Kajaanin kaupunki vuonna 1815 · DIGI

(1)

Kajaanin kaupunki vuonna 1815.

Muuan huomattava asiakirja, jossa annetaan selvä kuva kaupungistamme 117 vuotta sitten.

Harvoin tarpaa van1hojen aisia,kirjain mestari lukee hänelle raportin kau- fouikossa vahnista ¹histmiallista selos- pungin tilasta. Kun tämä raportti si- tusta eli yhteenvetoa jonkin paikika- sältää mielerukiintoisia asioi·ta ja sel- kunna.n tilasta .ionain vissinä ,ajankoh- vän :kuva-uksoo, minkälainen kaupuruki t&na. Päinvaestoin ,piooenkin ik.uvauk- oli H7 vuotta sitten, julkaisemme ku- sen laati:rniseen ta.rvitaam. laa-joja tut- V[tuksen kokonaisuudessaan ,historial- ikimisia. Nyt kys,eessä olerva ,asiakirja

on johtunut siitä, että Kajaanissa oli hdnä!kuun 10 pnä 181:5 !käymässä silloinen proikuraattori, jolle kaupungin

lisena harvinaisena asiaikirjana.

Kun ,kaupungin a-rkist.oa nykyisi11 tutkitaan ja jä,rjest,ellään, ,on sieltii loydetty paljon ·sellaistalkin, joka ny- virkakunta ojensi täydellisen kir.ialli- hisinkin on sangen mielen1kiintoisra, sen »ra-port1rn> ika.upungin silloisest.a, osaksi ·huvitta-vaa.kin. Mikäli tila sal- ti!a,sta. Tämä selos,tus on itsessään lii, tule!JllJille j,oitrukin niistä lehdessä:rn- pieni Ka,jaa.nin ,ka,UJPungin histo,ria, me julkaisemaan.

;isiaJllinen, selvä ja tarkka- se,kä ma-h- Edellämainittu kertQ[llus on tietysti dollisi=an pätevä, koska sen oli kirjoitettu ruotsinkielellä. IKää.nnöks,en laa,tinut silloinen :maistra.atti ja sen siitä on lehdelleamne suorittanut ni- allelkirjoittanut kaupungin pm•mestal'i mismies J. ,N. ·C I a u d e 1 i n. Keirto- ,C. G. Flancle.r. tV,oirnme ,kuvitella het- mus on näin :kuuluva.:

ken .iuhlailisuutta maistraatin istunto-

KERTOMUS r,irtissä., fossa ,kau,pungin virka!Illin-

K ajaanin kaupungin tilas"ta ja ol.osuh- histö ja porva,risto ju,hlat,amineissa. ,teist.a, annettu alempana ma.inittuna sl'isoo propuraa-ttmin edessä ja- por- pä~vänä, jolloin kaupungille ja maist-

l

rr.atille taipruhtmi se etu, että täällä o~i kä~m~ssä pro~u~·~attori, esittelijä- s1h teen Ja Wladilffill'lll 4:nen luokan ritari, Jc.or.keasti kunnioitetta,v,a herra.

Johan ¹Fred['ic ,Stichaus.

1.

Kaupungista ja sen etuoiik.euk- sista, vaakunasta ja sine'tistä.

Vuonna 165'1 on ¹Valtakunnandrotsi,

·kreivi Brahe perustanut kaupungin ja varustanut kauneilla ,( va.ckra) etu- oikeuskirjoilla, j,otka eräässä lippaassa, (skrin) säilyt.ettyinä ovat hävinneet vihollisen hävi·ttäessä linnan vuonna 1716, joista ebuoitkeus,kirjoista ,ovat ei1ää jälellä: 1:ksi) Kuningas Ka.arltJ XJ :n huhtikuun 20 päiovänä 168,1 ant:1- I m~, päätös, lws:keva ,kaupun,gin va- pauttamista a-ksiisi- ja leivinuunive-

·rc,sta, missä ku:mminik.in kau,pungille on lahjoitettu 1/;4 osa manttaalin ver•J- talo.

Kuninkaallisoo pää1t.öiksen muka1n maaliskuun 1'4 ,päivältä 1007 on kaupuruki vavautettu maakirjaverO'sta La- tokartanon tiLruksilta, samoin tullima,k- suista heinälle ja ,polttopuulle.

Kuninkaallisen majesteetin tammi- .kuun 10 päivältä 1802 on armossa an- vavautetuksi kehruuhuone-maksujen suorittamis,esta. !Vuonna 17 48 joulu- kuun 6 ipa.ivana on Umninikaallinen

~ajesteetti an~anut kaupungin porva,-1 ristolle luvan 1Irman maksua valmistaa paloviinaa Y1hdestä tynnöristä viljaa 1

ja, tuon viinamää.rän ma.11kkinain aika- , na myydä väihittäit1kaupalla. .Vuonna 1',27 syyskuun 1 päivänä ovat kau-1

(2)

pungin etuoikeudet vruhvistet rt kuuin- ,ka.allisella lrupawksella niide 1 pa,:mill- tamisesta tulevaisuudessa. Vuonna

1 1~36 maaliskuun ö päivänä < n .kunin- kaa.llinen ,majesteetti po!I'"Variston ala- maisen ehdotuiksen johdosta luvannut armollisesti parruntaa Kajaania linnaa heti kun ikuninka.allinen m t..iesteetti ka t:s,oo sen ta,I'IJ)eelliseiksi.

p~~k~ka.tua ka~pungi:1 mo~emmissa

I

p~1~~·in l~ntisessä p~ässä, ~ill!å joht~u pa1ssa. Kaupungm laaJentamlS'ta var- snta, etta ikaupunk1 vuoslilla 17¹12 J'l

ten on taaik:otettu yksi pi,tlkä katu 1

1716 tapa,htuneide111 .täydellisten hävi- kirkosta Aleiksandrian Latokartanolle t.ys•ten jälkeen ei o-le ehtinyt vamras- tonttija:koineen, Johon yksi asu;ka,s jo tua, vaikka se viilllle aikoina on pal-

0·11 tullut. Kunnallista:aseanaka,rttaa ei fon parantunut ja vuosittain kasva- maistiraatilla ole oieim.ässa. nut ra;kennusten ja asUikkaiden luku-

•Vuonna 1008 heinäkuun 19 päivä,nä sai maistraatti kuninkaaJliser valhvis- tu1ksen palklkausmenoa.:rvioo,n, joka tekee 160 horpeataa.laaria, .mi<hin vuonna l'i27 on luvattu 1pa,raunustt, jota ei vielä ole saatu.

Kuninkaallisella kirjeenä maalis- kuu.n 10 päivältä 1809 on armossa annettu ,Venäjän alallllaisille tuoda tämne ka.wppatavaraa.

Kaupungin vaakunan m,1odostaa kuohuvan kosken keskellä o¹eva linna, mikä :myös on !lrn,upungin sinetti- nä, josta näyte tässä seuraa.

2.

Kawpungin asema, koi tte.lit ja.

katujen jruko, asema.kaava.

1LaJhjoitu~pe.lloista, .maasta, Jnaatiloista ja kalastuspaikois-

ta.

Kaupungi.He on lrulij,oiteitu maata ja ulkosarkoja, joiden pituus on noin 1,5 Pl'ninkulmaa ja J.eveys noin 1 penin- .kulma, käsittäen ihyvät ja ,riittäivät ill1etsät. KaUJ)ungin aidan YiIIllP.äriUä on vilj.eltyä peltoa rroin sata geolllletrista, tynnyrinalaa ja ;peirka.ttua niittyä l:i- hes 150 satrnanlaista tynnyrinala.i ..

Kau1>uniki omistaa ikafav:että kaupungin alapuo<lella ol.evassa koskessa, josta pyydetääill rforelleja, seikä Ämmä- koskesta Pa;Jtajärveen juo;ksevassa.

j.oessa.

4.

Kajaanin ikawpunJd sijaitse( Palta..- Ju1kiset rakennukset, ·kirkko, mon [)itäjässä 17 peninkulllllaa. Oulun raa'tiihuone, koul•u, tumihuone, yläpuolella ja 14 peninkulman .päässä. postitalo y.m.

Venäjästä, Koivukoski-nimisen ,lwo1krn Julikisia ;rrukennuksia on täällä :kau- .rannala. Kaupulllki, joka on 8'l9 kyy- nis ristikiwkko j.a kellotaamli, puusta

närää pitikä ja 720 Jcyynärää leveä ja teihdyt, rakenrn,tut vuonna l'i,34, joi- jc ta, voidaan huomattavasti la-a.jentaJ., den ra.kentarrnisf)en kruningatwr U1rica on jaettu 15 kortteliin,. käsittäen 91 ,E;leonora on laihjoittanut 1200 ,kurpa.ri- tc,ntt:i.a ja kaksi pilikää ,katua ja, eräa:.1

1

ta.al-aria .. Ku<ninkaallis1ta raatihuonetta lyhe:mmän pitikäm kadun ja kollllle ei täällä ole, vaan !käytetään sellaise- ,poi,k,kika,tua lukuunntta!Ill.atta. pa,ria na erästä pirttiä ja yihtä karrnaria kau-

määrän suhteen. Koulurakennus (ett Pedagogi hus) on täällä myös, kaksi- k&TI•oksinen, ikäsittäen &uusi pienem- pää huonetta, minkä t-alon o•vat hank- ,kin:eet anaar ja (kampunikiaeura.kunnat.

.Jo ka.upuTugin pe,rustamisen jälkeen, vuonna 165:2 rakennettiin tänne ylei- _sön t:oimesta kouluraikennus, jota ,kau- punili:i oli velvollinen• ylläpifä:mään.

Vanha ja. raP}rnutunut tullihuone, kä- sittävä tuvan ja y,hden krummarin, si- jaitsee kaupungin eteiäisessä •tullissa, mutta, pohjoistullissa ei ole mitään tuUihuonetta; eikä myöskään ole mi- tään postitaloa, vaan saa täkäläinen postimestaa-i vuokrarahoja. Yleinen kruununva11kila täällä myös on ja on Hi.änin maaherra a.settamut sen maist- raa.tin lähmnmän valvonnan alle.

Kruununmaikasiini Kajaanin kihlaikun- nan verojyviä va;rten on .ia on se ra- kennettu ika111Pungin' !läheisyyteeu.

Kaupungissa torilla. on vaaika:huone ka:ksine va.rastomakasiineineen, jota paitsi on vam1ha tiihuntipuoti raastuvan vieressä sekä samoin vanha ja. ·rap- peutunut vaat~huone Ärrnmä.kosken ra1llllalla.

(3)

Kajaanin kaupunki vuonna 1815.

Muuan huomattava asiakirja, jossa annetaan selvä kuva kaupungistamme 117 vuotta sitten.

(J atk.)

14.

.Sattuneita tuli,paloja, palojär-' jestys, palosM11mutuS1kaJut.

,kirkonkassa tehdyn sopimU1ksen ,mukaan mak,saa puo1le,t j,a kaupungin. ika,s- sa toisen puolen; •paits,i tätä koneel- lista paJo,ruis1kua ostetaan kirkon kanssa yJ1:teisesti ,kirkon ootisten -1 paJoha'a,n lisaksi 4! naJhkaämrpäriä, 4 palokirvestä, 2 :köysisrummutusviuhkaa,

ttclla. Kaupungissa on vielä tilaa kaksi kertaa suuremmalle asU:kaSlllläii- rälle, koska täälJä 0111 o.n.onta tontti:i autiona ja kU1paunkia sen lis'ä:ksi voidaan laajentaa miten paljon vain ha.- luttaisiin.

1'6.

lRuOikakuntia eli ta.louhia.

tNykyjään ovat karnpungin asukkaa,t fokautuneet '5~ ruokakunta,an eli ta- kute·en, joista jotikut ovat jokseookin varakkaita, vaikkakin peltoviljelys tä- hän saakka on ollut heidän pääasia.1- lisin amrma.ttinsa.

17.

Kruunun ylö~kantomääJrä.

·Vuonna 1712 1poltti ryssä puolet kawpun.gista, j,ossa siUoin. oli 1215 vara- 1kasta porvaria, sekä vuonna 1716 toi- stnkin puolen kaul)un.kia ja kirkon, raatihuoneen, 1koulutalon ja linnan jonka täy,dellisoo tuhon jälkeen kaupunki on jonkunverran va.urastunut vuoteen 1807 mennessä, jolloin puolet toisesta korttelista pal,oi poroksi, johon kuiterukin muutaimia rakennelmia

.io o,n. tehty ja lopullisesti valmistuvat,

,kun. kau,punki oli huhtikuun 9 päivä- nä 1806 saanut maafuerran vahvist:i- man rakennus- ja l)alojärjesty:ksen, jotka Ruotsin. kuninkaallisen majesteetin touko:kuun 5 päivänä 1807 runtwman ,käS:kyn mukaam.. uudestaan. laadittiin ,ia monissa kohdin paTannettiin. Palo- sammutusvälineiden hank¹kimise:ksi on tehty ja pieni ruisku trurpeineen tilat- tu Tukholmasta, jon:ka ostohinn.asta

Kruunun.verojen. :kantosumma viimll- 2 lasilyhtyä, ,4 vesi- ja 1 palo,purie. kuluneelta vuodelta 18114 teki tilien Jokaisessa talossa löytyy välineitä mukaan lM ruplaa 29 kol)eekkaa ho- paloha;koja ja tika,puita sekä yesiäm-

päreitä ynnä muita, j,otka välineet joka vuosi tatkastetaan.

15.

Asukasluku, ,manttaaliinkirjoi- tetut, alle 15 vuotiaat ja manttaalin ulkopuolelle jätetyt henkilöt.

'I'ämän vuoden manttaaliluette.lon

mukaan on kaupungin asUJkasluku 3,20 henkeä, joista 4! ovat aatelisia, 15,1 manttaaliluetteJossa, 111 alle 15-vuo- tiaita ja manttaalin ulkopuolella 131 henkilöä. iän- ja muiden syiden perus-

peassa, siiihe111 sisältyen 17 tynnöriä 19 1/4 1ka,p,paa :kruununtihuntijyviä.

Kawpungille annetun etuoikeuskirjan mukaan .maksetaan täällä seura,a,vat kruununverot: kruununkyo.n.meny kset, ,ma,nttaalira:hat, li1111a111a,vustus, rahti- ky1mmenykset, lääkintärahastomaksut.

sairaala- ja hospitaalimaiksut, palovii~ '1

navero ja sentonaalit maistraatin hen- kilökunnn palkoista.

18.

Kaupungin omat va,rat, tontti- maksut, laiduntamis'IDaksut, peltovero, olkiniitty- ja kala~-

(4)

tus,verot, tuularuki, sakot, kar- javero, ranta-, mylly ja nuot- ta/Illa:ksut, markkinwra,hat, kel- larioikeusmaksut.

/

Kaupungin O!lllat vaJ:at, jotka kunin- ka.allisen päätöksen mukaan heinä-

;kuun 19 päivältä 1698 käytetään maistraatin palkkaukseen ja, kaupungin ,muihilil ,menoihin, ,perus.tuvat seuraa-

viin maksuihin ja ovat ne viimkuln- neein vuoden tilien mukaan tuottaneet, nimittäin tonttiverro,

a

l2 ,kopeekkaa., 12 rruplaa 66 kopeekkaa, ,kylvö- ja laidunvuokrat 17 JU!plaa 57 ko•peek- :kaa, torivero 20 1·11pl•aa 70 ,kopeekkaa, ,kdlariva,pausvuok,ra 11 rruplaa '5:2 kopeekkaa, ajurien maksut ka11,pungille 11 ruplaa !52 :kopeekkaa, tori<puotien vuokrat 14 ruplaa, kaupungfa1 osuus sakkorruhoista eli 1/9 osa 85 kopeekkaa, perämiesma:ksut 96 kope-ekka.a., tierruhoja, tiekirjurin ja tiemielhen palkat ,pois maksettua, 4 ru:pJa.a i.7 kopeE}kkaa, 1/4 osan rrinttaalin laihjoi- tt, stilan ma:ksu ,4 mplaa, JaJijoitustila.n ln mmenys 6 ruplaa 46 k01Peekkaa.

mitkä ka,ikki yhteoosä tekevät sata- kaksitoista (112) ruplaa 00 kope.ekkaa,

ka Oulun Jäänin ma.aherra on siitä toukokuun 23 päivänä 1003 tehnyt eh- dotuksen Kau,ppa:kolle,gialle ja, eihdot- t:rnut, että ka.u'Pungån pitäisi saada. 2/3 prosenttiia kaikista sisääntuodui•sta ja 1/3 prosenttia u,losviedyistä tavaroista,

1mis.tä mwistraatti sen jälkeen ei ole mitään vastausta saanut. Porva.rimak- sut, 10 ho.peat.aala,ria, ovat täälJä ma.k- setut ja, ha-r-voin. Jtanta,puoteja ei

;kaupungilla ole eikä kaupu111ki ole :kantanut nuottamaksuja; mutta yksi jauho1nnrlly kaJideJla ,icivipa,rilla kaupungilla on Å;m:m.äruputouksessa, min- ikä myllyn karupun:kii o(n veJvollinen ra:kentamaan ja, sen lisäksi saa siinä fa1llhattaa yhden maksusta tynnY1-iltä, minkä ,maksun !lllYlläri saa vaivois- taan, j.otavas,toin maa,la;isilta pe,ritää.n tullia, mikä tulo kuuluu pormestari!- le ja, on tuottanut viime vuosina noin 30 ban:korrnpJaa myllystä_johtuvat menot ensin maksettua.

19.

Kau'Pungin paTkik.ausmenot ta- paJhtuilleide lis.äyksineen ja muutoksineen.

taaai-ia, ylimääräisiin menoihin, kuten ,pape,riin, rahoihin, valoon y.m. 10 taalaria., ka.ikki :hopearahassa, eli kaikkiaan fäO taalaria, mikä tekee 72 hc,pearuplaa.. Tä;hän menoa,rvioon ei ole muuta muutosta tehty kuin että 4 raatimiestä ova,t saaneet viime vuosina ka.ntaa kellariva;pausvuokran, min- kä kautta kunkin raatimiehen palkka on noussut 6 taailarilla hopeassa. ,Sa~

nottu menoarvio 1pit-ä.isi kuninkaallisen ,päätöksen 16. pyk:n mukaan heinä- kuun 13 päivältä 1'7119' ja, 54 pykälän mulkaan 17172 vuoden hallitusmuo-dossa parantwa ja, sovittaa nykyisiin aikoi- fon, mitä kuiten:kaa.11 ei vieJä ole ta-

pa:htunut.

20.

l'Ieihtait.a ja, laitoksia, köyhäin- 1hoitolaitos y.rm.

,kaiikki hopeassa, mihin tu,lee lisäksi KutE}n 1. kohda.ssa on mainittu, ,on edellisen vuoden säästö 3 ruplaa G8 ,rn.aistra.atti heinäkuun 19 päivänä 1698 kopeekkaa, jotavastoin menot ovat saanut pa1kkaru.s,sääntönsä, jonka mn- nouseet 130 ru,plaan kaihteootoista ;ko- kaan por:mesta.ri saa vuodessa palkkaa

·peekkaan hopeassa. SaaJ·i-, niitty-, ja, 60 ta.ala.ria,. 4 ra;atimiestå y•hteensä '50 .kalastusvuokratu,loja ei kaupungilla ; ta.alaai.a, 1 ka.u:p1mgi1]paJvelija. 5 ta.ala~

ole mitään, srumoin .kuin tuulaa:k:ilillak-

1

ria, y]eistein rakennusten va.ralle ja suja ei .tähän a;sti ole kannettu, vaiR- niiden •korjauksiin on eJ1d,otettu 15

iEi mitään t~ht·aita tai laitoksia ole ny,kyikana peruste,ttu ja saa maistraatti tämän yhteydessä huomauttaa, että kaupungille ·kuu,luva pikä ja suu- ri .kloski tarjoaisi e,rinomaisen tilai- .suuden siihm rakentaa vesilaitoksen,

1kt:ten sahan, myUyn ja rautatehtaa,n, 11Dihin sekä järvi- että koskimaJmia

olisi runsaasti saatavissa; myös voi- 1 taisiin perustrua tu,pa;kallviljelyksiä ja -tehtaita, liinakutomoita, karttuunipai- nimoit.a ja useita muita ¹käsityölaitok- : sia ja :käsitöitä, jotka muodostavat ne .perusteet, mihin jonkun ,kaupungin '

kasvaminen ja lhyvinvointi nojautuvat.

1

Mitää.n erityistä köyihäinihoitolaitosta ei o,le hankittu, va.an huoltaa !kaupunki ha;rvat köyhämä ruotujaon kautta.

2L

1Lillllla-sta ja sen perustami- sesta.

J{a.jaanin linna i(1Fästningen ,Cajana.- borg) on perustettu ke,skelle-kuohu- vaa koskea suuren Ämmän putouksen yläipuole1le, juuri" :kau,pungin alapuo- lelle pieneen .paaJutuksella varustet- tuun sa.areen kuninga.s Kaarle X[ a.i- kana talornpoikaisjohtaja,n Klemeus ,

Eri'kinpoja,n kehoitwksesta vuonna 1607 fo, ,on tämän ra:kentamistöitä jatka,nut kreivi Pietari Brrruhe vuoteen 1'600 asti, jolloin se lopullisesti valmistui.

Lirnnanpäälliköt ovat olleet kaupungin ja maaseudun johtajina kunnes kaupun'ki on saanut oman maistraatin.

Vuonna 1716 räJäyttrvät linnam. vihol- liset 7 tynnörillä ruutia, sittenkuin everstiluutnantti ja, srilloinen komen- dantti W eisma,n sen antautumisen jälkeen oli jättä.nyt. iA.ina vuoteen 1788 on komndantinvirka tää11ä säily- tc·tty, jolloin Bmmmer oli viimeisenä ko.mendanttina.

Kajaa,nissa heinä!kuun 10 päivänä 181'5.

Maistraatin puolesta:

C. G. F 1 an der ,(sinetti).

♦ 4 4 4 4 U