Taustoja • Tietoja • Tapahtumia
RASEKON 50-vuotistaipaleelta
Taustoja Tietoja
Tapahtumia
RASEKON 50-vuotistaipaleelta
Taustoja Tietoja
Tapahtumia
RASEKON 50-vu otistaip aleelta
Johdanto
Laaja-alaisen Raision s e u d u n k o u lu tu sk u n ta y h ty m ä n eli RASEKO:n ju u re t jo h tav at v u o n n a 1958 p e ru s te ttu u n Raision a m m attik o u lu n k u n tain liitto o n . T urun ja Porin lä ä n in h allitu s k u iten k in v ah v isti k u n tie n p ä ä tö k se n v asta v u o n n a 1959, jolloin k u n ta in liitto saavutti oikeu sto im ik elp o isu u d en .
Y htym ähallituksella oli siis 50-vuotisjuhlia su u n n ite lle ssa a n k äy tettäv issä kaksi vuo silu k u a ja niin pääte ttiin te h d ä k om prom issi ja valita kolm as. Koko k u n tain liito n p eru sta m in e n tä h tä si R aision am m a ttik o u lu n k ä y n n istäm iseen , joka sitten ta p a h tu i v u o n n a 1960. N äin ollen 50-vuotisjuhlat p ääte ttiin p itää v u o n n a 2010, jolloin m yös olisi paik allaan lu o d a k atsau s ta a k se jä ä n e e se e n taip aleeseen .
K uluneiden v u o sik y m m en ten aik an a k u n ta y h ty m ä n to im in ta a o n o h jailtu ta rp e i
d en ja talo u d ellisten realiteettien m u k aisesti ”m aalaisjärjellä”, jo k a o n ollut tu n n u s o m aista m yös m u k a n a olleille kaupungeille. S am a linja jatk u i y h ty m äh allitu k sen p ää ttä e ssä historiikin laatim isesta k u n ta y h ty m ä n eläk e läisry h m än toim esta.
R yhm än neljällä jäsen ellä oli y h te e n s ä yli 120 v u o d e n kok em u s k u n tain liito n ja sitä se u ra n n e e n k u n ta y h ty m ä n teh täv istä, jo ten k o tik u to isu u s oli v arm aa.
H istoriikin a se m a sta y h ty m äh allitu k sen v alitsem a ep ätieteellin en ja elä m ä n lä h e i
n en to im ik u n ta h alusi k u iten k in p a n e u tu a te h tä v ä ä n sä otsikolla: ”T austoja, tietoja ja ta p a h tu m ia RASEKO:n ta ip a le e lta ”, jo n k a p e ria a tte e n m yös y h ty m äh allitu s hyväksyi.
T oteutettu julkaisu p e ru s tu u luonnollisesti historiallisiin tosiasioihin, m u tta tau s-tan sa ja arv o m aailm an sa vu o k si to im ik u n ta tark aste lee niitä p o sitiiviseen ja v äh ä n n u rk k ap atrio o ttiseen k in sävyyn. Y hteisen ta ip a le e n p itu u te e n v erran n o llisin a k u n tay h ty m ä ja sen esik o in en R aision am m attio p isto sekä o p p iso p im u sk o u lu tu s ovat tark aste lu issa keskeisessä asem assa.
M yöhem m in 2000-luvulla m u k a a n tu lleid en o p p ilaito sten o salta o n osin k es
kitytty ylläp itäjä-m u u to sv aih eeseen ja RASEKO:n k an ssa y h teiseen aik aan . N äiden o ppilaitosten o salta o n lu o te ttu n iid en om ien asia n tu n tijo id e n näkem yksiin.
N aan talin a m m attio p isto a e d eltäv istä v iid estäk y m m en estä e n sim m äisestä v u o desta on 1990 julkaistu Irjaleena N u m m isen kirjoittam a erin o m ain en historiikki, joten tä ssä ju lk aisu ssa k äsitellään v ain sen jälkeistä aikaa.
Raision k au p p a o p isto n v aih eet o n k irja n n u t se n reh to ri Reijo R antanen. Vastaavasti rehtori M arjatta L ennala on h u o le h tin u t Raision aik u isk o u lu tu sk esk u s T im alin o suudesta.
O ppilaitokset, tu losyksiköt ja m u k a n a olleet ih m iset ovat erilaisia, niin m yös niiden n äk e
m ykset m en n eistä. T äm ä a ih e u tta a lu o nnollisesti m yös ro so isu u tta tek steih in , m ikä nykyisessä m o n iarv o isessa y h te isk u n n a ssa lienee k u iten k in h y väksyttävää.
Raision a m m attik o u lu n k u n tain liito n aik a n a a n a settam ien tavoitteiden to teu ttam in en ja edelleen k eh ittä m in e n o n v a a tin u t lu k u isten lu o tta m u sh e n k ilö id e n sekä työntekijöiden tuen.
K aikkien m u k a n a olleiden ty ö p an o s o n ollut tärk eä vaikka v ain p ie n e n o san nim et tulevat esiin seuraavilla sivuilla.
Y hteistyöllä R aision s e u d u n k o u lu tu sk u n ta y h ty m ä n tavoitteet ja arv o stu s on saav u tettu sekä tä m ä ju lk aisu to te u te ttu . K iitäm m e kaikkia entisiä ja nykyisiä y h teisty ö k u m p p an eitam m e, jo id en avulla tä h ä n on päästy.
T äm än ju lk aisu n o salta erityisen k iito k sen an saitsee k u iten k in ty ö ry h m än sihteeri Virpi N ordlund, jo n k a an sio sta tekstit, k u v at ja tied o t löytyivät eiv ätk ä k ad o n n eet bittiav aru u teen tai m u u h u n tu n te m a tto m a a n .
R aisiossa 25.3.2010
Kaisa Keto Ensio L u k k a rin e n
Seija Valtonen Pertti V ehm anen
1. Ammatillisen koulutuksen alkuhistoria
Historian hämärässä
Ihm isten selv iäm in en ja o p p im in en aikojen alu ssa ta p a h tu i v u o situ h a n sia p u h ta a sti vaistojen v arassa y rittäm isen , ereh ty m isen tai o n n is tu m ise n k au tta. Järjestäy ty n y ttä k o u lu tu sta to teu tettiin ensiksi u sk o n to jen , so talaito sten ja v altio h allin n o n tarpeisiin.
Tuotannollisilla aloilla to im issa a n o n n is tu n e e t yksilöt ry h ty iv ät h y ö d y n tä m ä ä n erik o iso saam istaan ja sitä k au tta m u o d o stu i v äh itellen a m m atteja, jo tk a olivat tiiviisti sidoksissa y h teisöjen kulloisiinkin tarpeisiin. A lkuoivallusten jälkeen a m m a ttita id o n o p p im in en p e ru stu i k ä y tä n n ö n h a rjo itte lu u n eli ty ö ssäo p p im iseen , olipa kysym ys sit
te n m etsästäjästä, m aanviljelijästä, m eren k u lk ijasta, pyram id in rak en tajasta, kirjurista tai kau p p iaasta.
A m m attitaito saav u tettiin h a k eu tu m alla alallaan m en e sty n e e n yksilön, "m esta
r in ”, se u ra a n , jo ssa esim erk k iä seu ra te n o p ittiin a m m a tin p eru steet. M uo d o stu i aluksi epävirallinen m estari-, kisälli- ja o p pipoikajärjestelm ä. Vielä k a u p u n g istu m ise n a lk u vaiheissakin käsityöläiset ty ö sk en teliv ät k u k in o m a a n lu k u u n s a ja om illa eh d o illaan . Kisällit ja op p ip o jat elivät y leen sä m estarin talo u d essa, aiv an k u te n rengit m a a ta lo u dessa.
Ammattikuntalaitoksen aika
V ähitellen K eski-Euroopassa 1300-luvun alkupuolella käsityöläiset kuitenkin järjestäy
tyivät aloittain ja alueittain am m attikunniksi, joilla oli tarkat säännöt. Pyrkim yksenä oli saada alueellaan m ääräysvalta ja yksinoikeus om aan käsityöalaansa. N iiden asem a tunnustettiin yleensä m yös lainsäädännössä, joten am m attik u n n at pystyivät tehokkaasti valvom aan ja tu rv aam aan jäsenistönsä edut, p äättäm ään alalla työskentelevien ja sille pyrkivien m äärät, pääsyvaatim ukset sekä toim intaedellytykset. Myös tu o tan to m äärät ja h in n at olivat hallinnassa, joten sen aikainen halp atu o n ti naapurialueilta pystyttiin estäm ään.
Suom en kaupungeissa alettiin am m attikuntasäädöksiä soveltaa paljon m yöhem m in sam anaikaisesti Ruotsin kanssa lähinnä Pohjois-Saksan ja Baltian m allien m ukaan.
Suom en ensim m äinen am m attik u n ta oli T urkuun v u o n n a 1624 p eru stettu suutarien am m attikunta. Räätälien ja seppien am m attik u n n at aloittivat seuraavana vuonna.
A m m atin v an h in eli o lterm an n i johti a m m a ttik u n ta a , jonka sään n ö t m ääritteli
v ä t tark o in m estariksi, kisälliksi ja oppipojaksi p ä ä sy n v aatim u k set ja k äyttäytym i
sen. M onesti k u iten k in op p ip o jak si p ä ä sy n ja am m attiu ralla e ten e m isen ratkaisivat kyvykkyyden ohella m yös su k u laisu u s- tai tu tta v u u s su h te e t. O ppipojaksi tai -tytöksi voi käsityöyrityksiin tu lla yleen sä 14-vuotiaana, m u tta m an u fak tu u reih in ja tehtaisiin jo p a 10-vuotiaana.
Järjestelm ä oli h y v in su ljettu ja sisään läm p iäv ä, m u tta h y v än m estarin opissa m yös o p p im in en oli v arsin teh o k asta. Kovaa ty ö tä v aativ a oppiaika oli 7 -12 v u o t
ta. Kisälliksi ja m estarik si p ääsy edellytti lisäksi h yväksytyn ty ö n äy tteen antam ista.
K oulutuksen ja tu tk in to je n keskeisiä p eriaatteita olivat silloinkin ty ö ssäo p p im in en ja ty ö n äy te ( = p ä ä ttö ty ö ).
M estarilta v aad ittiin lisäksi riittäv ää v arallisu u tta ja säädyllisiä eläm än tap o ja.
A m m a ttik u n ta edellytti m estare id en ase ttu v a n aloilleen ja k äy ttäy ty v än arv o n sa m u kaisesti. K isällien oli sen sijaan jo p a su o siteltav aa h a n k k ia lisäpätevyyttä u se a m m a n kin m estarin lu o n a. Sen m o n et m yös m ielellään tek iv ätk in , k u te n lau lu ssak in kerro
ta a n . O ppipojilta v aad ittiin s u u rta n ö y ry y ttä sek ä a h k e ru u tta ja h eid ä n k o h telu n sa oli u sein m ielivaltaista, tä y ttä e n selvästi nykyiset ty ö p aik k ak iu saam isen m ääritelm ät.
Suuriruhtinaskunnan aika
R uotsinvallan aik an a o m a k su tu t k ä y tän n ö t jatk u iv at m yös V enäjän alaisu u d essa.
S u o m essa a m m a ttik u n ta la ito k se n v a rsin aista k u k o istu saik aa olikin ju u ri 1800-luvun alk u p u o li ja se n p u olivälissä oli esim erkiksi T urussa no in 200 m estaria. N aantalissa v astaav asti 25 m estaria, 26 kisälliä ja 4 oppipoikaa. N aantalin historian kirjoittajan m u k a a n p a rh a im m in m en esty n eitä k äsity ö am m atteja olivat silloin su u tarin , neu- la m aak arin , v ärjärin , n a h k u rin ja h a tu n te k ijä n am m atit. S u u tarien ja n ah k u rien m e n e sty m in e n p eru stu i m erk ittäv iltä osin saa p p a id e n vientiin Venäjän arm eijalle sekä m yös R uotsiin.
S u o m essa oli yksi yliopisto, T urun ak ate m ia, joka an to i lä h in n ä pappis- ja o p e tta jak o u lu tu sta. Teknistä ko rk eam p aa k o u lu tu sta a n to i vain H am in an kadettikoulu.
K ustavilaisen a ja n lopulla v u o n n a 1797 p e ru s te tu n S u o m en T alousseuran tavoit
te e n a oli ed istää m a a n ta lo u seläm ää, m ikä silloin m erkitsi lä h in n ä m aa- ja k arjatalo u d e n sekä k a u p a n teh ostam ispyrkim yksiä.
N äm ä jatk u iv at m yös S u o m en su u riru h tin a sk u n n a s sa ja seu raav ak si p erustettiin e n sim m äiset am m atilliset o ppilaitokset eli m e re n k u lk u o p p ilaito k set H elsinkiin, Tur
k u u n ja V aasaan v u o n n a 1813. Sitten oli v u o ro ssa k ä tilö k o u lu tu k sen aloitus v u o n na 1816 T urussa, m u tta v asta v u o n n a 1889 aloitettiin H elsingissä sairaanhoitajien k o u lu tu s. T hrkulaiset olivat silloin m u u te n k in aloitteellisia, sillä S uom en T alousseuran alo itteesta v u o n n a 1820 p e ru ste ttiin T urun k eh ru u - ja k u to m ak o u lu . Sikäläiset k a u p p ia a t k äy n n istiv ät m a a h e rra Lars G. v on H aartm an in tuella v u o n n a 1838 Turussa m yös k a u p p ak o u lu n .
E n sim m äin en valtion tu k em a m aanviljelysopisto aloitti v u o n n a 1840 T am m elan M ustialassa.
”Keisarillisen M ajesteetin A rm ollinen A setus h an tv erk arien ja m anufakturistiain v alm istam isesta S u o m e n m a a ssa ” a n n e ttu K eisarillinen asetus v uodelta 1842 edellytti u u sie n kisällien ja m estarien hallitsevan m yös luku-, kirjoitus- ja laskutaidot sekä riittäv än k ristin o p in tu n tem u k sen . N äiden taitojen opettam iseksi p eru stettiin ns. su n n u n tai- ja ehtookouluja. M estarin m ä ä rääm ien askareiden ja töiden täy ttäm än pitkän työpäivän jälkeen oli oppipojan vielä istuttava k o u lu n kovalla penkillä. Jo utilaisuuteen tai h u o n o ih in eikä hyviin k ään h a rrastu k siin ollut v arm asti juurikaan aikaa ja tarm oa.
L iberalism in a a tte id e n v o im istu essa K eski-Euroopassa, voim istui m yös arv o s
telu jäy k k ää am m a ttik u n ta jä rje ste lm ä ä vastaan . R anskan v allan k u m o u s kum osi v a p a u d e n , veljeyden ja ta sa-arv o n n im issä e n sim m äisen ä E uroopassa m yös am m atti- k u n ta jä rje ste lm ä n jo 1700-luvun lopulla. S u o m essa am m attik u n talaito s lakkautettiin keisarillisella asetu k sella v u o n n a 1868.
Suom en T alousseura jatkoi to im in ta a n sa m yös ven älä isv allan aik an a ja m erk ittä
vää oli, että seu ran h allitu k seen k u u lu i a in ak in kaksi raisiolaista n im ittäin Pirilän tilan silloinen isä n tä Emil v o n S ch an z ja A rtu k aisten k a rta n o n o m istaja A rth u r A lleen. H eil
lä oli lu u ltav asti v a ik u tu sta siih en , e ttä ta lo u sse u ra n h a n k k e e n a k äy n n istettiin v u o n n a 1862 Pirilän tilalla m aanviljelyskoulu, joka k o u lu tti v o u teja suurtiloille. K aksivuotinen koulu toim i v u o teen 1875 asti.
Raision h isto rian m u k aan : ”M aanviljelyskoululla oli k äy tö ssä tu o n aja n m o d e rn e ja koneita. V ihkiäisissä oli esim erkiksi lypsynäytös T urussa v alm istetu lla lypsykoneel
la ja näytteillä oli kylvökone, p u im ak o n e, ru llaäk eitä, h ev o sh arav a jne. S am an v u o d en syksyllä koululla käy n n isty i tu rk u la ise n C richtonin k o n e p a ja n v alm istam a höyrykone, joka käytti en g lan tilaisv alm isteista p u im a k o n e tta sek ä silp p u k o n etta ja m y lly ä”.
S enaatin v u o n n a 1872 a se tta m a k o m itea eh d o tti su n n u n ta i- ja iltakoulujen k eh ittäm istä käsityöläiskouluiksi, joissa opiskeltiin ty ö ssä k ä y n n in ohella iltaisin ja su n n u n ta isin . K äsityöläiskoulujen m ä ä rä oli itsen äisy y tem m e k y nnyksellä läh es 40.
K om itean eh d o tu k se sta aloitettiin m yös k äsity ö läisk o u lu jen op ettajien k o u lu tu s, llir k u u n käsityöläiskoulu p eru stettiin v u o n n a 1887. (m u u tettiin yleiseksi am m attilais- kouluksi v u o n n a 1927, m o lem m at iltakouluja)
1800-luvun lopulla m a a ssa m m e oli esim erkiksi 58 k o titeollisuusoppilaitosta, 35 am m attio p p ilaito sta, 14 m aan v iljely so p p ilaito sta, kaksi k arjan h o ito -o p p ilaito sta, m u tta vain yksi sairaan h o ito -o p p ilaito s. A m m attikoulu-nim ike esiintyi en sim m äisen k erran S u o m en k äsiteo llisu u sy h d isty k sen v u o n n a 1896 p e ru s ta m a ssa k ak siv u o tisessa P u u teo llisu u sam m attik o u lu ssa.
E n sim m äin en k u n n a llin e n k o k o p äiv äin en p oikien a m m a ttiin v alm istam a koulu p eru stettiin H elsinkiin v u o n n a 1889 ja siinä olivat p u u - sek ä m etalliosastot. E nsim m ä in en erityisesti tytöille tark o itettu a m m attik o u lu p e ru ste ttiin m yös H elsinkiin, m u tta v asta v u o n n a 1904.
L ounais-S uom en k o titeo llisu u sy h d isty k sen to im esta p e ru ste ttiin v u o n n a 1909 K alantiin ( = silloiseen U ud en k irk o n p itäjään ) k iertäv ä m iesk äsiteo llisu u sk o u lu , joka parin v u o d en p ä ä stä siirtyi L aitilaan ja sitten kolm eksi v u o d ek si M ynäm äelle. Kierto- laiseläm ä jatk u i ja v u o n n a 1915 siirryttiin V ehm aalle ja seu ra a v a n a v u o n n a P aim ioon, jo ssa v u o n n a 1918 h eräsi pyrkim ys k iin te ä ä n sijoituspaikkaan.
Itsenäisyyden alkuajan ammatillinen koulutus
N uorella k a n sa k u n n a lla oli alk u taip aleellaan m o n ta h a a ste tta , m u tta am m atillisen k o u lu tu k sen m erkitys tied o stettiin jo varh ain . V uonna 1919 hyväksytyssä h a llitu sm u o d o ssa m äärättiin valtion velvollisuudeksi y lläp itää ja a v u sta a teknillisiä, m aan v iljely k sen, k a u p a n ja m e re n k u lu n oppilaitoksia. L u k u v u o n n a 1920-21 am m atillisissa oppilai
to k sissa oli no in 14 000 opiskelijaa ja p ain o p iste oli edelleen luonnonvara-aloilla.
L ounais-S uom en kotiteo llisu u sy h d isty k sen p e ru s ta m a n k iertäv än m ieskotiteol- lisu u sk o u lu n k ierto laisv u o sien aik a n a M ynäm äki lienee su h ta u tu n u t positiivisim m in sen to im in taan . K oulun jo h to k u n n a n k ä y n n is tä m ä t n eu v o tte lu t k iin teän to im ip aik an saam iseksi M y n äm äk een jo h tiv atk in tu lo k seen . M y n äm äen k u n n a n v a ltu u sto p äätti m yydä k u n n a n o m istam an en tisen raittiu sseu ran talo n k o titeollisuusyhdistykselle ja syksyllä v u o n n a 1921 L ounais-S uom en k o titeo llisu u sy h d isty k sen m iesk äsity ö k o u lu lopetti k ierto laiseläm än sä ja aloitti e n sim m äisen ty ö v u o te n sa v ak in aisissa tiloissa M ynäm äessä.
V uoden 1940 syksystä läh tien m yös tytöille ta rjo u tu i m ah d o llisu u s o p p ilaito s
m u o to iseen am m atilliseen k o u lu tu k se e n N aan talissa V arsinais-Suom en E m ä n tä k o u lussa. Sen p e ru s ta m in e n ja to im in tay m p äristö n h a n k in ta sek ä tilojen rak e n ta m in e n olivat tarm o k k a a n k a n n a tu sy h d isty k se n suurtyö.
Raision seudulla e n sim m ä in e n am m attik o u lu p e ru ste ttiin sekä pojille että ty töille T urkuun v asta v u o n n a 1941 eli 52 v u o tta m y ö h em m in k u in H elsinkiin. K a u p u n gin aloitteellisuus oli siis h iip u n u t edellisen v u o sisa d a n ajoista.
Salon k a u p p a la p e ru sti v u o n n a 1945 sen ja lä h ise u d u n k u n tie n tarp eisiin yleisen am m atti
k o u lu n , joka to im i k ak siv u o tisen a iltakouluna.
Forssan K auppalan Poikain V alm istava A m m attik o u lu aloitti to im in tan sa h elm ik u u ssa 1947 ja v u o n n a 1952 se m u u ttu i L ounais-H äm een k u n ta in am m attik o u lu k si.
U u teen k au p u n k iin p e ru ste ttiin V akka-Suom en a m m attik o u lu n k u n tain liito n toim esta a m m attik o u lu v u o n n a 1954.
2. Koulutusta koskevan säädöspohjan kehitys
Keisarillisen M ajesteetin A rm ollinen A setus h a n tv e rk a rie n ja m a n u fak tu ristiain valm istam isesta S u o m e n m a a ssa ” a n n e ttu K eisarillinen asetu s v u o d elta 1842.
V uonna 1919 a n n e tu s sa h a llitu sm u o d o ssa (§ 81) sääd ettiin valtion velvollisuudeksi teknillisten, m aan v iljely k sen , k a u p a n ja m e re n k u lu n o p p ilaito sten y lläp itäm in en ja av u stam in en .
V uonna 1920 a n n e ttiin kolm e a se tu sta am m a ttiin v alm istav ista k o u lu ista, yleisistä a m m attilaisk o u lu ista sekä am m attio p p ilask o u lu ista. V alm istavat am m attik o u lu t olivat 2-vuotisia p äiv äk o u lu ja, jo issa a n n e ttiin sek ä tieto p u o lista että k ä y tä n n ö n o p e tu sta tu lev aa a m m attia varten. Yleiset am m attilaisk o u lu t olivat tu o ssa v aih ee s
sa vielä työssä oleville am m attio p p ilaille tark o itettu ja kaksivuotisia iltakouluja.
A m m attio p p ilask o u lu t olivat ta rk o ite tu t o p p iso p im u so p isk elijo id en tieto p u o liseen o piskeluun.
O ppivelvollisuuslaki v u o n n a 1921 sääti k a n sa k o u lu n o p p im ä ä rä n pakolliseksi v äh im m äisv aatim u k sek si kaikille nuorille.
O ppisopim uslaki v u o n n a 1923 velvoitti yli 5000 a su k k a a n k au p u n g in tai k a u p p a lan p e ru s ta m a a n k u n n a llin e n a m m a ttio p p ila sla u ta k u n ta .
Laki a m m a ttik a sv a tu sn e u v o sto sta a n n e ttiin v u o n n a 1926. A setu k sen m u k a a n n eu v o sto n te h tä v ä n ä oli valvoa ja k e h ittä ä a m m a ttik a sv a tu sta o p p ilaitoksissa ja työpajoissa. A m m atillinen k o u lu tu s oli to im ialo ittain ja k a a n tu n u t eri m in isteriö i
d e n alaisu u teen .
A m m attioppilaitoksia koskeva laki (154/1939), jolla m ääriteltiin p eru steet koulujen ylläpitom enojen valtionavulle. Laki m yös velvoitti k u n n a n p e ru sta m a a n yleisen tai m u u n tarkoitusta vastaavan am m attikoulun, jos k u n n assa oli oppisopim uslainsää- d ä n n ö n m u k ain en am m attio p p ilaslau tak u n ta. Sodat ku iten k in lykkäsivät tä m ä n lain toim een p an o a ja velvoitetta alettiin to teu ttaa v asta 1950-luvulla.
A m m atillisia oppilaitoksia k oskevan v u o d e n 1942 a se tu k se n p o h ja lta m u o d o stettiin k a u p u n k eih in ja k au p p a lo ih in k ak siv u o tisia v alm istav ia am m attik o u lu ja.
A m m attik asv atu sn eu v o sto n v u o n n a 1942 h y v äk sy m ä ”A m m attik asv atu k sen k eh ittäm isen 1 0 -v u o tissu u n n itelm a” kirjasi tav o itteet am m atillisen k o u lu tu k se n lain sääd än n ö lle m m . k u n n allisen am m attik o u lu tu sv elv o itteen .
V uonna 1947 an n ettiin laki ja ase tu s am m attik o u lu p iireistä, joihin piti p e ru s ta a 18 kesk u sam m attik o u lu a.
V uonna 1958 a n n e ttu u u si am m attio p p ilaito slak i asetti k u n n ille am m attik o u lu tu sv elv o itteen , joko o m a n a h a n k k e e n a tai y h teisty ö ssä m u id e n k u n tie n k an ssa. Sen an ta m ie n suu n tav iiv o jen m u k aisesti S uom en am m atillista k o u lu tu sta kehitettiin 80-luvulla to te u tu n e e se e n keskias
teen u u d istu k se e n asti.
Laki A m m attik asv atu sh allitu k sesta eli AKH:sta v u o d e lta 1965, organisaatio p e ru stettiin 1966 ja se toim i aluksi KTM :n ala isu u d e ssa , m u tta v u o n n a 1968 se siirtyi O PM :n alaisuuteen.
O pintotukilaki (28/1973) toi m yös am m attik o u lu jen oppilaille m a h d o llisu u d en valtion ta k a a m a a n o p in to la in a a n sekä o p in to rah aan .
Laki y leisten a m m a ttik o u lu je n o p p ilaito sn eu v o sto ista (520/74) sekä asetu s (926/74). N iiden tav o itteen a oli lisätä opiskelijoiden o p isk elu h alu a, h a rja a n n u tta a heitä y h teiskunnallisiin p eru sv alm iu k siin ja p ä ä tö k se n tek o o n sek ä k e h ittää k o u lu so siaalista toim intaa.
Laki k esk iastee n k o u lu -u u d istu k se n k eh ittäm isestä (4 74/1978), asetu s ajo ittam isesta 1980 ja k o k eilu to im in n asta 1981. Tuli su u n n itte lu a , m u k a u tta m ista ja to im e e n p a n o a yli tarp een . V äitettiin to im e e n p a n o o n m e n n e s sä k e rty n een n o in 85.000 sivua a sia a n liittyvää m ateriaalia.
Laki am m atillisten o p p ilaito sten o p p ilaid en o p in to so siaalisista ed u ista (1983/498).
Laki am m atillisista o p p ilaito k sista (487/1987) toi m u k a n a a n yleis- ja erikoistum isjaksot sekä nim ikkeiden m u u to k set tav o iteam m atteih in , oppilaitoksille ja opettajille.
V uonna 1991 A m m attik asv atu sh allitu s ja K ouluhallitus y h d istettiin O petushallitukseksi.
V uoden 1994 laki am m atillisen k o u lu tu k se n ra h o itu k se sta toi m u k a n a a n su o ra a n ylläpitäjälle m ak se tta v a n y k sik k ö h in tap o h jaisen rah o itu k sen .
Laki am m atillisesta k o u lu tu k se sta (630/1998), jo ssa ei e n ä ä m ääritelty in stitu tio n aalisesti eri o p p ilaito sm u o d o ista v a a n v ain k o u lu tu k se sta ja sen tavoitteista.
A setus 216/2001 am m atillisista p e ru stu tk in n o is ta m ääritteli k o u lu tu salat, p e ru stu tk in n o t, ko u lu tu so h jelm at ja tutk in to n im ik k eet.
3. Ammattikoulun kuntainliiton syntyvaiheet
Ammattikoulupiirit ja keskusammattikoulut
Toisen m a a ilm a n so d a n jälkeisessä voim ak k aasti teo llistu v assa S u o m essa tied o stettiin en tistä selvem m in am m atillisen k o u lu tu k sen tarve. V uonna 1946 asiaa v alm istellut kom itea eh d o tti m a a n jak am ista 18 am m attik o u lu tu sp iiriin , jo ih in k u h u n k in piti ra k e n ta a valtion rah o itu k sella k esk u sam m attik o u lu . Y htenä p iirin ä oli V arsinais-Suo- m i, jonka k e sk u sam m attik o u lu a su u n n iteltiin aluksi U u teen k au p u n k iin ja sittem m in Saloon tai T urkuun. Valtion k ro o n isesti h u o n o n ra h o itu stila n te e n vuoksi kävi varsin p ian ilm i, e ttä jatk o ssa etusijalle asetettiin k eh ity salu eid en k esk u sam m attik o u lu t.
K auppa- ja T eollisuusm inisteriön A m m attik asv atu so sasto n y lijo h taja A arno Niini totesi a lk u v u o d e sta 1953 U u d essak au p u n g issa p id ety ssä k u n tie n ed u sta jie n k o k o u k sessa, ettei V arsinais-Suom i saisi a in a k a a n k y m m en een v u o te e n k esk u sa m m a ttik o u lua. N iiden p e ru s ta m in e n h id astu ik in ja lo p u lta v ain k a h d e k sa n k esk u sam m attik o u lu a p eru stettiin . T äm än jälk een valtio siirsi v a stu u n am m atillisen k o u lu tu k se n y lläp itäm i
sestä kunnille.
Turun am m attik o u lu oli jo to im in n assa, m u tta se ei y k sin ä ä n pystynyt ty y d y ttä
m ä ä n kasvavaa k o u lu tu starv etta. N iinpä 50-luvun alk u p u o lella ry h d y ttiin L ounais- Suom essa su u n n itte le m a a n k u n n allista a m m a ttik o u lu tu sta . K untien e d u stajat olivat yleen sä v arsin yksim ielisiä am m a ttik o u lu n p e ru sta m ise sta , m u tta sijain tik u n n asta käytiin kovaa v ään tö ä .
Vakka-Suomen suunnitelmat 1953-1954
M ahdollisesti alustavista keskusam m attikoulukaavailuista jo h tu en U u denkaupungin valtuusto ja hallitus olivat aloitteellisia. N iinpä U udenkaupungin kaupu n g in v altu u sto m arrask u u ssa 1953 pitäm ässään kokouksessa k utsui alu een k u n tien ed u stajat p ä ä ttä m ään kuntainliiton valm istavan, teknillisen am m attik o u lu n perustam isesta. Kokous pi
dettiin tam m ik u u n 30 p äiv än ä 1954 ja siihen osallistuivat 12 k u n n a n , m yös M ynäm äen, edustajat. Lisäksi tarkkailijoita oli seitsem ästä k u n n a sta eli A skaisista, L em usta, Mietoi- sista, Ruskolta, N ousiaisista ja M erim askusta. Kaikki olivat yksim ielisiä am m attikoulun peru stam isen tarp eesta, m u tta sijaintipaikasta tuli kilpailua. H alukkaaksi ilm oittautuivat U udenkaupungin lisäksi Laitila, M ynäm äki ja Vehmaa. P eru stam isp äätö stä ei vielä tu o l
loin saatu aikaiseksi, joten p äätettiin pitää jatkokokous m aalisk u u n 27. päivänä.
T am m ikuun k o k o u k sen jälk een m y n äm äk eläiset aktiv o itu iv at ja 11.2.1954 k u n n a n h a llitu k se n m ielestä am m a ttik o u lu n p e ru stam ista ei ollut riittäv än perusteellisesti ja yksityiskohtaisesti tu tk ittu sek ä h a rk ittu . Siksipä p ääte ttiin k u ts u a k u n tien e d u s
tajat m a a lisk u u n 1. p ä iv ä n ä , siis e n n e n U u d en k au p u n g in jatk o k o k o u sta, M ynäm äen p a lo k u n n a n ta lo lla p id e ttä v ä ä n kok o u k seen . T ilaisu u d essa am m attikoulukysym ystä selostaisi L ounais-H äm een k u n ta in am m attik o u lu n rehtori Erkki Torkkola. Kun
n a n h a llitu k se n p äätö k se n m u k aisesti tilaisu u d en osanottajille tarjo ttiin ta u sto jen ja tieto jen lisäksi m yös k u n n a n k u sta n n u k se lla kahvia.
K okouksessa v alitu n v a ltu u sk u n n a n selvityksen p o h jalta M ynäm äen k u n n a n v a l
tu u s to p äätti 20.3.1954 liittyä ehdollisesti V akka-Suom en a m m attik o u lu n k u n tain liit
to o n edellyttäen:
1. L iittyvien k u n tie n y h te in e n a su k a s m ä ä rä 65000-70000 (vrt. P aras-hanke) 2. Koulu p e ru s te ta a n U u ttak au p u n k ia k esk eisem p ä än p aik k aan
3. O ppilaspaikkoja p ä ä te ttiin v a ra ta 10, m u tta jos k o u lu p e ru s te ta a n M y n äm äk een , v a ra ta a n 30 o p p ilasp aik k aa
Kaksi e n sim m äistä e h to a eivät k u ite n k a a n to te u tu n e e t, jo ten M ynäm äki jäi pois V akka-Suom en h an k k eesta. K olm annesta v a ih to eh d o sta taas u u sik au p u n k ilaiset eivät in n o stu n eet.
Mynämäen hankesuunnitelma 1954-1957
M y n äm äen p o isjään ti V akka-Suom en h an k k e e sta oli v arm asti tieto in en valinta sillä jo 27.3.1954 k u n n a n h a llitu s asetti to im ik u n n a n aja m a a n a m m attik o u lu n peru stam ista M ynäm äelle. Se k äy n n isti lä h ik u n tie n sa k an ssa aktiiviset n eu v o ttelu t M ieskotiteol- lisu u sk o u lu n pohjalle p e ru ste tta v a sta am m attik o u lu sta. A lustavien n eu v o ttelu jen p o h jalta k u tsu ttiin A skaisten, K arjalan, L aitilan, M ask u n , M erim askun, M ietoisten, N ousiaisten, R uskon, R ym ättylän, Vahdon, V ehm aan, V elkuan ja Y läneen k u n n at 15.5.1956 M ynäm äen k u n n a n ta lo lla p id e ttä v ä ä n n eu v o tte lu u n . R aisiota ja N aantalia ei tilaisu u teen k u ts u ttu , jo ten m u k an a olleiden k u n tien asu k a sm ä ä rä n 40556 su h teen M ynäm äki jousti v ä h ä n aik aisem m asta tav o itteestaan . P eru stam ish an k k eeseen s u h ta u d u ttiin positiivisesti ja p ä ä te ttiin k äy n n istä ä jatkovalm istelut.
T urun ja Porin lään in h allitu s k u ts u i kaikkien k u n tie n ed u sta ja t k o k oukseen M y n äm äk een 6.10.1956 selv ittääk seen m itk ä k u n n a t tulisivat m u k a a n M ynäm äelle p e ru s te tta v a a n a m m attik o u lu u n . T ässä ko k o u k sessa m yös Raisio oli läsn ä, vaikka se oli so p im u k se n p eru steella sa a n u tk in n u o ria a n o p isk elem aan T urun am m attik o u lu u n . Kokous s u h ta u tu i m yönteisesti M ynäm äen h an k k eeseen , jo ten k u n ta jatkoi tarm o k k aasti sen kehittelyä ollen y h tey d essä m yös KTM:n A m m attik asv atu so sasto o n . Tältä p o h jalta laadittiin a m m attik o u lu n p e ru sta m issu u n n ite lm a , jossa oli viisi osasto a eli m etalli-, auto- ja m aatalo u sk o n e-, ra k en n u s-, om pelu- ja talo u so sasto . H ankkeelle laa
d ittiin m yös k u sta n n u sa rv io ja k o u lu tu s oli tark o itu s alo ittaa jo syksyllä v u o n n a 1957 M ieskotiteollisuuskoulun tiloissa.
N äin v a lm is ta u tu n e e n a M y n äm äen k u n n a n v a ltu u sto k u tsu i k u n tie n edustajain- k o k o u k sen 5.2.1957 k äsitte le m ä ä n k u n tain liito n p e ru sta m ista am m attik o u lu a varten sek ä p ä ä ttä m ä ä n sitä koskevan su u n n ite lm a n ja k u sta n n u sa rv io n hyväksym isestä.
K okouksessa olivat k u ts u ttu in a lä sn ä A skaisten, K arjalan, L aitilan, L em un, M askun, M ietoisten, M y n äm äen , N o u siaisten , R uskon, R ym ättylän, Velkuan ja Y läneen k u n n a n ed u stajat. Tieto k o k o u k sesta oli k u ite n k in v u o ta n u t m yös N aan talin ja Raision p ä ä ttä jie n tieto o n , koska N aan talin k a u p u n g in h a llitu s oli 2.2.1957 läh ettän y t M ynä
m ä e n k u n n a n h a llitu k se lle a siaa k o sk ev an kirjeen. K u tsu m atto m in a olivat k o kouk
seen sa a p u n e e t Raision k u n n a sta k u n n allisn eu v o s Yrjö H elenius, k u n n an h allitu k sen p u h e e n jo h ta ja Toivo K ivipelto sek ä k u n n a n sih te e ri Sam uli Porsanger.
T ilaisu u d en aluksi M y n äm äen k u n n a n ed u sta ja n a teh tailija Lauri Ju n n ila selvitti o san o ttajille su u n n ite llu n ra tk a isu n tarv etta sek ä etuja. H än kertoi KTM:n am m atti- k a sv a tu so sa sto n to d e n n e e n M y n äm äen sopivaksi sijaintipaikaksi keskeisen asem an sa ja h y v ien liik en n ey h tey k sien sä vuoksi.
T ässä v aih ee ssa yksi Raision k u n n a n k u tsu m a tto m ista o san o ttajista eli k u n n a l
lisneuvos Yrjö H elenius pyysi p u h een v u o ro n . M y n äm äen k u n n a n ed u sta ja K aarlo K arhula eh d o tti, e ttä p u h ev alta rajoitettaisiin k o sk em aan v ain k o k o u k seen k u ts u ttu ja ed u stajia, koska asiaa on jo kyllin k a u a n h a rk ittu ja valm isteltu. R uskon k u n n a n e d u staja A rtturi Nissi eh d o tti R ym ättylän Terho K oisaaren k a n n a tta m a n a p u h e v a lta a kaikille k o k o u k seen saapuneille. M uita e h d o tu k sia ei tehty, jo ten p u h e e n jo h ta ja n a to im in u t Klaus Stenroos julisti k okouksen p ä ä tö k s e n ä , että p u h e- m u ttei ään iv a lta on kaikilla k u n tien edustajilla. N äin H elenius p ääsi k erto m aan , että R aisioon p e ru s te ta a n am m attik o u lu ja se olisi eh d o tto m a sti p a ra s ratk aisu kaikkia M y n äm äen a m m a tti
k oulun k u n tain liitto o n ajateltu ja k u n tia v arten . Vaikka a siaa ei virallisesti oltu k aan käsitelty, niin h ä n uskoi, että R aision k u n ta a n ta a ilm aiseksi tarp eek si tilavan to n tin , jolle k o u lu v o id aan n o p easti ja h u o k ealla rak en taa. R aision su u re n a e tu n a olisi m yös Thrusta helposti saatav at tu n tio p ettajat.
K unnallisneuvos Pentti H ärm älä totesi N ousiaisiinkin olevan h y v ät tieyhteydet ja k u n ta voisi m yös tarjo ta a m m a ttik o u lu a v a rte n to n tin , m u ttei h a lu a v iiv y ttää asian e tee n p äin m en o a ja toivoo v iip y m ättä p ä ä tö stä k u n tain liito sta m in k ä k eskus olisi M ynäm äessä.
T äm än jälk een ko k o u k sen p u h e e n jo h ta ja luki N a an talin k a u p u n g in h a llitu k se n kirjeen, jossa ilm oitettiin k au p u n g in su u n n ittelev an a m m a ttik o u lu n p e ru s ta m ista joko N aan talin m a a la is k u n ta a n tai k a u p u n k iin . K oulun o p e tu so h je lm a a n sisällytettäisiin e n n e n kaikkea su u rien erik o isteo llisu u sh aaro jen v aatim at o p p iain eet.
Vaikka k o k o u k sen p a sm a t m en iv ät v ä h ä n sekaisin, k a n n a ttiv a t kaikki a m m a tti
k o ulun p e ru stam ista, m u tta sijaintipaikka jäi avoim eksi.
M uilta o sin a m m a ttik o u lu su u n n ite lm a ja k u sta n n u sa rv io hy v äk sy ttiin yksim ieli
sesti.
Pöytäkirjassa k o k o u k sen m e n o a oli h ie m a n siloteltu. P ö y täk irjan tark a sta ja n a olleen Eeri H yrkön m y ö h em m ästä h a a sta tte lu sta k äy ilm i, etteiv ät p u h e e n v u o ro n pyyntö ja m y ö n täm in en ta p a h tu n e e t ih an tav an o m aisesti.
O san o ttajak u n n ille läh etety n k o k o u sp ö y täk irjan saatek irjeessä ”m o lla ttiin ” N aan talin k au p u n g in ja erityisesti R aision toim ia ulkopuolisiksi h ajotusyrityksiksi m m . seuraavasti:
"Raision k u n n a n v a ltu u sto n n im issä 16.2.1957 tehdyssä aloitteessa p yyd etä ä n k u n tia v a litsem a a n e d u sta ja n sa a m m a ttik o u lu n p eru sta va a n ko ko u kseen selvittä m ä t
tä la in k a a n a m m a ttik o u lu n opetusohjelm aa, su u ru u slu o k k a a e n em p ä ä k u in k u s ta n n u k s ia k a a n , m u tta Raision k u n n a n v ir a n o m a iste n viim ea ika iset k u n ta in liitto jen p e ru sta m isp u u h a t eivät m u u ssa k a a n suhteessa kestä o ik e u d e n m u k a ista arvostelua. ”
Sam alla m ain o stettiin M y n äm äen h a n k e tta m yös talo u d ellisesti e d u llisim p an a v aih to eh to n a, koska a lk u u n p ä ästäisiin o lem assa olevilla rak en n u k silla. N äin olisi m ahdollista k ä y tän n ö n kokem uksiin p e ru s tu e n p ä ä ttä ä m itä su u ru u slu o k k a a a m m a t
tik o u lu n tulisi olla, jo tta se tyydyttäisi k u n tie n v a staista tarvetta.
Saatekirjeen to isen a allek irjo ittajan a oli jo h taja K laus Stenroos. H än toim i m y ö h em m in Raision am m attik o u lu n k u n tain liito n liitto h allitu k sen jä se n e n ä ja p u h e e n jo h ta ja n a läh es n e ljä n n e sv u o sisa d a n ajan ja oli silloin R aision a m m a ttik o u lu n v ara u k se ton k an n attaja ja kehittäjä.
Raisio ryhtyy kisaan 1957-1959
Raision k u n n a n ”m y ö h ä ish e rä n n ä isy y ttä ” am m attik o u lu h a n k k e e n osalta selittän ee T urun a m m a ttik o u lu n läheisyys ja sieltä sa a d u t ns. so p im u sp alk at sek ä h y v ät liiken
ney h tey d et sinne. Raisiolla oli T urun A m m attik o u lu ssa v a ra ttu n a 35 p aik k aa viideksi vuodeksi, joista jo kaksi oli k u lu n u t. M y n äm äen h a n k k e e n aikoihin oli k u iten k in sekä Raisiolle että N aantalille selvinnyt, ettei T urun a m m attik o u lu sta ollut jatk o ssa eh k ä m ah d o llista saad a riittäv ää m ä ä rä ä sopim uspalkkoja.
Pari viikkoa edellä m ain itu n M ynäm äen kokouksen jälkeen lähetti Raision k u n n an v altu u sto aloitteen A skaisten, K akskerran, L em un, N aantalin, N aantalin m lk:n,
N o u siaisten , M aarian, M askun, M erim ask u n , M ietoisten, M ynäm äen, Ruskon, R ym ättylän, Vahdon, Velkuan, K aarinan ja L iedon k u n n an v altu u sto ille ed u stajien va
litsem iseksi k u n tien ed u stajien k o kousta varten. L iitteenä ei to siaan k aan ollut, kuten m yn äm äk eläiset h u o m a u ttiv a t, vielä k onkreettisia suu n n itelm ia.
T ältä p o h jalta p id ettiin e n sim m ä in e n k u n tie n ed u stajien kokous R aisiossa 28.3.1957 ja siellä olivat lä sn ä edellä m ain itu t k u n n a t K akskertaa, M aariaa, Vahtoa ja M erim ask u a lu k u u n o ttam atta. Lisäksi A uran, K arinaisten ja Y läneen k u n tien e d u s
tajat olivat s a a p u n e e t se u ra a m a a n asio id en käsittelyä. A sian tu n tijo in a olivat paikalla lisäksi KTM :n am m attik a sv a tu so sa sto n o p etu sn eu v o s Olavi Isokallio sek ä N este OY:n teo llisu u slaito sten e d u sta ja t M atti R aunio ja M .Saranto.
K okouksen a v an n u t k u n n allisneuvos H elenius totesi, ”A m m attikoulun tulisi sijaita k u n tain liito n y h ten äisy y d en ja eri
koisesti liikenneyhteydet h u o m io id en kes
keisellä paikalla, jo ssa se taloudellisesti ja pitkällä täh täim ellä palvelisi tark o itu staan ja niveltyisi m u ih in am m attik o u lu su u n - nitelm iin sek ä tyydyttäisi, jos ei kaikkia h a n k k e e se e n osallistuvaksi su u n n iteltu ja k u n tia niin, ain ak in su u rin ta o saa n iistä .”
Raision k u n n a n h a llitu k se n m ielestä paras sijaintipaikka olisi Raisio, jolla kannalla oli m yös en em m istö k u n tien edustajista.
O p etu sn eu v o s Isokallion m ielestä k u n tie n y h teisen am m attik o u lu n paras sijaintipaikka tosin olisi Turussa Puuto- rin läheisyydessä, m u tta toiseksi paras v aih to eh to on Raisio. Puutori oli lähiym p ä ristö n linja-autolinjojen päätepysäkki, jo ten se olisi ollut logistisesti p aras ratk aisu (vaikkei logistiikka-sana vielä ollutkaan k ä y tö s sä ).
Isokallion m u k a a n M ynäm äki oli m e n e ttä n y t sijain tik u n tam ah d o llisu u ten sa Vak
k a-S uom en a m m attik o u lu n p e ru sta m ise n m yötä.
K okouksessa p ääte ttiin valita kaksi to im ik u n taa. E nsim m äinen n eu v o ttelem aan T hrun k au p u n g in jo h d o n k an ssa ”m iten p e ru s a m m a ttio p e tu s liir u n läh ik u n n issa olisi järjestettäv issä ja m in k älaisiin u h ra u k siin T urun k a u p u n k i katsoisi v o ivansa ryhtyä am m a ttik o u lu p a ik a n ja u h ra u s te n hyväksi ed elly ttäen , että m a a la isk u n n a t p eru stav at o m a n k u n ta y h ty m ä n .” P öytäkirjatekstissä m a a la isk u n n a t piti sisällään m yös N aan ta
lin kaup u n g in .
Toinen to im ik u n ta valittiin v alm istelem aan am m attik o u lu n p eru stam ista Raisioon.
O p etu sn eu v o s Isokallio esitti vielä, että olisi asialle hyödyksi, jos to im ik u n n a t p y y täisiv ät ratk aisu m alleista la u s u n n o n A m m attik asv atu so sasto lta. Sam alla ne n im eäisiv ät k u n n a t, jotka tulisivat k u u lu m a a n Raision h an k k eeseen ja toisaalta ne, jotka k an n attaisiv at so p im u sp aik k o ja Turusta tai su u n n itellu n a m m a ttik o u lu n p e ru s ta m ista sinne.
T urun k an ssa 22.5.1957 käydyssä n eu v o ttelu k o k o u k sessa ei saatu k u n tien va
litsem aa to im ik u n ta a ty y d y ttäv ää ratk aisu a aik aan . T oim ikunnan k a n n an m u k aan am m attik o u lu tu lee p eru steta v ak si y h te e n T urun lä h ise u d u n k u n ta a n siitä h u o lim atta, että k u n n a t m yös v araav at p aik k o ja T urun k au p u n g in am m attik o u lu sta. T äm ä oli m yös KTM:n A m m attik asv atu so sasto n o m a k su m a kan ta.
Raision kaupungintalolla 28.3.1957 pidetty kuntien edustajien kokous ammattikoulun perustamiseksi.
4. Raision ammattikoulun kuntainliitosta RASEKOON
R aisio-hanketta valm istelem aan valittu to im ik u n ta hyväksyi alu stav asti o p etu sn eu v o s Isokallion laatim an 200-paikkaisen R aision a m m a ttik o u lu n p e ru s ta m issu u n n ite lm a n sekä siihen liittyvät k u sta n n u sla sk e lm a t ja rak en n u so h je lm a n . S u u n n itelm at p ääte ttiin läh ettää su u n n itellu ille jäsen k u n n ille: A skainen, L em u, M asku, M erim asku, M ie
toinen, M ynäm äki, N aantali. N aan talin m lk, N o u siain en , Raisio, Rusko, Rym ättylä, Vahto ja Velkua, jo id en y h te in e n asu k a slu k u 1.1.1956 oli 34 202.
Toim ikunta k u tsu i k u n tie n ed u stajien k o k o u k sen p e ru s ta m a a n 12.5.1958 R aision am m attik o u lu n k u n tain liitto a. K utsun saivat e d elläm ain itu t k u n n a t paitsi M erim asku, M ynäm äki ja Velkua, joille m en i v ain ilm oitus asiasta. M y n äm äen o salta Raisio taisi m ak saa ”p o tu t p o ttu in a ”.
Kuntainliitto perustettiin 1958
Kokous päätti alustavasti p eru sta a Raision a m m attik o u lu n k u n tain liito n , jo h o n liittym i
sestä lopullisen p äätö k sen olivat teh n ee t k a h d ek san k u n taa: A skainen, Lem u, M ietoi
nen, N aantalin m lk, Raisio, Rusko, Rym ättylä ja Vahto. Varattiin m yös m uille kunnille m ah d o llisu u s liittyä k u n tain liitto o n 15.7.1958 m e n n essä tehtävillä päätöksillä.
V alm istelevan v a ltu u sk u n n a n h ien o v araisen to iv o m u k sen m u k aisesti Raision k u n -ta lu p asi lah jo ittaa kun tain liito lle am m a ttik o u lu n ta rv itse m a n to n tin . T äm ä tarjo us pääte ttiin yksim ielisesti hyväksyä.
S ijain p aik k ak u n taa koskevan k ilp ailu n vu o k si, eh k ä aluksi p ak o stak in , Raisio su h ta u tu i varsin jo u stav asti ja m yötäm ielisesti k u n tain liito n ja a m m a ttik o u lu n ratk ai
suihin.
K okouksessa valittiin k u n n allislain m u k ain en v iisijäsen in en v a ltu u sk u n ta v alm is
telem aan k u n tain liito n p e ru s sä ä n tö ä ja k o u lu n p e ru sta m issu u n n ite lm a a .
V altu u sk u n n an p u h e e n jo h ta ja n a toim i Yrjö H elenius ja jä s e n in ä tilan h o itaja Rei
no A likoivisto Ruskolta, reh to ri Lauri Kaisla N aan talista, m aanviljelijä Terho Koisaari R ym ättylästä, k u n n allisn eu v o s Pentti H ärm älä N ousiaisista ja sih teerin ä k u n n a n s ih teeri Sam uli Porsanger R aisiosta.
A lkuperäisten k ah d e k sa n k u n n a n lisäksi m u k a a n tu liv at m ä ä rä a ik a a n m e n n e s
sä Karjala TL, M asku, M ynäm äki, N aantali ja N ousiainen. K untainliitossa oli siis 13 k u n ta a , jo ten ei a in a k a a n taikauskoisia oltu.
Raision ammattikoulun kuntainliiton alue perustamisvaiheessa 1959, punaisella rajattuna. Katkoviivalla rajattu Maarian kunta tuli mukaan vasta vuonna 1962.
Tilaa oli, eivätkä naapurit häiriintyneet.
Paikkajaoksi päätettiin:
A skainen 2
Karjala TL 1
Lem u 1
M asku 3
M ietoinen 2
M ynäm äki 5
N aantali 3
N aantalin m lk 3
N ousiainen 3
Raisio 33
Rusko 3
R ym ättylä 4
Vahto 2
K untainliitto 25
YHTEENSÄ 90
K untainliiton p eru stam ista koskevassa jatk o k o k o u k sessa 29.9.1958 todettiin jälki- ilm o itta u tu n e e t viisi jä se n k u n ta a . Käsiteltiin k o u lu n p e ru sta m issu u n n ite lm a , k u sta n n u s
arvio, rak en n u so h jelm a sekä kuntainliiton p eru ssä ä n tö . S u u n n itelm issa oli 90 alo itu s
p aik k aa (etu p äässä pojille 54 ja etu p ää ssä tytöille 36).
K oulun tontiksi oli tarjolla kaksi v aih to eh to a, joista to in en oli Raision Y hteiskoulun läheisyydessä ja to in en nykyinen sijainpaik- ka. K aukonäköisesti valm isteleva toim ikunta valitsi riittäv än a v a ru u d e n ja hyvien liiken- n ey h tey sm ah d o llisu u k sien vuoksi k oulun sijaintipaikaksi N esteen tien varrella olleen h ein äp e llo n ja m äen rin teen .
A iem m in p ääte tty v a ltu u sk u n ta valittiin m yös rak en n u sto im ik u n n ak si.
Toisessa k u n tain liito n p eru stam ista k oskevassa jatk o k o k o u k sessa 30.12.1958 hyväksyttiin R aision am m attik o u lu n p e ru s ta m issu u n n itelm a, k u sta n n u sa rv io ja rak en n u so h jelm a sekä k u n tain liito n p eru ssään tö .
KTM:n A m m attik asv atu so sasto lla ei 15.1.1959 ollut su u n n itelm ista h u o m a u tta m ista, m u tta seu ra a v a n a p äiv ä n ä a n n e ttu u u si asetu s am m attio p p ilaito k sista aih eu tti k o u lu n p e ru sta m ish a n k k e e n v iivästym isen. A setuksen m u u to s pakotti tark istam aan k u n tain liito n p e ru ssä ä n tö ä , k o u lu n p e ru sta m issu u n n ite lm a a ja k u sta n n u sa rv io ta u u d e n tilan teen m ukaisiksi.
K untien ed u sta jie n kokous 13.6.1959 hyväksyi k o lm an n en k erran ta rk iste tu n p e ru s sä ä n n ö n . H yväksyttiin ark k iteh tien Olli V ahteran ja O. H olm bergin laatim a eh d o tu s k o u lu ra k e n n u k se n su u n n itte lu ty ö n edelleen k eh ittely n pohjaksi.
K untainliitto oli varsinaisesti p e ru ste ttu 15.7.1958, m u tta L ääninhallitus vahvisti p äätö k se n v asta 28.8.1959, jolloin R aision am m attik o u lu n kuntainliitto saavutti oike
u sto im ik elp o isu u d en .
Vauhdilla toiminnan käynnistämiseen
L ainvoim aisuuden saa v u tta m ise n m yötä k u n tain liito n to im in ta alo itettiin rip eästi ja liittovaltuusto k u tsu ttiin koko o n p ä ä ttä m ä ä n k ä y tä n n ö n to im ien k äy n n istäm isestä.
K untainliiton e n sim m äisen liitto v altu u sto n m u o d o stiv at A skaisista Olli L em pi
n en , K arjala TL:stä Ilm ari M ikola, L em usta Lauri V allunen, M ask u sta M atti Eura, Mie- toisista Einari K ivivuori, M y n äm äestä A lbert Eeva, N aan talista Lauri Kaisla, N aantalin m lk:sta Paavo N ylander, N ousiaisista Pentti H ärm älä, R aisiosta Yrjö H elenius, Linda R aitala ja Lauri N iem inen, R uskolta Reino Alikoivisto p u h e e n jo h ta ja n a , R ym ättylästä Terho Koisaari v a ra p u h e e n jo h ta ja n a , V ahdolta Toivo Kohmo.
E n sim m äin en liitto v altu u sto n ko k o u s p idettiin 26.11.1959 ja sih teerin ä toim i R aision k u n n a n sih te e ri Sam uli Porsanger.
K okouksessa valittiin e n sim m ä in e n liittohallitus, jo n k a p u h e e n jo h ta ja k si tuli k u n nallisneuvos Yrjö H elenius R aisiosta ja v a ra p u h e e n jo h ta ja k si to im itu sjo h taja Klaus Stenroos M y n äm äestä sek ä jäsen ik si k u n n allisn eu v o s Pentti H ärm älä N ousiaisista, rehtori Lauri Kaisla N aantalista, k u n n allisn eu v o s Terho Koisaari R ym ättylästä ja k ir
vesm ies Paavo N ylander N aan talin m a a la isk u n n a sta . S ihteerinä toim i en sin Raision k u n n a n sih te e ri Sam uli Porsanger ja v a lin ta n sa jälk een reh to ri Eino Aali. L iittohallituk
sen jäsen istä m ain ittiin jatk o ssak in 90-luvun puoliväliin asti a in a m yös am m atit. L iittovaltuuston osalta tä l
laista k äy tän tö ä ei k o sk aan ollut.
P äätettiin p e ru s ta a reh to rin virka ja hyväksyttiin Raision am m attik o u lun o h jesään tö , joka alistettiin KTM:n vahvistettavaksi. T äm ä ku iten k in epäili Raision paik k alu v u n 33 olevan liian suuren. M inisteriölle a n n etu ssa selvityksessä korostettiin Raision n o peasti k asvavana k u n ta n a olevan ver
rattavissa k au p u n k ik u n tiin . Raision asu k aslu k u oli 1960 henkikirjoittajan tilastojen m u k a a n 11.580. N opeasta k asvusta p u h u m in e n oli p eru steltu a, sillä v u o n n a 1950 a su k a sm ä ä rä oli
ollut 5.083. K asvua oli siis k y m m en essä v u o d e ssa ollut n o in 128 %.
Todettiin k u iten k in , e ttä ta rv itta e ssa R aision v araam ista o p p ilasp aik o ista v o id aan seitsem än siirtää kuntainliitolle. Lopulta KTM hyväksyi e n sim m äiseen o h je sä ä n tö ö n Raision paik k alu v u k si 30.
V astavalittu L iittohallitus ryhtyi tarm o k k aasti to im een . Vielä v u o d e n 1959 lopulla hyväksyttiin T urun a m m attik o u lu n en tisen reh to rin Lauri K aislan laatim a käsityö- kalu-, koneisto- ja k a lu sto su u n n ite lm a k u sta n n u sa rv io in e e n . Sam oin h yväksyttiin ko u lu rak en n u k sen lu o n n o sp iiru stu k set ja p ääte ttiin viedä ne K auppa- ja teo llisu u sm i
nisteriöön tark astettav ak si. L iittohallituksessa ja m y ö h em m in m yös liitto v altu u sto ssa tosin epäiltiin negatiivisen h arja ra k e n te e n ja sisäp u o listen rä n n ie n to im iv u u tta, m u tta asia jäi jatkoselvittelyjen v araan . Jälk iv iisaan a on h e lp p o san o a, e ttä olisi k a n n a tta n u t u sk o a ”m a a la isjä rk e e n ” eikä ark k iteh teih in ja su u n n ittelijo ih in .
V alinnan ain o a n a p o sitiivisena se u ra u k se n a oli k atto m u o to jen p o h jalta laad ittu am m attik o u lu n e n sim m äin en logo, jo sta k u v a oppilaitososassa.
K o ulurakennuksen säh k ö su u n n ittelijak si valittiin M atti Leppä, LVI-suunnittelijak- si Å ke Jokela ja ra k en n esu u n n ittelijak si Eljer Ölander.
A m m attik o u lu n reh to rin virka ju listettiin h aettav ak si ja k ah d ella h ak u k erralla saatiin 22 h a k e m u sta , jo ista liittohallitus asetti en sim m äiselle eh d o k assijalle in sin ö ö ri Eino A alin Jy v äsk y lästä, toiselle sijalle insin ö ö ri Eero S iikanevan P eipohjasta ja
Ensimmäisessä liittovaltuuston kokouksen puheenjohtaja Reino Alikoivisto ja sihteeri Samuli Porsanger.
ko lm an n elle insinööri Toivo S ippolan Jy v äsk y lästä. L iittohallituksen eh d o tu k sen m u kaisesti liittovaltuusto valitsi 30.5.1960 insinööri Eino A alin R aision am m attik o u lu n en sim m äisek si rehtoriksi.
S am assa k o k o u k sessa liitto v altu u sto hyväksyi k o u lu rak en n u k sen p ääp iiru stu k set, vaikka k atto rak en teid en to im iv u u tta edelleen epäiltiin. P äätö sv aih eessa kuultiin vielä ark k iteh d in p e ru stelu ja ratk aisu n m ielekkyydestä. E tuina olisi esim erkiksi, ettei tipu lu n ta tai jääp u ik k o ja räystäiltä. M yöhem m in p e ru ste lu n äiltä o sin to d ettiin paikkansa pitäväksi, m u tta vettä sen sijaan tuli v u o sien k u lu essa toistuvasti sisätiloihin.
K esäkuussa liittohallitus valitsi en sim m äiset kolm e o p ettajaa m etalli-, om pelu- ja ravintotalousosastoille.
K o ulurakennuksen pääurakoitsijaksi valittiin seitsem än tarjo u k sen jä ttä n e e n jo u k o sta R ak en n u sv asara Oy Raisiosta ja u ra k k a su m m a k eittiökalusteineen oli 121.500.000 mk.
Kaisa Keto aloitti tilap äisen ä toim is
to n h o ita ja n a p itk än ja n o u su jo h teisen u ra n s a o rganisaation palveluksessa syksyllä 1960.
K oulurakennuksen peruskivi m u u rattiin arvovaltaisen no in 50 h e n g e n vie
rasjo u k o n läsn ä ollessa 1.11.1960.
K oulun m etallio sasto n pitkäaikaisen o p e tta ja n Kalevi O jasen alk u ajan y h ten ä h a a ste e n a oli p eru stu k siin k ätk ettäv än k uparilieriön u m p e e n ju o ttam in en kyl
m ässä tu u lisessa säässä tu rh a n keveillä välineillä. L iittovaltuusto hyväksyi syys
ko k o u k sessaan v u o d en 1961 talo u sarv i
oksi k äy ttö m en o ih in 26.012.500 m k ja p ä ä o m a m e n o ih in 45.060.000 m k. Toimis
to n h o ita ja n virkaa ei ju listettu avoim ek
si, koska se n tila p ä in e n h o itaja Kaisa Keto täytti k elp o isu u seh d o t ja oli jo näyttänyt ky k y n sä, jo ten h ä n e t valittiin to im isto n h o itajan v irkaan. P äätö stä ei ta rv in n u t katua, k u te n laajasti to d ettiin K aisan siirtyessä täy sin p alv elleen a eläkkeelle keväällä 2002.
Paitsi p itu u d ellaan , säilynee h ä n e n u ra n s a k u n tain liito n palveluksessa m u u ten k in ain u tlaatu isen a.
R ak en n u sh an k e edistyi su u n n ite lm ie n m u k a a n ja h a rja n n o sta ja ise t pidettiin 27.1.1961. L iittohallituksen p ä ä tö k s e n m u k aisesti k utsuvieraille ja raken n u sty ö v ä- elle tarjo ttiin k ah v ia, k ahvileipää, voileipiä ja kaksi p u llo a A -olutta sekä savukkeita (en n en tu p ak k alak ia).
Raision ammattikoulu aloitti
R a k e n n u sh an k k een rin n alla p ä ä te ttiin osa k o u lu tu k se sta aloittaa jo syksyllä 1960 v äliaik aisissa tiloissa, jo ita R aision k u n ta tarjosi k ohtuullisella vuokralla. Sen ale n ta m isesta pyrittiin k u iten k in vielä n eu v o ttelem aan . N eu v o ttelu jen tu lo k sesta ei löytynyt m a in in ta a , m u tta to im in ta k u iten k in aloitettiin su u n n itellu sti.
K o u lu rak en n u k sen ra k e n n u sty ö t edistyivät a ik atau lu n m ukaisesti ja syksyllä 1961 R aision a m m a ttik o u lu p ääsi a lo ittam aan a m m attik asv atu sty ö n sä su u n n itellu ssa la a ju u d e ssa a n o m assa k o u lu talo ssaan .
Rehtori Eino Aali oli tarm o k as ja hyvä organisaattori, jolla oli hyvät su h teet m yös A m m attik asv atu so sasto n virkam iehiin ja m oniin m u ih in sidosryhm iin. H änen jo h d o l
laan R aision am m attik o u lu käynnistyi ja kehittyi vauhdikkaasti. V uoden 1961 alkupuo- nioitti kutsuvieraiden ohella myös rehtorin koira
Piia.
lella tilintarkastajat h av ait
sivat, etteivät to sitteet tai n ii
d en hyväksym iset ain a pysy
neet v au h d issa m u k an a. Siksi siir
ryttiin k äy tän tö ö n , jo ssa m yös liitto
hallitu k sen p u h e en jo h taja tai v a ra p u h een jo h taja hyväksyi kaikki laskut.
S uom alainen tekstiiliteollisuus oli vielä silloin hyvin kilpailukykyinen ja paljolta keskittynyt
T urun seudulle. Vaikka k u n tain liito n alueella ei alan teo llisu u tta ollut, työskentelivät m o n et a lu e e n a su k k aat k u iten k in sen palveluksessa.
Siksi liittohallitus hyväksyi v ak in aisten opin to lin jo jen lisäksi v u o d e n 1961 aik a n a järjestet
tä v ä n tekstiilialan ku rssin o p e tu s su u n n ite lm a n , k u sta n n u sa rv io n ja k o n e h a n k in n a t. K urssim e- nojen v altio n ap u oli 100 % ja k o n eh a n k in to ih in k in 75 % , jo ten ne v arm asti h ie m a n helpottivat p äätö k sen tekoa. Varsinkin k u n a la n teo llisu u s s u h ta u tu i h a n k k e e se e n hyvin k a n n u stav asti ja lupasi tu k eaa n m yös k a lu sto h an k in to ih in .
L iittovaltuuston kev ätk o k o u k sessa v u o n n a 1961 valittiin p u h e e n jo h ta ja k si edelleen Reino Alikoivisto ja v arap u h een jo h tajak si Eeri H yrkkö N ousiaisista. H yväksyttiin k o n ek o rjau so sasto n m u u to s kolm evuotiseksi auto- ja m aatalo u sk o n ek o rjau so sasto k si, sek ä se n a ih e u tta m a o h je
sään n ö n m u u to s. P äätettiin m yös tek stiilialan k u rssien v a a tim a n lisätilan rak en tam isesta A-ra
k en n u k sen ty ö p ajao sasto n alle ed elly ttäen , e ttä KTM hyväksyy p iiru stu k set. Kaiketi hyväksyi, koska ain ak in tilat rak en n ettiin ja to im in ta k äynnistettiin.
Perustettiin seitsem än u u tta o p e tta ja n virkaa sek ä k e sk u sv a ra sto n h o ita ja n virka. V irkojen p eru stam in en oli siihen aik aan varsin yleistä, k u n tie n ta h o lta jo p a su o siteltav aa. N iiden p alk kak u lu t katsottiin n im ittäin v altio n ap u u n
oikeutettaviksi, jolloin niihin tuli valtion 65 % m ak su o su u s. Mikäli v iran h altija asui jä s e n k u n n a n alueella, p alau tu i asu in k u n n alle k u n n allisv ero n m u o d o ssa m erkittävä osa k untien m a k su o su u d esta.
T äm ä m uodosti m erk ittäv än o san ns. si
ja in tik u n taed u sta, jo n k a k o m p en so in n ista keskusteltiin m o n essa yhteydessä. T ätä h iem an heikensi jo p eru stam isv aih eessa m ain ittu etu Turun läheisyyden v aik u tu k sesta opettajien asu n to ta rp e e se e n . M onet opettajat ja m u u n h en k ilö stö n jäsen et asuivat k u ntainliiton alu een ulkopuolella.
Jäse n k u n n ilta oli kysytty h a lu k k u u t
ta lisäoppilaspaikkojen lu n astam iseen . Koulun a lk u v aih een toim inta ja tulevai
su u d e n su u n n ite lm a t olivat h e rä ttä n e e t lu o ttam u sta ja viisi k u n ta a h alusi lu n a s
taa lisäpaikkoja. Porsanger ja Klaus Stenroos.
Liittovaltuuston kokous. Edessä oikealta rehtori Eino Aali, liittovaltuuston puheenjohtaja Reino Alikoivisto, liittohallituksen puheenjohtaja Yrjö Helenius. Keskellä takapulpetissa Samuli Etualalla Raision am m at
tikoulu ylhäisessä yksi
näisyydessään. III
'
S yyskokouksessaan v u o n n a 1961 liittovaltuusto hyväksyi seu raav ien lisäpaikkojen lu n a s
tukset:
• N aan talin m lk 4 lisäpaikkaa ja y h teen sä eli kaikkiaan paikkoja 7
• N aan talin k au p u n k i 3 (olisi h a lu n n u t 6) 6
• Raisio 10 40
• Rusko 1 4
• Vahto 1 3
Kiireellisenä a sian a käsiteltiin M aarian k u n n a n an o m u s kah d en oppilaspaikan lu n astam i
sesta. Asia p äätettiin kuitenkin lykätä lisävalm isteluun, k u n ei oikein tiedetty k äypää hintaa.
M u u to sten vuoksi Raision am m attik o u lu n o h jesään tö ö n teh tiin p aik k am u u to k sia vastaavat tark istu k set, jolloin k o u lu n k okonaisoppilasm ääräksi tuli 216.
Talousarvio oli jo silloin varsin o p p ilasm y ö n tein en , sillä siinä oli v arau d u ttu osa-aikaisen terv ey d en h o itajan p alk k aam iseen , stip en d irah asto o n sekä o p p ilask u n n an to im in taan 100.000 m k (kerho-ohjaajat ja o p p ila sk u n n a n kuraatto ri).
T ekstiilitekniikan k urssien aloitus jo u d u ttiin ly k k ääm ään rahoitus- ja tilaongelm ien vuoksi v u o d en 1962 a lk u u n . Sam alla pääte ttiin su u ren tarp een vuoksi k ä y n n istää m yös hitsaajien ja levyseppien k u rssim u o to in en koulutus.
R ak ennustyön p ääu rak o itsijan k an ssa oli kiistaa rau d o itu steräk sen lisäm äärästä. Siitä aih e u tu n u t 2,7 M m k:n lisäm aksu pääte ttiin m ak saa, m u tta sen suorittam iseksi tarvittiin lyhytaikainen laina. R audoitusteräksellä lienee ta ip u m u s y leen säk in lisääntyä u rak k atarjo u k sen ja työn to teu tu k sen välillä, koska sam aan ong elm aan törm ättiin m yöhem m issäkin rak en n u sh an k k eissa.
K onsensushengessä L iittohallitus p äätti, ettei am m attik o u lu n tiloja v u o k rata poliittisille järjestöille eikä poliittisiin tilaisuuksiin. P äätöksen tu lk in n asta saatiin m yöhem m in ohjausta O petusm inisteriöltäkin.
M aarian k u n n a n an o m u s k a h d e n opp ilasp aik an lu n astam isesta oli aik an a an siirretty ja t
kovalm isteluun. Syynä oli luultavasti sopivan lu n a s tu sh in n a n m äärittäm in en , jo h o n pyydettiin asian tu n tija-ap u a. M aalaiskuntien Liiton lak im ieh en m u k aan todellisten k u sta n n u ste n m ukainen o pp ilasp aik an lu n a stu sh in ta oli 97.279 m k ilm an korkoa. Liittovaltuusto p äättik in seuraavassa k o k o u k sessaan lu o v u ttaa M aarian k u n n alle sen a n o m a t oppilaspaikat edellä m ääriteltyyn h in ta a n ja peri niistä m yös koron. M aarian k u n n a n m uk an ao lo jäi k u iten k in varsin lyhytaikaiseksi, sillä jo v u o n n a 1967 se liitettiin Thrkuun. Turku sai p erin n ö k si M aarian v araam at oppilaspaikat, jotka se k u iten k in myi M askun kunnalle.
Sam alla k u n p eru ssään tö ä jo uduttiin m u u tta m a a n , sisällytettiin siihen M aalaiskuntien Liiton suosittelem a äänikatto 10 ään tä . A ikaisem m in esim erkiksi sijaintikunta Raisiolla oli ollut 30 % ä än istä eli parh aim m illaan 17. Uusi p eru ssään tö takasi v ah v an vähem m istösuojan. Suurenkin jä se n k u n n a n äänikatoksi tuli 10 ään tä ja siitä pidettiin tiukasti kiinni kaikissa m yöhem m issä pe
ru ssä ä n n ö n ja sitä seu ran n eid en p e ru sso p im u sten m uutoksissa, joskaan siitä ei yleensä tarvinnut edes kiistellä.
Raision am m attik o u lu n vihkiäisjuhla p idettiin 29.4.1962 arvo k k aan k u tsuvierasjoukon läsnä ollessa. V ihkiäispuheessa K auppa- ja T eollisuusm inisteriön A m m attik asv atu so sasto n ylijohtaja A arno Niini lausui: ”V ihittäköön täm ä koulu työlle ja am m attitaid o n sekä v a stu u n tu n n o n kasva
tu k selle”. L aittam attom asti sa n o ttu ja k elpaa vielä nykyistenkin am m atillisen k o u lu tu k sen tilojen la a je n n u ste n saatesanoiksi.
L iittohallitus oli a ik a a n sa edellä sillä jo e n n e n tu p ak k alak ia se, joskin o p e tta ja k u n n a n eh d o tu k se sta , p ä ä tti k ieltää o p p ilaid en tu p a k a n p o lto n k o u lu alu eella ja koulum atkoilla. Tosin se k u u ltu a a n KTM :n A m m attik asv atu so sasto n ylijohtaja A arno N iinin m ielipiteen asiasta m u u tti p ä ä tö s tä ä n , jo te n m ä ä rä ty issä p aik o issa yli 18-vuotiaat saivat p o lttaa ja alle 18-vuotiaatkin h o l
h o o jan kirjallisella luvalla. M yöhem m in L iittohallituksen k okouksissa ilm a k u iten k in oli usein s a k e a n a tu p a k a n sa v u sta .
L iittovaltuusto p ä ä tti syyskokouksessa v u o n n a 1962 lu o v u ttaa k u n tie n a n o m u s te n m u kaisesti Lem ulle y h d e n , M ietoisille y h d e n ja N ousiaisille kaksi lisäpaikkaa. T äm än jälkeen kun tain liito lle jäi 90 o p p ilasp aik asta vielä kolm e.
Raision k u n ta su u n n itteli p a lo a s e m a n s a rak en tam ista sen nykyiselle paikalle, jolla silloin toim i k o u lu n liikunta- ja lu istelu k en ttä. R ak en n u sjärjesty k sen ja h yvän ta v a n m ukaisesti k u n ta
Hallinnossa muutoksia ja harmejakin 1964-67
Kevään liittovaltuuston kokouksessa vietettiin hiljainen hetki edesm enneen H eleniuksen m uistolle ja uudeksi liit
tohallituksen puheen jo h tajak si valittiin ä änestyksen jälkeen Klaus Stenroos My
näm äestä. V astaehdokkaana oli Toivo Pyökäri Raisiosta ja äänet jakaantuivat 26 ja 13 2 /3 , tyhjiä 13 1/3.
E nsim m äisen su u n n ite llu ssa laaju u d essa to te u tu n e e n v u o d e n 1964 tilin p äätö k sessä hyväksyt k äy ttö m en o t olivat 614.412,15 m k ja p ä ä o m a m e n o t 51.817,73 m k. H u o m attav a, että v u o d en 1963 alu ssa ta p a h tu i ra h a n u u distus, jo ssa u u si m ark k a vastasi 100 v a n h a a m arkkaa.
K okouksessa to d ettiin , ettei k o u lu n laajen n u sh an k k eelle valtion silloisessa rah o itu stilan teessa ollut m ah d o llisu u k sia. A lustavien k esk u ste
lujen ja su u n n itelm ien po h jalta h a rk it
tiin v altak u n n allisia tai m aak u n n a llisia linjoja in stru m en tti-, elinkeinotarvike- teollisuus- ja tekstiiliteollisuusaloille.
P erusteena oli m u u n ohella T urun
ilm oitus, ettei se pysty järje stä m ä ä n tekstiili- ja elin tarv ik ealan k o u lu tu sta.
L iittohallitus v altu u tettiin tek em ään läh ialu een k u n tie n k an ssa sopim uksia to n ttien v araam isesta ra k e n n u so sa sto n h arjo itu sty ö n ä tek em iä o m ak o titalo ja v ar
ten. V altuutus toim i läpi v u o sik y m m en ten ja o n ed elleen k in v o im assa ja käytössä.
L iittohallitus kävi jo tu o llo in tu tu s tu m a s s a N ousiaisten, M ask u n ja R aision to n tteih in . Lopulta hyväksyttiin Raision tarjo am at kolm e to n ttia S om ersojan o m akotialueelta.
K oulualueella oli iltaisin esiintynyt ru n sa a sti asia to n ta liikkum ista, jo ten keväällä 1965 p ääte ttiin o ttaa m u rto v ak u u tu s.
Liittohallituksen puheenjohtaja Yrjö Hele
niuksen muotokuvan paljastustilaisuus.
M ukana rouva Helenius sekä taiteilija Yrjö Laila. Airueina Raimo Lehtiläja Anneli Valtonen.
kysyi n a a p u rin m ielipidettä. L iittohallitus su h ta u tu i n a a p u rih a n k k e e se e n su o p easti, m u tta edellytti ra k e n n u ste n a rk k iteh to n ista y h te e n s o p iv u u tta ja liik u n tak en ttäm ah - d o llisu u d en tu rv aam ista. P alo k u n n an o n n ek si a rk k iteh to n isessa y h te e n s o p iv u u d e ss a joustettiin ain ak in kattom allin osalta.
V uonna 1963 p ä ä te ttiin k u rssito im in n a n lisääm isestä iltakursseilla h itsa u k se n , k o n een p iiru stu k sen ja am m a ttila sk e n n o n osalta. Tekstiilitekniikan k u rssien o salta hyväksyttiin siirty m in en y k siv u o tiseen ja k o u lu n työaikoja se u ra a v a a n ratk aisu u n .
Taiteilija Yrjö Lailan m aalaam a Liittohallituksen p u h e e n jo h ta ja Yrjö H eleniuksen m u o to k u v a paljastettiin 11.10.1963 liittovaltuuston, -h allitu k sen, o ppilaiden ja h en k ilö stö n ju h la s
sa. H elenius ro u v in een oli lä sn ä m yös p aljastu stilaisu u d essa, m u tta sairaus oli jo jo n k in aik aa p a in a n u t leim an sa h ä n e n työ sk en tely y n sä ja 23.1.1964 h än siirtyi ajasta ik u isu u teen .
Liittovaltuuston puheenjohtaja Reino Alikoivisto ja sihteeri, rehtori Eino Aali.
