R aision am m a ttik o u lu n to in en lu kuvuosi p äästiin a lo ittam aan täy d essä laaju u d essa u u d e ssa k o u lu talo ssa, joka sijaitsi y lh äisessä yksinäisyydessä savisella pellolla N es
te e n tien varrella eikä E ero n k u ja sta vielä ollut tieto ak aan .
Sen valoisissa ja ajan m u k aisissa tiloissa k äy nnistyivät nyt m yös auto- ja rak en nu so sasto t.
Jä se n k u n tie n alu eelta k o u lu u n oppilaaksi h y v äk sy ttäv ältä vaadittiin, että hän täytti k o u lu u n tu lo v u o n n a v ä h in tä ä n 15 v u o tta ja oli su o ritta n u t v ä h in tä ä n seitsem än lu o k k aa k an sa k o u lu a sek ä selviytyi järjestety stä sisä än p ääsy tu tk in n o sta. E nsim m äi
sen luokan sy y slukukausi oli koeaikaa, jo n k a aik an a o p e tta ja k u n ta lopullisesti päätti oppilaaksi hyväksym isestä.
K oulun esittelyn m u k a a n siellä toim ivat seu raav at poikaosastot: 2-vuotinen me- tallityöosasto, 3-v u o tin en au to -o sasto ja 2-v u o tin en rak en n u sty ö o sasto sekä tytöille 3-v u o tin en p u k u o m p e lu o sa sto ja tytöille sekä pojille 2-v u o tin en ravintotalousosasto.
S u k u p u o lten v älistä tasa-arv o a ei silloin vielä oikein tied o stettu . S aivathan Sveitsin n a isetk in ä ä n io ik eu d en v asta 1971.
P y rk ijäm äärä oli k a sv a n u t 126:een, joista k o u lu u n otettiin 90. Nyt su o situ im m aksi o pintolinjaksi oli n o u ss u t a u to n a s e n ta ja n o pintolinja, jolle voitiin 41 pyrkijästä o tta a vain 18. E niten pyrkijöitä eli 54 oli R aisiosta.
O ppilaille an n e ttiin k o u lu n p u o lesta k äy ttö ö n k irjat sek ä työvälineet ja lisäksi h e saivat y h d en m a k s u tto m a n k o u lu aterian . T oim intakertom uksessa siitä kerrottiin,
”Kaikille oppilaille o n a n n e ttu ravitseva läm m in ateria, joka on m aid o n , voin ja leivän lisäksi k äsittän y t kaksi ru o k a la jia ”. L u k u k au sim ak su oli 500 m k, jo sta varattom at v oivat sa a d a a le n n u s ta tai v a p a u tu k s e n (kyseessä olivat ns. v an h a t m a rk a t).
U uden k o u lu n tilo ih in ja o p etu k se e n k äv iv ät to isen lu k u v u o d e n aik an a tu tu stu m assa m m . K auppa- ja teo llisu u sm in isteriö n ( = KTM) sekä p eru sta ja k u n tie n k u n n a n h a llitu ste n edu stajat. Jälkim m äisille lu o v u tettiin o p p ilasty ö n ä teh d y t p u h e e n jo h tajan nuijat. Ne olivat niin v a h v a a tekoa teräk sessä ja bakeliitista, että varm asti ovat v ieläk in eh jiä vaikka niillä olisi koviakin p ää tö k siä nuijittu. Y hteistyö m yös m uihin sid o sry h m iin oli te h o k a sta ja tuloksellista. E sim erkiksi tekstiilialan en sim m äin en p eru sk u rssi aloitettiin jo v u o d e n 1962 alussa. Sen en n ak o itiin jo h tav an m yöhem m in tekstiiliosaston p e ru sta m ise e n , k u te n sitten tap ah tu ik in .
K oulutalon vihkiäisissä 29.4.1962 K auppa- ja teo llisu u sm in isteriö n A m m attikas- v a tu s o sa sto n ylijohtaja, professori A arno Niini lausui: ”V ihittäköön täm ä koulu työlle ja a m m a ttita id o n sekä v a s tu u n tu n n o n k asv a tta m ise lle ”. Lause sopii kaikkien myö- h em p ien k in tilojen saatesan o ik si.
R aision a m m attik o u lu sai a lu sta lä h tie n sid o sry h m ien sä tu e n ja arv o stu k sen , jo n k a lisäksi m yös ain eellista tu k ea. V ihkiäisissä saatiin tu k e n a m m . kaksi k u to m a k o n etta, ra h alah jo itu k sia, taid eteo s, sateen v arjo telin e, ra a m a ttu , ”B onniers k o k b o k ”,
”A u to tek n illin en k äsik irja”, ”N y k y su o m en sa n a k irja ”, p alk in to p o k aaleja, k u n tien viirejä sek ä N aantalin h istoria ja käy tetty farm ariau to .
L ahjaksi saatu farm ariau to k u n n o ste ttiin p eru steellisesti a u to -o sasto n oppilaiden h arjo itu sty ö n ä. N eitsy tm atk allaan se sy y ttö m än ä jo u tu i kolariin ja ro m u ttu i lunas- tu sk u n to o n , m u tta k u k a a n ei o n n ek si p a h e m m in lo u k k a a n tu n u t. V akuutusyhtiö otti h u o m io o n p eru steellisen k u n n o stu k se n ja m ak so i a u to s ta k o rv au k sen a 15.000 m k ja lisäksi k o u lu sai p itä ä ro m u n h av ain to m ateriaalin a. L u n astu ssu m m a käytettiin sitten seu raav an a u to n h a n k in ta a n .
Koulu oli jo to d istan u t ta rp e e llisu u te n sa ja
lat, diesellaitehuone, k aasu k esk u s ja varastotilat.
N ykyisten ty ö su o jelu m ääräy sten valo ssa ik k u n a t varoja. M otivoinnin k an n alta todelliset työkohteet olivat m yös tärkeitä.
hyvin aktiivisia. P eru stettiin Raision a m m a ttik o u lu n o p p ilask u n ta RAMOK, jonka to im in taa k o u lu tu k i m yös taloudellisesti. O p p ilask u n ta järjesti illanviettoja ja k erh o to im in taa. P arh aim p in a v u o sin a k o u lu ssa toim ivat shakki-, valokuvaus-, näytelm ä-, ta n h u - ja tan ssi- sek ä liikuntakerhot.
N eljännen to im in tav u o d en 1964 k ev ätlu k u k au d en alu ssa liittohallituksen en sim m äin en p u h e e n jo h ta ja Yrjö H elenius m en eh ty i p itk än ja vaikean sairau d en u u v u tta m a n a . H än en m erk ity k sen sä k u n tain liito n syntyvaiheissa ja R aision am m attik o u lu n alk u taip aleella oli aiv a n keskeinen. Siitä m u istu tta a Yrjö Lailan h ä n e stä m aalam a m u o to k u v a k o u lu n k o k o u sh u o n e e n seinällä. H elen iu k sen jälkeen valittiin liittohalli
tu k s e n p u h e e n jo h ta ja k si Klaus Stenroos, jo k a an sio k k aasti jatkoi te h tä v ä ssä v u o teen 1985 asti.
L u k u v u o d en p ä ä tty e ssä saivat e n sim m äisen a u to -o sasto n o p p ilaat p ää stö to d is
tu k sen sa. N äin k o u lu oli s a a v u tta n u t täy d e n la a ju u te n sa eli o p p ilasm äärä oli 207, joista 81 sai p ä ä stö to d istu k se n sa
Päästötodistuksen saaneet ja opettajat 1963, rehtori Aali edessä keskellä.
K oulussa oli a lu sta läh tien k iin n itetty erityistä h u o m io ta tilau stö id en yhteydessä ta p a h tu v a a n ty ö ssäo p p im iseen . Niitä oli tarjolla kaikille osastoille e n em m än kuin pystyttiin o tta m a a n , vaikka ty ö tu n tie n m äärä oli h u o m attav asti su u rem p i kuin nykyi
sin. T ilau stö id en lisäksi lu k u v u o d e n aik an a v alm istui o m a n a työnä teh ty noin 200 m 2 ulk o v arasto ja p ystytettiin k u n n a n tilaam a jääkiekko k aukalo k o u lu n viereen nykyisen p a lo a se m a n paikalle. V uosikertom uksessa m ain ittiin m yös erikseen rav in to talo u so sas
to n jä rje stä m ä stä R aision k u n n a n ed u stu stila isu u d e sta , jossa no in 140 k u n n an jo h tajaa oli ju h lalo u n aalla.
T ekstiilitekniikan p eru sk u rssi m u u ttu i aik aisem m an n eljän k u u k a u d e n asem asta koko lu k u v u o d e n m ittaiseksi. Kehitys kulki n ä in jo aiem m in arv eltu a tekstiiliosaston p e ru s ta m ista kohti. K urssitoim intaan sisältyivät k ah d e t 400 tu n n in laajuiset ohutle- v y h itsau sk u rssit yh teisty ö ssä Turun työvoim apiirin sek ä Valmet Oy Pansion telakan k an ssa. K urssilaiset o tettiin työvoim apiirin o so ittam ista P ansion telakan lo m au tetu ista ja heille m ak settiin p äiv ärah aa. Työllisyyskurssien ohella m yös m u u k u rssitoim inta laajen i ja m o n ip u o listu i. A utoalan m a a h a n tu o ja n k a n ssa yh teisty ö ssä järjestettiin d ieselp en k k ien k äy tö stä k urssi lä h ise u d u n am m attik o u lu jen opettajille ja su u rem p ien a u to k o rjaam o jen edustajille.