Tulin talo o n v u o n n a 1977. Olin ollut aik aisem m in kin k iin n o stu n u t am m atillisesta o p e tta ja n te h tä v ä stä ja ta v a n n u t tu rk u laisia a m m a ttik o u lu n opettajia.
H eidän k äsity k sen sä o p ettajan ty ö stä oli hyvin po sitiiv in en . O pettaja saa v arsin v ap aasti h o itaa ty ö tään opiskelijoiden k an ssa ja to te u tta a itseään opiskelem alla u u sia asioita ja h an k k im alla u u sia m ielenkiintoisia laitteita, joilla o p etu k seen sa a d a a n lisää m ielen k iin to a. T ässä tilan teessa olin k u ite n kin S ä h k ö läh teen m äen p alv elu k sessa ja aikaa ei ju u rik a a n riittänyt ty ö p aik k ailm o itu sten lu k u u n . Y leensä kotiin tu ltu an i olin sen v erran väsynyt, että uni tu p p asi yllättäm ään . Vaimo ei m y ö sk ään pitänyt ty ö stän i, joka sisälsi p aljo n m atkapäiviä.
Kävi k u iten k in n iin, e ttä m e id än au to m aatio ry h m äs-
sä ty ö sk en telev ä kolleegani J u h a Kari tuli ju ttelem aan m inulle h ä n e n jä ttäv än talon ja siirty v än a m m a ttik o u lu n opettajaksi. U udessa te h tä v ä ssä h än ellä oli kuitenkin yksi ongelm a. R aision a m m attik o u lu ssa alkava väliaikainen instru m en ttiasen tajalin ja piti k ä y n n istä ä v älittö m ästi, eli jo keväällä 1977. M yös R aum an am m attik o u lu ssa oli sa m a n la in e n h an k e alk am assa sam aisen a syksynä. J u h a kysyikin m in u lta, josko olisin k äy tettäv issä R aisiossa, m ikäli h än saisi tu o n R aum an paikan. Sanoin asian sopivan m inulle m ainiosti ja u n o h d in sen jälk een koko k esk u stelu n . Syksyllä k u iten k in silloi
n e n reh to ri Eino Leiniö otti m in u u n y h tey ttä ja kertoi k u u lleen sa, että olisin m ah d o l
lisesti k iin n o stu n u t o p e tta ja n ty ö stä am m attik o u lu ssa. Sovim m e h a a sta tte lu n ja siinä y h tey d essä kävi selväksi, e ttä lä h isu v u ssa n i on u se ita o p ettajia m u u n m u assa äitini ja isoäitini olivat k a n sa k o u lu n opettajia. Leiniön m ielestä su o situ k set olivat n äiltä osin riittävät ja v aim o n vielä k a n n u sta e ssa o p ettajan u ran i alkoi.
A loitin työt y h d e ssä Pentti K arrun k an ssa. H änet oli valittu aloitettavan linjan ty ö n o p ettajak si. H yvin m ielen k iin to ista oli tä m ä o p e tta ja n u ra n alku, sillä m itään alan laitteita ei vielä ollut eikä o p etu stilo jak aan m u u ta kuin tyhjä sali. V ahtim estarit olivat k erän n eet teo rialu o k k aan v a n h o ja p u lp etteja sekä työsaliin o m p elu o sasto n suuret leik k u u p ö y d ät. O p etu sm ateriaalit olivat m yös hyvin v äh issä. M atem atiikan ja fysiikan kirjat se n tä ä n oli h a n k ittu . K arrun P en tin k an ssa teim m e o p in to m atk an P eipohjan a m m a ttik o u lu u n ja sieltä saim m e ru n s a a sti in s tru m e n ttia se n ta ja lin ja n o p p im ateriaa
leja jo p a p id ettäv iä kokeita v arten p aljo n kysym yksiä valm iin a sp riim onistuspohjina.
O petustyö oli jo sk in h a astav aa, m u tta m yös palkitsevaa. A ikanaan v alm istu v an ry h m ä n p o jat tu liv at p u k u päällä h a k e m a a n to d istu k sia a n ja tilaisu u d en jälk een pyysivät o p ettajiaan , jotka silloin olivat läh es sa m a n ikäisiä, opiskelijoiden k an ssa sikarille p arkkipaikalla o d o ttav an a m e rik a n ra u d a n viereen. T ältä ajalta jäi paljon m ukavia m u isto ja ja n ä ih in päiviin asti k estän eitä y stäv y y ssu h teita m yös silloisten opiskelijoi
d e n k an ssa. Yksi n äistä pojista, K im m o K einästö, on tä n ä p äiv ä n ä Raision am m atti
o pisto n k o u lu tu sp äällik k ö n ä.
O p ettajan ty ö tä kesti läh es k y m m en en v u o tta M aailm a m u u ttu i ja u u sia teh täv iä h o ita m a a n tarv ittiin lisää henkilöitä. Liittohallitus julisti m m . ap u laisre h to rin paikan avoim eksi. O n m y ö n n ettäv ä, e ttä en ollut alu n perin te h tä v ä stä erityisen k iin n o stu n u t, sillä se tarkoitti m yös o p e tta ja n kesälom ien m u u ttu m is ta v irk am ieh en lom iin.
Työ toki sin ä n sä k iin n o sti ja opettajakollegat saivat reh to rin av u stu k sella m in u t h a k e m a a n ap u laisre h to rin to in ta ja 1.8.1986 siirryin ap ulaisrehtoriksi. Työ oli hyvin m ielen k iin to ista ja sain to te u tta a itseän i m ielin m äärin . O ppilaitokseen oli h an k ittu jo itain tieto k o n eita ja in stru m en ttilin jalla n iitä oli m yös jo n k in aikaa käytetty. M eidän e n sim m äin en tieto k o n eem m e ostettiin W allac O ydtä ja se oli o ik eastaan tarkoitettu
Matti Lehtonen
sääasem ien tietojen tallen n u k seen . K oneessa oli erillinen T eletype-näppäim istö ja p ap eritu - lostin sekä reik än au h alaitteisto . O nneksi siinä oli m yös ohjelm isto B asic-käyttöä varten. Basic oli jonkin verran tu ttu jo tekuajoilta. O lin siis m ielestäni aik am o in en a sian tu n tija alo ittaessan i ap u laisre h to rin työt. Silloisella C PM -järjestelm ällä v a ru ste ttu tieto k o n e hallitsi m yös ta u lu k k o lask en n an ja sitä h ä n ap u laisre h to rin työssä tarvittiin. Tein m yös B asic-ohjelm an to d istu sten p rin ttau sta v arten ja m y ö h em m in tein siitä tieto k an tav ersio n , joka oli k äy tö ssä u seita vuosia.
H aluan m yös kiittää rehtori Pertti V ehm asta h ä n e n m inulle a n ta m a sta v a p a u d e sta to te u tta a m onia ajatu k sian i ja kokeilujani pedagogiikan vaativalla saralla. M onet ideat olisi v o in u t am p u a alas jo heti alkum etreillä, m u tta Pertti antoi m inulle o m a a tilaa ja piti m in u n m otiv aatio n i kor
kealla. Sitä en tiedä, k u in k a p aljo n o p ettajat jo u tu iv at k ärsim ää n erilaisista lukujärjestys- ym . kokeiluistani. Toivottavasti he ovat jo p a h im m a t tö p p äy k sen i u n o h ta n e e t.
Yksi erittäin m u k av a vaihe k o u lu n h en k ilö stö n to im in n a ssa oli ym päri E urooppaa s u u n ta u tu n e e t m atkat m o n en a kesänä. Silloinen talo u sp äällik k ö m m e Kaisa Keto teki säälim ättä työtä m atkojen o n nistum iseksi. Pitkin k ev ättä h ä n tilaili hotelleja ja h ak i tu tu stu m isk o h te ita jo tta usein lähes k ah d en viikon k esäm atk a sujuisi ongelm itta ja an taisi osallistujille ik im u isto i
sen kokem uksen. Olin itse näillä m atkoilla ns. m atk an jo h taja. T ehtävä oli varsin n im ellinen, koskapa Kaisa hoiti kaikki järjestelyt ja m atk an jo h tajalle jäi vain e d u sta m in e n kouluvierailuilla.
M atkat olivat edullisia, sillä pitkin talv ea teh tiin talkoita, jo id en avulla saatiin m atk ak assa an hyvä pohja. M onien m u id en o p p ilaito sten o p ettajat ovat v u o sien varrella ih m etelleet m eid än o n n istu n u tta m atk ailu a ty ö p o ru k an kesken ja vielä om alla ajalla.
V uonna 2002 Kaisa siirtyi eläkkeelle ja talo u sjo h tajak si valittiin Terttu N yholm . Terttu on h o itan u t teh täv ää sam o in p eriaattein kuin K aisakin eli erittäin tarkasti. T alousjohtajan h u o n eessa ollut Skotlannista tu o tu v en y tetty p e n n i on edelleen oikeassa p aik assa. Tertun laskelm at ovat ain a olleet p aik k an sa p itäv iä ja o n g elm atilan teissa h ä n o n o sa n n u t v aro ittaa m ah d o llisista h an k alu u k sista. T äm ä on su u resti h e lp o tta n u t m in u n ja m u id en k in työtä.
Aika kului ku in siivillä ja Raision a m m a ttio p isto o n liitettiin N aan talin em ä n tä k o u lu , Rai
sion aik u isk o u lu tu sk esk u s Tim ali sekä Raision k au p p ao p p ilaito s. N im etkin m u u ttu iv a t ja katto- o rg an isaatio n a tuli to im im aan Raision s e u d u n k o u lu tu sk u n ta y h ty m ä sek ä u u sin a yksikköinä N aantalin am m attio p isto , aik u isk o u lu tu sk esk u s Tim ali sekä Raision k au p p ao p isto . T ietenkin tarvittiin m yös k u n tay h ty m älle jo h tav a rehtori ja Pertti V ehm anen siirrettiin jo h ta v a n reh to rin virkaan sekä allekirjoittanut Raision a m m attio p isto n reh to rin virk aan 1.6.2004 alkaen. Varsi
nain en o p ettam in en oli m in u lta jo tä s sä vaih ee ssa jään y t vähiin. Joitain ATK-tunteja vielä sain pitää, m u tta siirtyessäni reh to rin v irk aan m in u sta tuli pelk k ä hallintovirkam ies. A m m attio p is
ton reh to rin ura jäi m in u lta v arsin lyhyeksi V ehm asen siirtyessä eläkkeelle ja allek irjo ittan een tu ltu a valituksi jo h tav an reh to rin v irk aan 1.1.2005 alkaen.
Jo h tav an reh to rin työ o n ollut paljon rajo itetu m p aa k u in reh to rin tai ap u laisre h to rin työ.
Joka k u u k au si on y h ty m äh allitu k sen kokoukset ja erilaiset rap o rtit o p etu sh allitu k seen , tila sto kesk u k seen jne. Suuri työllistäjä o n ollut m yös u u sie n yk sik ö id en ja v a n h a n R aision a m m a tti
opiston k äy tän tö jen y h te e n saattam in en . A pulaisrehtorin te h tä v ä ssä h en k ilö jo h tam in en ei oi
k eastaan k u u lu n u t to im en k u v aan . Jo h tav alla rehtorilla ta a s tu n tu u , että se o n kaikkein tärkein tehtävä. Ja n iin h ä n se ilm an m u u ta o nkin. M inulle oli kertynyt viisi y k sikköä jo h d ettav ak sen i ja p ääte ty n strateg ian m ukaisesti jo k aiseen y k sik k ö ö n oli valittu jo h tajat seuraavasti: Raision am m attio p isto (rehtori Kauko M an n in en ), N aan talin am m attio p isto (rehtori L eena Yli-Liipola), Raision k au p p ao p isto (rehtori Reijo R an tan en ), aik u isk o u lu tu sk esk u s Tim ali (rehtori M arjatta L ennala) sekä Raision se u d u n o p p iso p im u sto im isto (k o u lu tu stark astaja Pauli V irjonen). N äiden viiden viim eisen v u o d e n aik an a o lem m e p itä n e e t u se ita strategia- ym . palav ereja ja m ielestän i to im innat kaikissa yk sik ö issäm m e ovat olleet koko ajan kiitettävällä tasolla. Taloudellisesti olem m e siinä o nnellisessa asem assa, että m eillä on v an h o ja säästö jä ja to im in tam m e on ollut m yös taloudellisesti hyvin h o id ettu a ja olem m e py sty n eet p itä m ä ä n tilat ja laitteet hyvässä k u n n o ssa sam o in ku in v altak u n n allisessa tu lo sm itta u k se ssa o lem m e olleet koko ajan kärk isi
joilla. M inulla on ollut o n n i saad a tällain en teh o k as ja h y v in m en esty v ä yksikkö jo h to o n i. En m yöskään voi kuin kiittää sitä tap aa , jolla lu o ttam u sh en k ilö stö y h ty m ä v a ltu u sto , y h ty m ä h a l
litus jne. ovat su h ta u tu n e e t m eid än k u n tay h ty m ääm m e. H eiltä olen sa a n u t sen tu e n , jota m e n estyksellinen k u n ta y h ty m ä n jo h ta m in e n edellyttää. P erin tö n ä edeltäjältän i sain teh tä v ä k se n i U u d essak au p u n g issa sijaitsevan N ovidan ja M ynäm äen k u n n a n L ounais-S uom en käsi- ja
taide-teollisen o p p ilaito k sen liittäm isen k u n ta y h ty m ä ä n . U u d en k au p u n g in liitoshanke kariutui, m u tta M ynäm äen LOSKÄTrin liitos ta p a h tu i 1.1.2010. Tällöin yksikön nim eksi p ääte ttiin M ynäm äen käsi- ja taid eteo llisu u so p isto , jo n k a v etä jä n ä ja tk a a reh to ri J u h a T im onen. T ässä a v a u tu u taas u u si sarka ty ö stettäv äk sen i. Y ksiköidem m e to im iessa arjessa varsin itsenäisesti, on yhteisten k ä y tän tö jen so p im in en ja v arsin k in to te u tta m in e n ain a h a a ste koko yhteisölle. U skon kuitenkin, e ttä y h te in e n tah to tila löytyy tä ssä k in a siassa ja y h d e ssä p y stym m e p arem p iin saav u tu k siin ku in yksin toim iessam m e.
L a a jen n u sten se u ra u k se n a k u n ta y h ty m ä ssä ero tettiin m u u s ta to im in n asta varsin ain en h a llin n o llin en yksikkö, jo n k a te h tä v ä n ä o n ollut v arsin k in talo u d en hoito kirjan p ito in een ja p alk an lask en to in een . Yksikkö v astaa m yös lu o ttam u sh en k ilö h allin n o n p y ö rittäm isestä sekä m u u s ta yhteisiin to im in to ih in k u u lu v ista asioista. H enkilökohtaisesti m in u a helpotti paljon sa ad essan i hallin to y k sik k ö ö n jo h d o n sih teerin . H än tekee valm iiksi h allin n o n ru tiinityön, kuten esityslistat, pöytäkirjat ym . jotka aikaisem m in jo h tav a rehtori k ä y tän n ö ssä kirjoitti itse. Liekö täm ä sitä s u u ru u d e n ekonom iaa?
Yksi osa ty ö tän i o n ollut v a ltak u n n allisen re h to riy h d isty k sen hallitustyöskentely. Olen siinä s u h te e ssa sa a n u t olla näk ö ala p aik alla ja p ä ä stä v a ik u tta m a a n u u siin tu u liin koko am m a ttik o u lu tu k sen saralla. Sam oin olen sa a n u t toim ia m a a k u n n a n y h teisty ö ry h m än ko u lu tu sjao sto ssa sek ä m o n issa h a n k k e issa o h ja u s ry h m ä n jä s e n e n ä ja siinä y h tey d essä olen sa a n u t m o n een am m atillisen k o u lu tu k se n y k sity isk o h taan u u d e n n äk ö k u lm an .
L o p p u k an eettin a m in u n on to d ettav a täm ä y k sin k ertain en to tu u s. Kun astu in o pettajan ty ö h ö n v u o n n a 1977, olin viisaim m illani. O lin valm is vaikka lä h te m ä ä n silloiseen A m m atti
k a sv atu sh allitu k seen n e u v o m a a n H elsingin herroja. P erspektiiviä on tu llu t lisää ja voin vain ik äv äk sen i to d e ta o p p in een i sen, että varsin k in isoista asioista tieto n i ovat kovin rajalliset.
K uitenkin olen edelleen sitä m ieltä, että am m atillisessa k o u lu tu k sessak in voi m elko kokem aton, n u o ri ja in n o k as k o rk ean ta so n virkam ies sotkea p aljo n ja a ih e u tta a m uille m o n ta h arm ia. Eli kyllä k o k em u k sesta hy ö ty äk in on, vaikka se tekee ih m isen jo sk u s tu rh a n varovaiseksi.
Matti Lehtonen Rasekon johtava rehtori
16 .Tapahtumia
toimintataipaleelta
Vuosien k u lu essa am m atillisen k o u lu tu k sen ih m isläh eisessä y h teisö ssä sattui ja ta p a h tu i lähes päivittäin h auskoja ja jo sk u s ikäviäkin tilan teita. Ikävistä otettiin opiksi ja u n o h d ettiin , k u ten valitettavasti u seim m at h a u sk a tk in ta p a h tu m a t. Niitä ei p ö y täk irjo istak aan löydy, joten seu raav at ovat vain m u istin v araista, joskin u se a m m a sta läh teestä ta rk a ste ttu a tietoa.
Rehtori Aalilla oli ta p a n a p itää liik u n tasalissa oppilaille y h teistä ”re h to ritu n tia ”, jossa h än usein keskittyi kasvatuksellisiin n äk ö k o h tiin . Poikien ”B eatles-hiusm uo- t i ” ärsytti v a n h a a jerm u a ja m u o d o sti lisäksi työ tu rv allisu u srisk in . H än yritti saad a m u u to sta asiaan ja sa n o m a a n sa te h o sta a k se e n esitti reto risen kysym yksen "m iltäpä m in äk in näy ttäisin , jos k asv attaisin tu o llaisen p itk än tu k a n ”. V arsinkin opettajilla oli hym yssä pitelem istä, sillä reh to ri oli varsin p aljasp äin en .
K eittäjälinjan alkuaikojen o p ettaja S u lzg ru b er k ehotti o p p ilasta la ittam aan val
m istu n een kiisselin veteen jä ä h ty m ä ä n . H uiskis v aan , oppilas kaasi kiisselin vesialtaa
seen. Sitä op ettaja ei m u ista n u t tai k erto n u t, m itä h ä n sitten sanoi.
A rkkipiispa M artti Sim ojoki oli 70-luvun alk u p u o lella R aisiossa p iisp a n ta rk a stu k sella ja siinä yh tey d essä tu tu stu i m yös a m m attik o u lu u n . Esittelykierroksella rehtori Leiniö totesi tekstiiliosastolla u u d e n lu o m ak o n een k ohdalla siinä olevan luojan ty ö paikan. Jo h o n ark k ip iisp a totesi ”ei kai se n tä ä n isolla alkukirjaim ella?”
U utena reh to rin a V ehm anen jo u tu i heti m u k a a n laajen n u s- ja sa n e e ra u s-h a n k keeseen, joka opetti p ap erin olevan tärk ein rak en n u sm ateriaali. L äm m ön-jakohuo- n een lattiaan olisi pitänyt v alaa k u u m av esiv araajaa v arten n o in 4 m- la a ju in e n ja puoli m etriä syvä allas, joka olisi p itänyt m yös viem ärö id ä. P äätettiin k u iten k in m u u t
ta a v araajaa, jo ten syv en n y stä ei tarv ittu . M u u to k sesta saatiin y k sik k ö h in tatau lu k o n m u k ain en hyvitys. Se ei reh to rin m ielestä ollut riittävä ja h ä n jupisi ”p a p e rin m a k u i
s e s ta ” ratk aisu sta ja lupasi sillä h in n alla teettää v a staav an syv en n y k sen jo n n ek in rak en n u k sen sokkeloihin. K iukku lau h tu i ja syvennys u n o h tu i.
L iittohallituksen v a ra p u h e e n jo h ta ja J u h a P aukkala taisi k erran olla kyllästynyt koiranom istajien k a h v ip u h eisiin ja totesi p erh e e n sä k issan p a in av a n 16 kg. Epäileville koiranom istajille h ä n totesi lu k em an p e ru s tu v a n p u n n itu k se e n ja viralliseen asia k ir
jaan. H änen ja k issan y h teisp ain o sta oli v ä h e n n e tty h ä n e n so tilasp assiin sa m erkitty paino, jolloin erotus oli 16 kg.
Erään ra k e n n u sh a n k k e e n v alm istelu jen y h tey d essä oltiin k äy m ässä A m m atti
k asv atu sh allitu k sessa ja sen pitkillä käytävillä k u lk iessaan to tesi eräs n u o rem m ista
su u n n ittelijo ista: ”M ä o len lu u llu t, e ttä y litark astaja o n su u ri päällikkö, m u u ta n iitäh än on täällä k äy täv ät p u llo llaan ."
Kesällä E -rak en n u k sen sa n e e ra u k se n y h tey d essä piti p u rk a a levy- ja au to p u o le n välinen seinä. Tehokas p u rk u p o ru k k a p u rk i se in ä n ja m yös sillä olleen säh k ö k esk u k sen , josta puo len au to -o sasto a piti vielä y lim en o k au d en sa a d a säh k ö n sä. U utta k esk u sta ei niin nopeasti saatu , jo ten au to -o sasto k äy n n isty i k e n ttäo lo su h teissa v äliaikaisten säh k ö sy o tto jen varassa.
Liittohallitus p äätti k erran p itää k o k o u k sen sa tilau sb u ssissa m atk alla H elsinkiin S uom en am m atillisten o p p ilaito sten liiton jä rje stä m ä ä n n eu v o ttelu - ja k o u lu tu stilaisu u teen . Bussin ak u stiset o lo su h te e t olivat k ieltäm ättä v ä h ä n h eikot ja p u h e e n jo h ta ja Pentti Lehvosen johdolla kokous eten i v au h d ik k aa sti. P ö y täk irjan tark astajan a ollut Pentti Vainio totesi pöytäkirjaa alle
kirjoittaessaan: ”Kai se n o in oli, vaikken oikein k u n n o lla kaikkia k u u llu tk a a n ”.
K au p p ao p p ilaito k seen valittiin 70-luvulla yksi oppilas T ohm ajärveltä. S yyslukukauden alk ae ssa valittu p o ik ao p p ilas aloitti o p isk elu n o p p ilaito k sessa, m u tta sen lisäksi h ä n oli o ttan u t k averinsa m u k a a n , joka m yös h alusi tuli op isk elem aan . Tosin h ä n tä ei oltu valittu oppilaaksi.
Pojat olivat h a n k k in ee t jo a su n n o n k in opiskelua varten. M olem m at saivat aloittaa opiskelun ja v alm istu iv at n o rm aaliajassa hyvin paperein.
Jä s e n k u n n iss a lo m au tettiin h en k ilö stö ä 90-luvun a lk u p u o len k u n n allistalo u d en lam avai- heessa. L iittovaltuuston ko k o u k sessa esitettiin sam aa k äy tän tö ä m yös ku n tain liitto o n . H allinto v astu sti m oista tasa-arv o a jyrkästi ja p eru steli k a n ta a n sa jo n o u d a te tu lla tiukalla taloudella, jol
la k u s ta n n u k se t o n ain a pysytetty alle v a ltak u n n allisten keskiarvojen. Pidetyn n eu v o ttelu tau o n jälkeen ko k en u t ja a rv o stettu kunnallispoliitikko M atti H eikkilä totesi painokkaasti: ”Mä olen o llut täällä p itk ään m u k a n a tilin tark astajan a ja voin san o a, ettei täällä ole ko sk aan tu h lattu . Y hden ko n jak in m ä äk in v ain olen s a a n u t.”. P erustelu oli v a k u u ttav a ja talo u sarv io hyväksyttiin liitto h allitu k sen esittäm ässä m u o d o ssa - ilm an lo m au tu k sia.
Kun H eikkilä sitten v u o s itu h a n n e n v aih teen jälk een lopetti k u n ta y h ty m ä n tilin tark astaja
na, o jen n ettiin h än elle viim eisessä k o k o u k sessa pullo Le R éviseur ( = tilintarkastaja) konjak
kia ja toivottiin sen v ä h ä n p a ra n ta v a n v u o sik y m m en ien k o njakkitasetta.
Edelliseen lam av aih eeseen liittyy to in en k in tap au s. L iittohallituksessa keskusteltiin soli
d a a rise sta k o k o u sp alk k io id en alen tam isesta. Pentti M yllym äen m u k a a n niistä voisi k o konaan lu o p u a, k un kokoukset ovat leppoisia ja tarjo o m u k set hyviä. R av in totalousosaston opiskelijat k u n p yrkivät ja o n n istu iv at n ä y ttä m ä ä n taito jaan . K ohtuulliset kokouspalkkiot ku iten k in säily
tettiin.
L iittohallituksen p itk äaik aisen p u h e e n jo h ta ja n ta p a n a oli k u tsu a liittohallituksen kesäkoko- u s ju h a n n u k s e n a a to n a a to k si jo h o n k esäiseen k o h teeseen . Kaikki jä s e n k u n n a t käytiin n äin läpi ja lisäksi liittohallitus taivalsi ja ko k o o n tu i K u h an k u o n o n retkeilyalueella m onilla tau k o p aik o il
la. Säät y leen sä su o siv at, vaikka k u m isa a p p a ita ja sad ev aru steitak in to isin aan tarvittiin.
R aision am m attio p p ilaito k sen 30-vuotisjuhlien iltatilaisu u d essa H uhko-talolla esiintyi yl
lättäen k an salliso o p p erassak in vieraillut san k arite n o ri. K yseessä oli Salon am m attio p p ilaito k sen ap u laisre h to ri H arri Siipola, jo n k a liitto v altu u sto n p u h e e n jo h ta ja ja talouspäällikkö olivat erään k o u lu tu sta p a h tu m a n y h tey d essä h o u k u telleet esiin ty m ään juhliin. Y llätyksen jälkeen sälytettiin h a llin n o n m iesed u stajien v astu u lle m e z z o so p ra a n o n h an k k im in e n 50-vuotisjuhliin.
K oulun e n sim m äisen ATK-luokan laitteisto p ä ä te ttiin lah jo ittaa 90-luvun alu ssa virolai
selle yhteistyöoppilaitokselle. S ikäläisen v a n h a n vallan n o rm ien m u k aisesti kaikista laitteista laadittiin lu o v u tu sasiak irjat, jo tk a v a rm e n n e ttiin lukuisilla leim oilla. A pulaisreh to rin johdolla laitteisto sovittiin v ietäv äk si G eorg Otsille, jo ssa virolaiset v a sta a n o tta ja t odottivat. Perinteinen byrokratia pyrki k u iten k in e stä m ä ä n h an k k e e n eten e m isen , m u tta silloisen ”m a a n ta v a n ” m u kaisesti pieni lä n siv alu u tan siirto pelasti tilan teen ja v a ih to ra h a n a tuli vielä pullo Viru Valgeaa.
E dellisen ta p a u k s e n aik o ih in reh to ri saav u tti p u o liv u o sisad an iän ja lähti pariksi viikok
si lom alle. H enkilöstön m ielestä väki k u iten k in kaipasi juhlia, jo ten joukko ryhtyi salaisiin v alm isteluihin. Teem aksi h e valitsivat sa ttu n e e sta syystä v u o d en 1941 ja juh lap aik ak si v an h an
si lom alle. H enkilöstön m ielestä väki k u iten k in kaipasi juhlia, jo ten joukko ryhtyi salaisiin v alm isteluihin. Teem aksi h e valitsivat sa ttu n e e sta syystä v u o d en 1941 ja juh lap aik ak si v an h an