Reka Kaapelin Keuruun tehtaasta ilmakuva vuo
delta 2001. Kerrosalaa oli tuolloin 13 966,5 m2.
Viimeisin vuoden 2009 pääsisäänkäynnin puolei nen 598 nf-.n laajennus puuttuu kuvasta.
S u m a rO y :n k o n k u rssih a llista K aap e lite h d as Reka Oy:n m e n e stystarin an alku
Teollisen yrityksen menestystarinan alku on usein kiinni sattum ista tai vaikkapa entisen yrityksen epäonnistumisesta. Kunnallisessa teollisuuspolitiikassa elettiin 1970-luvun a l
kuvuosina kiihkeätä investointikautta. Keu
ruun kunta osti sekä myi maata yritys- ja asuntotarkoituksiin, takasi, rakensi, vuokrasi ja myi teollisuuskiinteistöjä. Eniten kriittistä keskustelua päätöksentekijöiden ja kunta
laisten keskuudessa ovat aiheuttaneet kun
nan myöntämät takaukset. Riskejä on pyritty välttämään. Vuosikymmenien teollistam is
politiikan tuloksia tarkasteltaessa voidaan kiistatta todeta, että kunnan takaus on luonut edellytykset usean teollisuusyrityksen inves
toinnille ja alun menestystarinalle.
1970-luvulla pikem m inkin sääntönä kuin poikkeuksena oli alkavalle tai toimintaansa laajentavalle yritykselle kunnan takaus. Sil
loin tehtyjä päätöksiä on nyt helppo arvioida.
Arvostella niitä ei tarvitse, sillä epäonnistumi-
setkin ovat yleensä kääntyneet menestysta
rinoiksi. Yksi niistä on Kaapelitehdas Rekan/
Reka Kaapelin kasvu Sumarin konkurssihal- lin raunioille. Sumarin yritystoim innan jakso jäi lyhyeksi. Toiveikkuus vallitsi vielä touko - kesäkuun taitteessa 1970 harjannostajaisia vietettäessä. Toisin asiat etenivät ja jo kah
den vuoden päästä yrityksen toim inta päättyi konkurssiin.
Vuorineuvos Onni K. Rentto sinetöi Keuruun yrityskaupan
Kunnan takaama, pakkohuutokaupassa 13.04.1973 sen omistukseen siirtynyt uudeh
ko Sumarin konkurssihalli oli tarjolla uusille yrittäjille. Vuodevaatteita valmistava yritys oli tarjoutunut teollisuustilojen vuokraamiseen.
Kunnan ensisijaisena lähtökohtana oli myydä halli. Samaan aikaan oli vireillä Stochaus &
Co AB:n farkkutehtaan perustaminen Yliahon teollisuusalueelle.
Sumarin halli oli kuin tilauksesta kaupan.
Ilman sitä Keuruu ei olisi pystynyt silloista Kaapelitehdas Reka Oy:n uutta teollisuus- 32
yksikköä nappaamaan. Teollisuustilojen hankinta Keuruulta m ahdollisti tilivuonna Kaapelitehdas Reka Oy:Ile m erkittävät alue
poliittiset edut ja korkeat poistot.
Hyvinkäällä olevan päätehtaan tuotanto
kapasiteettia piti kiireellä lisätä vastaamaan voimakkaasti kasvanutta kysyntää. Tarvittiin uutta tuotantotilaa sekä luotettavaa henki
löstöä. Tähän saumaan Keuruu pystyi anta
maan toim itusjohtaja, vuodesta 1975 vuori
neuvos Onni K. Renton johtam alle sukuyhtiö Rentto Oy:lle yhtiötä tyydyttävän tarjouksen.
Kevään 1973 neuvotteluyhteyksiä muisteli kirjoittajalle silloisen PYP:n Keuruun kont
torin pankinjohtaja ja Keuruun elinkeino
lautakunnan puheenjohtaja Martti Nykänen.
"Toimitusjohtaja Onni K. Rentto oli käynyt tu tustumassa Sumarin konkurssihalliin. Vaih
toehtoisia uuden kaapelitehtaan paikkakun
niksi olivat Kankaanpää, jossa teollisuustontti oli valm iiksi katsottuna sekä mm. Parkanoja Virrat. Toimitusjohtajan tiedustellessa: "Mitä mieltä olet - kannattaako ostaa?" Kysymystä Nykänen oli kom m entoinut: "Täällä on hyvää työvoimaa eikä täällä rettelöidä."
Neuvottelut konkurssihallista olivat käyn
nistyneet. Tunnustelut sekä alustavat kes
kustelut kiinteistökaupan ehdoista oli käyty.
Kaupan ehtojen yksityiskohtien hionta ja etenkin kauppahinta olivat vielä avoimia ky
symyksiä. Seurasi silloisten kunnan keskeis
ten päättäjien käynti Hyvinkään pääkonttoris
sa. Matka tehtiin taksiautoilija Osmo Juuti
sen jatketulla m ersulla, kuten 1970-luvulla oli tapana. Hyvinkään neuvotteluissa olivat paikalla Onni K. Renton poika ja kaapeliteh
taan tuleva toim itusjohtaja Timo Rentto sekä talousjohtaja Kurt Carlander, mutta to im i
tusjohtaja puuttui. Keuruulaisille tuli s e l
väksi, että lopullisen ratkaisun tekee Onni K.
Rentto. Silloinen kunnanhallitus oli evästänyt yritysneuvottelijat ja ryhmän, johon kuuluivat kunnanjohtaja Eino Nurmelan lisäksi val
tuuston puheenjohtajat Viljo Peura ja Heikki Jämsen, hallituksesta ainakin Jaakko Uu- ranniemi, Vilho Heikkonen, Arvo Koho, e lin keinolautakunnasta M artti Nykänen ja asian
tuntijana rakennusm estari Reino Mikkonen.
Poliittisten ryhmien avainhenkilöt olivat m u
kana: varm istettiin neuvottelutuloksen hy
väksyntä kunnanvaltuustossa.
Lähtökohtana oli myydä teollisuu skiin
teistö omakustannushintaan. Neuvottelut keskeytyivät välillä 50 000 markan näkemy
seroon: sovittiin ruokailutauosta ja neuvot
telujen jatkam isesta. "Oltiin jo poistumassa neuvottelutilasta, kun Nykänen oli tokaisut:
Ei kai kauppa saa olla kiinni 50 000 m arkas
ta. Tuolloin Heikki Jämsen toteamaan: Eikös mennä takaisin neuvottelupöydän ääreen ja ilmoitetaan hyväksyvämme tarjottu 975 000 markan hinta, muisteli M artti Nykänen Hy
J ,
OO
vinkään neuvottelutilannetta." Puuttui vain vuorineuvoksen sinetti neuvottelutulokselle.
Sumarin halli oli ostettu kunnalle 958 000 markalla. Uudehkoa teollisuushallia ei kui
tenkaan myyty ostopäivän kuntoisena. Kun
nanvaltuuston päätöksellä 20.06.1973 kiin teistö m yytiinja hallia hyväksyttiin kunnostet
tavaksi: oviin vaihdettiin lukot, piha-aluetta kunnostettiin ja asfaltoitiin. Koko tehdasalue ympäröitiin panssariaidalla. Mäntän tieltä tu leva tieosuus myös asfaltoitiin.
Yhtenä kunnan tukitoim enpiteenä oli am mattitaitoisen väen kouluttam inen am m at
tikursseilla ja asianmukaisten asuntojen osoittaminen toim ihenkilöille ja työväelle.
Tehtaan paikallisjohtajalle luvattiin osoittaa m aisem allisesti edustava edustusasunnon tontti. Olennainen maininta oli teollisuusalu
een laajennusmaasta: lisäaluetta on tarvittu Keuruun tehtaan toim intojen kasvaessa.
A m m a ttik u rsse ja naftan- k atk u ise ssa h a llissa
Hieman ennen Rekan tuloa paikkakunnalle oli ehditty sopia farkkutuotantoaan käyn
nistävän Stochaus & Co AB:n työntekijöiden kouluttam isesta Rekan omistukseen s iirty neen teollisuushallin tiloissa vuoden 1973 loppuun saakka. Ongelmatonta koulutus ei ollut, muistelee trukkikuskina työnsä m ar
raskuun alussa 1973 kaapelitehtaan palve
lukseen siirtynyt Martti Lius. "Naftankatku
oli sen verran voimakasta, että kurssilais
ten oli ajoittain siirryttävä ulos raitista ilmaa haukkaamaan. Kaapelikeloja tuli ja kaapelei
ta meni. Ensimmäisiä kaapeleita Hyvinkäältä Keuruulle kuljetettiin Unto Kankaan kuor
m a-autoilla", m uisteli avainasiakaspäällikkö Martti Lius.
( '
Kaikissa hankkeissa ei edetty Keuruulla.
Eräänlaiseksi kokeiluksi jäi 1980 -luvun puo
livälin hanke kenkäneulomosta. Kenkäteolli
suuden murrosvaiheessa sukuyhtiö oli osta
nut Aaltosen kenkätehtaan vuonna 1984. Sen osatoimintoja oli sijoitettuna Keuruullekin sekä työntekijöitä kurssitettu lyhyehkön ajan 1980-luvun puolessa välissä.
Myyntipäällikön nim ikkeellä Paavo Yli
joki aloitti ensimmäisenä ja ainoana Keu
ruun kaapelitehtaan työntekijänä syyskuun alusta 1973. "Juoksevat asiat oli paikallis
tasolla hoidettava. Asiakkaiden hankinta oli kiireellisin tehtävä. Yötä päivää piti olla liik keellä. Työntekijöiden koulutus saatiin hyvin käyntiin a m m attikursseilla . Kiire oli saada ensimmäinen toim ituserä liikkeelle. Tär
keä hetki, kun rekkakuorm a Keuruulta lähti Vaasaan." Se piti ikuistaa valokuvin, muisteli Paavo Ylijoki Rekan ensimmäisiä Keuruun kuukausiaan.
K a a p e lin va lm istu sta 50 vuotta - K e u ru u lla vuodesta 1973
Kaapelituotanto käynnistyi Hyvinkään te h taalla 50 vuotta sitten, jolloin kaapelinval- mistus m uodostui Rentto Oy:n yhdeksi osas
toksi tavaram erkillä RE-KA. Yhtiön teollinen toim innan juuret ulottuvat vuoteen 1898, jo l
loin Edvard Rentto käynnisti teollisen uran
sa Korkeakosken kenkätehtaassa.
Varsinainen kaapelinvalmistus alkoi Keu
ruulla kesällä 1974. Tuolloin asennusjoh- tojen ja pienehköjen kaapeleiden valmistus siirre ttiin Hyvinkäältä Keuruulle. 1970 -luvun puolessa välissä kaapelisarjojen tuotantoa laajennettiin ja johtosarjoja valm istettiin au
toteollisuuden tarpeisiin Hyvinkäällä.
Kaapelitehdas Rekan ensivaiheen to im in taan ostettu, Sumari Oy:n konkurssipesän hallina tunnettu teollisuustila oli 100 metriä pitkä ja 20 metriä leveä. Leikillään kuntavie- raille 1980-luvulla todettiin, että hallia piti jatkaa vuonna 1984 toisella sadalla m etrillä, jotta pystyttiin tekemään pitkiä kaapeleita.
Perussyy toim intatilojen laajentamiseen oli ja on ollut tuotannon monipuolistum inen ja tuotantovolyymin edellyttämät kasvutarpeet.
Näihin vaateisiin vastaaminen on edellyttänyt moninaisia lisäinvestointeja niin teollisuu sti
loihin kuin la ite -ja konekantaan.
Yksi silloisen Kaapelitehdas Rekan to im in toja palveleva hankinta ajoittui vuoden 1984 investointeihin. Kaapelitehdas Reka Oy sai 15.3.1984 omistukseensa Välimaa -nim isen 8 226 m2suuruisen tilan ja sillä olleen 652 m2:n suuruisen teollisuushallin. Hallissa on osto- hetkestä alkaen ollut korjaam o/kelankorjaus ja saatu kehitystä tukevaa maata sekä lisä- lastausalue.
35
K e u lin k Kiinteistöt Oy investoi
KeuLink Kiinteistöt Oy on tuonut oman in- vestointiosaamisensa Reka Kaapelin käyt
töön: se on rakennuttanut m erkittäviksi in
vestoinneiksi arvioidut tilat. Näin on toim ittu KeuLinkin vuosien 2001 ja 2009 mittavissa 5 447 m 2 ja 598 m2 lisätilojen rakennushank
keissa, joissa tilavuutta kertyi 47 435 m3. Tilat oli ensin vuokrattu sekä myyty Reka Kaapeli Oy:lle investoinnin toimeksiantajan toiveitten mukaisesti kesäkuun lopulla 2010.
Näistä investoinneista neljännen polven teollisuusjohtaja, toim itusjohtaja Markku E.
Rentto toteaa: "KeuLink Oy:n vuonna 2001 valm istunut iso teollisuustilojem m e laa- jennushanke m uutti toim intam alliam m e.
Saimme välivaraston. Aluksi siitä tuli liian iso. Nyt se on hyvässä käytössä ja on teh
taan kilpailukyvyn kannalta hyvin merkittävä.
Pakkauskeskus kasvatti Keuruun tehtaas
ta täysverisen Kaapelitehtaan. Vuoden 2009 m arraskuun lopulla valm istunut laajennus, ja samaan aikaan käyttöön otettu langanveto teki tehtaasta suuren sähkönkulutusyksikön.
Kaikki investointiin liittyvät hankkeet Keu- Link on hoitanut erittäin hyvin ja niin, että aikataulut sekä kustannukset ovat pitäneet."
KeuLink Oy:n toteuttamaan, vuosituhan
nen vaihteen mittavaan tehdasinvestointiin sijoittui nykyaikainen pakkauskeskus auto- maattipakkauskoneineen ja vihivaunuineen.
Samoihin aikoihin alkoi Jyrki Oksasen kausi Keuruun tehdaspäällikkönä. "Kuluvasta vuo
desta on tulossa hyvä: tilauskanta on poikke
uksellisen pitkä - lähes kuukausi. Odotam
me ennätysvuotta: edellinen ennätysvuosi oli 2008. Olemme myös tukeneet nuorten työllistym istä: 10 nuorta kesätyökampanjan merkeissä sekä toiset 10 opiskelijaa, jotka odottavat armeijaan menoa tai opiskelupaik
kaa. Kokonaisvahvuutemme on nyt 80 henki
löä", kommentoi tehdaspäällikkö Jyrki Oksa
nen vuotta 2011.
Keuruun vahvuudet
"Kaapelitehdas REKAn tulo Keuruulle ajoit
tui aikaan, jolloin elettiin kaapeleiden huimaa kehitysvaihetta. Hyvinkäällä ei ollut riittävästi yrityksen tarvitsemaa työvoimaa. Valtiovalta edisti siirtoa muun muassa tarjoam alla y ri
tyksille suurempia poistomahdollisuuksia.
Ratkaiseva tekijä oli: löytyi sopiva halli sekä hyvää työvoimaa. Asioihin ja yrityksen johdon esityksiin suhtauduttiin hyvin positiivisesti ja asioita vietiin ripeästi eteenpäin. Siinä perus
teet vuoden 1973 Keuruun tehtaan perusta
m iselle” , tiivisti toim itusjohtaja Markku E.
Rentto.
"Pitkät työsuhteet. Niitä kannustetaan.
Tehtaassa on hyvä henki: on eteenpäin täh
täävä ja yrityksen toimintatapaan sitoutunut henkilöstö. M arkkinatilanne on ajoittain ra t
kaissut henkilöstön työllistym isen. Irtisano- misistakaan ei ole voitu välttyä. Lomautukset ovat luoneet odotuksen paremmista ajoista:
niitä on käytetty m ieluum m in kuin irtisano
misia. Kasvu on yrityksen kannalta hirveän tärkeätä: se on m ahdollistanut uusien työn
tekijöiden ottamisen."
"Keuruun tuotealueena tuotanto on ollut kannattavaa ja sen vuosiliikevaihto on 40 - 50 miljoonan euron haarukassa. Tällä hetkellä KeuLinkille on annettu louhintaurakka. Saa
daan piha-aluetta lisää. Kaapelisektorilla toimitaan samanlaisessa kilpailutilanteessa kuin 90 -luvun alussa. Yksi kilpailija on ka
donnut m arkkinoilta. Reka Kaapelin kasvu
näkymiin liittyvät toim itusjohtaja Markku E.
Renton terveiset ovat mieleistä kuultavaa keuruulaisille.
K o lm e sukup olvea Renttoja
Kaapelin valm istus alkoi 50 vuotta siten Hy
vinkäällä. Keuruulle yritys jalkautui syys
kuussa 1973.
Asteittain tuotantotilat ja -toim inta sekä kone- ja laitekanta vuosien 1984, 1991, 2001 ja 2009 investoinnein ovat m odernisoituneet sekä henkilöstöm äärät lisääntyneet.
Keuruun kunnan elinkeinolautakunta teki 3.12.1971 kokouksessaan esityksen teolli- suusraiteen saamisesta. Yksi vaihtoehtoisis
ta paikoista oli Yliahon teollisuusalue, koska kunta omisti suurim m an osan alueesta. Rai
teen saaminen oli myös vuorineuvos Onni K.
Renton vuoden 1973 sekä myöhempinäkin vuosina neuvottelulistalla. Keuruun kunta teki kaavoituksen vaatimat aluevaraukset
sekä teki esityksiä ja neuvotteli VR:n kanssa teollisuusraiteen saamisesta. Pistoraideasi- assa neuvottelut eivät johtaneet myönteiseen ratkaisuun: kaavassa ollut varaustilanne pu
rettiin 1.10.1987.
Timo Rentto oli toim inut Rekan tuotannon vastuullisena vetäjänä, kun Hyvinkään teh
taan filiaalin paikasta käynnistyi etsinnät.
"Järvi-Suomen tienvarren paikkakunnat o li
vat kohteina. Vaatimattomassa toim ipaikas
saan Eino Nurmela, M artti Nykänen ja Jaak
ko Uuranniemi ottivat meidät ystävällisesti vastaan. Kunnalla oli tarjottavana rakenta
matonta tonttia ja Sumarin teollisuushalli.
Rakennusalan tuolloin päällä ollut p itk ä lli
nen lakko vei ajatukset siihen suuntaan, että uuden hallin rakentaminen voisi olla kovinkin työläs: valmis halli sai todellista merkitystään tärkeämmän sijan. Tämä huomattiin kouriin
tuntuvasti koneiden la y-o u t'ia laatiessamme ja kaapelialan erikoiskoneiden toim ituksia odottaessamme. Alun perin lähdimme liik keelle Hyvinkään tyhjiin ammennetun työvoi
mareservin vuoksi." Näin muisteli Keuruun filiaalin perustamisvaiheita Espanjan A urin
korannikolla syksyisiä eläkepäiviään viettävä toim itusjohtaja Timo Rentto.
Vuonna 1973 on alkanut lämminhenkinen kanssakäyminen Reka Kaapelin, kaikkien nyt jo kolmannessa polvessa toim itusjohtajina Rentto -yhtiöitä edustaneiden Onni K. Ren
ton, Timo Renton ja Markku E. Renton kans
sa. Luontevan kanssakäymisen hedelmät ovat nähtävissä Yliahon teollisuusalueelle sijoittuneissa Reka Kaapelin investoinneissa.
Piha-alueen laajennuksen louhinta on alka
nut. Keuruulla seurataan kiinnostuksella tu levaa...
Lähdeaineisto:
K euruun k u n n a n h a llitu k s e n ja -v a ltu u s to n pöytä
k irja t 1973
E lin ke in o la u ta ku n n a n p ö y tä kirja t 1971-1973 K aa pe liteh da s Reka Oy:n to im in ta k e rto m u s 1.1.1973 - 31.3.1974, e sitte e t ja s a n o m a le h tia rtik kelit.
K e h ittä m is y h tiö K e u lin k Oy:n v u o s ik e rto m u s 2010.
Haastattelut:
M a rtti Lius, M a rtti Nykänen, J y rk i Oksanen, M a rk ku E. Rentto, T im o Rentto ja Paavo Ylijoki.
Valokuvat:
Reka Kaapeli Oy ja O lli Haapanen
37
