Pallo-Pojat, ilmiö Haapamäellä jo
i © w @ t t a
Keuruun kunnallisen urheilulautakunnan toiminnan voidaan katsoa alkaneen vuonna 1946, jolloin kunnanvaltuusto nim itti ensimmäiset
jäsenet perustettuun urheilulautakuntaan.
Samana vuonna perustettiin myös Haapamäen Pallo-Pojat.
H PP:n perustamisasia oli huolella valmis
teltu. Säännöt oli laadittu valmiiksi. Seu
ran nimi kertoi ulkopuolisellekin silloin ja kertoo edelleen, mitä lajia harrastetaan ja missä seuran juuret sijaitsevat. Sanatarkasti todettiin yhdistyksen tarkoituksena olevan
"vaalia ja edistää erittäinkin palloilun harras
tusta ja kehitystä paikkakunnalla ja jäsenistönsä keskuudessa."
Edelleen todettiin, että "Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan harjoittamalla palloilun ohjaus- ja neuvontatoimintaa, järjestämällä palloilukilpai-
luja sekä toimeenpanemalla kokous- ja esitelmä
tilaisuuksia ynnä juhlia ja iltamia."
Asiasisällöltään perustamiskokouksessa 9.4.
1946 hyväksytyt säännöt vastaavat erinomaisesti seuran toiminnan peruslinjauksia vielä tänään
kin. Perustamisasiakirjan allekirjoittajina olivat Yrjö Kettunen, Paavo Rantala ja Eino Nippala.
Kettusesta tuli seuran ensimmäinen puheenjoh
taja, Nippalasta sihteeri, muiksi johtokunnan jä seniksi tulivat Rantalan lisäksi Kauko Nieminen, Oskar Lehesvuo ja Paavo SalLmen sekä rahaston
hoitajaksi Kauko Järvinen.
Haapamäen Pallo-Poikien perustamisvaiheita 27.10.2006 muistelemassa Hannu Haapanen ja Oskar Soini. Soinilla muistona seuran perustamisvuonna 1946 saatu Suomen Palloliiton Keski-Suomen piirin kunniakirja. Saaja OKU SOINI "Piirimestaruus I I luokassa 1946.
J KUNNIAKO-1* I
38
HPP:n edustusjoukkue uusissa peliasuissa Helsingin olympiavuonna 1952.
Eturivi: Eino Nippala, Pekka Jukkara, Esko Paalanen, Pentti Koskinen, Oskar Soini ja Antero Haiko.
Takarivi: Helge Salminen, Olavi Koskinen, Viktor Sennanen, Osmo Ollila ja Teppo Tiihonen.
Ennen perustamiskokousta silloiset solakat nuoret miehet Hannu Haapanen, Olavi Koskinen, Esko Paalanen ja Oskari Soini pohdiskelivat Suo
jan narikan nurkkauksessa jalkapalloseuran pe- rustamisasiaa. Mietinnön tuloksena päädyttiin seuraavana päivänä pankinjohtaja Yrjö Kettusen puheille, joka otti perustamisasiakirjojen valmis
telutehtävän hoitaakseen.
Seuran perustamisaikoihin Haapamäen taajama kuhisi elämää. Vuoden 1945 äänestysalueluette- lon mukaan Keuruun kunnassa asui Karjalan siir
tolaisväestöä 1010. Sen liikehdintä aiheutti run
saasti asunnonvaihdoksia. Haapamäen asukasluku 2032 oli vuodelta 1946. Kunnan ja sen taajamien sisällä kyseisinä vuosina tapahtuneet lukuisat asuinpaikan muutokset antoivat epäluotettavan kuvan todellisesta asukasluvusta. Myöhemmissä väestölaskennoissa henkikirjoitetun väestön ja todellisen väestön ero Keuruulla saattoi olla yli kaksisataakin.
Asuntoasiat olivat sotien jälkeen ongelmallisia.
Asuntopula oli valtaisa. Siirtoväki ja opiskelijat lisäsivät Haapamäen asuntotuskaa. Jonglöörin tasapainottelua vaati asuntojen jako Haapamäel
le perustetulta kunnalliselta huoneenvuokraLau- takunnalta. Kirkonkylään tarvittiin oma asunto
asioiden lautakuntansa.
Sota-ajan talo u d ellin en ahdinko
Kunnallinen päätöksentekokoneisto oli urheilu- asioissa Haapamäen Pallo-Poikien perustamis
vuonna 1946 hereillä. Vuoden alussa kunnal
lislautakunta - kuten siLloin kunnanhallitusta nimitettiin - esitti perustettavaksi retkeily- ja urheilulautakunnan. Valtuustossa asia täsmentyi siten, että tasapuolisuuden nimissä Haapamäen Urheilijat ja Haapamäen Visa sekä Keuruulla Ki
sailijat ja Toverit saivat oikeuden nimetä kukin yhden jäsenen vasta perustettuun lautakuntaan.
Kokouspalkkiota eivät urheilulautakunnan jäsenet alkuvuosina saaneet, mutta eivätpä urheiluseuro
jen puuhamiehet ole myöhemminkään tottuneet kokouspalkkioista nauttimaan. Sydämellä asioi
hin on tartuttu.
Seurojen urheiluasut ovat niin kilpailuissa kuin joukkue-esiintymisissä tärkeä imagokysymys - kokonaisuuden osa. Haapamäen kansakoulun johtokunta anoi 12 tytön ja 12 pojan voimis- teluasujen rahoitusta Helsingissä vuoden 1946 kesäkuun alussa kouluhallituksen järjestämiin voi mi ste luj u h li i n. Ankeaa pula-ajan arkea kuvaa kunnanvaltuuston päätös ja sen saateteksti, kun 10.000 markkaa myönnettiin asujen hankintaan.
Puvut jäivät tilaisuuden jälkeen kunnan käyttöön
Vuosikokousedustajat Leppälän matkustajakodissa vuonna 1962.
Eturivissä vasemmalta: Olavi Koskinen, Kauko Järvinen, Hannu Haapanen, Tuomo Jauni.
Takarivissä vasemmalta: Vesa Moijanen, Osmo Ollila, Teemu Hannula, Tapio Hannula, Juhani Uimonen, Reino Sinkkonen, Esko Hietanen, Stig Boström ja Ari Määttänen.
Lainattavaksi koulun ulkopuolelle voimistelutar- koituksiin.
Kunta tuki 1946 TUL:n valtakunnallisiin liitto- juhliin osallistumista 20.000 markan avustuksella.
Kunnan talousarvion loppusumma oli tuolloin 17 082 427 markkaa. Tukipäätöksestä pääsivät naut
timaan eri keskusjärjestöjen li i ttoj u h la e d u staj at.
Heikossa kunnossa olivat Keuruun kentät seuraa perustettaessa, eikä Haapamäen kenttä juurikaan mainesanoja saanut ennen vuoden 1983 perus
kunnostusta ja vuoden 1985 huoltorakennuksen valmistumista.
Kunnallinen tiedotuksellinen päätös tammi
kuulta 1945; Haapamäelle päätettiin laittaa il
moitustaulu, mutta ei virallista. Epävirallinen kunnallinen ilmoitustaulu on ollut vuosikymme
niä yhtenä tiedotuslinkkinä kyläläisille.
Keuruun ja Haapamäen Urheilukenttä 0y:t toi
mivat taloudellisessa ahdingossa. Niinpä tammi
kuussa 1946 kunnallislautakunnan perustetta
vaksi esittämän urheilulautakunnan tehtävänä oli valvoa 0y:lle myönnetyn 10.000 markan mää
rärahan käyttöä.
Suojan kiinteistökaupan kylkiäisenä elokuvien es ittäm isoikeud et
Sota-ajan viihdettä - lohtua romantikoille - tar
josivat kotimaiset elokuvat, joita on Suojalla näytetty vuodesta 1939. Toisenlaista viihdettä yritettiin istuttaa Haapamäen asemaravinto
laan.
Viihdettä ja virvokkeita janottiin. Tammikuussa 1946 valtuusto käsitteli Matkaravinto 0y:n ano
musta saada anniskella viinejä ja mallasjuomia Haapamäen asemaravintolassa. Silloiseen ajan henkeen ei moinen sopinut ja hanketta yksi
mielisesti vastustettiin maaherralle annetussa lausunnossa. Vuoden 1946 ensimmäisenä päivä
nä olivat suuret setelit määrätty leikattavaksi.
Ratkaisu aiheutti suurta hämmennystä, jos niitä sattui lompakossa yleensä olemaan. Paljon ei loh
tua suonut helmikuinen kahvilaivan saapuminen Suomeen. Kansanhuollon säätelemänä kahvia sai hakea ostokupongilla V* kg.
Rautatieasema kuhisi höyryjunaliikenteestä, ihmisiä vilisi - meni ja tuli - kuin "ViikkiIässä kissoja". Teollisuus oli seuran perustamisvuonna Keuruulla perinteitä vaalivaa; oli kaksi myllyä, kaksi myllyn ja sahan yhdistelmäyritystä sekä neljä tervatehdasta, joissa sivutuotteena valmis
tettiin tärpättiä, joskin yksi tehtaista oli seuran perustamisvaiheessa jo konkurssitilanteessa.
Haapamäelläkin oli oma tervatehtaansa. Vuoden 1946 henkikirjaan merkittyjen teollisuusyritysten lisäksi Keuruulla oli useita pienehköjä kylämylly- jä ja sahoja sekä kattotiiLitehtaita - kattotiilien - tiilien valmistajia.
Rautatiet olivat kuitenkin kaikki kaikessa tarjo
ten työtä usealla sadalle. Liioin ei sovi unohtaa Haapamäen yhteiskoulua työllistäjänä - sivistystä pulppuavana lähteenä - sekä monien suomalaisten elinkeinoelämän johtohahmojen ja yhteiskunnan huippuvirkoihin kohonneiden nuoruuden opin
ahjoa. Rautateiden ja yhteiskoulun kasvateista monet löysivät urheilusta lisävirtaa elämäänsä.
Tässä ketjussa HPP:n panos oli ja on edelleen koko kunnan kannalta vaikuttava.
HPP:n taloudellinen tilanne ei aina ole ollut hääppöinen. Ei ole ollut muittenkaan keuruulais
ten urheiluseurojen. Kilpailumatkat kuluttivat
enemmän kuin huvitoiminnasta saadut tulot.
Näin jouduttiin toteamaan usein HPP:n 60-luvun talouskatsauksissa. Paikkakunnan liike-elämältä saadut avustukset pelastivat monesti seuran tu
kalasta tilanteesta.
Kunnan avustusmarkoista ei juuri ennen 70- lukua kannata tehdä numeroa. Siksi vähäisiä avustusrovot olivat. 70-luvun puolivälistä summat kasvoivat roimasti, mutta niin eteni inflaatiokin vauhdilla. Yksi piirre hallitsi päätöksentekijöitä urheilulautakunnassa: neljä suurinta avustuksen saajaa olivat Haapamäen Pallo-Pojat sekä Keuruun Kisailijat, Keuruun Palloja Keuruun Toverit. Aluk
si summat olivat yhtä suuria, mutta pisteytyksen myötä kirkonkylän seurat onnistuivat kasvatta
maan avustussummaansa ripeämmin. Vuodesta 1981 voimaan tulleen liikuntalain myötä kunnan jakamat avustukset urheiluseuroille kasvoivat 60 000 markasta ( 1980) vuoteen 1991 mennessä 300 000 markkaan, kunnes jälleen lamakauden alusta romahdusmaisesti pienenivät.
HPP:n ulkomaanmatkat alkoivat jo 50-luvulla tehdystä Tanskan matkasta.
Kunnan pienimuotoisia lisäavustuksia eri seu
rat saivat muun muassa kansainvälisten ystävyys
kuntasuhteiden vaalimisesta. Tästä tuesta HPP
Talvisodan 30.11.1939 - 13.3.1940 aikana Haapamäen Suojan kiinteistön katotta oli ilmatorjunnan tähystyspaikka. Automuoti on muuttunut sota-ajoista, mutta Suojan kiinteistö on säilyttänyt ryhtinsä.
41
IK
HPP:n kotiotteluiden pelikenttä ei mainesanoja saanut ensimmäisinä vuosikymmeninä. Välittä se lainehti vedestä, välillä roudasta.
Oman nostalgisen muiston ottetupaikaiie synnyttivät kentän vieressä olevat heinäseipäät.
Seuran kokeneimmat palaajat näyttivät vuoden 2006 juhla- ottelussa nuoremmil
leen, miten otteluihin ennen matkustettiin.
43
pääsi nauttimaan, kun ruotsalainen Tingsrydin urheilujoukkue kisaili HPP:n 40-vuotisjuhlien yh
teydessä 14.6.1986. Tuolloin kaupungin avustus
summa oli 10 000 markkaa. Kontaktit Tingsrydin ystävyyskunnan pelaajiin olivat syntyneet. 42
henkilön vastavierailu tapahtui 6 - 9.8.1992.
Haapamäen Suojan kiinteistö on ollut maan
teitse ja rautatieasema kiskoilla liikkuvien maa
merkkeinä. Suojeluskunnan kiinteistö siirtyi Haa
pamäen Pallo-Pojat ry:lle 10.5.1976 laaditulla kauppakirjalla 57 000 markan kauppahinnalla.
Luovuttajina olivat Haapamäen Urheilijat, Haa
pamäen Karjalaiset ja Haapamäen Nuorisoseura.
Samalla kaupalla siirtyi Haapamäen elokuvien esittämisoikeudet HPP:lle. Kiinteistön nykyinen kunto poikkeaa merkittävästi edukseen ostohet- kestä. Suojan varustetaso on parantunut. Paljon on vapaaehtoistyönä kertynyt talkootunteja ja varoja jouduttu hankkimaan kiinteistön kunnos
tukseen. Remonttiavustuksena seura sai opetus
ministeriöltä 80.000 markkaa vuonna 1989 sekä vuonna 1997 opetusministeriöltä ja Kotiseutulii
tolta yhteensä 45.000 markkaa mm. sähköistyk
sen uusimiseen.
Haapam äen Pallo-Pojissa p elan n u t m aaotteluedustajaksi
Haapamäellä on pelattu eri sarjatasoilla vuosi
kymmeniä. Ensimmäinen piirinmestaruus tuli vuonna 1954. Otteluja on voitettu ja hävitty.
Mestaruudet saavutetaan vain voitoilla ja niitä on seuralla eri sarjoissa useita.
" S o t a v ä k i t e k e e h ie m a n h a it t a a k e s ä n j o u k k u e t t a k o o tta e s s a , s illä k e n t tä h a r m a is s a p a l
v e le v a t J a rm o S u n i, E sko H ie t a n e n j a J o rm a P a p in a h o ."
Näin uutisoi vuoden 1967 Suur-Keuruu.
Kolmosdivarissa pelaaminen on pienen paikka
kunnan joukkueen pelaajille yhtä tärkeitä kuin mahtiseuroille mestaruussarjan ottelut.
50-luvun alkupuolella, myöhemmin noin 30 maaottelua pelannutta, Markku Kumpulampea pyydettiin KeuPa - HPP piirisarjan ottelun maali
vahdiksi. Jo silloin Kumpulampi edusti Valkeakos
ken Hakaa, joten nuorukaisen ( 13 - 14-vuotias) osallistuminen peliin ei kaikkia sääntömääräyksiä noudattanut, mutta kun HPP ottelun hävisi, ei vieraan seuran pelaajan osallistuminen aiheutta
nut jälkipolemiikkia.
Olavi Koskisen HPP:n perustamisesta alkaneet ja vuosikymmeniä kestäneet ansiot koostuivat seurajohtajan, urheilijan, valmentajan sekä kä
sittämättömän sitkeän talkoohenkilön osioista.
Pelaamisen ohella Koskisen aikana oli rakennettu tanssilava ja purettu se sekä kunnostettu Suojan kiinteistöä. Samassa ketjussa Koskisen jalanjälkiä ovat seuranneet kymmenet Pallo-Pojat. Viimei
simpänä, vuodesta 1993 alkaneena pitkäaikaise
na puheenjohtajana Esko Hietanen, jonka rooli seurassa ja sen johdossa on paljolti noudattanut samaa elinkaarta kuin Koskisella. Monesta muus
takin junioripelaajasta on vuosien saatossa tullut senioripelaaja, seuran valmentaja ja vielä johto
kuntaan seura-aktiivi.
Heinäkuun 8. päivänä 2006 vietettyjen 60- vuotisjuhlien tapahtumiin sisältyi juhlaottelu, kuten tasavuosia juhlittaessa on tapana. Vierai
leva joukkue TPV Tampereelta oLi ty ly jä päihitti juhlajoukkueen numeroin 1 - 9 . Tärkeintä ei ole voitto, vaan kilpailu, tuumasivat varmaan HPP:n pelaajat.
"P otkittu on j a puskettu päällä, p e la ttu on myös huonolla säällä.
Paljon on otteluja voitettu, h ä vitty myös, vaikka parasta on k o ite ttu ."
Tähän Haapamäen Pallo-Poikien 5-vuotiskroni- kan säkeeseen on syytä yhtyä, kun tarkastelee seuran 60-vuotistaivalta.
Vuosikymmenien aikana on seuralle kertynyt lukematon määrä piirin ja lohkon mestaruuksia junioreista ikämiessarjoihin käsittävissä otteluis
sa.
Jalkapalloseuraksi HPP on perustettu ja siinä seura on myös saavuttanut mainetta. Huvitoi- minta; elokuvat, tanssit, bingo ja viimevuosina karaoke ovat tärkeitä elementtejä talouden tasa
painottelussa. Laajakatsantoinen asenne on ollut seuran toiminnan kantavista pilareista. Omaksu
tuilla toimintalinjauksilla - aina ajan henges
sä uudistuen - on hyvä viedä jalkapalloaatetta eteenpäin.
O lli H a a p a n e n
