T utustuin reh to ri Pertti V ehm aseen läh em m in ollessani liittohallituksen jä se n e n ä v u o sin a 1989-1993. Raision a m m attik o u lu n to im in ta a n olin to sin tu tu s tu n u t jo aiem m in, silloisen virkani p u o lesta N aantalin k au p u n g in rev ii
sorina sek ä sen jälkeen erilaisten h a rra stu s te n ja m u id en toim intojen yhteydessä.
Se aika, jo n k a sain olla Pertti V ehm asen k an ssa tekem isissä, oli kiireistä ja ta p a h tu m a tä y te istä aikaa, varsinkin k u n edellinen lam a osui ju u ri tu o h o n a ja n
kohtaan. L am ahan m erkitsee u seim m iten k o u lu tu k selle pa u ^ a ;a n o u su k au tta.
Pertti V ehm anen suoritti insin ö ö rin tu tk in n o n m ain eik k aassa T am pereen tek n illisessä oppilaitoksessa, säh k ö tek n iik an osastolla ja valm istui v u o n n a 1969. Sa
m oihin aikoihin, k u n yliopettaja O sm o H assi ry h m in e e n siirtyi Tekun säh k ö tek n iik an kellaritiloista H erv an taan ja aloitti T am pereen teknillisen k o rkeakoulun.
T am pereen Teku oli silloin v a lta k u n n a n y k k ö n en ja ty ö n a n ta ja t kyselivätkin töihin pyrkijöiltä, oliko tä m ä T am pereen insinööri vai joku m u u . Pertti oli T am pereen insinööri ja se takasi v an k an a se m a n työm arkkinoilla.
O pettajan u ran Pertti V ehm anen aloitti R aum an a m m a ttik o u lu n o p e tta ja n a syk
syllä 1975 to im ittu a a n sitä e n n e n in sin ö ö rin teh täv issä teo llisu u d essa ja su o rite ttu a a n am m attik o u lu n o p ettajan tu tk in n o n H äm een lin n assa keväällä 1974.
R aum alla v ierähti k y m m en isen v u o tta, syksystä 1975 k esään 1985. T ästä ajasta Pertti V ehm anen oli o sasto n jo h ta ja n a , syksystä 1981 k esään 1985.
Raision a m m attik o u lu n rehtoriksi Pertti V ehm anen valittiin 1.8.1985.
K oulutusyhteisön laajen tu m isen jälkeen h än toim i k u n ta y h ty m ä n jo h tav an a reh torina 1.6.2004 alkaen ja siirtyi eläkkeelle 1.5.2005 to im ittu a a n Raision k o u lu tu sty ö ssä lähes k a h d en k y m m en en v u o d en ajan.
Raision aika
Pertin k u u n n e ltu a aik an sa ”R aum alaissi ja a ritu k sii” oli aika ry h ty ä tö ih in ja siirtyä
”ra h a k k a a s e e n ” Raisioon. R ehtoriksi tu lo n jälkeen, syksyllä 1985, alkoi k o u lu n piiris
sä ta p a h tu a isoja asioita ja su u ria m u u to k sia. E nnen Pertti V ehm asen R aisioon tuloa oli liittovaltuusto hyväksynyt koululle m ittav an la a je n n u sh a n k k e e n , jota piti ryhtyä välittöm ästi to te u tta m a a n . O ppilaitokseen tu tu stu m ise e n ei ylim ääräistä aikaa jäänyt, v aan sen piti ta p a h tu a kaiken m u u n ohella. T äm ä olikin tu n tem allen i Pertille tyypillis
tä. V ähäeleisellä, m u tta teh o k k aalla to im in n alla h ä n sai p aljo n aikaan.
Heti e n sim m äisen ä työsyksynä P ertistä tuli VR:n k an ta-asiak as, k u n h ä n jo u tu i selv ittäm ään k o u lu n asioita sekä o p etu sm in isteriö ssä että o p etu sh allitu k sessa. Myös rak en n u sh allitu k sesta tuli tu ttu paikka.
Raision a m m attik o u lu n la a je n n u k se n to te u tta m issu u n n ite lm a t v ah v istettiin o p e
tu sm in isteriö ssä 31.7.1986. U u d istu sh an k k eeseen k u u lu i u u sia tiloja yli 2 000 neliötä ja san eerattav ia tiloja 5 840 neliötä. U udet tilat: levytyöhalli, hallinto- ja liikuntatilat valm istuivat sy y slu k u k au d en 1987 a lk u u n m e n n essä, m u tta sa n eerau sty ö jatk u i vielä noin p u o len to ista v u o d en ajan.
Hallitustyöskentely 1989-1993
Työskennellessäni Raision k o u lu tu sk u n tain liito n h allitu k sessa tu tu stu in Pertti Veh
m aseen lähem m in. Työskentely oli lu o n tev aa ja m u tk ato n ta. H allitukselle tulleet esi
tykset olivat valm isteltuja ja h io ttu ja. T äm ä jo h tu u o sittain siitäkin, että Pertti h alusi keskustella en n ak o lta eri o sap u o lten , esim erkiksi h allitu k sen jä se n te n k an ssa. N äin
h a llitu k sen jä se n e t tu tu stu iv a t hyvin käsiteltäviin asioihin, vaikka ne olisivat olleet vaikeitakin.
K auden aik an a o p p ilasm äärä n o u si yli 400:n ja taas tarvittiin lisää laajen n u k sia.
T äh än jak so o n osui m yös o p p ilaito k sen 30-vuotisjuhla, jossa m u k an a oli m m . kansliam i
nisteri Ilkka K anerva ja k a m a ssa an sio m erk k e jä k o u lu n hyväksi toim ineille henkilöille.
Pertti o n ollut e sim ieh en ä jo h d o n m u k a in e n , asio ih in p e reh ty n y t ja v arm asti vaativakin.
H än o n p itän y t p o ru k a s ta a n h y v ää h u o lta ja tu k e n u t m yös h e n k ilö k u n n a n aktiivista h a rra stu s
to im in taa p itäen sitä tä rk e ä n ä y h teish en g en lu o jan a.
Y hteisen to im in tav u o siem m e aik an a olen sa a n u t Pertti V ehm asesta erittäin m yönteisen kuvan.
T ä m ä n h istoriikin h u o m a tta v in ty ö stäjä ja aik a a n sa a ja o n ollut Pertti V ehm anen. T ästä m u u t h isto riik k ito im ik u n n an jä se n e t h a lu a v a t la u su a Pertille erityisen kiitoksen.
Turussa 12.4.2010 Juha Paukkala Yliopettaja emeritus, Tampereen ammattikorkeakoulu, Hallituksen jäsen 1989-1993
Rehtoritaival
T apahtum at ih m isen eläm ässä n ä y ttä v ä t eten e v än u sein varsin sattu m a n v a ra ise sti ja voikin kysyä, o hjaako niitä Sallim us, k ohtalo vai sattu m a. Itselläni oli 80-luvun alk u p u o lella varsin seestein e n vaihe, k u n toim in R aum an a m m attik o u lu ssa sä h k ö o sasto n o sasto n jo h tajan a. S äh k ö o sasto n o p p ilasain es oli m o tiv o itu n u tta ja p idin o p etu sty ö stä, v arsin k in k u n siihen liittyi m yös säh k ö u rak o in tia ja k iin teää y h te is
työtä paikallisen teo llisu u d en kanssa. K oulun piirissä m eillä oli m u o d o s tu n u t ak tiiv in en y h teisty ö ry h m ä, jolla oli paljon y h teistä sekä työssä että vapaa-aikana.
M atkustelim m e y h d essä, h arrastelim m e ja rak en sim m e rivitalon sekä m u u te n k in kuntoilim m e. M yim m e a ik a n a a n riv italo -o su u tem m e ja ry h d y im m e k u n n o s
ta m a a n v a n h a n k a u p u n g in liepeillä a u tio ta rappio-
taloa. Sen v alm istu ttu a istu im m e lo p p u v u o d esta 1984 ta k k a h u o n e e ssa k o lm istaan vaim o, m in ä ja rotw eiler Muffe. L apset olivat jo m aailm alla ja k esk u stelim m e kaksin siitä, onko kaikki jo lopullisesti v a k iin tu n u t u o m iin sa. In sin ö ö riu u tisia selatessan i sattui silm iini avoim eksi ju listettu R aision am m a ttik o u lu n reh to rin virka, vaikka en siihen aik aan se u ra n n u t työpaikkailm oituksia. P äätim m e y h d essä o ttaa riskin tasaisen eläm än järk k y m isestä ja h ain v irk aan , o lin h an se n tä ä n sy n ty p eräin e n raisiolainen.
A ikanaan tuli k u ts u h a a sta tte lu u n , joka su ju i varsin lep p o isassa h en g essä, vaikka h aastattelijary h m ä olikin m o n ilu k u in en . L iittohallitus asetti m in u t yksim ielisesti e n sim m äiselle ehdokastilalle, m u tta liitto v altu u sto n k o k o u k sessa sain v astaeh d o k k aan . T äh än oli syynä epäilys, e ttä poliittisesti sito u tu m a tto m a n a olisin k u iten k in ollut kallellaan porvarilliseen s u u n ta a n . P arlam en tarism i k u iten k in toim i ja liitto v altu u s
to n asettui selvällä en em m istö llä liitto h allitu k sen esity k sen eli m in u n valitsem iseni kannalle.
L ähdin h ak e m a a n m u u to sta elä m ä ä n ja k o h ta a m a a n u u sia h aasteita ja tu lih an niitä. U udessa ty ö p aik assan i m in u t otettiin hyvin v a sta a n , ensiksi lu onnollisesti h a l
linnon tasolla. Liittohallitus oli p ä ättän y t tarjo ta m inulle m ah d o llisu u d e n k u u k a u d e n m ittaiseen y h teisjak so o n eläkkeelle siirtyvän reh to ri Eino Leiniön k an ssa. Tapa on erin o m ain en ja a in ak in jo h tav ien v iran h altijo id en o salta tarp eellin en , jo ten sitä pyrit
tiin n o u d a tta m a a n jatk o ssak in . O lim m e Einon k an ssa lu o n teeltam m e varsin erilaisia, m u tta tu lim m e k e sk en ään h y v in to im een sek ä so p eu tu m isjak so lla e ttä m y ö h em m in E inon eläkkeellä ollessa. M onissa k esk u stelu issa tuli esiin o rg an isaatio sta ja sen ih m i
sistä hyödyllisiä tietoja, joita p ö y täk irjo ista ei löytynyt.
L u o ttam u sh en k ilö h allin n o ssa Seija V altonen oli a lo itta n u t edellisellä kaudella liittovaltuuston p u h e e n jo h ta ja n a ja Pentti L ehvonen aloitti liitto h allitu k sen p u h e e n jo h tajan a kesällä 1985. M eidän m u o d o stam a kolm ikko, v a h v istu k sen a k u n tain liito n a lu sta saak k a m u k a n a ollut talo u sp äällik k ö Kaisa Keto, h io u tu i n o p easti teh o k k aak si to im in tary h m äk si.
Itselleni oli aluksi h iem an to tu ttelem ista k u n n a llise n p ä ä tö k s e n te o n kuv io ih in ja lainalaisuuksiin. T ällä e n k u ite n k a a n tark o ita m itä ä n k u n n allisp o liittista peliä, jota Raision a m m attik o u lu n k u n tain liito ssa ei ain a k a a n m in u n a ik a n a n i h a rra ste ttu , v aik ka sellaisella kolleegat olivat pelotelleet.
M elkoinen lisäh aaste alk u v aih eessa oli k o u lu k iin teistö n k aikkien aikojen m ittavin laajen n u s- ja sa n e erau sh an k e, jo n k a lo p p u v alm istelu t v ärittiv ät u u d e n reh to rin e n sim m äistä vuotta. M uiden te h tä v ie n ohella se vaatii re h to rin ja talo u sp äällik ö n o salta v irk aeh to so p im u k sen virk a-aik ak o h d an ven y ttäm istä v iran h altijo id en yksipuolisella päätöksellä. R ak en n u sh allitu k sen byrokratia oli raiv o stu ttav aa ja ra k e n n u s ra h a sta oli p u laa, m u tta laajen n u s ja sa n e e ra u k se t k u iten k in valm istu iv at ajallaan.
Pertti Vehmanen
O m an v iv ah teen sa en sim m äiseen seitsem ään v u o teen antoi m yös p äiv ittäin en ajom atka R aum alta R aisioon ja takaisin. Siinä eh ti kaksi tu n tia p ä iv ä ssä ajatella sekä työ- että kotiasioita ja jo sk u s oli p akko o ttaa välillä vartin nokosetkin.
R aum alla ollessani olin o p e tta n u t ja ty ö ssän i h y ö d y n tän y t tietotekniikkaa. Raision a m m a t
tik o u lu ssa ei ATK-luokkaa vielä ollut. O nneksi k aikkien laajen n u s- ja san eerau sv alm istelu jen keskellä h u o m a ttiin m ah d o llisu u s sa a d a AKH.lta erity israh o itu sta tietotekniikan o p e tu sm a h d o l
lisu u k sien k eh ittäm iseen . P ikaiseen a n o m u k s e e n saim m e m y ö n teisen p äätö k sen ja talo u sarv i
o o n sisälty m ättö m än ATK-luokan h a n k in ta voitiin h yväksyä liittovaltuuston 25-vuotis-juhlako- k o u k sessa. K aukoviisaasti ja ta p a n s a m ukaisesti AKH oli n im ittäin aik aisem m in karsin u t lähes v a staav an su m m a n liitto v altu u sto n h y v äk sy m istä k o u lu n k alu stein v esto in n eista.
O pettajien ja o p p ilaid en lisäksi m yös toim istoväki hyötyi ATK-luokan tu lo sta. H ankin
ta a n sisällytettiin n im ittäin m yös yksi liikuteltava kone, jo n k a ju u ri ja ju u ri jaksoi kan taak in . Sillä ry h d y in k irjo ittam aan esityslistat ja p ö y täk irjat, jo ten aik aisem m at to im isto ssa vaikeasti selv itettäv ät lyijykynäesitykset jäivät h isto riaan . V irallisiin versioihin m atriisitulostim ien jälki ei k elv an n u t, m u tta se u raav an a v u o n n a h a n k itu t kaksi Olivetti PC -konetta y h d essä niihin liitetyn säh k ö k irjo itu sk o n een k a n ss a v asta toivat h e lp o tu k se n m yös siihen o su u teen .
Toinen m ieleen jä ä n y t p ä ä tö s en sim m äiseltä v u o d elta koski e rä ä n tu n tio p e tta ja n an o m u sta jatk o ajasta eläkkeelle siirtym isessä. E hd o tu k sen i m u k aisesti liittohallitus su h ta u tu i an o m u k seen kielteisesti. P äätö se h d o tu k se n p eru steissa todettiin: ”O n aika tulla ja aika m en n ä eikä kukaan ole k o rv aam ato n , jo ten m yös n u o rem m ille p itää a n ta a tila isu u s”. L oppukaneetiksi lisäsin vielä, e tte n tu le jatk o ssak aa n esittä m ä ä n k en ellek ään jatkoaikaa.
Pariksi en sim m äisek si v irk av u o d ek sen i oli Veli-Pekka S aarinen saatu ja tk a m a a n ap u lais
reh to rin a , vaikka h ä n jo e n n e n tu lo an i oli esittän y t siitä lu o p u m ista. Jo h tu ik o h a n reh to rista tai k esälo m an ly h en ty m isestä, ettei o p e tta ja k u n n a s ta ta h to n u t löytyä h alu k asta ap u laisre h to rin te h tä v ä ä n . Vasta u h k a u s ulkopuolisille s u u n n a tu s ta p a ik a n h a u sta sai o p e tta ja k u n n a n y lip u h u m a a n M atti L ehtosen hakijaksi. H än en k a n ssa a n y hteistyö eri m u o d o issa sitten jatkuikin eläk
keelle siirtym iseeni saakka. T yönjaossa M atin h arteilla oli o p etu sto im en p äiv ittäin en toim inta sek ä sen k eh ittäm in en . Varsin p ian h ä n e n v a stu u lle e n tuli m yös v au h d illa kehittyvät ATK-tek- niikan k o h tu u llin en k eh ittäm in en ja ylläpidon tu rv aam in en . S eu rau k sen a oli m u u n jo h to ry h m ä n etä ä n ty m in e n tieto tek n iik an k ä y tä n n ö n o ngelm ien ratk o m isesta, koska sa m a n k äytävän varrella olevien avoim ien ovien vu o k si n ä issä p u lm atilan teissa tuli tavaksi h u u ta a ”M attii”!
V uodet vierivät tai o ik eastaan kiisivät ja m o n e n m o is ta ta p a h tu i, m u tta asiat etenivät h y v ässä y h teisty ö ssä. A in o astaan kerran h allitu k sessa ään estettiin tai jätettiin eriävä m ielipide.
Voin siis sa n o a k u te n A skaisten M atti H eikkilä ”A ina olen ollut h allitu k sen k an ssa sam aa m iel
t ä ”. M elkein ain a oli m e n eillään joko lain- tai to im in n a n m u u to k se n a ih e u tta m a k untainliiton p e ru s sä ä n n ö n tai -so p im u k sen m u u to sp ro sessi, joka vaati alk u aik o in a kaikkien jä sen k u n tien yksim ielisen h y v äk sy n n än . Lähes jatk u v asti m yös valm isteltiin tai to teu tettiin kiinteistön laa
je n n u k sia tai san eerau k sia. N iihin pyrittiin ain a sa a m a a n v a ltio n o su u s, jolloin koko prosessiin m eni p a rh a a s sa k in ta p a u k s e ssa kolm e v u o tta. N äm ä p ro sessit h elp o ttu iv at h u o m attav asti 90- luvulla rah o itu slain m u u to k se n m yötä k u n y k sik k ö h in tarah o itu k seen sisältyi m yös in v esto in ti
o su u s. N äin p ä ä tä n tä v a lta siirtyi ra k e n n u sh a n k k e issa paikallistasolle eli liittovaltuustolle.
A m m atillinen k o u lu tu s toim ii A m m attik asv atu sh allitu k sen alaisen a ja su u n n itte lu viras
to n a se tuotti tih e ä ä n ta h tiin k esk iasteen u u d is tu sta , k o u lu tu k sen rak e n n e u u d istu sta ja uusia valtak u n n allisia o p e tu ssu u n n ite lm a n p eru steita. N iihin ei ”k e n tä llä ” ain a oltu v arau k setto m an in n o s tu n e ita , m u tta o lih an ne to te u te tta v a vaikka n u risten .
M erk ittäv än ty ö sa ra n jo h tav an v iran h altijan ty ö ssä m u o d o stiv at k u n tain liito n ja sitä se u ra n n e e n k u n ta y h ty m ä n to im ialan laaje n n u sn e u v o tte lu t. E nsim m äisen k erran niih in ryhdyttiin 90-luvun alu ssa, m u tta talo u d ellin en ta a n tu m a lykkäsi n e v u o situ h a n n e n v aih teeseen . Ne to te u tu iv a t aluksi N aan talin k au p u n g in k an ssa ja p äätö s N aksolan siirrosta k u n tay h ty m än hal
lin taan ta p a h tu i hyvin jo ustavasti. M uo d o stettiin Raision seu d u n k o u lu tu sk u n tay h ty m ä eli RA
SEKO. K u n tay h ty m än strateg ian m u k aisesti y h ty m ä n n im estä jätettiin pois san a am m atillinen.
S eu raav an a oli v alm istelu v u o ro ssa R aision am m atillisten o p p ilaito sten siirtäm in en k u n tay h ty m ä n y lläpidettäväksi. P eriaatteellisista asioista p äästiin aiem m in h yväksyttyjen suuntaviivojen m ukaisesti p ian yksim ielisyyteen. T ilojen v u o k ra u se h d o ista k u iten k in a jau d u ttiin tiukkoihin n e u v o tte lu ih in , jo id en y h tey d essä k äytiin k iih k eääk in k esk u stelu a. Tulipa silloin epäiltyä
Raision k au p u n k ia jo p a k iin teistö b isn ek sestä, m ikä jälk een p äin v äh ä n kadutti. S opim ukseen kuitenkin päästiin ja u u d istu s to teu tu i. K aunoja ei v arm asti jä ä n y t sillä ollessani k a u p u n g in h a l
lituksen k u u ltav an a m u u to sp ro sessista k a u p u n g in jo h ta ja ja e rä ä t h a llitu k sen jä se n e t pyysivät m in u a m u u to stu rv a n vu o k si ly k k ääm ään eläkkeelle läh tö än i a in ak in v u o d ella tai parilla.
R aisiossa ty ö sk en telin kolm en erity y p p isen p erso o n allisen liitto h allitu k sen p u h e e n jo h ta ja n kanssa. E nsim m äisenä ja p isim p ään eli kolm e k a u tta en erg isen ja im p u lsiiv isen Pentti Lehvo
sen kanssa. H än en v a u h d is sa a n py sy m in en n u o relle hallin to v irk am ieh elle o n n istu i k u iten k in m olem m in p u o leisen so p e u tu m ise n m erkeissä. H iihto- ja v aellu sv au h d issa ei so p eu tu m isk y k y ni riittänyt, v aan aina jo u tu i Pentti o d o ttelem aan . Pahoilla m ielin m e h ä n e t lu o v u tim m e K aa
rin an k au p u n g in asu k k aak si. T äm än k in jälk een h ä n oli tu ttu ja su o sittu vierailija m u u llo in k in k uin lu o v u ttaessaan m erk k ip ä iv ä ra h a sto sta a n stip en d ejä liikunnallisille opiskelijoillem m e.
P entin seu raajak si valittu Raim o Hillberg p a n e u tu i lu o n te e n sa m u k aisesti tark asti ja ta r
m okkaasti u u te e n te h tä v ä ä n sä . P ääv irassaan lä än in h allitu k sessa h ä n jo u tu i p a in im a a n vesilain soveltam isen ja sen tu o m ie n tu lk in tariito jen piirissä, joissa asiat pyrittiin tu tk im a a n p e ru s te e l
lisesti p o h jam u tia m yöten. E nsim m äiset y h ty m äh allitu k sen ko k o u k set p yrkivätkin h iem an v en y m ään aikaisem m in to tu tu sta , m u tta v arsin n o p easti h ä n k u iten k in m u k a u tu i hyväksi h av aittu u n k u n ta y h ty m ä n to im in tak u lttu u riin . M u u n k eh ity k sen o h essa h ä n e stä tu li sä h k ö o sa s
ton, ap u laisre h to rin ja reh to rin o h ja u k se ssa m yös h y v ä sä h k ö a se n ta ja . K uuden v u o d e n jälkeen h ä n ku iten k in luopui te h tä v ä stä ä n , ko sk a vaim o Raili h alu si m u u tta a P irk k alaan läh em m äk si lasten p erh eitä. A nnoim m e sen k u iten k in h än elle an tee k si ja k elp u u tim m e h ä n e t m a a la a m a a n sekä Raim on että m y ö h em m in m yös m in u n ja Ilkka H an sk in m u o to k u v a t, to sin tingittyyn ja p aljo u salen n u k sen sisältäm ään o m a k u s ta n n u sh in ta a n .
V iim einen p u h e e n jo h ta ja o m a n a aik an i oli k o k en u t kunnallispoliitikko ja R aision k a u p u n g in h allitu k sen p u h e e n jo h ta ja Ilkka H anski. H än aloitti kesken v a ltu u sto k a u d e n ja h ä n en rutiinillaan kokoukset eten iv ät en tise e n ta p a a n . Vakava sairau s jäyti k u ite n k in h ä n e n voim iaan ja viim eiset k esk u stelu t h ä n e n k an ssa k äv in K arinakodissa. Ilkka H an sk in sotilaalliset h a u ta ja i
set olivat yksi viim eisistä virallisista tilaisu u k sista, jo ih in jo h ta v a n a re h to rin a osallistuin.
Y htym ähallituksen p u h e e n jo h ta jia oli siis aik an a n i kolm e, m u tta y h ty m ä v a ltu u sto n p u h e e n jo h ta ja n a vain yksi. Jäm äk k ä, ru tin o itu n u t ja a rv o stu sta n i n a u ttiv a Seija V altonen lu p a u tui ja tk a m a a n vielä y h d e n k a u d e n eläkkeelle siirtym iseni jälk een k in . N äin py rittiin osaltaan varm istam aan m aalaisjärk een p e ru s tu v a n ja hyväksi h a v a itu n to im in ta k u lttu u rin siirtym inen u u te e n hallintoon. S aavutin lak isääteisen eläkeikäni sa m a n a v u o n n a , k u n p alv elu a jo u stav asti olisi v o in u t jatkaa ain a 6 8 -ikävuoteen asti. L iittohallitus pyysikin m in u a ja tk a m a a n ain ak in pari v u o tta, m ikä luonnollisesti hiveli itse tu n to a n i ja h ark itsin asiaa. O rganisaatio oli k u iten k in kehittynyt y h d essä p ä ä ttä m ä m m e strateg ian m u k aisesti ja oli hy v ässä tu lo sk u n n o ss a sek ä to i
m innallisesti että taloudellisesti, jo ten oli sopiva aika ”v a h d in v a ih to o n ”. M uistin m yös alk u aik o jen lu p au k sen i jatk o ajo ista ja totesin: ”Paras lä h te ä silloin k u n y h ty m äh allitu s py y tää jä ä m ä ä n , eikä v asta silloin k u n se py y tää lä h te m ä ä n ”.
T un n u stan , että to isin aan olen k u iten k in m ielessäni la n g e n n u t jälkiviisauteen.
Mynämäessä 18.3.2010 Pertti Vehmanen rehtori/johtava rehtori 1985-2005