Matkailijakoti kahvila-ruokala Otavan historiaa
(Koonneet Vuokko ja Osmo Hallikainen)
Otavan päärakennus on valmistunut 1920-luvulla Savonkadun varteen osoitteeseen Savonkatu 32.
Se oli suunniteltu asuinrakennukseksi. Suunnittelija oli O.K. Koskinen. Perusta oli kiveä ja rakennusaineena hirsi. Myöhemmin taloon tuli lautavuori. Kerroksia oli alunperin kaksi. Vuonna 1947 tehdyssä muutoksessa tuli lisäksi kellarikerros, jossa oli sauna, pesuhuone ja säilytyskellari.
Keskuslämmitys oli talossa jo 1930-luvulla. Päärakennuksessa oli alunperin kuusi huonetta ja kaksi keittiötä alakerrassa ja viisi huonetta yläkerrassa. Piharakennuksessa oli neljä asuntoa, aitta ja halkovaja. Kiinteistön käyttötarkoitus muuttui kun siitä tehtiin matkustajakoti. Taavetti Tossavainen osti vuonna 1933 Eljas Juutiselta Koljonvirran tilan, jonka paikalla toimii nykyisin Iisalmen
leirintäalue. Tässä kaupassa Otava tuli Eljas Juutisen omistukseen. Aluksi matkustajakotia pitivät Eljaksen pojat Edvard ja Johannes. Nuoret miehet eivät saaneet liikettä menestymään joten se vuokrattiin Qwintuksille. Kun Johannes Juutinen ja Anna Hilkka Eskelinen avioituivat vuonna 1937 he aluksi muuttivat Sonkajärvelle Eljas ja Viliina Juutisen tilalle Paasoniemeen. Seuraavana vuonna tehtiin vuokrasopimus, jossa Otavan pitäjiksi tulivat Johannes ja Hilkka.
Nuoripari ryhtyi tarmokkaasti kehittämään kahvila- ja ruokalatoimintaa. Hyvä sijainti
rautatieaseman kupeella takasi runsaan asiakasmäärän matkustajista ja myös paikallisesta väestöstä.
Museovirasto on luokitellut rakennuksen kuuluvaksi rautateitten historiaan ajalta jolloin rataverkon syntyminen loi rinnalle matkustajakoteja junamatkustajien tarpeisiin. Junien pysähdykset asemalla olivat usein niin pitkiä, että matkustajat ehtivät käydä ruokailemassa tai kahvilla Otavassa.
Kannattavan liiketoiminnan katkaisi vähäksi aikaa talvisota. Sodan pommitukset Iisalmessa
kohdistuivat aseman seutuun ja niinpä Otavan päärakennuksen asemanpuoleinen pääty sai osuman, joka tuhosi rakennuksen käyttökelvottomaksi. Naapurissa asuneen Osmo Rossin kertomuksen mukaan oli yksi pommin sirpale mennyt jopa neljän hirsiseinän läpi ennen pysähtymistään.
Rakennus oli kylmillään huhtikuun 1940 loppupuolelle asti. Hilkka Juutinen kertoi haastattelussa, että vaivoin saatiin koottua rakennusporukka ja avajaiset pidettiin jo Vappuna samana vuonna.
Matkustajakotikulttuuri oli voimissaan vielä 1960-luvulla. Useat sen ajan suosikkiesiintyjä halusivat paikkakunnalla ollessaan yöpyä nimenomaan matkustajakodissa. Keittiön puolella kahvilla istuivat juttua iskemässä niin Veikko Ahvenainen kuin Niilo Tarvajärvikin. Spede Pasanen hauskuutti kahvilayleisöä pajatsopelissä laittamalla satasen päävoiton kohdalle. Hän selitti vakavana: ”raha osaa kyllä mennä rahan luo”. Esa Pakarinen senior oli vapaa-aikana kohtalaisen hymytön mies ja moitteettomasti tummaan pukuun pukeutunut. Seurueeseen kuuluivat myös Masa Niemi ja Tapio Rautavaara, tämä kolmikko halusi olla omissa oloissaan eikä juuri Otavan väen kanssa seurustellut.
Toiminta jatkui aina vuoteen 1977, jolloin liikkeenpitäjien oli aika jäädä hyvin ansaitulle eläkkeelle.
Kehitys oli vienyt siihen ettei toiminta ollut kovin kannattavaa joten henkilökuntaa jouduttiin vähentämään ja omistajien työtaakka yövalvomisineen ja muine raskaine töineen kävi
ylivoimaiseksi. Kiinteistön osti samana vuonna Heikkisen Kiinteistöt Oy. Heidän vuokralaisinaan olivat mm. Lasiliike Aatamin lasi ja Kristillinen kirjakauppa. Kiinteistön osti myöhemmin
rakennusliike Pentikäinen. Rakennukset purettiin vuonna 1997 ja tilalle rakennettiin kerrostalo.
Taloa hallinnoi nykyisin As Oy Iisalmen Otava. Nimelle pyydettiin suostumusta Hilkka Juutiselta.
Hilkka Juutinen muutti takaisin entiselle tontilleen kun rakennus valmistui joulukuussa 1997. Hän asui loppuelämänsä tutulla vanhalla paikalla ja nukkui pois 95-vuoden ikäisenä vuonna 2006.
Otavan kahvilassa 23.11.1938 sukua koolla. Vasemmalta oikealle: Helli Eskelinen, Elsa Röntynen, Elli Kauppinen, Hilkka ja Johannes Juutinen ja Lyydia Kauppinen.
Otava vuonna 1936. Takana näkyvä taitekattoinen talo on purettu tai tuhoutunut pommituksessa.
Otavan tonttia asemalle päin vuonna 1948. Takana sodan jälkeen rakennettu talo, jossa on nykyisin (v.2016) lasten päiväkoti.
