Huittisten seurakunnan Kirkonemännät 60 vuotta · DIGI

€.0.c, 0.c-re.are'G,i?-a-i8.4-i?.G-t-q.€-9,c-'P'G, tq.c,

Huittisten seurakunnan

Kirkonemännät ⁶⁰ vuotta

Juhlapuhuja opetusneuvos

Mirjam

Mustonen Kirkonemäntien 60-vuotis- juhlassa elokuun 21. päivänä 1983.

.a

Gr

€.S €/ SlG,Ö.c,$-a

$

s,lers.i".r'c,.trr€,r$€,ö

is

rii:0

$ lol ts)0

0

€l

$

-Kirkonemäntätoiminnan

^aloittami- nen Huittisissa 60

vuotta

sitten

oli

^ai-

nutlaatuinen tapaus

Satakunnassa

ja

koko maassa. Se

osoitti,

että Huittinen

jo

vuosikymmenet sitten kuului maam- me edistyksellisimpiin

pitäjiin.

Muistikuva

-Lapsuuteni muistikuva

kirkone- mäntien toiminnasta

liittyy

Huittisten pappilan ruokasaliin, jonka pitkän pöy-

dän ympärillä kahdeksan

valittua emäntää oli käsitöiden teossa. Siinä val- mistuivat uudet messupaidat, vanhoja

korjattiin,

ommeltiin

alttarille ja

saar- nastuoliin valkoiset

ja

_{mustat vaatteet}

ja iloa ja

_surua varten

- ^näin

^kertoi

opetusneuvos Mirjam Mustonen, perus- tajajäsen, rovastinrouva

Elli

Stenrosin tytär juhlapuheessaan Huittisten

Kirko-

nemäntien toiminnan 60-vuotisjuhlassa

Huittisten

seurakuntakeskuksessa elo- kuussa ^1983.

Perustaminen

Kirkonemännät toimikunta perustettiin

Huittisten

seurakunnan kirkkoneuvos-

ton

kokouksessa 27.08.1923. Kokoon-

kutsujaksi

pyydettiin rouva Elli

Sten- ros. Muiksi ^jäseniksi

valittiin

apteekka-

rin

rouva Anna Broms, emäntä Aman- da

Hälli,

pastorin rouva Elina Jokinen,

emäntä, kirkkoväärtin vaimo

^Anna

Norri, ^poliisin

^rouva

Hilda

Rossi, sa- venvalajan rouva

Hilda

Vahala

ja

pan- kinjohtajan rouva Fanni Väinölä. Kos-

ka

ensimmäisissä kirkonemännissä ei

ollut

^yhtään itsenäistä virkanaista, on aviopuolisoiden ammatti tässä mainit- tu.

Puheenjohtajat

Kirkonemäntien puheenjohtajina ovat

toimineet

ruustinna

Elli

Stenros vuo-

teen

1940,

ruustinna Alma

Elovaara vuoteen 1949, ruustinna Elina Jokinen vuoteen 1954

ja

ruustinna Aune Salmi- nen vuoteen I 971. Vuodesta 1972 on lei- viskä uskottu

Marjatta

Orpanalle. Pit- käaikaisia sihteereitä ovat olleet kukka- kauppias

Taimi Hirvikorpi ja

kotita- lousopettaja

Hilpi Norri.

Kirkonemän-

tien

kunniajäseninä

ovat olleet

Anna

Norri ja _Hilda

Vahala.

-Kirkonemäntien

ohjesäännön 1.$

kuuluu: Huittisten Kirkonemäntien tar-

koituksena on yhteisymmärryksessä ^pa-

piston

kanssa

toimia kirkon

kaunista- miseksi

ja

jumalanpalveluselämän viih- tyisäksi tekemiseksi.

-

Ohjesääntöä on sittemmin hiukan muutettu

ja

_uudistet-

tu,

vuosina 1913

ja

1981, mutta toimi- kunnan tarkoitus

ja

tehtävät ovat pysy- neet samansuuntaisina.

Alkuaikojen

toimintaa

Koska 60 vuotta sitten kirkkovaltuus- to ja _-neuvosto olivat täysin miesten kä- sissä,

ja kun kirkon

isännän

(kirkko-

väärtin)

ja

suntion

oli

ehdottomasti ol- tava mies,

oli

naisille

paljon

tehtävää.

Oli

töitä,

jotka

tarvitsivat naisen kättä,

tarvittiin

emäntää isännän avuksi, niin-

kuin

jokapäiväisessä elämässäkin.

Kirkonemännät

ottivat

^{haasteen vas-}

-

taan,

oltiin

valmiina hankkimaan

kirk-

kotekstiilejä, korostamaan somistuksel-

la eri juhlapyhien

_sanomaa

ja toimi- maan

kotiseurakunnan

parhaaksi.

Alkuaikojen toimintamuodoista

mai-

-

nittakoon vielä mm. joulukuuset kir-

kossa 1923 alkaen

ja

juhannuskoivut vuodesta 1924, luonnonkukat

alttarilla

kesäisin, kalkkiliinojen ompeleminen

ja

pyyheliinavarastoj en täydentäminen.

Isänmaan kohtalon vuodet

Yhteisymmärryksen

ja

kehityksen vuodet

jatkuivat,

lähestyttiin 40-lukua.

Isänmaamme kohtalon vuodet alkoivat,

aikakirjat kertovat 40-luvusta

näin:

Sota-aikana

oli

paljon työtä, kun kaik-

kia

sankarihautauksia

varten kirkko koristettiin

arvokkaaseen asuun kukin

ja kuusin. Varmaan silloin

tuntuivat

koristajan kädet

usein voimattomilta, isänmaan vapauden

hinta oli kallis tuoni niitti

arvokkaina

viljaa,

nuorui-

-

kaisia, poikia

ja

_veljiä

ja

isiä parhaassa iässä.

-

Rauhan palautuminen otettiin kiitollisena vastaan,

nyt

elettiin kuiten-

kin pula-aikaa.

Tässä tilanteessa ta- paamme

Kirkonemännät

värjäämässä

virttyneitä

papinkappoja, saatiin han- kittua kaksi uuttakin, joista toinen rou- va

H.

Loimarannan valmistama luovu-

tettiin

25 vuotta täyttävälle Huhtamon kirkolle.

Huittisten nykyiset Kirkonemännät juhlapäivånään perinnepöydän luona. Anna- Liisa Kannala, Sirkka

Kirra,

Helena Tiusanen,

Hilkka Aalto,

Heli

Tiuttu' Hilpi

Norri, Auli

Airas-Laitila

ja _Marjatta

Orpana.

Toiminta

jatkuu

1950-luvulla toimeenpantiin mm. ke- räys ehtoollispikarien saamiseksi

ja

seu- rakuntalaisten tuen

turvin

saatiin

kirk- koon

200 ehtoollispikaria, peruskorja-

tun kirkon uudelleen

vihkimisessä 27.09.1959 Kirkonemännåt suorittivat

kirkon

koristelun arkkitehdin ohjeiden mukaan

ja kahvittivat kirkkoväen. -

I 960-luvulla Kirkonemännät suunnitte-

livat oman

seurakunnan 1000 kappa- leen adressihankinnan.

Nykyisyys

I 970-luvulla Kirkonemännät kokivat

tehtävänsä laajenemisen

enenevästi

myös kirkon ulkopuolelle, olihan seura-

kuntaan

saatu Ylistenrannan leirikes- kus,

jonka

tekstiilit

ja

kukat tarvitsivat naisen silmåä

ja

_kättä.

-

Uuden seura- kuntakeskuksen tekstiilien

ja

taulujen esillepanossa,

ja joidenkin

hankkimi-

sessa ovat Kirkonemännät olleet muka-

na. - ^Vuonna

¹⁹⁸² Kirkonemännät

kokivat

uutena haasteena yhteydenpi-

don muihin järjestöihin.

Näissä mer- keissä

kutsuttiin

Huittisten Maatalous- naiset

ja Martat,

Lauttakylän

Yrittäjä- naiset sekä

seurakunnan Päiväkerho joulumieliseen kuusikilpaan, äänestyk-

Huittisten Maatalousnaiset onnitteluvuorossaa.

konemännät

Marjatta

Orpana

ja Hilpi Norri.

"J

sen tuotto luovutettiin Kehitysvammais-

ten

Tuen

kautta

luovutettavaksi vam- maisen lapsen käyttöön. Yhteistyötä on päätetty jatkaa _edelleen.

Juhlapäivä

ja

tulevaisuus

Kirkonemännät ovat välistä kokeneet

antinsa

vaatimattomaksi tässä seura- kuntayhteisössä,

jonka

muodostavat seurakuntalaiset

ja

heidän valitsemansa

hallinto:

kirkkovaltuusto

ja

_kirkkoneu-

vosto

sekä

eri johto- ja

toimikunnat.

Mutta viettäessämme 60-vuotisjuhlaa ja

katsellessamme papinemäntien kokoa- maa perinnepöytää, viestitti sen esineis-

tö;

Raamattu vuodelta 1642, iso tina-

kynttelikkö

vuodelta 1726

ja

suuri ho- peinen kastemalja vuodelta 1773, kalk-

kiliina

180o-luvulta

ja

1900-luvun

kirk-

kosilkki vuosisataisesta symbolikasta

ja

uskosta,

kirkon

työn jatkuvuudesta tä- hän päivään. Tunsimme kiitollisuutta,

että olimme

saaneet

olla

vaalimassa mahtavan,

mutta

samalla koruttoman

kauniin

600

vuotta

vanhan kirkkora- kennuksen esineistöä,

joka

on todistuk- sena menneiden sukupolvien suuresta uurastuksesta ja _työstä.

-

^{Mieli täynnä}

nöyryyttä

ja

iloa voimme

kaikki

seura-

kuntalaiset tänäkin jouluna

katsoa Huittisten

kirkon

metsäntuoksuista, sä-

dehtivää joulukuusta, jonka

oksilla

kimmeltää jo neljännen

sukupolven

ajan kultasomisteinen

koristenauha:

"Kunnia

olkoon Jumalalle korkeuksis- sa ja maassa rauha, ihmisille,

joita

_koh- taan hänellä on hyvä

tahto."

Joulumielella

Marjatta

Orpana

Huittisten

Kirkonemäntien puheenjoh- taja

Kirkon joulukuusta koristelemassa:

Kir-

konemäntiä perheineen. Korkealle kurot- tamassa kirkkoherra

Eino

Orpana.

:\ifl

$].t,i

liiii ::ial hi!rri;it

Onnitteluja vastaanottamassa

kir-

Lauttakylän Naisvoimistelijat esittämässä onnittelujaan.

Huittisten

kirkkokuoro

esiintymässå