URA- JA TYÖMARKKINASEURANTA
HEIDI LEHTIMÄKI JA SANNA SALoNEN
TAMpEREEN AMMATTIKoRKEAKoULUSTA vUoNNA 2003 vALMISTUNEILLE
Heidi Lehtimäki ja Sanna Salonen Ura- ja työmarkkinaseuranta
Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2003
valmistuneille.
HEIDI LEHTIMÄKI JA SANNA SALONEN
URA- JA TYÖMARKKINASEURANTA
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUSTA VUONNA 2003 VALMISTUNEILLE
SISÄLLYSLUETTELO
---
1. JOHDANTO...3
1.1KYSELYNTAUSTA...3
1.2KYSELYNTAVOITTEET ...4
2. ALUEELLINEN SIJOITTUMINEN...6
3. VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖ- JA KOULUTUSHISTORIA ...8
3.1VALMISTUMISENJÄLKEINENTYÖSSÄOLOAIKA...8
3.2TYÖNANTAJIENJATYÖSUHTEIDENMÄÄRÄ...10
3.3VASTAAJIENTYÖTTÖMYYS...11
3.4KOULUTUKSEENOSALLISTUMINEN ...14
4. VASTAAJIEN TYÖURIEN ALKUVUODET...16
4.1PALVELUSUHTEENLUONNE...16
4.2TYÖNANTAJA ...18
4.3TYÖTEHTÄVÄNLUONNE...20
4.4TYÖNHAKUKANAVAT...22
4.5PALKKA...22
4.6TYÖNARVIOINTI ...23
4.7MÄÄRÄAIKAISETTYÖ-TAIVIRKASUHTEET...24
5. TYÖN JA KOULUTUKSEN VASTAAVUUS...25
5.1 TYÖN VAATIMUKSENA KORKEAKOULUTUTKINTO ...25
5.2 TYÖN VAATIVUUSTASON VASTAAVUUS KORKEAKOULUTUTKINTOON NÄHDEN...27
5.3 KORKEAKOULUSSA OPITTUJEN ASIOIDEN HYÖDYNTÄMINEN...29
6. KORKEAKOULUTUKSEN MERKITYS...31
6.1TYYTYVÄISYYSKORKEAKOULUTUTKINTOONTYÖURANKANNALTA...31
6.2TYÖNVAATIMUKSETJAKOULUTUKSENANTAMATVALMIUDET...32
6.2.1 Degree Programme in International Business... 32
6.2.2 Degree Programme in Environmental Engineering... 33
6.2.3 Degree Programme in Environmental Management ... 34
6.2.4 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma... 35
6.2.5 Paperi- ja prosessitekniikan koulutusohjelma ... 36
6.2.6 Rakennustekniikan koulutusohjelma... 37
6.2.7 Sähkötekniikan koulutusohjelma... 38
6.2.8 Tietotekniikan koulutusohjelma... 39
6.2.9 Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelma ... 40
6.2.10 Metsätalouden koulutusohjelma... 41
6.2.11 Liiketalouden, talouden ja hallinnon koulutusohjelma... 42
6.2.12 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ... 42
6.2.13 Viestinnän koulutusohjelma... 44
6.2.14 Ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelma... 45
7. VASTAAJIEN TULEVAISUUDEN URASUUNNITELMAT...46
8. YHTEENVETO ...47
LIITTEET ...51
LIITE 1.TUTKINTOJEN LUKUMÄÄRÄ KOULUTUSOHJELMITTAIN VUONNA 2003TAMKISSA... 51
LIITE 2.TYÖLLISTYMISTÄ VAIKEUTTANEET TEKIJÄT KOULUTUSOHJELMITTAIN... 52
LIITE 3.ENSIMMÄISEN JA SYKSYN 2008 TYÖNANTAJAT KOULUTUSOHJELMITTAIN... 55
LIITE 4.AMMATTI- TEHTÄVÄ- JA VIRKANIMIKKEITÄ KOULUTUSOHJELMITTAIN... 56
LIITE 5.TYÖN ARVIOINTI KOULUTUSOHJELMITTAIN... 61
LIITE 6.VASTAAJIEN PERUSTELUT TYYTYVÄISYYTEEN/TYYTYMÄTTÖMYYTEEN TUTKINTOA KOHTAAN TYÖURAN KANNALTA... 64
LIITE 7.KYSELYLOMAKE SUOMEKSI JA ENGLANNIKSI... 65
1. JOHDANTO
---
1.1 KYSELYN TAUSTA
Valmistuneiden työllistymisestä puhutaan jatkuvasti ja siitä on myös tehty monia tutkimuksia. Tampereen am- mattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistymistä on tutkittu vuosina 2006 ja 2007. Vuoden 2006 kysely kohdis- tettiin vuonna 2001 valmistuneisiin1 ja vuonna 2007 kyselyyn vastasivat vuonna 2005 tutkinnon suorittaneet2. Tämä raportti on jatkoa näille uraseurantakyselyille. Poikkeuksena aikaisempiin uraseurantoihin kysely toteutet- tiin tällä kertaa ensimmäisen kerran seitsemän ammattikorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelujen yhteistyönä.
Syksyllä 2008 toteutetussa kyselyssä mukana olivat Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikor- keakoulu, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Sa- vonia-ammattikorkeakoulu sekä Rovaniemen ammattikorkeakoulu.
Tämän raportin kyselytutkimuksen vastaajat ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon Tampereen am- mattikorkeakoulussa vuonna 2003. Raportin avulla on tarkoitus kuvailla viisi vuotta sitten valmistuneiden työlli- syystilannetta ja selvittää miten tutkinto on hyödyttänyt työelämää.
Tilastojen toimittamisesta kyselylomakkeen pohjalta ovat vastanneet tutkija Jyrki Ollikainen ja tutkimusapulaiset Leena Berg ja Kaisa Kirves Tampereen yliopiston tilastotieteen yksiköstä. Selvityksen kokonaisuudesta ja tausta- työstä ovat vastanneet koordinaattori Sanna Salonen ja harjoittelija Heidi Lehtimäki Tampereen ammattikorkea- koulun ura- ja rekrytointipalvelusta.
Taulukossa 1 on listattu aloituspaikkaluvut koulutusohjelmille vuosille 1998 - 2001. Ura- työmarkkinaseuranta- kysely kohdistettiin vuonna 2003 valmistuneille. Valtaosa vastaajista on aloittanut opintonsa vuosina 1998 - 2001.
Taulukko 1. TAMKin koulutusohjelmien aloituspaikat vuosina 1998 - 2001
Koulutusala Aloituspaikat
Koulutusohjelma 1998 1999 2000 2001
Kulttuuriala
Kuvataiteen ko 20 20
Mediatuotannon ko 40 50
Viestinnän ko 80 80
Verkkomedian ko 10 10
Ympäristö-, media- ja kuvataiteen ko 20 20
YHTEENSÄ Kultturiala 70 80 100 100
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
Degree Programme in International Business 40 40
Degree Programme in International Trade 35 35
Liiketalouden ko 135
Talouden ja hallinnon ko 130 90 105
YHTEENSÄ Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 165 125 145 175 Luonnontieteiden ala
Tietojenkäsittelyn ko 80 70 90 90
Verkkomedian ko 10 10
YHTEENSÄ Luonnontieteiden ala 90 80 90 90
Tekniikan ja liikenteen ala
Degree Programme in Environmental Engineering 30
Kansainvälisen teknillisen asiantuntijan ko 20
Kone- ja tuotantotekniikan ko 140 100
Konetekniikan ko 90 90
Paperi- ja prosessitekniikan ko 65 75 75
Prosessitekniikan ko 40
Rakennustekniikan ko 60 60 90 120
Rakennustuotannon ko 35 30
Sähkötekniikan ko 110 70 70 70
Tekstiili- ja vaatetustekniikan ko 40 35 35 35
Tietotekniikan ko 125 125 125
Tuotantotekniikan ko 50
YHTEENSÄ Tekniikan ja liikenteen ala 460 535 535 480
Luonnonvara- ja ympäristöala
Degree Programme in Environmental Management 30 30 30
Metsätalouden ko 36 20 20 40
YHTEENSÄ Luonnonvara- ja ympäristöala 66 50 50 20
Koulutusohjelmien nimet ovat muuttuneet vuosien varrella ja uusia koulutusohjelmia on perustettu. Näistä syis- tä eri koulutusohjelmista valmistuneiden määrät ja siten vastanneiden määrät ovat tässä kyselyssä vähäiset. Kou- lutusohjelmien vastaukset ovat yhdistetty taulukon 2 kuvauksen mukaisesti. Verkkomedian koulutusohjelmasta medianomiksi (AMK) valmistuneet ovat yhdistetty viestinnän koulutusohjelmaan, ja vuorostaan tradenomiksi valmistuneet ovat yhdistetty tietojenkäsittelyn koulutusohjelmaan.
Taulukko 2. Raportissa käytetyt lyhenteet koulutusohjelmista
Raportissa käytetyt lyhenteet koulutusohjelmista Lyhenne Koulutusohjelma
Enve Degree Programme in Environmental Engineering Enma Degree Programme in Environmental Management
IB Degree Programme in International Business ja Degree Programme in International Trade Kone Kone- ja tuotantotekniikka,kansainvälinen teknillinen asiantuntija ja konetekniikka
Taide Ympäristö-, media- ja kuvataide ja kuvataide Liko Liiketalous,talous ja hallinto
Viest Viestintä,mediatuotanto ja verkkomedia Metsä Metsätalous
PaPr Paperi- ja prosessitekniikka ja prosessitekniikka Rak Rakennustekniikka ja rakennustuotanto
Säh Sähkötekniikka ja sähköiset järjestelmät
1.2 KYSELYN TAVOITTEET
Kyselyn tavoitteena oli hankkia tietoa TAMKista vuonna 2003 valmistuneiden työmarkkinoille sijoittumisen laa- dusta ja työllistymisen tarkoituksenmukaisuudesta. Näitä kysyttiin sekä ensimmäisen valmistumisen jälkeisen että kyselyhetken työpaikan osalta. Työllistymisen laatua selvitettiin kysymällä työsuhteen ja työttömyysjaksojen kes- toa ja määrää, määräaikaisia työsuhteita, työantajien määrää sekä palkkaa. Työllistymisen tarkoituksenmukaisuut- ta kartoitettiin kyselemällä työn ja koulutuksen vastaavuuksista, tehtävänimikkeistä ja työtehtävien luonteesta.
Lisäksi kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä ammattikorkeakoulun opetustarjonnasta sekä vastaajan tule- vaisuuden urasuunnitelmia.
Kyselylomake perustuu pitkälti yliopistojen Aarresaari-verkoston vuosia käyttämään ura- ja työmarkkinaseuran- talomakkeeseen. Tutkimus toteutettiin syys - marraskuussa 2008. Kohderyhmänä olivat kaikki vuonna 2003 TAMKissa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Kyseisenä vuonna tutkintoja suoritettiin yhteensä 812.
Kahdeksan opiskelijaa suoritti kaksi tutkintoa eli valmistuneita oli 804, näistä 6 on vastannut kyselyyn molempien tutkintojen osalta (liite 1). Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen päivityksen perusteella osoitteiden käyttö oli mahdollista 789 valmistuneelle, joille kysely lähetettiin postitse. Kyselyyn oli mahdollisuus vastata sähköisesti e- lomakkeena tai postitse paperiversiona. Lopullisia vastauksia saatiin yhteensä 408, joista e-lomakkeena 12 % ja paperiversiona loput 88 %.
Vastausprosentti vaihteli koulutusalojen välillä 55 prosentista 7 prosenttiin. Suurin vastausprosentti (55 %) saa- tiin tekniikan ja liikenteen koulutusalalta ja pienin vastausprosentti (7 %) vuorostaan luonnonvara- ja ympäristö- alalta. Koulutusohjelmien osalta suurin vastausprosentti saavutettiin talous ja hallinnon koulutusohjelmasta 15 % (63 vastausta).
Vuonna 2003 tutkinnon suorittaneiden lukumäärä oli suurin miesvaltaisella tekniikan ja liikenteen alalla (liite 1).
Näistä poikkeuksena ovat Environmental Engineering ja tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmat, joista tutkinnon suorittaneista valtaosa oli naisia. Toiseksi eniten tutkintoja suoritettiin naisvaltaisella yhteiskuntatietei- den, liiketalouden ja hallinnon alalla. Vähiten tutkintoja suoritettiin luonnonvara- ja ympäristöalalla. Kaikista kyse- lyyn vastanneista 42 % oli naisia ja miehiä 58 % (taulukko 3).
Raporttia luettaessa on huomioitava tietyissä vastauksissa joidenkin koulutusohjelmien vastausten pieni lukumää- rä (taulukko 3). Erityisesti Environmental Management ja International Business -koulutusohjelmien kohdalla vas- tausmäärät jäivät pieneksi, kun niitä verrataan koulutusohjelmista vuonna 2003 suoritettujen tutkintojen mää- rään (liite 1). Tästä syystä näiden englanninkielisten koulutusohjelmien vastaukset eivät ole juuri yleistettävissä.
Ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmien vastausmäärät ovat myös pienet, mutta tästä koulutusoh- jelmassa vastausmäärä on kuitenkin suhteellisen hyvä, kun sitä verrataan koulutusohjelmasta vuonna 2003 tut- kinnon suorittaneiden määrään. Osassa kysymyksiä on voinut valita useamman vaihtoehdon, jolloin kokonais- prosentti voi nousta yli 100 prosentin.
Taulukko 3. Vastanneiden sukupuolijakauma koulutusohjelmittain, % koulutusohjelmittain
Vastanneiden sukupuolijakauma koulutusohjelmittain
Enve Enma IB Kone Metsä PaPr Rak Säh Liko TeVa Tiko TiTe Viest Taide Yht
nainen 89 90 57 2 35 21 18 6 81 100 69 17 48 80 42
mies 11 10 43 98 65 79 82 94 19 0 31 83 52 20 58
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100
N 9 10 7 57 20 19 62 36 64 20 39 24 31 10 408
2. ALUEELLINEN SIJOITTUMINEN
---
Kyselyssä kartoitettiin vastaajien alueellista sijoittumista kolmena eri ajankohtana: kysyttiin asuinkuntaa ennen opintojen alkamista, ensimmäisen työpaikan paikkakuntaa ja viimeisimmän työpaikan paikkakuntaa. Aineisto on alueellisen sijainnin analysointia varten jaettu seuraaviin viiteen luokkaan: Tampere, muu Pirkanmaa, pääkaupun- kiseutu, muu Suomi ja ulkomaat. Tässä raportissa vastaajien alueellisen liikkuvuuden tarkastelu jää pois, sen si- jaan tarkastelu keskittyy nimenomaan alueelliseen sijoittumiseen. Raportissa vastataan kysymyksiin, mistä päin Suomea TAMKiin saavuttiin opiskelemaan, missä päin sijaitsivat vastaajien valmistumisen jälkeiset ensimmäiset työpaikat ja viimeisimmät työpaikat. Lisäksi raportissa tarkastellaan millaista muutosta työpaikkojen paikkakunti- en osalta oli tapahtunut ensimmäisten työpaikkojen ja viimeisimpien työpaikkojen välillä. Alueellista liikkuvuutta tarkastellaan lähemmin Tampereen Unipoli-korkeakoulujen uraseurannassa, jossa kohderyhmänä ovat Tampe- reen yliopistosta, Tampereen teknillisestä ylipistosta, Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta ja Tampereen ammat- tikorkeakoulusta vuonna 2003 valmistuneet3.
Enemmistö (60 %) vastaajista oli saapunut opiskelemaan TAMKiin Tampereelta tai muualta Pirkanmaalta (kuvio 1). Vastanneista 37 % oli asunut ennen opintoja ”muu Suomi” luokan alueella ja 3 prosenttia pääkaupunkiseudul- la.
Kuvio 1. Asuinkunta ennen korkeakoulun opintojen aloittamista (n= 391) Asuinalue ennen opintojen aloittamista
34 %
26 % 3 %
37 % Tampere
muu Pirkanmaa pääkaupunkiseutu muu Suomi
Työpaikkojen sijainti
Vastaajista suurin osa (66 %) oli löytänyt ensimmäisen työpaikan Tampereelta tai muualta Pirkanmaalta, mikä viittaisi siihen että Tampereella opiskelun myötä usein ensimmäinen työpaikkakin löytyy Tampereelta (kuvio 2).
Vastaajistahan suurin osa (60 %) oli jo ennen opintoja asunut Tampereella tai Pirkanmaalla, mistä voisi päätellä, ettei Tampereen seudulta usein siirrytä työskentelemään pääkaupunkiseudulle tai muualle Suomeen. Muu Suomi - luokan osuus oli pienentynyt 16 prosenttiyksikköä verrattaessa asuinaluetta ennen opintoja ja ensimmäisen työpaikan sijaintia, tämä viittaisi siihen että nekin opiskelijat, jotka ovat muuttaneet opintojen vuoksi muualta Suomesta Tampereelle saavat ensimmäisen työpaikan juuri Tampereen seudulta. Pääkaupunkiseudun osuus oli kasvanut 8 prosenttiyksiköllä, mikä osoittaa että sinne suuntaan on tapahtunut muuttoliikettä ensimmäisen työ- paikan myötä. Ulkomaillekin oli tapahtunut muuttoliikettä ensimmäisen työpaikan perässä, sillä vastaajista
2 % ilmoitti ensimmäisen työpaikan sijainneen ulkomailla.
Kuvio 2. Valmistumisen jälkeisen ensimmäisen työpaikan paikkakunta (n=397)
Valmistumisen jälkeisen ensimmäisen työpaikan paikkakunta
51 %
15 % 11 %
21 %
2 %
Tampere muu Pirkanmaa pääkaupunkiseutu muu Suomi
ulkomaat
Tieto viimeisimmän työpaikan paikkakunnasta puuttui useammalta kuin ensimmäisen työpaikan paikkakunta, mi- kä on syytä ottaa huomioon verrattaessa ensimmäisen työpaikan ja viimeisimmän työpaikan paikkakuntia. Tämä saattaa johtua osittain siitä, että vaikka kyselylomakkeen ohjeessa neuvottiin perhe- ja opintovapailla olevia vas- taamaan aiemman työpaikan perusteella ja yrittäjiä ja freelancereita vastaamaan soveltuvin osin, kysymys oli kui- tenkin voitu tulkita niin, etteivät esimerkiksi perhevapaalla olleet ole ilmoittaneet viimeisimmän työpaikan paik- kakuntaa.
Useimmat vastaajista (53 %) työskentelivät kyselyhetkelläkin edelleen Tampereella, sen osuus oli jopa kasvanut 2 prosenttiyksiköllä (kuvio 3). Muun Pirkanmaan osuus (12 %) sen sijaan oli vähentynyt kolmella prosenttiyksiköl- lä. Pääkaupunkiseutu oli kasvattanut osuuttaan (14 %) kolmella prosenttiyksiköllä, mikä viittaa jonkinasteiseen siirtymiseen pääkaupunkiseudun suuntaan. Erot ensimmäisen työpaikan ja viimeisimmän työpaikan osuuksien vä- lillä olivat kuitenkin niin pienet, ettei tuloksista ole syytä tehdä kovin suuria päätelmiä.
Kuvio 3. Viimeisimmän työpaikan paikkakunta (n= 384)
Viimeisimmän työpaikan paikkakunta
20 %
1 %
3. VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖ- JA KOULUTUSHISTORIA
---
3.1 VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖSSÄOLOAIKA
Kyselyyn vastanneista 64 prosenttia on ollut työssä vähintään viisi vuotta valmistumisen jälkeen (kuvio 4). Parhai- ten työkokemusta oli kertynyt lähinnä osalle tekniikan ja liikenteen koulutusaloilta vastanneille ja vähiten ympä- ristö, media ja kuvataiteen, Environmental Engineerin ja Environmental Management koulutusohjelmista vastan- neille.
Rakennustekniikan koulutusohjelmista vastanneista 87 prosenttia oli ollut työssä vähintään viisi vuotta, kun taas ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmista vastanneista 55 prosenttia oli ollut töissä alle kaksi vuotta valmistumisen jälkeen. Tietotekniikan koulutusohjelmasta vastanneista kaikki olivat olleet työssä vähintään neljä vuotta. Myös kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmasta vastanneista melkein kaikki (99 %) olivat olleet työssä vähintään neljä vuotta. Englanninkielisten koulutusohjelmien osalta Environmental Engineering ja Envi- ronmental Management koulutusohjelmien vastaajien työkokemus on suhteellisen vähäistä verrattuna muihin vastaajiin. Heistä vähintään 20 prosenttia on työssä alle kaksi vuotta.
Kuvio 4. Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika (n= 400)
Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika työssäolleilla
0 0 0 0 0 0 2 0
2 5 0 0 0
11 1
22 20 0
0 0
6 0 0
3 0 0 0 3
44 3
11 20 0
0
20 6 2 0
7 15 0
0 6
0 5
11
20 14
2
10 28 0
8
3
30 10
0
13
0 8
22
20 14
20
5
28 10
17
20
20 36
21
26
22 20
33 20 71
79 65
33 87
75 65
30 54
79
52
22 64
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Enve Enma IB Kone Metsä PaPr Rak Säh Liko TeVa Tiko TiTe Viest Taide Yht
alle 1 vuoden 1-1.9 v.
2-2.9 v.
3-3.9 v.
4-4.9 v.
väh. 5 v.
Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika koulutusta vastaavassa työssä
Kyselyyn vastanneista 49 prosenttia on ollut koulutukseen vastaavassa työssä vähintään viisi vuotta (kuvio 5).
Huomattavasti pienempi osuus on siis työskennellyt koulutusta vastaavassa työssä vähintään viisi vuotta kun ver- rataan sitä valmistumisen jälkeiseen työssäoloaikaan. Tietotekniikan, kone- ja tuotantotekniikan ja rakennustek- niikan koulutusohjelmasta vastanneille oli kertynyt eniten koulutusta vastaavaa työkokemusta. Tietotekniikan koulutusohjelmasta vastanneista 96 prosenttia oli ollut koulutusta vastaavassa työssä vähintään neljä vuotta. Ra- kennustekniikan koulutusohjelmista vastanneilla vastaava luku oli 90 prosenttia ja kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmasta vastanneilla 88 prosenttia.
Vähiten koulutusta vastaavaa työkokemusta oli kertynyt tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmasta vas- tanneilla. Heistä 36 prosentille oli kertynyt koulutusta vastaavaa työkokemusta alle vuosi. Ympäristö- media ja kuvataiteen koulutusohjelmasta vastanneiden vastaava luku on 33 prosenttia. Tekstiili- ja vaatetustekniikan (7 %) sekä ympäristö-, media- ja kuvataiteen (17 %) koulutusohjelmasta vastanneet olivat olleet myös harvem- min töissä vähintään viisi vuotta verrattaessa heitä muihin vastaajiin. Edellä mainittujen koulutusohjelmien vastaa- jien lukumäärät ovat kuitenkin niin pienet (TeVa 14 vastaajaa ja Taide 6 vastaajaa), että yksittäiset vastaukset vaikuttavat merkittävästi prosenttiosuuksiin. Myös englanninkielisistä koulutusohjelmista vastanneet olivat kes- kimäärin olleet harvoin koulutusta vastaavassa työssä vähintään viisi vuotta. Heidänkin vastausmäärät ovat kui- tenkin niin pienet, että yksittäiset vastaukset vaikuttavat merkittävästi prosenttiosuuksiin.
Kuvio 5. Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika koulutusta vastaavassa työssä (n= 368)
Valmistumisen jälkeinen työssäoloaika koulutusta vastaavassa työssä
11 20
29 8
11
28 4
9 11
36 3
0 10
33 10
33 20
14 2
5
6 2
0 9
7 0
0
0
17 5
0 10
14 0
21 0 2
6
7
14 6
0
7
0 5
0
10
14 2
16 17 4
3
9
29 17
4
21
0 9
33
20
14 25
16 22 13
24
25
7 31
21
24
33 22
22 20
14 63
32 28 77
58
39
7 44
75
38
17 49
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Enve Enma IB Kone Metsä PaPr Rak Säh Liko TeVa Tiko TiTe Viest Taide Yht
alle 1 vuoden 1-1.9 v.
2-2.9 v.
3-3.9 v.
4-4.9 v.
väh. 5 v.
3.2 TYÖNANTAJIEN JA TYÖSUHTEIDEN MÄÄRÄ
Työnantajien lukumäärä valmistumisen jälkeen on ollut kyselyyn vastanneilla keskimäärin 2,2 (taulukko 4). Kult- tuurialan koulutusohjelmista vastanneilla on ollut keskimäärin eniten työnantajia ja he ovat työskennelleet kes- kimäärin neljän työnantajan palveluksessa. Viestinnän koulutusohjelmista vastanneista 6 prosenttia on työsken- nellyt vähintään 10 eri työnantajan palveluksessa Tietojenkäsittelyn, tietotekniikan ja rakennustekniikan koulu- tusohjelman vastanneet ovat useimmin olleet vain yhden työnantajan palveluksessa. Tietojenkäsittelyn koulutus- ohjelman vastaajista 59 prosenttia on työskennellyt vain yhden työnantajan palveluksessa ja vastaava luku tieto- tekniikan koulutusohjelmasta vastanneilla on 54 prosenttia ja rakennustekniikan koulutusohjelmista vastanneilla 48 prosenttia.
Taulukko 4. Työnantajien lukumäärä valmistumisen jälkeen, % koulutusohjelmittain
Työnantajien lukumäärä valmistumisen jälkeen työssäolleilla
Enve Enma IB Kone Metsä PaPr Rak Säh Liko TeVa Tiko TiTe Viest Taide Yht
1 33 20 29 40 40 17 48 44 34 30 59 54 26 0 39
2 33 20 14 33 15 39 31 39 47 20 28 38 26 33 33
3 0 0 43 18 30 33 14 8 16 30 5 4 10 11 15
4 11 30 0 9 15 6 5 6 3 15 3 4 16 11 8
5 0 10 0 0 0 0 2 0 0 5 3 0 3 22 2
6 22 20 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 11 1
7 0 0 14 0 0 6 0 0 0 0 0 0 3 11 1
8 0 0 0 0 0 0 0 3 0 0 0 0 6 0 1
9 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 0 3 0 1
väh. 10 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 0 1
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100
LKM 9 10 7 57 20 18 58 36 62 20 39 24 31 9 400
Ka 2,8 3,5 2,9 1,9 2,2 2,6 1,8 1,9 1,9 2,5 1,8 1,6 4,0 4,0 2,2
Erillisten työ- ja virkasuhteiden lukumäärä valmistumisen jälkeen on kyselyyn vastanneilla ollut keskimäärin 3,2 (taulukko 5). Tarkasteltaessa työ- tai virkasuhteiden määrää valmistumisen jälkeen, on työuran pysyvyys saman- suuntainen kuin edellä tarkasteltiin työnantajien lukumäärää valmistumisen jälkeen. Kulttuurialalta valmistuneilla on keskimäärin ollut eniten erillisiä työ- tai virkasuhteita. Viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneilla on keski- määrin ollut eniten työnantajia (7,8). Vastaava luku ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmista vastan- neilla on 4,5. Viestinnän koulutusohjelmista vastanneista 23 prosenttia vastasi, että heillä on ollut vähintään 10 erillistä työ- ja virkasuhdetta. Rakennustekniikan koulutusohjelmasta vastanneista 53 prosentilla on ollut vain yk- si erillinen työ- tai virkasuhde. Vastaava luku tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistuneilla on 52 prosenttia ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta vastanneilla 44 prosenttia.
Taulukko 5. Erillisten työ- ja virkasuhteiden lukumäärä valmistumisen jälkeen, % koulutusohjelmittain Erillisten työ- tai virkasuhteiden lukumäärä valmistumisen jälkeen työssäolleilla
Enve Enma IB Kone Metsä PaPr Rak Säh Liko TeVa Tiko TiTe Viest Taide Yht
1 13 20 17 26 16 11 53 38 26 20 44 52 7 0 30
2 25 10 0 24 11 22 20 35 38 10 14 30 27 25 24
3 13 10 67 30 21 39 15 18 21 30 25 4 13 0 21
4 13 20 0 17 16 6 9 3 7 15 0 4 3 38 9
5 13 10 0 2 5 0 2 0 3 10 6 4 17 13 5
6 0 0 0 0 21 0 0 3 3 5 0 4 3 0 3
7 13 10 17 0 11 11 0 0 0 5 0 0 3 13 3
8 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 0 3 13 1
9 0 0 0 0 0 0 0 3 0 5 3 0 0 0 1
väh. 10 13 20 0 0 0 11 2 0 2 0 0 0 23 0 4
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100
Yrittäjyys
Yrittäjänä tai freelancerina on valmistumisen jälkeen toiminut yhteensä 13 prosenttia vastanneista (kuvio 6).
Suhteellisesti eniten yrittäjänä tai freelancerina olivat toimineet kulttuurialan koulutusohjelmista valmistuneet.
Kuvio 6. Yrittäjänä/Freelancerina toimiminen valmistumisen jälkeen (n=407)
Yrittäjänä/freelancerina toimiminen valmistumisen jälkeen
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Enve Enma IB Kone Metsä PaPr Rak Säh Liko TeVa Tiko TiTe Viest Taide Yht
%
ei ole ollut yrittäjänä/ freelancerina ollut yrittäjänä/ freelancerina
Yrittäjänä/Freelancerina toimineista vastaajista 40 prosenttia oli toiminut yrittäjänä tai freelancerina vähintään 5 vuotta (taulukko 6). Alle vuoden yrittäjänä tai freelancerina toimineita oli vastaajista 15 prosenttia. Tarkastelta- essa yrittäjänä tai freelancerina toimimisaikaa on huomioitava vastausten pieni lukumäärä, minkä vuoksi tuloksis- ta ei voida tehdä yleistyksiä.
Taulukko 6. Yrittäjänä/freelancerina toimimisaika, % koulutusohjelmittain
Yrittäjänä/freelancerina toimimisaika
Enve Enma IB Kone Metsä PaPr Rak Säh Liko TeVa Tiko TiTe Viest Taide Yht
alle 1 v. - - 0 33 0 0 38 0 13 0 0 - 15 0 15
1-1.9 v. - - 100 33 0 0 13 50 0 0 0 - 20 25 19
2-2.9 v. - - 0 0 0 100 0 25 0 0 0 - 15 0 10
3-3.9 v. - - 0 0 0 0 0 0 13 0 0 - 5 25 6
4-4.9 v. - - 0 0 100 0 0 25 0 100 0 - 10 0 10
väh. 5 v. - - 0 33 0 0 50 0 75 0 100 - 35 50 40
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100
LKM 0 0 1 3 1 1 8 4 8 1 1 0 20 4 52
Ka 1,0 2,1 4,8 2,5 3,0 2,1 4,6 4,3 5,0 3,0 3,5 3,2
3.3 VASTAAJIEN TYÖTTÖMYYS
Kyselyyn vastanneista 33 prosenttia on ollut työttömänä valmistumisen jälkeen (taulukko 7). Yleisintä työttö- myys on ollut ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmassa, joista 80 prosenttia on ollut työttömänä jossakin vaiheessa opintojen päättymisen jälkeen. Toiseksi eniten työttömyyttä ovat kokeneet tekstiili- ja vaate- tustekniikan koulutusohjelmasta vastanneet. Heistä 70 prosenttia on ollut työttömänä. Vähiten työttömyyttä on kokenut rakennustekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta vastanneet. Rakennustekniikan koulutusoh- jelman vastaajista 15 prosenttia on kokenut työttömyyttä ja vastaava luku tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta vastanneilla on 16 prosenttia.
Taulukko 7. Työttömänä oleminen valmistumisen jälkeen, % koulutusohjelmittain
Vastaajista 57 prosenttia oli ollut työttömänä korkeintaan puoli vuotta (taulukko 8) ja 65 prosenttia oli ollut työttömänä vain kerran (taulukko 9). Ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmista vastanneiden työt- tömyysaika on ollut keskimäärin kaikkein pisin (taulukko 8). Heistä yli 12 kuukautta työttömänä on ollut 75 pro- senttia. Sen sijaan tietotekniikan koulutusohjelmasta vastanneista 91 prosenttia on ollut työttömänä korkeintaan 6 kuukautta. Tarkasteltaessa työttömyyttä on kuitenkin huomioitava joiden koulutusohjelmien vastaajien pieni lukumäärä, mikä vaikuttaa merkitsevästi vastaustuloksiin.
Taulukko 8. Työttömyysaika työttömillä, % koulutusohjelmittain
Työttömyysaika työttömillä
Enve Enma IB Kone Metsä PaPr Rak Säh Liko TeVa Tiko TiTe Viest Taide Yht
kork. 6 kk 50 67 67 64 63 64 44 60 53 57 33 91 63 13 57
7-12 kk 25 17 0 29 0 18 44 10 24 14 33 9 38 13 20
yli 12 kk 25 17 33 7 38 18 11 30 24 29 33 0 0 75 22
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100
LKM 4 6 3 14 8 11 9 10 17 14 6 11 8 8 129
Ka 0,7 0,6 1,2 0,5 0,6 0,6 0,7 0,6 0,6 0,8 1,0 0,3 0,3 1,9 0,7
Metsätalouden koulutusohjelmista vastanneet olivat kuitenkin olleet työttömyysjaksoja tarkasteltaessa useimmin työttömänä, sillä heistä 25 prosenttia oli ollut työttömänä vähintään viisi kertaa (taulukko 9). Heidän keskimää- räinen työttömyysaikansa oli kuitenkin suurin piirtein samanlainen verrattuna muiden maiden keskimääräisiin työttömyysaikoihin.
Taulukko 9. Työttömyysjaksojen lukumäärä työttömillä, % koulutusohjelmittain
Työttömyysjaksojen lukumäärä
Enve Enma IB Kone Metsä PaPr Rak Säh Liko TeVa Tiko TiTe Viest Taide Yht
1 25 50 0 71 50 67 50 70 88 50 67 90 78 57 65
2 50 33 100 29 25 17 50 30 12 36 33 10 0 29 27
3 25 17 0 0 0 8 0 0 0 14 0 0 11 14 5
4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
väh. 5 0 0 0 0 25 8 0 0 0 0 0 0 11 0 3
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100
LKM 4 6 3 14 8 12 8 10 17 14 6 10 9 7 128
Keskiarvo 2,0 1,7 2,0 1,3 2,4 1,7 1,5 1,3 1,1 1,6 1,3 1,1 2,2 1,6 1,5
Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät
Vastaajia, joilla oli ollut valmistumisen jälkeen työllistymisvaikeuksia, pyydettiin arvioimaan työllistymistä vaikeut- taneita tekijöitä. Vastaajat valitsivat 16-kohtaisen listan jokaisen vaihtoehdon kohdalla asteikolla yhdestä kuuteen, oliko kyseinen tekijä vaikeuttanut heidän työllistymistään (1 = ei lainkaan, 6 = erittäin paljon). Kysymykseen vas- tasi 36 % kaikista kyselyyn vastanneista, kohdasta riippuen 144 - 147 vastaajaa. Vaihtoehtoon ”muu mikä” oli vastannut 9 vastaajaa, joista lähes kaikki olivat ilmoittaneet eri syyn, joten tätä vastausvaihtoehtoa ei pienen vas- tausmäärän vuoksi käsitellä. Vastaajat kokivat suurimmaksi työllistymistä vaikeuttaneeksi tekijäksi alueellisen työmarkkinatilanteen ja alan heikon työmarkkinatilanteen (kuvio 7). Puolet työllistymisvaikeuksista kohdanneista vastaajista piti näitä tekijöitä vähintään melko paljon työllistymistä vaikeuttaneena tekijänä. Seuraavaksi eniten työttömyyttä vaikeuttaneeksi tekijöiksi vastaajat arvioivat suhdeverkostojen puutteellisuuden ja työkokemuksen puutteen. Vähiten työllistymistä haittaavaksi tekijöiksi (suurin ei lainkaan – luokan osuus) vastaajat arvioivat su- kupuoleen, perheeseen tai muuhun elämäntilanteeseen vaikeuttaneet tekijät, valmistumisajankohdan sekä katkot määräaikaisissa työsuhteissa. Koulutusohjelmakohtaiset vastaukset työllistymiseen vaikuttaneista tekijöistä on koottu liitteeseen (liite 2).
Kuvio 7. Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät
Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät
21
44 17
35 48 22
21
63 54 45 45 45
70 67 65
16
37 16
21
24 12
9
18 30 19
23 21
14 14 15
23
13 20
18 7 17
20
11 10 18
17 19
7 9 7
14
3 18
12 10 13
20
5 4 12
10 10 3 5 6
14
2 19
8 8 18
18
1 1 5
4 4 4 2 5
12 1 9
7 3 19
12 3 1 0 1 1 3 3
3
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Työkokemuksen puute Puutteelliset työnahakutaidot Suhdeverkostojen puute Tutkinto ja suuntautuminen Tutkinnon huono tunnettavuus Alan heikko työmarkkinatilanne Alueellinen työmarkkinatilanne Katkot määräaikaisissa työsuhteissa Puutteellinen elämätietoisuus Epätietoisuus omista tavoitteista Epävarmuus omasta osaamisesta En ole löytänyt itseäni kiinnostavaa työtä Sukupuoli Perheeseen tai muu elämäntilanteeseen liittyvä syy Valmistumisajankohta
%
ei lainkaan vain vähän jonkin verran melko paljon paljon erittäin paljon
3.4 KOULUTUKSEEN OSALLISTUMINEN
Suurin osa vastaajista (57 %) on osallistunut tutkinnon suorittamisen jälkeen työnantajan järjestämään tai kustan- tamaan koulutukseen (taulukko 10). Erityisesti yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusaloilta se- kä useilta tekniikan- ja liikenteen koululutusaloilta vastanneet ovat osallistuneet tämän tyyppiseen koulutukseen.
Koulutusohjelmittain katsottuna tämän tyyppiseen koulutukseen on osallistunut eniten tietojenkäsittelyn (74 %) ja tietotekniikan (79 %) koulutusohjelmista valmistuneet. Ympäristö-, media- ja kuvataiteen (44 %) ja rakennus- tekniikan (32 %) koulutusohjelmista vastanneet ovat osallistuneet eniten ammatilliseen erikoistumiskoulutuk- seen, pätevöitymiskoulutukseen tms. Environmental Management (40 %) koulutusohjelmasta vastanneet ovat suorittaneet eniten muun koulutuksen tai tutkinnon. Vähiten koulutukseen tutkinnon suorittamisen jälkeen ovat osallistuneet paperi- ja prosessitekniikan sekä tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmasta vastanneet, sillä molemmista koulutusohjelmista 37 prosenttia ei ole osallistunut koulutukseen valmistumisen jälkeen.
Kyselylomakkeessa pyydettiin vastaajia myös perustelemaan syytä toisen korkeakoulututkinnon tai jatkotutkin- tojen suorittamiselle. Yleisimmin vastaajat arvioivat, että suorittamalla AMK-tutkinnon rinnalle toisen tutkinnon heidän osaamisensa lisääntyy, mikä johtaa työmahdollisuuksien paranemiseen. Vastaajat arvioivat osaamisen li- säävän mahdollisuuksia edetä työuralla sekä mahdollisuuden valita paremmin itselle mielenkiintoisia työtehtäviä.
Joidenkin koulutusohjelmien kohdalla heikko työmarkkinatilanne oli vaikuttanut siihen, että vastaajat olivat suo- rittaneet toisen tutkinnon.
Taulukko 10. Osallistuminen työhön tai ammattiin liittyvään täydennys- tai erikoistumiskoulutukseen valmis- tumisen jälkeen, % koulutusohjelmittain
Osallistuminen koulutukseen vuoden 2003 tutkinnon suorittamisen jälkeen
Enve Enma IB Kone Metsä PaPr Rak Säh Liko TeVa Tiko TiTe Viest Taide Yht työnantajan järjestämä/
kustantama koulutus 56 50 71 64 55 37 60 64 59 21 74 79 39 22 57
työvoimakoulutus 0 0 0 2 5 5 6 6 2 5 8 0 0 11 4
ammatillinen
erikoistumiskoulutus, pätevöitymiskoulutus tms.
11 0 0 11 10 5 32 11 16 21 15 8 3 44 15
suorittanut opintoja tähtäimessä toinen
korkeakoulututkinto
22 30 14 4 30 26 8 6 6 11 8 8 26 33 12
suorittanut opintoja tähtäimessä ylempi AMK- tutkinto
0 0 0 9 5 0 8 0 6 0 0 4 6 11 5
suorittanut tieteellisiä jatko-
opintoja 0 0 0 2 5 0 3 0 2 0 3 0 0 11 2
suorittanut muun koulutuksen tai tutkinnon
22 40 14 5 0 5 6 0 2 11 10 0 10 0 6
ei ole osallistunut
koulutukseen 0 10 0 24 35 37 15 31 27 37 10 17 35 11 23
Yhteensä 111 130 100 120 145 116 139 117 119 105 128 117 119 144 124
LKM 9 10 7 55 20 19 62 36 64 19 39 24 31 9 404
Perhevapaalla oleminen valmistumisen jälkeen
Kyselyyn vastanneista 23 prosenttia on ollut perhevapaalla (taulukko 11). Eniten perhevapaalla on ollut tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmasta vastanneet. Heistä 40 prosenttia on ollut perhevapaalla. Tästä koulutus- ohjelmasta vastanneista kaikki ovat olleet naisia, mikä on osaltaan saattanut vaikuttaa vastaustulokseen.
Taulukko 11. Valmistumisen jälkeiset perhevapaat, % koulutusohjelmittain
Valmistumisen jälkeiset perhevapaat
Enve Enma IB Kone Metsä PaPr Rak Säh Liko TeVa Tiko TiTe Viest Taide Yht ei ole ollut
perhevapaalla 67 100 83 88 74 63 87 82 73 60 68 75 67 80 77
ollut
33 0 17 12 26 37 13 18 27 40 32 25 33 20 23
Päätoiminen opiskelu valmistumisen jälkeen
Kyselyyn vastanneista oli ollut 10 prosenttia valmistumisen jälkeen päätoimisena opiskelijana (taulukko 12). Eni- ten päätoimisia opiskelijoita vastaajista on ollut kulttuurialan koulutusohjelmista vastanneet. Ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmasta vastanneiden lukumäärä on kuitenkin niin pieni, että se vaikuttaa merkitsevästi vastaustuloksiin. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta vastanneista ei kukaan ole ollut päätoimisena opiskelijana valmistumisensa jälkeen.
Taulukko 12. Valmistumisen jälkeen päätoimisena opiskelijana, % koulutusohjelmittain
Ollut valmistumisen jälkeen päätoimisena opiskelijana
Enve Enma IB Kone Metsä PaPr Rak Säh Liko TeVa Tiko TiTe Viest Taide Yht ei ole ollut
päätoimisena opiskelijana
67 60 83 98 79 83 97 94 93 89 100 96 79 50 90
ollut
päätoimisena opiskelijana
33 40 17 2 21 17 3 6 7 11 0 4 21 50 10
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100
LKM 9 10 6 52 19 18 60 34 60 19 34 24 29 10 384
Kyselyyn vastanneista yhteensä 96 prosenttia ei ole hakenut apurahoja tieteelliseen työhön tai jatko-opintoihin AMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen (taulukko 13). Suhteellisesti eniten apurahoja oli saanut kulttuurin koulu- tusalalta vastanneet. Ympäristö-, media- ja kuvataiteen sekä kuvataiteen koulutusohjelmista valmistuneista 60 prosenttia oli saanut apurahoja. Kulttuurialan koulutusohjelmista valmistuneet olivat myös ainoat, jotka aikovat hakea apurahoja. Vastauksia tulkittaessa on kuitenkin huomioitava se, että kulttuurialan työn luonne on sellainen, että se vaatii usein työskentelyn apurahan avulla. Toinen vastauksia tulkittaessa huomioitava tekijä on joidenkin koulutusohjelmien pieni vastausmäärä, mikä vaikuttaa merkitsevästi vastaustuloksiin.
Taulukko 13. Hakenut tai saanut apurahoja tieteelliseen työhön tai jatko-opintoihin tutkinnon suorittamisen jälkeen, % koulutusohjelmittain
Hakenut/saanut apurahoja tieteelliseen työhön tai jatko-opintoihin tutkinnon suorittamisen jälkeen
Enve Enma IB Kone Metsä PaPr Rak Säh Liko TeVa Tiko TiTe Viest Taide Yht ei ole
hakenut apurahoja
89 90 100 98 95 100 98 100 100 100 100 100 90 20 96
on hakenut, muttei ole saanut apurahoja
0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 0
on saanut
apurahoja 11 10 0 2 5 0 2 0 0 0 0 0 7 60 3
aikoo hakea
apurahoja 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 10 1
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100
LKM 9 10 6 54 19 19 59 34 61 19 37 24 29 10 390
4. VASTAAJIEN TYÖURIEN ALKUVUODET
---
Kyselylomakkeessa tarkasteltiin työmarkkinoille sijoittumisen laatua ja työllistymisen tarkoituksenmukaisuutta sekä valmistumisen jälkeisen ensimmäisen työpaikan että kyselyhetken (syksy 2008) osalta. Perhe- tai opintova- paalla olevia vastaajia pyydettiin vastaamaan kyselyhetken työpaikkaa koskeviin kysymyksiin sen työpaikan perus- teella, josta he olivat jääneet vapaalle. Lisäksi yrittäjiä, ammatinharjoittajia tai freelancereita pyydettiin vastaa- maan kyseissä oleviin kysymyksiin soveltuvin osin.
4.1 PALVELUSUHTEEN LUONNE
Kyselyyn vastanneista 55 prosenttia oli saanut ensimmäiseksi työpaikaksi vakituisen kokopäivätyön ja määräaikai- sen kokopäivätyön oli saanut 32 prosenttia (taulukko 14). Rakennustekniikan koulutusohjelmista vastanneet oli- vat yleisemmin (88 %) saaneet ensimmäiseksi työpaikaksi vakituisen kokopäivätyön. Toiseksi yleisintä (79 %) va- kituinen kokopäivätyö oli tietotekniikan koulutusohjelmasta vastanneilla. Määräaikaisessa kokopäivätyössä olivat yleisemmin Environmental Management (90 %) ja Environmental Engineering (78 %) koulutusohjelmasta vastan- neet.
Vastanneista kuudella prosentilla ensimmäinen työpaikka oli ollut osa-aikatyötä. Yleisintä osa-aikatyö ensimmäi- senä työpaikkana oli ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmasta vastanneilla, sillä heistä 57 prosenttia oli ollut ensimmäisenä osa-aikatyöntekijänä. Vastanneista itsenäisiä yrittäjiä, ammatinharjoittajia tai freelancereita oli 6 prosenttia. Yleisintä yrittäjyys oli viestinnän koulutusohjelmasta vastanneilla.
Taulukko 14. Ensimmäisen työpaikan työsuhteen luonne, % koulutusohjelmittain
Ensimmäisen työpaikan työsuhteen luonne
Enve Enma IB Kone Metsä PaPr Rak Säh Liko TeVa Tiko TiTe Viest Taide Yht vakituinen
kokopäivätyö 22 0 29 72 25 32 88 67 54 30 61 79 13 0 55
määräaikainen
kokopäivätyö 78 90 43 26 70 58 8 33 29 55 24 17 32 29 32
osa-aikatyö 0 10 29 0 5 5 0 0 11 10 5 4 10 57 6
Yrittäjä (1 0 0 0 2 0 0 3 0 5 5 3 0 45 14 6
työllistetty
/ työharjoittelu 0 0 0 0 0 5 0 0 2 0 8 0 0 0 1
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100
LKM 9 10 7 57 20 19 60 36 63 20 38 24 31 7 401
1) Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer
Kyselylomakkeessa kysyttiin myös työmarkkinatilannetta kyselyhetkellä. Kysymys oli laajempi kuin ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työsuhteen luonnetta kysyttäessä, sillä kyselyhetken työmarkkinatilannetta kysyttäessä oli lisätty vaihtoehdot työtön työnhakija, työvoimakoulutus tai vastaava, päätoiminen opiskelu, perhevapaa ja työskentelyapurahalla. Tulokset eivät ole siis täysin vertailtavissa ensimmäisen työpaikan työsuhteen luonnetta koskevan kysymyksen tuloksiin.
Kyselyhetkellä vastaajista 80 prosenttia oli vakituisessa kokopäivätyössä. Vakituista kokopäivätyötä tekevien osuus oli lisääntynyt merkittävästi useimmissa koulutusohjelmissa verrattuna ensimmäiseen työpaikan työsuh- teen luonteeseen (taulukko 15). Yleisintä vakituinen kokopäivä työ oli tietotekniikan koulutusohjelmasta vastan- neista, joilla kaikilla oli vakituinen kokopäivätyö. Yleistä vakinainen kokopäivätyö oli myös konetekniikan ja tieto- jenkäsittelyn koulutusohjelmista vastanneilla, sillä heistä yli 90 prosenttia oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäi- vätyössä. Määräaikaisten kokopäivätyön tekijöiden osuus oli selvästi vähentynyt kun verrataan ensimmäisen työ- paikan työsuhteen laatua syksyn 2008 työtilanteeseen. Syksyllä 2008 enää vain 3 prosenttia vastaajista työskente- li määräaikaisena kokopäivätyöntekijänä. Yleisemmin määräaikaisessa kokopäivätyössä olivat kyselyhetkellä pape- ri- ja prosessitekniikan koulutusohjelmasta vastanneet.
Osa-aikatyötä tekevien vastaajien osuus oli vähentynyt kun verrataan kyselyhetken tilannetta ensimmäiseen työ- paikkaan, sillä syksyllä 2008 vastaajista enää 3 prosenttia oli osa-aikatyössä. Yleisintä osa-aikatyö oli edelleen ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmasta vastanneilla. Yrittäjien, ammatinharjoittajien ja freelance- reiden osuus oli pysynyt samana (6 %) verrattuna ensimmäiseen työpaikkaan ja yleisintä tämä oli edelleen vies- tinnän koulutusohjelmasta vastanneilla. Päätoimisena opiskelijana olivat kyselyhetkellä eniten englanninkielisistä koulutusohjelmista vastanneet. Toiseksi yleisintä opiskelu oli kulttuurialan koulutusohjelmista vastanneilla. Per- hevapaalla oli kyselyhetkellä yhteensä vain 3 prosenttia vastaajista ja yleisintä (10 %) tämä oli metsätalouden ja tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmista vastanneilla.
Taulukko 15. Työmarkkinatilanne syksyllä 2008 koulutusohjelmittain, % koulutusohjelmittain
Työmarkkinatilanne syksyllä 2008
Enve Enma IB Kone Metsä PaPr Rak Säh Liko TeVa Tiko TiTe Viest Taide Yht vakituinen kokopäivätyö 78 70 86 93 70 74 85 81 83 65 92 100 55 20 80 määräaikainen
kokopäivätyö 11 10 0 4 0 16 2 3 0 5 0 0 6 0 3
osa-aikatyö 11 10 0 0 5 0 2 0 2 5 0 0 6 40 3
yrittäjä (1 0 0 0 2 5 0 6 8 6 5 3 0 26 0 6
työllistetty/työharjoittelu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
työtön työnhakija 0 0 0 2 0 5 2 6 2 5 0 0 0 0 2
työvoimakoulutus
tai vastaava 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
opiskelu (2 0 10 14 0 5 5 0 0 2 0 0 0 6 10 2
perhevapaa ( 3 0 0 0 0 10 0 2 3 6 10 5 0 0 0 3
työskentely apurahalla 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 0
muu tilanne 0 0 0 0 5 0 2 0 0 5 0 0 0 20 1
Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100
LKM 9 10 7 57 20 19 62 36 64 20 39 24 31 10 408
1) Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer
2) Päätoiminen opiskelu (johtaa tutkintoon tai arvosanaan) 3) Perhevapaa (äitiys-/isyys-/vanhempain-/hoitovapaa)
4.2 TYÖNANTAJA
Useimmiten vastaajien ensimmäinen työnantaja oli yritys tai valtionyhtiö (kuvio 8). Suuret yritykset (yli 50 työn- tekijää) työllistivät 38 % kyselyyn vastanneista ja pienet yritykset (alle 50 työntekijää) työllistivät 28 % ja kes- kisuuret (50–250 työntekijää) 17 %. Kunta, kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos tai ammattikorkeakoulu työllisti 7 prosenttia vastaajista. Valtio tai valtion liikelaitos työllisti vain 3 prosenttia vastaajista. Järjestöt, seurakunnat ja säätiöt sekä omat yritykset työllistivät yhteensä 6 % vastanneista. Kaiken kaikkiaan siis yksityinen sektori työllis- ti vastaajia 83 % ja julkinen sektori (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) 10 %. Vastaajista 4 % oli ryhtynyt yrittäjäksi ensimmäisenä työnään.
Kuvio 8. Ensimmäinen päätyönantaja (n=401)
Ensimmäinen päätyönantaja
37 28
17 7
4 3 2 1
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
yksityinen yritys tai valtionyhtiö, yli 250 työntekijää yksityinen yritys tai valtionyhtiö,
alle 50 työntekijää yksityinen yritys tai valtionyhtiö,
50-250 työntekijää kunta, kuntayhtymä,kuntien liikelaitos,
ammattikorkeakoulu
oma yritys, toiminimi, freelancer tms.
valtio, valtion liikelaitos järjestö, seurakunta, säätiö tai vastaava, itsenäinen
julkisoikeudellinen laitos tai yhteisö
muu työnantaja
%
prosenttia %
