Kajaanin kaupunki
vuonna 1764.
»Kajaani 11 e» kirfoitti G. ,En w a 1 d.
Kun Kafa.anin k~upunki H31511 ;pe,rus- t&ttiin, ,oli se tiode:llisuude·ssa kaupun- gin nimeä .kantava !lla,afaiskylä, jonka vähälukuiset asukk1a.a.t elättivät it- · seään maainviLleliksellä ja .ka.rfanhoi- dolla. .Maa.nteide'Il :puutteessa oli 'Y'h- teys muuhun maailma•an hankala, ja kia.upungin a;sukkaat saivat viettää yksinäistä elämää.nsä monta vuosi- kymmentä. iKaupungin va,rsinaisella
alueella -oli kyllin .rakiennustontteja, mutta asuka.sluku pysyi kaua:n aikaa vähäisenä. 'Vuonna :171&4 oli jo, lli3- vuotta, kulunut karupungin ,p,erusta.mi- sesta, 1IDutta asu:kkaiden luku oli vain 380.
Olen sa.a.nut käytettäväksen maan- mittari ,Galbriel .Barchin vuonnra 1764 laatiman .kartan Kajaanin kau- pungistå, jo/hon e·ri väreillä on merkitty: 1) · kaupungin tori_ ja ka.diut, 2) tontit, joit.a käytettiin·
nfötymaiana, :31) tontit, joita viUe.1- tiin pelho'Il·a ja 4) tontit, joilla •oli asun- tora.kennuksia.. Kaupungin kirkko oli nykyisen kir,kon ,paikalla ja. sen etelä- puolella tontit ulottuivat iKajaanin- j,oen ranta.an, länsipuolella oliv.at Lei- nPsen ja e.11tinen a'ervon tontti sekä itäpuolella entiset Lönnrotin ja Kel- la.nderin tontit viimeiset.
1puoleUa ei ollut tontfeja. Pohjois- Katuja on k1a,rt-taan merkitty viisi, foista kaksi, nimittäin nykyiset Ka:up- ipakatu ja Braihenkatu, kul'kiva.t pit,kit- täin kaupungin 'halki ja näitä taas l&ikkasi ko·lme etelä.stä pohjoiseen kulkeva1:1, ka.tua., nykyiset Linna-,
!Kir.k'ko- ja Kainuunkadut. Näistä Kaja,a.nin kalhdesta :pitkästä kadusta lienee -saanut alkunsa tuo K,uo,pion seuduilla ennen yleinen sananp1a.rsi:
,»Kajaanissa on kaksi ka,tua.; yhtä kulkiee por.mestari ,poudalla ja to,ista siat sateellaD>. Kia.duilla ei ollu,t va.r- sina.isia nimiä, vaian kutsuttiin ,Bra-
½rnnkatua ,Ranta,kadU:ksi ja Ka;u,ppa- ,ka.tua Ylälm.duksi. Poikkikatujen vanihofa nimiä en ole kuullut rna.init-
tavan. 1Va,sta 1890-luvulla antoi maist- raa.tti paloaipuy:htiöiden ;pyynnöstä nimet kaupungin •kaduille, jolloin ny- kvinen iK1a,ruppaka.tm ,sai nimen Tori- katu ja Brathenkat·u Rantaka.tu.
Tontteja oH 'kaupun,gissa 86, joista 48 oli ra-k,ennettufa, 114 ,oli peltona ja 13 niittynä eli heinäma,ana. Nykyisen Brahenka.dun eteläpuolella ,oli eniten rakennuksia, sillä ka.ikki siellä olevat 18 tonttia olivat raikennetut. ,S1ama.n kadun poihfois,puol,ella ·oli 14 tonttia, j.oista -8 oli rakennettuja ja muita käy- tettiin :pelto- ja niittym:a.ina. Ra;ken- nettuja olivat entinen neiti iRen:fors'in Kirkkoka,dun ipUO'leinen tontti sekä er:tis,et [K11mlin'in, 1Berggren'in, Kar- hun fai Bodin'in tio,ntit. Peltoina vil- jeltiin tähän a.ikaan m:m. nykyistä kaupungin ,kirfaston ja, Kajaanin Puu- ta.val'ia, iQy :n tonttia,.
Ylä- eli nykyinen 1Karnppakatu kulki kaupungin hal'ki idästä .länteen raati- huoneentorin halki, mutta sen etelä- 1puolella olevat nykyis,et kauppia.s J.
K. Piipposen ,perikunnan ja ra1a.tihuo- neen tontit ulottuivat tähän aikaan ka.tuun as·ti, joten siHo-inen tori ,kä- sitti va.in nykyise-n to,rin poihfois!puoli- sen ,o,sa.n. ,Vielä vuoden 18120 tontti- kirfaan on raatihuoneen tontti mer- 1dtty '»!l'a,a;tihuo.neen tontti to:rilla~>,
· fok;a ,osoitta.a, että siitä oli er,oitettava osa toriksi. l'TiäJmä;n ·ka.dun kumana]la- kin puolella olivat ka.ik1ki ·tontit ra- kennetut itäisestä tullista ·Koivukos- kenkatuun a,sti, fo.nka lisäksi ra.ken- nuksia, oli vielä vam!han pa1ppila.n, 1myö- hemmin C. G. 1Bergh'in, ae'kä ny'kyi- sillä -K,a,jaanin Osuus•lrnupa.n, ,J. K.
,Pii1pposen 1perillisten ja ra.aitillrnoneen tonteilla. Muita tämän 'kadun e·telä- . puolella -olevia tontteja viljeltiin niit- tyinä. ,Nykyiselle ·rouva Dagmar W uo:rien tontille oli ·kaiupungin ensi- mamen koulu talo .rakennettu jokin-·
a,ika kaupungin perustamisen jälkeen,
·nmttai kun venäläiset ison vihan aika- na ;polttivat talon, jä,i tontti ,pitkäksi
aika,a auti10,ksi ja ·kä,ytettiin sitä niitty- maana,. Nykyisen iK;au,ppa:kadun poh- fois1puolella oli vielä rakennu,ksia ny- b isillä I.käheimon, ,Pa..ltamon 1Sääs-tö- :pankin, Osuusliike Maakunnan, Rön- mn, Ronkaisen ja !Leinosen tonteilla, mutta mu.iut tontit ova:t kartalla mer- kityt niityiksi.
Vuonna 1800 oli kaupungin väki- l·uku jonkin verra,n 1isään:tynyt, ollen 367 'henkeä ja ~abirulla oli myös pel- toina ja nii-ttyinii, ·kä.ytettyjen autio- tonttien l11ku vä1hentynyt 32:sta 20:een.
Kuten vanhemmat kau:punkilajset muis·ta,vat, oli nykyisen KaUJppakadun seudut ja, raatihuoneen torikin noin 30 vuot-ta sitten hyvin vesfoeräistä maia.ta, folla kevää.llä ja syksyllä oli vaikea kulje,s,k,ella. iK un Elias Lönnrot ·183-3 nimitettiin Ka3aianin ;piirilääkäriksi, ei kaupunki vjelä •ollut pa.,ljonk1a.a.n muut- tunut ma.aJaiskylästä kaupungin kal- taiseksi. TaJot olivat"' -pieniä, tavalli- sesti pirtti ja •»tupa ·röksä.,» joista toi- set ·oliva:t niin mataliia., että hevonen ulottui kaitoUe ja la,pset leikki,essään me.nivät ika,t10,n ,päälle piiloon. Usein oi talossa ollut 'kuin iso ;pirtti ja avoin ,po-rstua. Tori oli ve•silampena., ja. sitä YIIllPäröi ,»,lappu-ait-a1», jota myös oli vitkin katujen pinta.a. ,Sateella ,oli Ylä- - nykyinen 1KaUJppa- - ,katu· kuin
saviravi ja 1pihama.at kuin »rhe·tekor- veti»•, joissa siammakot kutivat kesä-
·kaudet ja, va.in ip,uita myöten pääsi kul•kema.an. 1Täl1aisen ikävän kuvauk- sen antaa Lönnrot kaupungistamme, ei.kä se liene paljon liioiteltu,, koskapa Kaj,a.ani vielä 18901-luvullai monessa suhteessa muistutti !hänen kuvaamaan- sa, erä.maan ka.upunkia.
Kyseessä 10,Ievassa kaupungin a.se- maJkartass,a, on [Kaja.aninfoen ;kaupun- gin ,puoleiselle rannalle· merkitty viisi
»·kruununpuotia~>. foista neljä on Äm- mänsillia:lle ·kulkevan tien itä- ja, yksi länsi.puolella. !Viimeksi ma,inittu
·kruunun.puoti ,on ,kaikesta päättäen - 1Palta:mon pitäjän va.nlha kruununkym- menysmaJ.rn.siini, jonk.ai va.nhat -a.sia.- kirjat kertovat ,olleen rakennetun niin läheHe Ka.ja.aninfoen ranta,a, ett'ä 'ke- vättulva noin 18J10 tienoilla hävitti maka.siinin j,a, siinä olleet jyvät. Tästä koitui Kaja.amin kihla.kunrnan silLoi- sPlle kruununvoudille Daniel 1Elfving'- ille ;paljon ha.rinia ja ikä,vyyt,tä ja lie- nee häneltä myös vaadittu ·korvamsta tuhoutuneista vföava.roista.
Jokin ,aika myöhemmin rakennettiin
uusi maka.siini n.k. !Kruununpuodin- mäelle, jossa sitä toistasata.a vuotta
;käytettiin verojyvien säilytys,paikka- na, mutta myytiin noin kymmenen vuotta sitten, huutoka.upalla.
Kaupungin v. J.917 rakennettu kirk- .b on kia.rta.Ila. melkein nykyisen kir- kon 1pa.ika.lla. ,Vielä n.ä:kyy a.s,emaka.a- vassa vankila.rakennus, foka ·sijaitsi noin ·53 :metriä kirkosta. länteen nykyi- sen Kirkkoka.d.un ·kohdalla. V;a,nki1an ipaikka on epäilemättä vä,ärin me,r.kitty asemakaava:lle. fK-a,j•aa,nin vanha, van- kila ra;kennettiin 1768 lähelle nykyistä .ra.a;tihuonetta, ja sen rakennukset ulo·ttuivat ,osittain kadulle !(nykyinen 1Linnaika1m), joka vankilan kohdaUa teki mutkan. :V anhru vankilarakennus purettiin 1800 vuoden paikoilla, jolloir nykyinen v13,nkila rak,ennettiin. Kar- ta.Ile ei myöskä.än-ole merkitty kau,p·un- gin ra.a,tihuonetta, vaikka kaupunki jo 17 vuotta ennen a.semakartan tek,o.a eli 19-. 2. 1174(7 oli osta,nut raati1huo- neeksi linna.rnpäällikön Didrik Trolin'- ill l,esken !A.nrna, Greta Rahse'n omis•ta- man taJon 000 kupairita.alarin hinnalla. • iTämä tafo ,sijaitsi nykyisen Linna- kadun varrella, ja, myytiin y,ksityisille henkilöille, kun uusi raatihuoneen rakennus 181310 v,a,lmistui. V•anlhan raa- tihuoneen talon ·omistaa nykyään Ka- jaanin !Kä.sityö- ja, !T'ehda.sylhdistys, joka sai .sen lahfa;ksi telhtailija [Herman ,R,enifors'Hta.
Kun asemia.kartta,a.n on merkitty kau1pungin 1kirkko ja vankila, niin lu-u-•
lisi ,siinä nä,kyvän kaupungin pappi- lankin, mutta turhaan saa siitä sella.is- ta ra:kennustai hake,a,, vaikka, pa,ppila, on 10,llut kairnpungissa sen perusta.mis- a.ja,sta aikae,n. !Kyseessä olevana a.i- kana sijaitsi 1k1aupungin ,pappila, kuten edellä mainitsin, Kauppa.kadun, ja Kirkkoka.dun ,kuLma.ssa ol,evalla ton- tilla ,N:o 311, jonka :myöhemmin omisti raa,timies Ca1rl IGusta,f Bergh.
Kaupun,gin ympä,rillä oli aita eli n.k.
ka,rupungin ,))sta;ketti1» ja Yläkadun itäi- se.ssä ja, läntisessä päässä tullihuone, jossa n.s .. »1besöka.re1)) ·kantoi tullia kai- kisfa kaupunkiil): tu,oduista. maailaista- varoista. Tullista ,puhuttae-ssa s,opii vielä mainita, että ,kaupungin vanhem- missa asiakirjoissa us,ein ta;pa,a »utri- darei»- ja 1»1gränsridare1>>-nimisiä vir- h.ili:ioita, joiden ·tuli estää salakulje- tusta ja luva,ttio,man rmaakaupa,n har- joittamista.
Kajaani 1936. Kajaanin Kirjapaino Oy.
