6. KORKEAKOULUTUKSEN MERKITYS
6.2 TYÖN VAATIMUKSET JA KOULUTUKSEN ANTAMAT VALMIUDET
6.2.1 Degree Programme in International Business
Vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-6 (1= ei lainkaan tärkeä, 6 = erittäin tärkeä ), tiettyjen taitojen ja tie-tojen merkitys nykyisessä työssä. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-6 (1= erittäin puutteellisesti, 6=erinomaisesti), miten hyvin korkeakouluopiskelu kehitti kyseisiä työelämävalmiuksia.
Degree Programme in International Business -koulutusohjelmista vastanneet arvioivat tarvitsevansa työssä eni-ten kykyä itsenäiseen työskentelyyn, joustavuutta ja sopeutumiskykyä, organisointi- ja koordinointitaitoja, on-gelmanratkaisutaitoja ja ryhmätaitoja sekä muita sosiaalisia taitoja (kuvio 19). Vähiten vastaajat arvioivat tarvitse-vansa vieraita kieliä. Vieraissa kielissä ja neuvottelutaidoissa olivat myös suurimmat erot keskiarvojen ”merkitys työssä” ja ”korkeakouluopiskelu kehitti valmiuksia” välillä. Vastaajien arvion mukaan korkeakoulu opiskelu kehit-ti näitä taitoja, mutta vastaajat arvioivat tarvitsevansa niitä vähän työelämässä kyselyhetkellä. Englannin kieli poikkeaa kuitenkin muista vieraista kielistä, sillä vastaajien mukaan he tarvitsevat englantia työelämässä kysely-hetkellä. Vastaajien arvion mukaan myös opiskelu kehitti englantia enemmän kuin muita vieraita kieliä.
Vastaajien mukaan korkeakouluopiskeluissa oli vähiten kehitetty esimiestaitoja, taloussuunnittelua ja budjetointia sekä neuvottelutaitoja. Parhaiten vastaajat näkivät koulutuksen kehittäneen englanninkieltä sekä esiintymistaitoja.
Parhaiten työn vaatimukset ja opiskelun valmiudet kohtasivat oman alan teoreettisessa osaamisessa sekä lainsää-dännön tuntemuksessa.
Kuvio 19. Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet: Degree Programme in International Business (n= 7)
Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet
5,7 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Ongelmanratkaisutaidot Organisointi- ja koordinointitaidot Oppimiskyky Viestintä suomen kielellä Neuvottelutaidot Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot Luovan ajattelun taidot Esiintymistaidot Oman alan tehtävien käytännön taidot Tiedonhankintataidot Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Viestintä englannin kielellä Tieto- ja viestintätekniikan taidot Esimiestaidot Oman alan teoreettinen osaaminen Opetus-,koulutus- ja ohjaustaidot
6.2.2 Degree Programme in Environmental Engineering
Environmental Engineering -koulutusohjelmasta vastanneet arvioivat tarvitsevansa työsään eniten kykyä itsenäi-seen työskentelyyn sekä ongelmanratkaisutaitoja (kuvio 20). Vähiten vastaajat arvioivat tarvitsevansa vieraiden kielten viestintää sekä taitoja toimia monikulttuurisessa ympäristössä.
Vastaajat arvioivat, että opiskelu kehitti parhaiten taitoja toimia monikulttuurisessa ympäristössä, englanninkieltä sekä ryhmätyötaitoja ja muita sosiaalisia taitoja. Taitoa toimia monikulttuurisessa ympäristössä ja englannin kieltä vastaajat eivät kuitenkaan arvioineet kuin jonkin verran merkitykselliseksi taidoksi työelämässä. Näiden taitojen kohdalla olikin suurimmat erot keskiarvojen ”merkitys työssä ” ja ”korkeakouluopiskelu kehitti valmiuksia” välil-lä. Vähiten vastaajien mielestä opiskelu kehitti ruotsin kieltä ja taloussuunnittelua sekä budjetointia. Parhaiten työn vaatimukset ja koulutuksen antamat valmiudet kohtasivat tiedonhankintataidoissa ja joustavuus ja sopeutu-miskyvyssä.
Kuvio 20. Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet: Degree Programme in Environmental Engineering (n= 9)
Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet
5,3 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Organisointi- ja koordinointitaidot Tieto- ja viestintätekniikan taidot Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot Neuvottelutaidot Oppimiskyky Projektinhallintataidot Esiintymistaidot Oman alan tehtävien käytännön taidot Oman alan teoreettinen osaaminen Esimiestaidot Luovan ajattelun taidot Taloussuunnittelu ja budjetointi Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot Viestintä englannin kielellä Toimiminen monikulttuurisessa ympäristössä Viestintä ruotsin kielellä Viestintä muilla kielillä
Tietojen ja taitojen merkitys työssä (1 = ei lainkaan, 6 = erittäin tärkeä) Opiskelu kehitti valmiuksia (1 = erittäin puutteellisesti, 6 = erinomaisesti)
6.2.3 Degree Programme in Environmental Management
Environmental Management -koulutusohjelmasta vastanneet arvioivat tarvitsevansa eniten työssä tiedonhankin-ta-, ongelmanratkaisu-, ryhmätyö- ja muita sosiaalisia taitoja, kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä joustavuutta ja sopeutumiskykyä (kuvio 21). Vastaajien mielestä he tarvitsevat työssä vähiten vieraita kieliä, joita oli vastaajien mielestä myös kehitetty puutteellisimmin, kun verrataan niitä muihin korkeakouluopinnoissa opittuihin taitoihin.
Poikkeuksena kuitenkin englannin kieli, sillä vastaajien mielestä englantia ja taitoa toimia monikulttuurisessa ym-päristössä oli kehitetty opiskeluissa eniten.
Suurin ero (2,1) keskiarvojen ” merkitys työssä ” ja ”korkeakouluopiskelu kehitti valmiuksia” oli suomen kielen viestinnässä. Vastaajat näkivät sen olevan tärkeä (5,2) työssä, mutta opiskelu oli antanut melko puutteelliset (3,1) valmiudet. Parhaiten työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet kohtasivat ruotsin kielen viestinnässä ja oman alan teoreettisessa osaamisessa.
Kuvio 21. Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet: Degree Programme in Environmental Management (n=10)
Työn vaatimukset ja opiskelelun antamat valmiudet
5,4 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Ongelmanratkaisutaidot Organisointi- ja koordinointitaidot Viestintä suomen kielellä Neuvottelutaidot Oppimiskyky Tieto- ja viestintätekniikan taidot Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot Projektinhallintataidot Oman alan teoreettinen osaaminen Oman alan tehtävien käytänännön taidot Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot Taloussuunnittelu ja budjetointi Toimiminen monikulttuurisessa ympäristössä Viestintä ruotsin kielellä Viestintä muilla kielillä
Tietojen ja taitojen merkitys (1=ei lainkaan, 6=erittäin tärkeä) Opiskelu kehitti valmiuksia (1=erittäin puutteellisesti, 6=erinomaisesti)
6.2.4 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma
Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmasta vastanneet arvioivat tarvitsevansa työssä eniten kykyä itsenäi-seen työskentelyyn, organisointi- ja koordinointitaitoja, ongelmanratkaisutaitoja ja ryhmätyötaitoja sekä muita sosiaalisia taitoja (kuvio 22). Vähiten vastaajat arvioivat tarvitsevansa työssä vieraita kieliä. Tosin poikkeuksen englanti, jonka vastaajat arvioivat tärkeäksi taidoksi työelämässä. Vastaajien mielestä korkeakouluopiskelu kehitti englantia ja ruotsia paremmin kuin muita vieraita kieliä, joita vastaajien mielestä kaikkein kehitettiin puutteelli-semmin verrattaessa muihin korkeakoulussa opittuihin taitoihin. Toiseksi puutteellipuutteelli-semmin kehitettiin vastaajien mielestä esimiestaitoja. Parhaiten vastaajat arvioivat opiskelun kehittäneen tiedonhankintataitoja ja ryhmätyötai-toja sekä muita sosiaalisia tairyhmätyötai-toja.
Suurimat erot keskiarvojen ”merkitys työssä” ja ”korkeakouluopiskelu kehitti valmiuksia” olivat esimiestaidoissa, organisointi- ja koordinointitaidoissa, ongelmanratkaisutaidoissa sekä oman alan tehtävien käytännön taidoissa.
Vastaajat arvioivat näiden taitojen olevan tärkeitä työelämässä, mutta niitä oli kehitetty opiskeluissa vain melko hyvin tai melko puutteellisesti. Parhaiten työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet kohtasivat yritystoi-minnan perusteiden tuntemuksessa ja tieto- ja viestintätekniikan taidoissa.
Kuvio 22. Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet: Kone- ja tuotantotekniikka (n= 57)
Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet
5,3 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Ongelmanratkaisutaidot Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot Tieto- ja viestintätekniikan taidot Oman alan teoreettinen osaaminen Oman alan tehtävien käytännön taidot Projektinhallintataidot Esiintymistaidot Luovan ajattelun taidot Esimiestaidot Lainsäädännön tuntemus Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot Toimiminen monikulttuurisessa ympäristössä Taloussuunnittelu ja budjetointi Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Viestintä ruotsin kielellä Viestintä muilla kielillä
Tietojen ja taitojen merkitys työssä (1= ei lainkaan, 6= erittäin tärkeä)
6.2.5 Paperi- ja prosessitekniikan koulutusohjelma
Paperi- ja prosessitekniikan koulutusohjelmasta vastanneet arvioivat tarvitsevansa työssä eniten kykyä itsenäi-seen työskentelyyn sekä suomen kieltä (kuvio 23). Vähiten vastaajat arvioivat tarvitsevansa vieraita kieliä. Poik-keuksena englannin kieli, jonka vastaajat arvioivat kuitenkin jonkin verran merkittäväksi taidoksi työelämässä.
Vastaajien mielestä korkeakouluopiskelu kehitti vieraista kielistä englantia melko hyvin, ruotsia melko puutteelli-sesti ja muita vieraita kieliä kaikkein puutteellisimmin verrattaessa muihin taitoihin. Seuraavaksi puutteellisimmin vastaajien mielestä opiskelu kehitti taloussuunnittelua ja budjetointia sekä lainsäädännön tuntemusta. Parhaiten vastaajat näkivät opiskelun kehittäneen suomen kielen viestintää ja oman alan teoreettista osaamista.
Suurimmat erot keskiarvojen ”merkitys työssä” ja korkeakouluopiskelu kehitti valmiuksia” olivat neuvottelutai-doissa ja organisointi- ja koordinointitaineuvottelutai-doissa. Vastaajat arvioivat neuvottelutaidot tärkeiksi työssä, mutta opis-kelun arvioitiin kehittäneen niitä melko puutteellisesti. Organisointi- ja koordinointitaidot vastaajat arvioivat tär-keiksi, mutta opiskelun arvioitiin kehittäneen niitä vain melko hyvin. Parhaiten työn vaatimukset ja opiskelun an-tamat valmiudet kohtasivat oman alan teoreettisessa osaamisessa, tiedonhankintataidoissa sekä opetus-, ohjaus- ja koulutustaidoissa.
Kuvio 23. Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet: Paperi- ja prosessitekniikka (n= 19)
Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet
5,3 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Oman alan teoreettinen osaaminen Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot Tiedonhankintataidot Oman alan tehtävien käytännön taidot Esiintymistaidot Projektinhallintataidot Esimiestaidot Tieto- ja viestintätekniikan taidot Taloussuunnittelu ja budjetointi Opetus-, koulutus - ja ohjaustaidot Viestintä ruotsin kielellä Viestintä muilla kielillä
Tietojen ja taitojen merkitys työssä (1=ei lainkaan, 6=erittäin tärkeä) Opiskelu kehitti valmiuksia (1=erittäin puutteellisesti, 6=erinomaisesti)
6.2.6 Rakennustekniikan koulutusohjelma
Rakennustekniikan koulutusohjelmasta vastanneet arvioivat tarvitsevansa työssä eniten kykyä itsenäiseen työs-kentelyyn, organisointi- ja koordinointitaitoja, neuvottelutaitoja ja ryhmätyötaitoja sekä muita sosiaalisia taitoja (kuvio 24). Vähiten vastaajat arvioivat tarvitsevansa vieraita kieliä sekä kykyä toimia monikulttuurisessa ympäris-tössä. Vastaajien mielestä korkeakouluopiskelu kehitti englantia ja ruotsia melko hyvin, mutta muita vieraita kie-liä kaikkien puutteellisemmin verrattaessa muihin korkeakoulussa opittuihin taitoihin. Vastaajien mielestä toisek-si puutteellisemmin korkeakouluopiskelu kehitti kykyä toimia monikulttuurisessa ympäristössä. Parhaiten vastaa-jat arvioivat opiskelun kehittäneen suomen kielen viestintää, tiedonhankintataitoja ja oman alan teoreettista osaamista.
Suurin ero (1,6) keskiarvojen ”merkitys työssä” ja ”korkeakouluopiskelun antamat valmiudet” oli esimiestaidois-sa ja neuvottelutaidoisesimiestaidois-sa. Vastaajat arvioivat molemmat näistä taidoista tärkeiksi työssä, mutta opiskelun arvioi-tiin kehittäneen esimiestaitoja melko puutteellisesti (3,1) ja neuvottelutaitojakin vain melko hyvin (3,6). Parhaiten työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet kohtasivat tieto- ja viestintätekniikan taidoissa ja yritystoimin-nan perusteiden tuntemuksessa.
Kuvio 24. Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet: Rakennustekniikka (n=62)
Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet
5,3 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Ongelmanratkaisutaidot Viestintä suomen kielellä Joustavuus ja sopeutumiskyky Projektinhallintataidot Oman alan tehtävien käytännön taidot Oman alan teoreettinen osaaminen Tiedonhankintataidot Oppimiskyky Esiintymistaidot Esimiestaidot Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot Lainsäädännön tuntemus Tieto- ja viestintätekniikan taidot Taloussuunnittelu ja budjetointi
6.2.7 Sähkötekniikan koulutusohjelma
Sähkötekniikan koulutusohjelmasta vastanneet arvioivat tarvitsevansa eniten työssä kykyä itsenäiseen työskente-lyyn ja ongelmanratkaisutaitoja (kuvio 25). Vähiten vastaajat arvioivat tarvitsevansa vieraita kieliä. Poikkeuksena englanti, jota vastaajat arvioivat melko tärkeäksi taidoksi työelämässä. Vastaajien mielestä korkeakouluopiskelu kehitti ruotsia ja englantia melko hyvin, mutta muita vieraita kieliä kaikkein puutteellisimmin verratessa niitä muihin korkeakoulussa opittuihin taitoihin. Vastaajien mielestä seuraavaksi puutteellisemmin korkeakouluopiske-lu kehitti taloussuunnittekorkeakouluopiske-lua ja budjetointia sekä esimiestaitoja. Parhaiten vastaajat arvioivat opintojen kehittä-neen tiedonhankintataitoja, tieto- ja viestintätekniikan taitoja, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja suomen kielen viestintää.
Suurin ero (2,3) keskiarvojen ”merkitys työssä” ja ”korkeakouluopiskelu kehitti valmiuksia” oli organisaatio- ja koordinaatiotaidoissa. Toiseksi suurin ero (2) oli oman alan tehtävän käytännöissä. Molemmat taidot vastaajat kokivat tärkeiksi, mutta vastaajat olivat arvioineet opiskelun kehittäneen taitoja melko puutteellisesti. Parhaiten työn vaatimukset vastasivat opiskelun antamia valmiuksia kyvyssä toimia monikulttuurisessa ympäristössä.
Kuvio 25. Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet: Sähkötekniikka (n=36)
Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet
5,6 Oman alan tehtävien käytännön taidot Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Tiedonhankintataidot Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot Tieto- ja viestintätekniikan taidot Oman alan teoreettinen osaaminen Esiintymistaidot Esimiestaidot Luovan ajattelun taidot Opetus-, koulutus - ja ohjaustaidot Viestintä englannin kielellä
Tietojen ja taitojen merkitys työssä (1=ei lainkaan, 6=erittäin tärkeä) Opiskelu kehitti valmiuksia (1=erittäin puutteellisesti, 6=erinomaisesti)
6.2.8 Tietotekniikan koulutusohjelma
Tietotekniikan koulutusohjelmasta vastanneet arvioivat tarvitsevansa työssä eniten kykyä itsenäiseen työskente-lyyn ja englannin kieltä (kuvio 26). Sen sijaan muita vieraita kieliä vastaajat arvioivat tarvitsevansa kaikkein vähi-ten. Seuraavaksi vähiten vastaajat arvioivat tarvitsevansa yritystoiminnan perusteiden tuntemusta sekä talous-suunnittelua ja budjetointia. Vastaajat arvioivat opiskelun kehittäneen eniten kykyä itsenäiseen työskentelyyn.
Vastaajat arvioivat kyseisen taidon myös kaikkein tärkeimmäksi taidoksi työelämässä. Toiseksi eniten vastaajat arvioivat opiskelun kehittäneen oman alan teoreettista osaamista. Vähiten vastaajat näkivät opiskelun kehittä-neen vieraita kieliä. Poikkeuksena vieraista kielistä kuitenkin englanti, joka oli vastaajien mielestä kehittynyt mel-ko hyvin mel-korkeamel-kouluopinnoissa.
Suurimmat erot keskiarvojen ”merkitys työssä” ja ”korkeakouluopiskelu kehitti valmiuksia” olivat ruotsin kieles-sä (2,2) ja monikulttuurisessa ympäristöskieles-sä toimimisessa (2). Vastaajien arvioiden mukaan ruotsin kieltä paino-tettiin merkittävästi enemmän kun verrataan vastaajien arvioon sen tärkeydestä työelämässä. Sen sijaan moni-kulttuurisessa ympäristössä toimimista oli kuitenkin painotettu selvästi vähemmän kun verrataan sitä vastaajien arvioon sen tärkeydestä työelämässä. Parhaiten työn vaatimukset vastasivat opiskelun antamiin valmiuksiin lain-säädännöntuntemuksessa ja taloussuunnittelussa ja budjetoinnissa.
Kuvio 26. Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet: Tietotekniikka (n= 24)
Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet
5,3 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Oppimiskyky Oman alan tehtävien käytännön taidot Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot Tiedonhankintataidot Viestintä suomen kielellä Toimiminen monikulttuurisessa ympäristössä Tieto- ja viestintätekniikan taidot Joustavuus ja sopeutumiskyky Neuvottelutaidot Luovan ajattelun taidot Organisointi- ja koordinointitaidot Projektinhallintataidot Oman alan teoreettinen osaaminen Esiintymistaidot Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot Esimiestaidot Lainsäädännön tuntemus Taloussuunnittelu ja budjetointi
6.2.9 Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelma
Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmasta vastanneet arvioivat tarvitsevansa eniten työssä kykyä itsenäi-seen työskentelyyn ja ryhmätyötaitoja sekä muita sosiaalisia taitoja (kuvio 28). Vähiten he arvioivat tarvitsevansa vieraita kieliä. Poikkeuksena vieraista kielistä kuitenkin englanti, jonka vastaajat arvioivat melko tärkeäksi taidoksi työelämässä. Seuraavaksi vähiten vastaajat arvioivat tarvitsevansa taloussuunnittelua ja budjetointia sekä yritys-toiminnan perusteiden tuntemusta. Opiskelun vastaajat arvioivat kehittäneen eniten oman alan teoreettista osaamista sekä suomen kieltä. Puutteellisemmin vastaajien mielestä opiskelu kehitti esimiestaitoja, luovan ajatte-lun taitoja, taloussuunnittelua ja budjetointia sekä opetus-, koulutus- ja ohjaustaitoja.
Suurimmat erot keskiarvojen ”merkitys työssä” ja korkeakouluopiskelu kehitti valmiuksia” oli ruotsin kielessä ja oman alan teoreettisessa osaamisessa. Vastausten perusteella näitä molempia taitoja on painotettu opiskelussa enemmän kuin mitä vastaajat arvioivat niiden tärkeydestä työssä. Parhaiten työn vaatimukset vastasivat opiskelun antamiin valmiuksiin esimiestaidoissa sekä tieto- ja viestintätekniikan taidoissa.
Kuvio 28. Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet: Tekstiili- ja vaatetustekniikka (n=20)
Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet
5,2 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Joustavuus ja sopeutumiskyky Tieto- ja viestintätekniikan taidot Tiedonhankintataidot Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot Projektinhallintataidot Viestintä englannin kielellä Esiintymistaidot Oman alan tehtävien käytännön taidot Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot Luovan ajattelun taidot Oman alan teoreettinen osaaminen Esimiestaidot
Tietojen ja taitojen merkitys (1=ei lainkaan, 6=erittäin tärkeä) Opiskelu kehitti valmiuksia (1=erittäin puutteellisesti, 6=erinomaisesti)
6.2.10 Metsätalouden koulutusohjelma
Metsätalouden koulutusohjelmasta vastanneet arvioivat tarvitsevansa työssä eniten kykyä itsenäiseen työskente-lyyn (kuvio 29). Seuraavaksi eniten he arvioivat tarvitsevansa joustavuutta ja sopeutumiskykyä sekä ryhmätyötai-toja ja muita sosiaalisia tairyhmätyötai-toja. Vähiten vastaajat arvioivat tarvitsevansa työssä vieraita kieliä sekä kykyä toimia monikulttuurisessa ympäristössä. Vastaajien mielestä korkeakouluopiskelu kehitti englanti ja ruotsia melko hyvin, mutta muita kieliä korkeakouluopiskelu kehitti kaikkein puutteellisimmin verratessa muihin korkeakoulussa opit-tuihin taitoihin. Seuraavaksi vähiten vastaajien mielestä opiskelu kehitti luovan ajatteluntaitoja sekä taloussuun-nittelua ja budjetointia. Parhaiten vastaajat arvioivat opiskelun kehittäneen tiedonhankintataitoja sekä tieto- ja viestintätekniikan taitoja.
Suurimmat erot keskiarvojen ”merkitys työssä” ja ”korkeakouluopiskelu kehitti valmiuksia” olivat organisaatio- ja koordinointitaidoissa sekä neuvottelutaidoissa. Vastaajat olivat arvioineet nämä taidot hyvin tärkeiksi työssä, mutta opiskelun nähtiin kehittäneen niitä melko puutteellisesti. Parhaiten työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet kohtasivat projektinhallintataidoissa.
Kuvio 29. Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet: Metsätalous (n=20)
Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet
5,7 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Joustavuus ja sopeutumiskyky Oman alan tehtävien käytännön taidot Tieto- ja viestintätekniikan taidot Lainsäädännön tuntemus Esiintymistaidot Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot Oman alan teoreettinen osaaminen Esimiestaidot Tiedonhankintataidot Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot Luovan ajattelun taidot
6.2.11 Liiketalouden, talouden ja hallinnon koulutusohjelma
Liiketalouden, talouden ja hallinnon koulutusohjelmasta vastanneet arvioivat tarvitsevansa eniten työssä kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja ongelmanratkaisutaitoja (kuvio 30). Vähiten vastaajat arvioivat tarvitsevansa vierai-den kielten viestintää, lukuun ottamatta englannin kielen viestintää. Vastaajien mielestä korkeakouluopiskelu ke-hitti vähiten oman alan tehtävän käytäntöjä sekä opetus- koulutus ja ohjaustaitoja. Parhaiten vastaajat arvioivat opiskelun kehittäneen ryhmätyötaitoja ja muita sosiaalisia taitoja sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn.
Vieraista kielistä englannin kielen opetus on hyvin riittävää suhteessa siihen miten merkittäväksi taidoksi vastaa-jat arvioivat sen työelämässä. Ruotsin kielenkin opetus suhteessa työelämään on vastausten perusteella suhteelli-sen hyvä, kun suhteelli-sen sijaan muissa vieraissa kielissä on toiseksi suurin ero (1,7) keskiarvojen ”merkitys työssä” ja
”korkeakouluopiskelu kehitti valmiuksia” välillä. Suurin ero (1,9) keskiarvojen ”merkitys työssä” ja ”korkeakou-luopiskelu kehitti valmiuksia” on oman alan tehtävän käytännöissä. Vastausten perusteella oman alan tehtävien käytännön taitojen painotus on jäänyt vähäiseksi, kun verrataan sitä vastaajien arvioon taitojen tärkeydestä työ-elämässä. Parhaiten työn vaatimukset vastasivat opiskelun antamiin valmiuksiin monikulttuurisessa ympäristössä toimimisessa ja esimiestaidoissa.
Kuvio 30. Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet: Liiketalous, talous ja hallinto (n=64)
Työn vaatimukset ja opiskelun antama tuki
5,6 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Organisointi- ja koordinointitaidot Joustavuus ja sopeutumiskyky Neuvottelutaidot Viestintä suomen kielellä Oman alan tehtävien käytännön taidot Tiedonhankintataidot Oppimiskyky Tieto- ja viestintätekniikan taidot Esiintymistaidot Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot Oman alan teoreettinen osaaminen Projektinhallintataidot Opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot Esimiestaidot Toimiminen monikulttuurisessa ympäristössä Viestintä ruotsin kielellä Viestintä muilla kielillä
Tietojen ja taitojen merkitys työssä (1=ei lainkaan, 6=erittäin tärkeä) Opiskelu kehitti valmiuksia (1=erittäin puutteellisesti, 6=erinomaisesti)
6.2.12 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma
Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta vastanneet arvioivat tarvitsevansa työssä eniten kykyä itsenäiseen työs-kentelyyn ja ongelmanratkaisutaitoja (kuvio 31). Vähiten vastaajat arvioivat tarvitsevansa vieraita kieliä. Poikke-uksena vieraista kielistä englanti, jonka vastaajat ovat arvioineet tärkeäksi taidoksi työelämässä. Vieraiden kielten jälkeen vastaajat arvioivat tarvitsevansa vähiten taloussuunnittelua ja budjetointia sekä yritystoiminnan perustei-den tuntemusta. Opiskelun vastaajat arvioivat eniten kehittäneen tieto- ja viestintätekniikkaa sekä tiedonhankin-tataitoja. Vastaajien mielestä opiskelu kehitti englantia ja ruotsia melko hyvin, mutta muita vieraita kieliä toiseksi puutteellisemmin verrattaessa niitä muihin korkeakouluopiskelun kehittämiin taitoihin. Vastaajien mielestä kaik-kein puutteellisimmin korkeakouluopiskelu kehitti taitoa toimia monikulttuurisessa ympäristössä.
Suurimmat erot keskiarvojen ”merkitys työssä” ja ”korkeakouluopiskelu kehitti valmiuksia” oli ruotsin kielessä ja oman alan käytännön taidoissa. Vastausten perusteella ruotsin kieltä on painotettu opiskeluissa huomattavasti enemmän kun verrataan vastaajien arviota taidon merkityksestä työelämässä. Sen sijaan vastausten perusteella oman alan käytäntöjen painotus oli jäänyt vähäiseksi opiskelun aikana, kun verrataan sitä vastaajien arvioihin tai-don tärkeydestä työelämässä. Parhaiten työn vaatimukset vastasivat opiskelun antamiin valmiuksiin opetus-, kou-lutus- ja ohjaustaidoissa ja lainsäädännön tuntemuksessa sekä taloussuunnittelussa ja budjetoinnissa.
Kuvio 31. Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet: Tietojenkäsittely (n=24)
Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet
5,6 Oman alan tehtävien käytännön taidot Tiedonhankintataidot Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Oppimiskyky Tieto- ja viestintätekniikan taidot Joustavuus ja sopeutumiskyky Organisointi- ja koordinointitaidot Viestintä suomen kielellä Projektinhallintataidot Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot Neuvottelutaidot Esiintymistaidot Viestintä englannin kielellä Oman alan teoreettinen osaaminen Luovan ajattelun taidot Opetus-, koulutus - ja ohjaustaidot Esimiestaidot
6.2.13 Viestinnän koulutusohjelma
Viestinnän koulutusohjelmasta vastanneet arvioivat tarvitsevansa työssä eniten kykyä työskennellä itsenäisesti ja joustavuutta sekä sopeutumiskykyä (kuvio 32). Vastaajat arvioivat tarvitsevansa vieraita kieliä melko vähän. Poik-keuksena vieraista kielistä englanti, jonka vastaajat arvioivat melko tärkeäksi taidoksi työelämässä. Vieraiden kiel-ten jälkeen vastaajat arvioivat tarvitsevansa vähikiel-ten työssä yritystoiminnan perusteiden tuntemusta ja talous-suunnittelua ja budjetointia. Vastaajien mielestä korkeakouluopiskelu kehitti englantia melko hyvin ja ruotsia melko puutteellisesti, mutta muita vieraita kieliä kaikkein puutteellisimmin verrattaessa muihin korkeakoulussa opittuihin taitoihin. Vastaajat arvioivat opiskelun kehittäneen eniten ryhmätaitoja sekä muita sosiaalisia taitoja.
Suurin ero (1,5) keskiarvojen ”merkitys työssä” ja ”korkeakoulutus kehitti valmiuksia” oli suomen kielessä. Seu-raavaksi suurimmat erot (1,4) olivat neuvottelutaidoissa ja organisointi ja koordinointitaidoissa. Vastausten pe-rusteella opiskelu kehitti suomen kieltä (4) melko hyvin, mutta vastaajat arvioivat sen kuitenkin hyvin tärkeäksi (5,5) taidoksi työelämässä. Parhaiten työn vaatimukset vastasivat opiskelun antamiin valmiuksiin tieto- ja viestin-tätekniikan taidoissa.
Kuvio 32. Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet: Viestintä (n=31)
Työn vaatimukset ja opiskelun antamat valmiudet
5,8 Ryhmätyötaidot ym. sosiaaliset taidot Oman alan tehtävien käytännön taidot Ongelmanratkaisutaidot Tieto- ja viestintätekniikan taidot Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot Esiintymistaidot Viestintä englannin kielellä Oman alan teoreettinen osaaminen Esimiestaidot Opetus-,koulutus - ja ohjaustaidot Toimiminen monikulttuurisessa ympäristössä
Tietojen ja taitojen merkitys työssä (1=ei lainkaan, 6=erittäin tärkeä) Opiskelu kehitti valmiuksia (1=erittäin puutteellisesti, 6=erinomaisesti)
6.2.14 Ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelma
Ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmasta vastanneet arvioivat tarvitsevansa työssä eniten kykyä it-senäiseen työskentelyyn (5,7). Seuraavaksi eniten (4,8) vastaajat arvioivat tarvitsevansa joustavuutta ja sopeutu-miskykyä, luovaa ajattelua ja ryhmätyötaitoja sekä muita sosiaalisia taitoja (kuvio 33.). Opiskelunkin nähtiin kehit-tävän eniten osaltaan juuri näitä työssä tärkeimmäksi arvioituja taitoja, sillä vastaajat arvioivat opiskelun kehittä-neen eniten kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja luovan ajattelun taitoja. Vastaajien arvion mukaan myös tieto- ja viestintätekniikan taidot kuuluivat niiden joukkoon, joita opiskelu kehitti eniten. Vastaajien mielestä opiskelu ke-hitti englantia ja ruotsia melko hyvin, mutta muita vieraita kieliä kaikkein puutteellisimmin verrattaessa muihin korkeakoulussa opittuihin taitoihin. Vastaajat arvioivat tarvitsevansa vieraita kieliä hyvin vähän myös työelämäs-sä. Poikkeuksena vieraista kielistä englanti, jonka vastaajat arvioivat melko tärkeäksi taidoksi työelämästyöelämäs-sä.
Ympäristö-, media- ja kuvataiteen koulutusohjelmasta vastanneet arvioivat tarvitsevansa työssä eniten kykyä it-senäiseen työskentelyyn (5,7). Seuraavaksi eniten (4,8) vastaajat arvioivat tarvitsevansa joustavuutta ja sopeutu-miskykyä, luovaa ajattelua ja ryhmätyötaitoja sekä muita sosiaalisia taitoja (kuvio 33.). Opiskelunkin nähtiin kehit-tävän eniten osaltaan juuri näitä työssä tärkeimmäksi arvioituja taitoja, sillä vastaajat arvioivat opiskelun kehittä-neen eniten kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja luovan ajattelun taitoja. Vastaajien arvion mukaan myös tieto- ja viestintätekniikan taidot kuuluivat niiden joukkoon, joita opiskelu kehitti eniten. Vastaajien mielestä opiskelu ke-hitti englantia ja ruotsia melko hyvin, mutta muita vieraita kieliä kaikkein puutteellisimmin verrattaessa muihin korkeakoulussa opittuihin taitoihin. Vastaajat arvioivat tarvitsevansa vieraita kieliä hyvin vähän myös työelämäs-sä. Poikkeuksena vieraista kielistä englanti, jonka vastaajat arvioivat melko tärkeäksi taidoksi työelämästyöelämäs-sä.