme Pyhäjärven kirkasta, lämmintä vettä, nautimme virvokkeita ja kahvia oikein “kabinetissa”. V ielä tutustuimme koko alueeseen, kivinavetta-ravintolaan, mis­

sä tunnelma oli erikoislaatuinen.

Lokakuun 14. päivä Alli V uola on kutsunut meidät “Valaskallion Nikkarien” vieraik­

si, olipa historiallinen hetki, kun Maskun Akkakerho oli myös mukana - siis kaikki taitoavaimen suorittajat Varsinais-Suomesta.

“Nikkarien” on toivotus, Valaskallion kuulut “Nikkarit”, Kahden avaimen haltijat, Hyvin työ tehty on!

Toivotamme onnea ja menestystä loppuun asti!

Työkalut kuntoon!

(Muisti, Kynä ja Älynystyrät)

Lampunvarjostinkurssi Laajoen koululla marraskuulla, opettaja Raija Tamminen.

Sängynpeitteen loppulangoista tehtiin jälleen “plättejä”, tällä kertaa 2 kainutuolin mattoa, jonka saivat Aulis Laihinen ja Lempi Salmela-Mattila, 2 2 5 mk tuli jälleen säätiön kassaan.

1970 Huhtikuun 5. päivä oli Vehmalaisten talolla taas “naistenpäivä” molempien my järjestämänä.

Ohjelmassa oli Annikki Sippolan puhe ja Sirkka Jalon esitelmä “Koti, perhe ja yh­

teiskunta”, kirkkoherra Pekka Koiviston loppurukous.

Toukokuun 28. päivä olemme historiallisen hetken edessä - Urheilutalolla, jolloin

Torstaikerholaiset: vas. Mandi Junnila, Anna Leppänen, Hilkka Rauvola, Taimi Juslenius, Saima Joki-Kouhila, Anna-Liisa Luotonen, opinto-ohjaajana Marjatta Vuoristo, Aini Mäkilä, Irene Suovanen, Liisa Ollila. Edessä: Eeti Raitanen, Saima Mäkilä ja Kerttu Junnila.

Kolmoisavaimen marttojen valtakunnallisen taitokilvan osanottajia Helsingissä marraskuussa 1970. Laajoen marttojen edustajana Marjatta Vuoristo.

Martat luovuttamassa Terveysviestiä Laajoen apteekkiin Taimi Jusleniukselle elokuussa 1972.

Modistikurssit syyskuu 1959. Vas. Anna Leppänen, Taimi Juslenius, Sointu Helenius, Kaisa Ahokas, Liisa Ollila, Kerttu Junnila.

M artat kahvittamassa urheilutalon rakennustalkoissa kesällä 1959.

Mandi Junnila viemässä kahvia urheilutalon talkooväelle 1959.

Marttaillassa Lempi Haamperän luona huhtikuussa 1973, Lempi on täyttänyt 70 vuotta ja marttasisaret ovat antaneet päivänsankarille marttaviirin.

Asuntomessut M ynämäessä 1977.

Marttojen pukunäyttelyssä vas. Kerttu Junnila, Marjatta Vuoristo ja Elisa Summa

kraatari Salmisen tuvan edustalla.

Kerttu Junnilan 60-vuotispäivänä onnittelijoina: Hilkka Rauvola, Aino Halo, Terttu haanperä ja Liisa Ollila.

Martat ovat tulleet kutsumaan Anna

Laajoen Marttayhdistyksen Juhlavuoden stipendi annettiin Sanna Väliselle 30.5.1989.

Kuvassa Marjatta, Sanna, Kaisa, Sirkka-Leena, Kerttu, Raili, Hilkka, Mirja ja Henni.

Marttailta Kerttu Junnilan luona joulukuussa 1992 kuvassa: Anja

Roos, Vuokko Helin, Kerttu Junnila, Hilja Aho, Sirkka-Leena Koskinen, Raili Rauvola, Terttu Haanperä. Edessä: Pirjo-Liisa Laiho, Marjatta Vuoristo, Hilkka Rauvola, Sinikka Mäkilä, Impi Salmela, Maire Suominen.

M artat onnittelemassa M irjam Nurmea hänen 7O-vuotispäivänään 30.4.1993.

Kuvassa Raili Rauvolay Kerttu Junnila ja päivänsankari.

Martat onnittelemassa Hilja Ahoa hänen 70-vuotispäivänään 9.8.1993. Kuvassa:

Hilkka Ruohonen, Kerttu Junnila ja

Martat kesäretkellä Salon seudulla kuljettajana meillä oli Aito Helin. Vuosi oli 1993.

Hilkka Rauvola on kutsuttu marttojen kunniajäseneksi 29.3.1994. Kuvassa:

Anja Roos, Raili ja Hilkka Rauvola, Mirjam Nurmi, Sirkka-Leena Koskinen,

Terttu Haanperä ja Marjatta Vuoristo.

Vanhana juhannuspäivänä 24.6.1994 Pyhä-Henrikintien retki Munkkeinlevolle.

Martat mukana tarjoamassa ‘'lämmitystä

Marttojen esittelypöytä Laurin Markkinoilla

Marttailta Vihtorintuvassa Sinikka Mäkilä, Hilkka Lindroos, Minna Ruohonen, Eila Venho ja Marjatta Vuoristo.

Marttojen ruusut “Kyläkauppiaan ” ensi-illassa Maire Suominen ja Hilkka Lindroos jakam assa kukat.

Ansio- ja vuosimerkkien saajat marttojen 50-vuotisjuhlassa vas. merkkien jakaja Raija Riihiluoma, Terttu Haanperä, Hilkka Rauvola, Kerttu Junnila, Marjatta

Vuoristo, Kaisa Ahokas, Sirkka-Leena Koskinen, Anna-Liisa Luotonen, Vuokko Helin, Seija Lehtilä ja Raili Rauvola, Kerttu Mäkilä. Kuvasta puuttuvat Tyyne Warinovskij ja Aial Tamminen.

Varsinais-Suomen marttapiiriliiton toimihenkilöt:

Eeva Setälä, Riitta Kurkilahti, Raija Riihiluoma,

Raija Tamminen ja hallituksen puheenjohtaja Pirjo Ruska.

Laajoen martat tänä päivänä vuosikokouksessaan takana vas. Vuokko Helin, Terttu Haanperä, Maire Suominen, Hilkka Lindroos, Sirkka-Leena Koskinen, Raili Rauvola,

Marttamaja rakennettu kesällä 1949 Oskari Rintala ja pojat.

meillä on viimeiset työnäytteet “T orstai-kerhomme” työstä.

Tarkastajina piiriliitosta Elina Soinila, Raija Tamminen ja Raija Riihiluoma.

Työsuorituksemme seuraavat:

Saima: piimäjuuston ja tavallisen juoksutin juuston valmistus, perunien kuoriminen ja tiskaaminen.

Taimi: kuuma parsakeitto, siinä pieni keksivoileipä, ikkunoiden pesu.

Aini: kesäsalaatti, porkkanaraase, pöydän kattaus.

Annaliisa: raparperipiirakka, kahvi, kahvipöydän kattaminen ja kukkien asettelu Irene: lämpimät banaanivoileivät ja tiskaaminen

Kerttu: juomien valmistus, kotikalja ja “punaposki” sekä “varpumaton” teko.

Maijatta: porsaanseläke, herkkusienikastike, kukkakaali, herneet, paistetut ome­

nat, siis pääruokalaji, ja kukkien asettelu.

Anna: hiivaleipä, lanttulaatikko ja verhojen silitys.

Jännitys oh melkoinen, mutta he ehdottivat, että kun me nyt pääsemme “luokalta”, ja saamme todistukset, emmekö kutsuisi heitä uudelleen yhtä hienoille päivällisille!

Kiitollisuus ja helpotus täyttää mielemme, on se ollut kovaa ahertamista neljä vuotta, alkuun kun lähdettiin, meitä oh 15, loppusuoralle jaksoi vain 8.

Jokaisesta kokoontumisesta on “raportti”, siinä sinikantisessa vihossa, jota on kul­

jetettu neljä vuotta mukana jokaisessa tilaisuudessa.

Kiitos toinen toisillemme, mutta kiitos ennen kaikkea Marjatalle, joka tämän idean keksi ja on ohjannut ja vetänyt näiden vuosien ajan, toimittanut valtion myöntämän opintoavustuksen ja monet muut tehtävät huolehtinut jotka opiskeluun ovat liittyneet.

Kokoontumisia on ollut yh 100 kertaa näissä merkeissä.

Syyskuussa sitten Someron emäntäpäivillä meille ojennettiin ne kolmoistaitoavaimet, ja sen saivat Kerttu, T aimi, Anna, Anna-Liisa, Aini, Saima, Irene ja Marjatta.

T uikoon mainituksi, että näillä emäntäpäivillä oh lähes 1000 osanottajaa.

1971 Junnilassa 3 päivä kurssi “Muuttuva voileipä”, Raija Riihiluoma.

Pitkäaikainen, ansiokkaasti hoitanut sihteeri Anna Leppänen halusi luopua tehtä­

västään - olemme hänelle hyvin kiitollisia, ja päätimme anoa hopeista ansiomerkit pieneksi kiitollisuuden osoitukseksi.

“Taloudellisia kalaruokia” esitys Luotosella.

“Varhaisvihannes” ilta Liisa Mäkilän luona, Eeva Nurmi.

Laajoen Urheilutalolla jälleen “naistenpäivä”, toukokuun 23. päivä Karjalan marttojen kanssa yhteisesti järjestettynä.

Tällä kertaa Arja Laukkanen toi Pelastusarmeijan T urun II osaston, kuoro ja yhtye esittivät musiikkiohjelmaa, sekä osaston johtaja brigadööri Kerttu Kaskinen puhui.

Lapsikuoro esiintyi opettaja Laukkasen johdolla, toiminnanjohtaja Kaisa Näveri pu­

hui marttatyön merkityksestä ja jakoi ansio- ja vuosimerkkejä.

A n s i o m e r k i t :

Anna Leppänen, hopeinen

V u o s i m e r k i t : ( 25

Sigrid Ollila Lempi Haanperä Saima Joki-Kouhila T aimi Juslenius

Anna Leppänen Liisa Mäkilä Anna-Liisa Luotonen Kerttu Junnila Marjatta V uoristo Elli Hiominen

Tilaisuus oli Laajoen marttayhdistyksen 25-vuotisjuhla.

Karjalan seurakunnalle luovutettiin rippialbat (Srk. ehtoollispikarirahasto, kirkko­

kuoro sekä Karjalan ja Laajoen martat).

Kesäretki Sieravuoren maisemissa, oli jälleen virkistävä heinäkuun 27. päivä.

Marraskuun 3. päivä Helli Seikolan luona martta-illassa hänen 60-vuotispäivän rääppiäisissä.

1972 Liisa Mäkilän luona helmikuun 4. päivä, ylimääräinen kokous piiriliiton sään­

töjen muuttumisesta.

Sirke Peittilän esitys “Jäätelökakun valmistus”.

Kuluttaja-ilta V uoristolla helmikuun 11. päivä.

Viking on jakanut ilmaisia lippuja 80 kpl, päätettiin lähteä “risteilemään”.

Ravitsemisilta huhtikuun 27. päivä Bertta Salmelan luona. Päätettiin tilata “T er - veydeksi” julisteita 10 kpl, joita sitten jaetaan yleisiin laitoksiin.

Kesäretki Kiperiin Euraan, jälleen kotoisiin maisemiin, kuitenkin Satakunnan puo­

lelle. Se oh todellinen lepo- ja uimaretki - hienossa aurinkoisessa säässä, jälleen oli Pyhäjärven vesi ihanan virkistävää toisella puolella järveä.

1973 Keskusteltiin Marjatta V uoristolle anottavasta ansiomerkistä, tilattiin kaavak­

keet piiriliitosta.

Siivoustalkoot Laajoen Urheilutalolla 21.3.

Ahokkaalla jalkahoitoa 5.4. rouva Simola Junnilassa jalkahoitoa 10.4. rouva Simola

Lempi Haanperän luona 70-vuotispäivän rääppiäisissä, jaetaan kuntokortit; liiku säännöllisesti 3-4 kertaa viikko. Saima ja Heikki Mäkilän luona kesäkuun 7. päivä kultahääpäivän merkeissä. Sydämelliset onnittelut vaatimattoman lahjan muodossa.

Urheilutalon katontekotalkoot, martat mukana muonittamassa, talkoolaisia 26 hen­

keä. Edelleen urheilutalon lattioiden maalaustalkoot. Marjatta, Helli ja Kerttu maalasi- vat, Lempi, Irene ja Anna-Liisa laittoivat verhoja.

19 7 4 Avoimien ovien päivä Marttapiiriliiton 60-v. juhlavuoden merkeissä Laajoen Urheilutalolla 24.3.

Ohjelma: Terttu Haanperän tervehdyspuhe, Eeva Setälän puhe, hän käsitteli kotita­

louden neuvontatyön ja kuluttajavalistuksen koko marttatyön toiminta-ajan. T oisaalta Setälä sanoi henkisen ohjelman olleen saman arvoista käytännön työn kanssa. Onhan tänä päivänäkin huoli kodista, nuorista ja heidän tulevaisuudestaan. Marttojen tehtä­

vänä on korostaa elämää ylläpitäviä voimia.

Sen jälkeen oli lasten ohjelmaa, jota ohjasivat Hertta Käiväräinen ja Salme Lähde.

Tilaisuudessa luovutettiin Marttaliiton pieni kultainen ansiomerkki Laajoen marttojen edelliselle puheenjohtajalle ja piiriliiton valtuuston jäsenelle Marjatta Vuoristolle, sekä suuri hopeinen ansiomerkki pitkäaikaiselle rahastonhoitajalle Anna-Liisa Luotoselle, sekä marttojen 25-vuotismerkki Eeti Raitaselle, hän on ollut näin pitkään yhdistyksen jäsenenä.

Tilaisuuden päätössanat lausui kirkkoherra Eino Laaksonen.

5.6. oli hautausmaahartaus Karjalan kirkon hautausmaalla, marttaliiton 75 juhla­

vuoden merkeissä. Muistettiin Karjalan ja Laajoen marttoja viemällä kukkia jokaisen haudalle.

Kirkkoherra puhui ja kirkkokuoro lauloi. Marjatta muisteli puheessaan marttatyön ja edesmenneiden marttojen suuriarvoista toimintaa.

1.8. martta-ilta Maire Suomisen luona, on Mairen päivä, joten muistimme häntä pienellä lahjalla sekä jokainen kotipihansa kukilla.

19.11. neuvottelupäivät Tliomiokirkkoseurakunnan salissa Eerikinkatu 3 klo 10.00.

Ohjelmassa oli ensi vuoden toiminnan esittely, lääk.lis. Gisela Gästrin puhui Mama- tutkimuksesta ja riskiryhmien kartoittamisesta. Laajoelta mukana kolme marttaa.

1975 Kalevala-ateria 23.2. Laajoen Urheilutalolla marttojen järjestämänä, lipun hinta oli 12 mk ja lippuja myytiin 122 kpl ja lastenlippuja ä 6 mk 9 kpl. Vieraita oli mm. Jokisivun martat, Mietoisista, Yläneeltä, Lemusta ja tietenkin Karjalasta.

14.3. Onnittelukäynnillä Bertta Salmelan luona, tänään on Berttan 60-vuotispäivä, veimme lahjana marttanuken. Onnea vaan syntymäpäiväsankarille!

23.12. Elli Tuominen täytti 70 vuotta. Onnittelukäynti marttanuken kera Ellin luona.

Vuosi oli koti- ja ympäristövuosi.

1976 Keskusteltiin urheilutaon kohtalosta kuntainliitoksen yhteydessä. Tänäiltaisessa urheilutalon säätiön kokouksessa selviää paremin nykyinen tilanne. Marttayhdistyksen edustajat ovat myös saapuvilla kokouksessa, joten tästä asiasta kuullaan myöhemmin.

31.3. Seijan luona Lehtilässä ensimmäistä kertaa. Veimme tuliaisiksi taikinakulhon.

Keskusteltiin myyj äis j ärj estelyistä.

19 8. keskusteltiin valtuustopiirirajoista. Kuulumme Yläneen kanssa samaan valtuusto- piiriin. Halusimme muutoksen, koska vuoden vaihteessa Karjalan kunta liittyy Mynä-

nämäen kuntaan, joten pidämme luonnollisena kuulua samaan valtuustopiiriin Mynämäen kanssa.

15.3. kankaankudonta- ja pääsiäiskoristekurssi Laajoen koululla, ohjaa Tellervo Niemi.

2.4. Mynämäen Seurakuntakodissa oh kuntatason “ryhmätyö- ja vuorovaikutus- seminaari”. Seminaarin vetäjänä toiminnanjohtaja Eeva Setälä.

Toivomuksena oh ohjelmoidut illat ja retket antoisimmiksi. Lisäksi kaivattiin vuoro­

vaikutusta eri marttayhdistysten kesken, sekä myös muihin järjestöihin.

Lisäksi toivottiin kulttuuritoimintaa ja yhteiskuntatietouden lisäämistä, sekä eri ikä­

ryhmien yhteistä toimintaa.

Talkootyötä Mynämäen Kankareen torpalla, johon kaikki marttayhdistykset yhdessä aikovat asuntomessujen ajaksi järjestää pukunäyttelyn - siivous oh kovaa työtä monia vuosikymmeniä asumattomana olevassa talossa - mutta yhteistyö on voimaa. Jokaisel­

la yhdistyksellä oh työvuoro, esim. 9 8. oh Marjatta, Elisa, Lempi, Helli, Mirja, Aune ja Kerttu. Kahvirahaa 154,60,- mk. Nimi oh näyttelyllä “Mennyttä aikaa muistellen”.

1978 Anja Mäkilän luona ohmme järjestelemässä “Pitkän iän pitoja”.

21.1. Taimi Jusleniuksen hautaus. Hänen muistoaan kunnioitettiin kukkalaitteella ja adressilla, jossa luki: “Kotilieden vaalimme valkeaa, pyhän arjen alttaritulta. Pyhä liek­

ki ei koskaan sammua saa, sen paadelta siunatulta”. Saatoimme Taimin haudan lepoon kaipauksen tuntein, kiitollisuudella muistaen.

24.4. “Raakaraasteet ja salaatit” -kurssi Vuoristolla.

21.5. Kevätretki kotiseudulle Marjaana Maulan savipajaan.

16.6. Laajoen martat lahjoittivat ja luovuttivat maton Karjalan kirkon sakaristoon.

Luovuttajina Terttu, Ehsa, Anna-Liisa ja Marjatta. Vastaanottaja suntio Repo. Maton toisella puolella lappu “ 16.6.-78 Laajoen my.”.

Kesäretki 21.7. Kerttu ja Sulo Mäkilän huvilalle Lampsijärven rantaan. Uimme, saunoimme ja nautimme ihanasta kesäisestä maisemasta veden äärellä.

Kotiseutulautakunta on julistanut katettujen pöytien näyttelyn, martat ottivat osaa aiheella: “Vanhan ajan Joulu-aamun kahvipöytä”, näyttely avoinna 28.12.-6.1. aikana.

1979 Kirkkopyhä 25.3., samalla perhekirkko, jossa oh keskustelu - saama Maija- Riitta Olhla ja Jarmo Hyrsky, ht. Päivö Tarjamo, myös lapsikuoro.

Kesäkuussa kokoontuivat Mynämäen kaikki marttayhdistykset Karjalan seurakunta- kotiin, asia: aloitteen teko kunnalle Mynämäen vanhan kansakoulun säilyttäminen.

Nimiä on koottu 360 asian puolesta.

1980 17.8. Karjalan seurakuntakotiin lahjoitettiin raanu, joka oh kudottu 1700- luvun vanhan alttarivaatteen mukaan yhdessä Karjalan marttojen kanssa. Samalla oh Karjalan seurakuntakodin vihkiäisjuhla ja kirkkomuseon avajaiset.

Tätä vuotta vietimme “Taito tavoitteeksi” vuoden merkeissä.

1981 Ehdotettiin Marjatta Vuoristoa paikallisliiton puheenjohtajaksi.

11.2 m artta-ilta Hennin luona, onnittelut Hennille 60 v. päivän johdosta kuvakudoksella “kolme marttaa”. Kiitos Hennille ja Hiljalle - niin mukavaa meillä oli.

15.6. martta-ilta Koskisella Sirkka-Leenan luona ensi kerran. Kulttuurilautakunta oli lähettänyt lomakkeen täytettäväksi eri tilaisuuksista, joita martat ovat järjestäneet.

5.8. siivoustalkoot Marttamajalla. Anna lämmitti vettä saunan padassa ja kaikki pai­

kat pestiin ja “kuurattiin” oikein perusteellisesti.

10.8. kesäretki Loimaan seudulle Karjalan marttojen kanssa yhteisenä. Kohteina Jaakolan näytely, Eeva-Maijan käsityöpaja, Sarren kotimuseo, Loimaan maatalousop­

pilaitos sekä matkalla Luukkalan käsinpainokangas, Nuutajärven lasi, Humppilan lasi- tehdas sekä Taidekartano Humppilassa. Jaakko Rantala oli Loimaan maatalousoppi­

laitoksessa.

1982 Vispiläntekotalkoot Ahokkaan metsässä, niitä syntyi 11 ja Halon Pauli haki siteen ja Hilkka sitoi niitä. Bertan luona oltiin päätöskahvilla. Vispilät viedään emäntä- päivien tuliaispakettiin syksyllä.

Laurin markkinoilla esitetään pellavan käsittelyä; kasvatus, nyhtääminen, riipiminen, pellolle levittäminen, rouhiminen, klihtaus, häkilöiminen, tutin tekeminen ja kehräys.

Jaettiin eri työtapoja yhdistyksille. Myydään vanhan talkooperinteen mukaan pannu­

kakkua ja rusinasoppaa.

25.8. Mynämäen kaikkien yhdistysten yhteinen ilta aiheena “Nuorten perheiden pro­

jekti”. Toteutetaan ryhmätyöskentelyn merkeissä 10 tilaisuutta.

10.10. emäntäpäivät Mynämäessä, vieraita noin 600 h. Sirkka-Leena ja Satu olivat kiertoajelun oppaina, koska kaikki eivät sopineet yhtäaikaa ruokailuun. Kova koitos - mistä kunnialla selvittiin, juhlapuhujana oli prof. Harri Westermark, joka sanoi, että ensi kertaa hän puhuu näin suuren naisjoukon edessä, sanoilla “ompa mahtava näky”.

Vuosi oli Emäntälehden juhlavuosi, 80 v.

1983 Omatoimisuuskurssit “Lämmin ateria leivästä”, “Perinteiset jälkiruuat” ja

“Kasviksia joka pöytään”. Lahjoitettiin pöytäliina ja Aino Halon maalaama maljakko Karjalan seurakuntakotiin.

Virsilauluilta 15.2. Karjalan seurakuntakodissa.

Anne-Mariaa onniteltiin valtakunnallisen kotitalouskilpailun voitosta Liperissä 4H- kerholaisena, oman kylän tyttöjä kun on.

Rauma oli tänä vuonna kesäretkemme kohde. Ystävämme Enni Nieminen tuli oppaaksemme, päivän avaus oli Ennin tarjoama sima ja piirakka. Kohteina kirkko, museot, turkkilaisten tanssit sekä suomalaisten kansan- ja pitsitanssia. Matkalla poikkesimme vielä Suontaustan museolla Eurassa.

22.10. lammas- ja vuohituotteiden näyttely Tiirassa, olimme mukana työnäytöksissä ja mm. radiohaastattelussa.

1984 Kirjallisuuspäivä Karjalan seurakuntakodissa, jossa oli vieraana kirjailija Eeva Illoinen. Tämän olen lukenut: Anne-Mari Haanperä, Lahja Haavisto ja Annikki Valtanen.

16.-17.6. valtakunnallinen kesätapahtuma Jyväskylässä, jossa oli ohjelman lisäksi myös kolmiosainen kotitalouskilpailu. Varsinais-Suomen marttapiiriliitolla oli hyvä menestys, Marjatta Vuoristo sai ensimmäisen sijan marttojen sarjassa ja Anne-Mari Haanperä toisen sijan marttanuorissa.

Kilpailu oli siis valtakunnallinen ja ensimmäinen osa suoritettiin Palokan kotitalousopettajaopistolla ja toinen osa Jyväskylän jäähallissa.

19.7. kesäretki Perniöön, kohteet museo, kirkko, Kurtsan Savipaja, Kaarlamon maa­

tila, Muurlan taidetalo ja Maskun Ohensaaressa Länsitalo.

1985 Laajoella alkoi ensimmäinen teatterikesä “Pikku Pietarin piha”, jossa martatkin antoivat oman panoksensa, ihana kulttuurikesä, jossa martat mm. jakoivat ruusut näyt­

telijöille.

29.9. kasvispidot Mynämäen seurakuntakodissa paikallisliiton järjestämänä.

6.12. koko perheen pikkujouluilta Laajoen Urheilutalolla, tämä on toistunut vuo­

sittain.

1968 Pyhän Henrikin tien vaellus vanhana Juhannuspäivänä seurakunnan ja kult­

tuurilautakunnan järjestämänä, tilaisuus on ekumeeninen rukoushetki. Karjalan ja Laajoen martat tarjoavat “lämmitystä” vaelluksen osanottajille.

31.7. retki Kokemäen seudulle, käynti Pyhän Henrikin kappelissa, Sinituote, Kari- maan puutarha, Eurassa Pintoksen naulatehtaalla (Euran muinaispuku), ostosmatka vielä Kauttualle.

29.10. oviseppelekurssi Laajoen koululla 4H-kerholaisten kanssa.

1988 Sinikka Mäkilän 50-vuotispäivä, onnittelukäynnillä ompeluillan yhteydessä, johon veimme marttatytöt ja kukkia.

Mynämäki 680 vuotta, urheilutalolla työnäytös, järjestelyt kiertoajelun yhteydessä.

Kesäretki Hämeenkyrön F.E. Sillanpään maisemiin. Kehäkukka, Sillanpään kierros oppaan johdolla, Frantsilan yrttitarha, risteily Pappilan joella, Myllykoulu, Töllinmäki, kirkko sekä käynti Siljan patsaalla. Tämä matka oli Sillanpään 100-vuotispäivän joh­

dosta.

13 8. Anna Leppäsen hautaus, saatamme rakkaan marttasisaremme Annan Karjalan kirkkomaahan kaipauksella muistaen. Anna oli pitkäaikainen jäsen ja kunniajäsen, sekä sihteerinä ja leikekirjan hoitajana toiminut pitkät ajat, marttatyö oli hänen sydän­

tään lähellä, kiitollisuudella kunnioitamme hänen muistoaan.

1989 “Mausteyrtit” olivat tämän vuoden ohjelmassa.

Henrikin polun patikointi Vesi Rauman kalliolla, oppaina Antti Junnila, mukana Kaar­

lo, Jenni, Raili, Hilja, Henni, Hilkka, Anja, Terttu ja Marjatta, perillä oli nuotio ja Hilja keitti kahvit, kaikilla oli eväät mukana. Kaikki olivat ihastuneita keväiseen suoretkeen.

6.8. kesäinen matka Vesilahdelle, kierros ja lopuksi näytelmä “Elinan surma”.

6.12. veimme ja sytytimme kynttilät sankarihaudoille.

1990 Laajoki-luontomelonta 2 -3 .6 . Martat hoitavat muonituksen kahtena päivä­

nä, sekä osaksi myös sauna-asiat, 45 melojaa lähti matkaan. Samalla oh järjestetty myös luontoretki Henrikin polulle, Allan Takala ja Hilja Aho hoitivat opastuksen ja kahvinkeiton siellä. Kotiseuturetki Nousiaisiin, syksyn kukka-asetelmia ja askartelutöitä, monia kädentaitoja siellä oh esillä, joita ihailimme.

1991 Luovutettiin urheilutalolle 12 kpl Arctica-kahvikuppeja. Teatteri Katinhännässä

“Savon sulttaani”, meistä oh 10 h mukana naapurikylän teatterissa.

Jälleen melonta Laajoessa, mukana martat edelleen järjestelyissä, osanottajia oh nyt 60.

20.7. Kesäinen retki suuntautui Salon seudulle. Pirkko Rantala hoiti järjestelyt ja oh oppaana.

30.7. Yläneen martat olivat kutsuneet Laajoen martat vieraiksi heille Säästöpankin rantasaunalle, jossa saimme nauttia makoisista löylyistä ja Pyhäjärven vilvoittavasta vedestä. Ohjelmassa oh palontorjuntaa - harjoitusta, musiikkiesityksiä ja tietysti her­

kullisia kahvipöydän antamia. Kiitos!

11.9. ekopidot Mynämäen seurakuntakodissa, n. 200 h., jossa on järjestelyissä mukana kaikki yhdistykset Mynämäeltä, tämän tilaisuuden tarkoitus on edistää koti­

maisten kasvisten käyttöä Suomen talouksissa.

8.10. Pirjo-Liisa Laihon luona martta-ilta ensi kerran. Ihailimme esillä olevaa maito- tuoppikokoelmaa, monta mallia muistui mieleen entisiltä ajoilta.

1992 Kerttu Junnilalle päätettiin anoa hopeinen ansiomerkki siitä, että hän on hoitanut kaiken muun lisäksi myös 21 vuotta Laajoen marttayhdistyksessä sihteerin tehtäviä. Juhla hänen kunniakseen järjestetään talolla 12 pv. toukokuuta, kutsutaan vieraiksi mm. Yläneen martat, Nousiaisten ja Kivistön martat.

Ohjelma: esitetään katkelma näytelmästä “kun ruusut kukkivat”, sekä Heljä Liukko- Sundströmin näyttely, ja kiitospuheen Kertulle pitää Marjatta, kun merkki luovutetaan hänen rintaansa.

Hilkka Lindroosin mökillä olimme nauttimassa kesästä 7.7. Saunoimme, uimme ja nautimme Hilkan tarjoamista herkuista - oh ihanaa. Asiaohjelmana järjestelimme So­

meron retkeä, joka sitten toteutettiin 14.7. Siellä tutustuttiin kartanoiden Someroon, kirjailija Kaari Utrion maisemat, Aarikan kotitalo, Hiidenlinna, ruokailupaikkana oh Seeteri, jonka isäntä Juhani esitteli ja emäntä Riitta esitteli ruokalistan. Kaikki maistui­

vat hyvältä ja jälleen kerran palasimme uusista virikkeistä rikkaana koteihimme arkis­

ten askareiden pariin.

30.9. Laajoenkin martat olivat mukana perustamassa Rosariumia Mynämäen Seurakuntakodin pihaan, Mynämäen muiden my. kanssa. Ruusut ohvat tanskalaisia

vanhoja ja ruusuja ennen vuotta 1867. Ruusutarha sai nimen Helena Margaretan ruusutarha. Sinne istutettiin 25 ruusua. Vuosi oli “Luonto, ihminen ja tulevaisuu­

temme”.

1993 “Pennin venyttäjän kurssi” Vuoristolla, Raija Tamminen. Tehtiin 7 ruoka­

lajia.

25.6. Hanna Rantalan luona käyty onnittelemassa uuden vauvan johdosta - viety Arvo Ylpön satukirja - onnea!

1994 Mustuttiin Helinin kotimuseoon, nautittiin tarjoilusta ja vietettiin hienoa kevätiltaa.

Kesän retki suuntautui Tammelan suunnalle, jossa nautittiin teatteria “Ei itketä riemu- lomalla”.

6.8. Saima Joki-Kouhilan hautaus.

20.8. Bertta Salmelan hautaus.

Martat ovat kunnioittaneet heidän muistoaan kukkalaitteella, kiitollisina heidän työs­

tään marttajärjestön hyväksi - kaipaavin ajatuksin muistelemme heitä.

1995 Kalevalapidot mynämäen srk yhdessä paikallisliiton kanssa.

26.3. kirkkopyhä Marianpäivänä, joka on marttojen jokavuotinen tapahtuma.

Pidettäväksi suunniteltu marttailta Henni ja Hilja Ahon luona peruuntui. Henni Aho oli saanut iäisyyskutsun pois luotamme. Häntä kaipauksella muistamme hetken hiljai­

suudella.

27.5. Hautaustilaisuudessa martat kunnioittivat hänen muistoaan kukkalaitteella.

26.8. Opintoretkemme suuntautui Nousiaisiin Rytsälään, missä on Suomen kaunein maalaistaon kotipiha. Seuraava kohde Kuralan kylämäki ja Mattelmäen rälssitila, tulo- matkalla poikkesimme “Tähkäpuistoon” katsomaan ruusuja ja saimme sadetta nis­

kaamme, oikein roimasti.

PUHEENJOHTAJAT:

Tyyne Nurmi Marjatta Vuoristo Terttu Haanperä Aino Halo Marjatta Vuoristo Maire Suominen

1946-1964 1965-1972 1973-1980 1981-1982 1983-1990 1991-

Varsinais-Suomen marttapiiriliiton valtuustoon on kuulunut:

Marjatta Vuoristo 1965-1972 VARAPUHEENIOHTATAT:

Anni Österblad Marjatta Vuoristo Liisa Mäkilä Terttu Haanperä Kaisa Ahokas Hilkka Lindroos

KUNNIAJÄSENET:

Saima Mäkilä Sigrid Ollila Anna Leppänen

Lempi Haanperä Saima Joki-Kouhila Tyyne Warinowskij SIHTEERIT:

Anna Leppänen 1946-1970 Kerttu Junnila 1970-1991 Marjatta Vuoristo 1992-1993 Pirjo-Liisa Laiho 1994—

RAHASTONHOITAJAT:

Helli Hannula 1946-1947 Anna-Liisa Luotonen 1948-1977 Kaisa Ahokas 1978-1980 Hilkka Rauvola 1981 -1991 Sirkka-Leena Koskinen 1981-

Hilkka Rauvola Liisa Mäkilä Marttailtoja on ollut 831 kertaa.

Puutarhamailta:

Kalustonhoitajat:

Jäsenmaksujen kerääjät:

Kuntomartat:

Emäntälehden asiamies:

Leikekirjan pitäjät:

Ravintolaemäntinä:

Terttu Haanperä

Aila Tamminen ja Seija Lehtilä Taimi Juslenius ja Maire Suominen Hilja Aho, Seija Lehtilä ja Raili Rauvola Marjatta Vuoristo

Anna Leppänen ja Sirkka-Leena Koskinen Saima Mäkilä, Hilkka Rauvola,

Paula Kulmala, Kaisa Ahokas,

Seija Lehtilä, Eila Karppi, Tuula Salmela, Tarja-Riitta Haanperä, Sinikka Mäkilä HALLITUS:

Tyyne Nurmi Anna Leppänen Anni Österblad Anna-Liisa Luotonen Taimi Juslenius Lempi Haanperä Terttu Haanperä Marjatta Vuoristo

Hilkka Rauvola Aino Halo Aila Tamminen Doris Lehtonen Seija Lehtilä

Sirkka-Leena Koskinen Kerttu Junnila Raili Rauvola

Tliula Salmela Hilkka Lindroos Hilja Aho Pirjo-Liisa Laiho Martta Orelma Aira Mikola Hilja Mikola Sinikka Mäkilä

TILINTARKJASTAIAT: VARALLA:

Salme Palmunen Elli Tuominen

Aira Suominen Olga Yhrekola

Sirkka-Leena Rantala Irene Suovanen

Artturi Mäkilä Aini Mäkilä

Tauno Lehtonen Aino Halo

Kaisa Ahokas Kaino Seikola

Kerttu Mäkilä Kerttu Mäkilä

Hanna Rantala Terttu Haanperä

Tarja-Riitta Haanperä Seija Hänninen

Oili Sarelius Pirjo-Liisa Laiho

Anna-Liisa Yhrekola Tuula Salmela

Alli ja Niilo Liukkonen Satu Haanperä

TAKAAJAT: Anja Roos

Eila Venho Vilma Peltola (Pihala)

Marjatta Vuoristo Alli Mäkilä