Huittisten karjalaiset juhlivat · DIGI

4

Lf

_t.

II

r\

Pyhajaruijuh lat Huittisissa I 970.

Huittisten karj alaiset juhlivat

Huittisiin oma karjalaisseura perustettiin monen muun sa- takuntalaisen kunnan tavoin vasta toisen evakkomatkan päärF tya 60-vuotta sitten.

Perustamiskokous pidettiin

17 .6.1945 osuuskaupan ko- koushuoneistossa LauttaLy- lässä. Karjalaiset Huittisista ja Keilcy?istä olivat saapuneet runsaslukuisasti tähän koko- ukseen.

Kokouksen avasi maan- viljelijä Matti Viskari luoden katsauksen karj alaisten moni- vaiheiseen elämään. Samalla han ehdotti että paikkakun- nalle karjalaisten yhdyssi- teeksi perustettaisiin seura,

joka pitäisi ylla Karjalaisten henkistä vireyttä ja samalla myös pitäisi ^jäseniään ajan tasalla Karjalaisille tärkeissä talo udellis issa Lysymyks issä.

Av aajan ehdo tuks es ta vali ttii n koko ukselle p uheenj ohtaj aksi

Heikki Herra

j"

pöytäkirjan tekijdksi

Heikki

Matikai- nen.

Kokouksen 3 S:ssä päätet-

tiin perustaa Huittisten seu-

dun Karjalaiset r.y. niminen seura,

jonka

kotipaikkana

tulee

olemaan Huittisten Lauttakylä. Seuran johto- kuntaan valittiin seuraavat jäsenet:

Eino

Kaasalainen (Pyhajärvi), Reino Tätti ^(Py- hajarvi), Heikki Herra ^(Pyha- järvi), Arvo Hynni ^(Kaukola), Veikko Pokkinen (Kaukola), Juho Kiuru (Kaukola, Toivo K:ihkonen ^(Kaukola) , Lyyli Hintsanen (Muolaa), Heik-

ki

Matikainen (Pyhajärvi),

Helvi Häkli

^(Kaukola),

Inkeri

Lankinen (Hiitola)

ja

Sulo

Kontio

^(Viipuri).

Yarajäseniksi valittiin

Antti

Pohjolainen (Pyhajärvi), I^I- mari Kalmi (Pyhajarvi) Matti Paavilainen (Kaukola) .

Huittisissa asui

^viela

perustamisaikaan runsaasti Kaukolan siirtoväkeä ja oli- kin luonnollista, että heidän edustuksensa nälcyi johto- kunnassa. Myöskin KeilqF'ä

sai

edustuksensa ^seuran johtoon.

Koska liitosta ei vielä oltu

saatu mallisääntöj ä päätettiin

sääntöj.t

hyväksyminen jdttdä seuraavalle yleiselle kokoukselle, joka pidettiin

1 päivänä heinäkuuta 1945.

Hallitus piti järjestäyrymis-

kokouksensa

26.6.1945, jossa puheenjohtajaksi va-

littiin

Eino Kaasalainen ja

varapuheenj ohtaj aksi Veikko Pokkinen, rahastonhoitaj ak- si Heikki Herra ja sihteeriksi L1ryrli Hintsanen. Päätettiin pitää kesäjuhlat 22.7 .1945.

Seuran säännöt vahvis-

tettiin

oikeusministeriössä L2.4. 1946. Jo ^{sitä ennen}

seuran toiminta

lfiti

^ripeästi

alkuun . Karjalaisten keskuu- dessa oli tarvetta kokoontua yhteisten asioiden pohtimisen tiimoika ja muuten vain ta- paamaan tuttuja. Kaikki ^kar- jalaiset eivät suinkaan olleet vielä paikkakunnalla seuran perustamisen aikoihin mutta

sitä mukaan kun heitä tuli he

välittömästi siirtyivät seuran

jäseniksi.

Erilaisia

juhlia järjestettiin tiheään tahtiin

ja

Lauttakyla-lehti uutisoi niistä ja karjalaisten muista tapahtumista.

Jo

^{syksylla 1945 kuul-}

tiin

Huimisten ym kuntain Maanlunastuslautakunnan jäsenen Armas Kaasalaisen

selostus

maanhankinta- asioista. Hänelle esitettiin myöskin runsaasti

Lfry-yk-

siä. Jäsenten hermot olivat kireällä kun maansaantiasiat

ja

korvausasiat tuntuivat viipyvän luvattoman kauan.

Asiasta

lfi

etettiin Pyhqerven kunnan hoitokunnalle Keu- ruulle

jop"

kirjelmä, ^jossa kiirehdittiin asioiden ripeää hoitamista.

Varap uheenj ohtaj aksi valit- tiin kokouksessa 25.1 1. 1 945 paikkakunnalta poismuutta- neen Veikko Pokkisen tilalle Jalmari Kalmi. Seuran ensim- mäinen jouluj uhla päätettiin

74

Huittisten _Joulu 2005

jetjestää 23.12.1945.

Kunnallisvaalien

lfi

^estyes-

sä päätettiin valita eri puolille pitåjåa ^" ään es ryskeho ttaj at" ^.

Vuoden 1946 kunnallisvaa- leissa siirtov:iki oli yhteisessä vaaliliitossa porvareiden kans- sa. Tauno Kaasalainen nousi valtuustoon ensimmäisenä siirtoväen edustajana Armas Kaasalainen jatkoi edelleen maanl unas tuslautakunnass a

ja nyt

hänen ^antamaansa selvirykseen oltiin jop"

W-

ryväisiä. Ensimmäinen ryö- tdyteinen

ja

toimintarikas vuosi seuran toiminnassa oli nyt takanapäin.

Seuran

puheenjohtajat vaihtuivat alkuvuosina varsin tiuhaan tahtiin. Vuoden 1946 yleisen kokouksen ^jälkeen hallituksen järjestdydytrya puheenjohtajaksi valittiin Jalmari

Kalmi

hänen jäI-

keensä

puheenjohtajina ovat toimineet Täuno Kaa- salainen, Reino Tätti, Uuno

Ruti,

Kalevi Kaasalainen,

Vilho

Luukkanen,

Niilo

Kulonen,

Arvi

Savolainen,

Ensio

Pakarinen, Täuno Hongisto. Leino Rouvinen

valittiin

puheenjohtajaksi sitten 1980 luvulla

ja

han toimi varsin pitkaan seuran johdossa _, jolloin nykyinen puheenjohtaja Reino Aikia aloitti vuonna 1999.

Karjalan Liiton väliryksin jaettiin uusien kotien raken- tajille vuonna ¹⁹⁴⁹ ja 1952

kunniakirjoja.

Tallainen lasilla varustettu kehystetty

kunniakirja on

^vieläkin

useimmissa karj alaiskodeissa seindllä kunniapaikalla.

Thuno Kaasalainen valittiin ensimmäisenä siirtolaisten

edustaj ana kunnanvaltuus-

toon

Seuraavissa kunnallis-

vaaleissa Matti Viskari aloitti valtuustossa

ja

seuraavissa vuodeen

l95l

kunnallisvaa- leissa valtuustoon valittiin Viskarin lisäksi Toivo Pärssi- nen, Juho Aikia ja Eero Ku- rikka. Samaan aikaan moniin yhdisryksiin oikein tarjottiin edustuspaikkoja siirtoväen

edustajille. Kaukonäköiset huittislaiset osasivat arvioi- da kehiryksen kulkua aivan oikein.

Varsin merkittdvän aloit- teen Huittisten Karjalaiset tekivät

v.

1953. Aloitteen perusteella ryhdyttiin hank- kimaan monen muun paikka- kunnan tapaa muistomerkkiä Karj alaan ^j ääneille vainaj ille.

Seurakunta luovutti parh aan

mahdollisen paikan aivan pääoven edessä olevassa kul-

mauksessa ja muistomerkki pysrpettiin ^ja vihittiin kayr- töönsä 1954.

Myöskin Satakunnan Kar- jalaisseurojen piirin toimintaa osallistuttiin piirin perustami- sesta eli vuodesta 1945 lah- tien. Kokouksiin ldhetettiin

edustaj at ja muiltakin osin pyrittiin osallistum aan niin

piirin

kuin

liitonkin

esittä- miin toimintamuotoihin.

Vuonn a 1947 perustettiin

pitäjäsäätiöitä

toiminaan yhdyssiteenä

eri

puolilla Suomea asuvien karjalaisten keskuudessa. Huittisissa asu-

vat karjalaiset ja Huittisten

Karjalaisseura on osallistunut aktiivisesti niin Pyhan - Saati-

ön ( nykyisin Vpl. ^Pyhajärvi - Saatiö) kuin Suvannon Sää-

tiön

("ykyisin Sakkola - Saa-

tiö) toimintaan. Niinpä Vpl.

Pyhaj arvij uhlien on järjestetry seuran toimesta aina vuodesta 1949

lfitien

noin

ky--enen

vuoden välein viimeksi 1997.

Sakkola -juhlia on järjestetry Huittisissa kahdesti viimeksi vuonna 2004. Pitäjäjuhlat ovat saaneet paikkakunnalla ansaittua huomiota ja lehdis- tö ja muut tiedotusvälineet ovat auliisti esitelleen juhlia ja luovutettua Karjalaa.

Seuran toimintaa tehostet- tiin vuosien mittaan erilaisten

toimikuntien

valinnoilla.

'llksi tärkeimpiä toimikuntia on ollut v. 1978 perustettu naistoimikunta, joka monien karj alaisten perinnenasioiden ohella on vastannut erilaisten

mryjäisten järjestelyistä ja monien juhlien tarjoiluista.

Naistoimikunnan puheen- johtajana toimi perustamai-

sesta aina vuotee n 1999 Helvi Aikia, sen jdlkeen parin vuo- den ajan Senja Kiuru ja viime vuodet Riwa Viskari.

Viime

vuosikymmenien aikana

on

Huittisten Kar- jalaiset

ry ^toiminut

^karja-

laisen kulttuurin työsaralla.

Niinpä monin eri tavoin on

niin

ruokaperinnettä kuin tapakulttuuria

tuotu

esiin.

Karjalan piirakat ovat varsin Lyrntyj a mWjäisissä ym.

jtl-

kisissa tilaisuuksissa. Rotinat ja virpomiset ovat myöskin tulleet tutuiksi monelle huit- tislaiselle.

myös hengellisen "Muistojen illan' merkeissä.

Seuran puheenjohtaj ana

toimii

tiilla hetkella Reino Äikia, varapuheenj ohtaj ana

Paavo Punkari, sihteerinä

Merja Inkinen,

^rahaston-

hoitajana Jorma ^{Kuron en} ja muina johtokunnan jäseninä:

Täina Pärssinen, Vilho Vis- kari, Heikki Kiiski, Markku

Evala, Maili Huppunen, _J,tk- ka Naskali, Elli Marjamdki, Iftistiina Kaasalainen ja Pauli

Paukku. Naistoimikuntaan

kuuluvat

puheenjohtaja Riwa Viskarin lisäksi Täina Pärssinen, Helvi Aikiä, Aira Lähteenmäki, Senja Kiuru,

Lopullisesti

Huittisiin sijoittui

n.

1200 karjalaista,

jotka etupäässä olivat Vpl.

Pyhajarveltä

ja

Sakkolasta.

Osa kaukolalaisista jai talvi- sodan peruja myöskin Huit- tisiin. Muuttoliikkeen myötä

hyvin

monista luovutetun

alueen pitäjistä sukujuurensa omaavia asuu Huittisissa.

Viime

vuosina

on

kar- jalaista kansallispeliä, kyykkaa, pelattu erilaisten haasteotteluiden muodossa useaan kertaan kesä aikana.

Perinteiseen oman seuran pikkujoulujuhlaan on aina osallistunut ldhes 100 hen- keä. Myöskin yhteistoimintaa Vammalan ja Äetsän seurojen kanssa on harjoitettu niin on- kikilpailujen, kyykan mutta

Huittisten sankarihaudalla I 970.

Marja-Liisa Heinonen, Elli Marjamäki, Erja

Kiiski

ja Raija Peltola.

Seurastamme puheenjoh- taja Reino

nikia

ja valittu

Karjalan Liiton

liittoval-

tuustoon ja

Satakunnan piirin varapuheenj ohtaj aksi.

Helvi

Äkia toimii

puoles- taan piirin naistoimikunnan sihteerinä.

Huittisten Karjalaiset ko- koontuivat viettämään seuran

6O-vuotisjuhlaa Huittisten Osuuspankin koko ustiloissa.

Runsaan musiikkiohj elman lisdksi kuultiin piirin terveh- dyr ja juhlapuheen piti eversti

Antero Pärssinen.

Reino Äit<ia

Huitlisten Joulu 2005 75