Huittisten keskiaikainen kirkkotekstiili · DIGI

Keijo Jaakola

Huittisten keskiaikainen kirkkoteksti

Kansallismuseossa on ollut

jo

lä- hes sata vuotta erittäin taidokkaasti

kirjailtu

alttarinreunavaate

eli

ante- pendium, jonka alkuperästä oltiin pit- kään epävarmoja. 1940-luvulla on-

nistui silloisen valtionarkeologin C.

A.

Nordmanin lopullisesti selvittää vaatteen alkuperä. Osoittautui, että se on ollut Huittisten kirkossa

ja

_että

sen on 1490-luvulla tehnyt Huittisten Karhiniemellä

syntynyt

Naantalin luostarin nunna Birgitta Anundinty- tär.

Tietomme

tästä

Suomen ensim- mäisestä nimeltä tunnetusta tekstiili- taiteilijasta ovat vähäiset. Tiedetään,

että hänen

vanhempansa olivat Anund Niilonpoika

ja

Rikissa Ola- vintytär Karhiniemeltä, mutta mistä talosta, sitä lienee mahdoton saada selville, koska tuolloin ei vielä pidetty

mitään

maakirjoja.

Birgitta

meni nunnaksi Naantalin luostariin 1449,

ja

tällöin hänen

jo

leskeksi jäänyt _äi- tinsä lahjoitti luostarille Birgitan ^yllä- pidoksi isältään perimänsä maatilan Karhiniemeltä. Samassa yhteydessä Birgitan veli Olavi, joka oli ^pappina Turussa, lahjoitti luostarille Raision Lietsalan niemessä omistamansa nii- tyn.

Vaate

on

217 cm pitk a

ja

16 cm korkea.

ja

siinä

on

14 kuvaa, joita erottavat toisistaan holvimaisia kaa-

ria

kannattavat pylväät. Vaatteen

Marian ilmestys Maria

ja

Elisabet

pohjana on pellavakangas, mutta se

on kokonaan peitetty punaisesta, kel- lanvihreästä, valkoisesta, keltaisesta

ja

vaaleansinisestä silkkilangasta se-

kä

kullatusta

ja

kultaamattomasta hopealangasta tehdyillä koruompe- leilla. Lisäksi vaatteen pinnassa on

ollut

langalla kiinnitettyjä helmiä,

mutta nämä ovat aikojen kuluessa pudonneet pois. Kuvien aiheet ovat vasemmalta oikealle lueteltuina seu-

raavat. Ensimmäisessä kuvassa ovat birgittalaisluostarij ärjestön ^peru staj a

Pyhä Birgitta

ja

hänen tyttärensä Katariina, Huittisten kirkon suojelus-

pyhimyksen Katariina Aleksandria- laisen kaima. Toisessa kuvassa ovat Joakim

ja

Anna, Neitsyt Marian le- gendaariset vanhemmat. Marian pal- vonnallahan oli keskeinen srja katoli- sen kirkon piirissä,

ja

seuraavat ku- vat esittävätkin kohtia hänen elämäs-

tään: kolmas kuvaa Marian synty- mää, neljäs hänen kirkonkäyntiään, viides ilmestystä, kuudes Mariaa ja Elisabetia, seitsemäs Jeesuksen syn-

tymää. Sitten seuraa Itämaan tietä-

jät,

Jeesuksen vieminen temppeliin, ristiin n aulitseminen, ylösnousemus,

Pyhän

Hengen vuodattaminen ja Marian kruunaus. Viimeisessä kuvas- sa on kaksi munkkipyhimystä, luul- tavasti Fransiskus

ja

Dominikus. Li- säksi vaatteeseen

on

kirjailtu kirjai- met B

ja A, ja juuri

nämä johtivat tutkijat Birgitta Anundintyttären jäl-

jille.

Vaate kuuluu maamme arvok- kaimpiin keskiajalta säilyneisiin teks-

tiileihin. Vastaavan laista ei ole aina-

kaan säilynyt mistään

muusta maamme kirkosta. Sen sijaan Vad- stenan luostarikirkossa Ruotsissa on useampiakin suuresti Huittisten altta- rivaatteen kaltaisia töitä.

Mikä sai yli 40 vuotta poissa _syn- tymäpitäjästään asuneen

ja jo

iäk- kään Birgitan ryhtymään näin suuri- töiseen tehtävään? Juuri 1490-luvul- lahan Huittisten kirkossa tehtiin suu-

ria korjauksia, joista huomattavin oli Marian syntymä

Marian kirkonkäynti

I

katon nostaminen nykyiseen korkeu- teensa. Silloisesta kirkostahan on vie-

lä jäljellä

nykyinen torinpuoleinen haara,

ja

sen päädyssä näkyvä tiiles-

tä

muurattu yläosa

on juuri

tältä ajalta. Kun itse kirkko näin tuli entis-

tä

komeammaksi,

oli

tämä tietenkin otettava huomioon myös sisustukses- sa. Tällöin hankittiin kirkon ^seinällä vieläkin oleva ristiinnaulittua esittävä veistos sekä tässä käsitelty alttarivaa- te. Naantalin luostari edusti tuolloin käsityötaidon huippua maassamme,

ja

kun siellä lisäksi tiedettiin olevan huittislaissyntyinen nunna, ei ole ol- lenkaan ihme, että juuri häneltä tilat-

tiin

arvokas

tekstiili

uudistettuun kirkkoon. Tietenkin hän

on

^voinut

lahjoittaa sen myös oma-aloitteisesti, kotikirkon koristaminen lahjoituksil- lahan

on ollut

varsin yleistä.

Vaatteen myöhemmät vaiheet ovat

suurelta osin hämärän

peitossa.

I 5O0-luvullahan tuli uskonpuhdistus, joka kohteli kaltoin katolisena aikana kirkkoihin hankittuja kuvia. Alttari- taulu

ja

ristiinnaulitun kuva olivat melkein ainoat, jotka luterilainen op-

pi

salli kirkkoihin jätettävän. ^Pyhi- mysten kuvat oli joko hävitettävä tai vietävä ullakolle piiloon. Emme tiedä,

kuinka kauan Birgitan mestariteos

sai

olla

Huittisten

kirkon

alttarilla.

Joka tapauksessa sitä ei mainita kirk- koherra ldrnanin vuonna 1750 laati- massa kirkon vanhojen esineiden lu- ettelossa.

Uudestaan alttarivaate tulee julki- suuteen vasta vuonna ^1885, jolloin kirkkoherra Ingeliuksen apulaiseksi paikkakunnalle tullut nuori pastori E.

J. K. Luoma luovuttaa sen Kansallis- museon edeltdjän, Suomen Muinais- muistoyhdistyksen kokoelmiin. Mis- sä vaate sitten lieneekin nämä vuosi- sadat ollut, on se kuitenkin säilynyt melko hyvin.

Vain

yläreunassa on selviä kulumisen merkkejä. Vaate on pysyvästi näytteillä Kansallismuseos- Sä, joten huittislaiset voivat ^Helsin- gissä käydessään

ihailla

^kahtakin poikkeuksellisen

arvokasta

oman paikkakunnan esinettä, Palojoelta löydettyä hirvenpääveistosta

ja

Kar- hiniemen tyttären taidekäsityötä.

Jeesuksen syntymä Itämaan tietäjät

Ylösnousemus

'Pyhän Hengen vuodattaminen

Pyhä Birgitta ja Anna

ja

Joakim.

.a

Katariina