AKH hyväksyi R aision ja V akka-Suom en am m attik o u lu jen k u n tain liitto jen m u o d o s
ta m a n y h te ise n k o u lu tu stark astajap iirin ja y h teiseen k o u lu tu stark astajan virkaan valittiin am m a tin o p e tta ja U llam aija Parkkinen.
L iittovaltuuston kev ätk o k o u k sessa m aan v iljely sn eu v o s Eeri H yrkkö luopui nel- jä n -n e n k a u te n s a jälkeen p u h e e n jo h ta ju u d e s ta . U udeksi liitto v altu u sto n p u h e e n jo h tajak si valittiin Seija V altonen N ousiaisista, jo ta te h tä v ä ä h ä n sitten an sio k k aasti hoiti 28 v u o tta. L iittovaltuuston 1. v ara p u h e e n jo h ta ja k si valittiin Pentti L ehvonen Raisiosta ja toiseksi Eero M äkipää Raisiosta.
L a k im u u to k sen m yötä a m m attik o u lu ih in tulivat pakollisina jo h to k u n n a t, joihin
tulivat m u k a a n opettajien,
L iittohallituksen päätöksellä p äätettiin ottaa käyttöön osastonjohtajajärjestelm ä v uo d en 1982 alussa. O sastonjohtajien nim eäm in en ei ta p a h tu n u t k u iten k aan yksim ieli
syyden vallitessa. R akennusosaston osasto n jo h tajan valinnasta jätettiin eriävä m ielipi
de. Päätöksestä tehtiin myös valitus, jo h o n liittohallitus antoi vastineen. Vastine ei riit
tänyt ja L ääninhallitus kum osi päätöksen. L iittohallitus teki kuitenkin u udelleen sam an o sastonjohtajapäätöksen, nyt yksim ielisenä ja niin päästiin järjestelm ää kehittäm ään.
Syksyllä liittovaltuusto hyväksyi keskiasteen u u d istu k sen m äärälliset tavoitteet.
L oppuvuodesta käynnistettiin laajen n u k sen su u n n ittelu ja toiveena oli saad a h ankkeen aloitus vuodelle 1984. Pääsuunnittelijaksi valittiin edelleen A rkkitehtitoim isto L ukander
& Vahtera.
V uoden 1983 alussa keskusteltiin k u n tien oppilaspaikkojen v arau sten saam ises
ta vastaam aan käyttöä. L aajennushankkeen su u n n ittelu hidastui o d o ttam aan AKH:n kaikkia S uom en am m attikouluja koskevan tila- ja tilantarvekartoituksen tuloksia. Sen suoritti pikavauhtia tarkastaja Mikko Purolahti, joka kävi koululla kahdesti. Tällöin h än kartoitti olem assa olevat tilat ja totesi m ahdolliseksi saad a laajen n u k seen m yös 2-osainen liikuntasali.
P urolahden käynnin jälkeen jäsenkunnille järjestettiin laajen n u sh an k etta koskeva alustava selvitys. Jäsen k u n tien lisäksi kutsu lähetettiin M erim askulle, Velkualle ja Piik
kiölle. L aajennushankkeeseen su h tau d u ttiin p eriaatteessa m yönteisesti, m u tta liikun
tasalin rahoituksen osalta esitettiin Raisiolle erityism aksuosuutta. A siasta jouduttiin jatkossa käym ään vielä useam piakin neuvotteluja.
Liittovaltuuston kevätkokouksessa saatiin selvitys laajen n u sh an k k eesta ja p ä ä te t
tiin neuvotella Raision kanssa liikuntatilojen k u stan n u sjao sta. Kutsuttiin jäsen k u n n at sekä M erim asku ja Velkua k eskustelem aan oppilaspaikkajaosta. O ppilaspaikan lu n a s
tu shinnaksi vahvistettiin 50.000 mk.
Mikko P urolahti kävi 5.8.1983 koululla toistam iseen tu tu stu m assa la ajen n u sh an k keeseen ja antoi AKHdle te h tä v ä n laajennushankeselvityksen takarajaksi 15.8. Laati- m isaikaa oli siis kym m enen päivää.
Liittovaltuuston syksyn kokouksessa hyväksyttiin eh d o tu s keskiasteen kolm atta kehitysohjelm aa varten. Se nou d atti edelleen jo aiem m in hyväksyttyä m allia, jossa oli kuitenkin otettu huom ioon AKH:n hyväksym ä in strum enttilinjan vakinaistam inen.
A pulaisrehtorin opettajille avoim eksi ju listettu u n toim een valittiin neljästä h ak ijas
ta o p ettajak u n n an su o situ k sen m ukaisesti Veli-Pekka Saarinen 31.7.1985 asti.
Jäsenkunnille oli lähetetty paikkajakoehdotus, joka peru stu i viiden edellisen vuoden käyttöön. K unnat päättivät lu n astaa eh d o tu k sen m ukaiset lisäpaikat, jolloin
Liittovaltuuston kokous. Eturivissä vasemmalta Klaus Stenroos, Seija Valtonen, Seppo Alankoja ja Pentti Lehvonen. Takapulpetissa keskellä rehtori Eino Leiniö.
1985 uudeksi paikkajaoksi m uodostui (vertailun vuoksi taulukossa m yös aiem m at ja m yöhem m ät tilanteet):
1959 1965 1988 2003 2005 2009 2010
A skainen 2 2 2 2 2 -
-Karjala TL 1 1 - - - -
-Lem u 1 2 2 2 2 -
-M aaria - 2 - - -
-M asku 3 3 13 13 13 17 17
M erim asku - - 1 1 1 -
-M ietoinen 2 3 3 3 3 -
-M ynäm äki 5 5 12 12 12 15 21
N aantali 3 6 24 24 30 36 36
N aan talin m lk 3 7 - - - -
-N ousiainen 3 5 9 9 9 9 9
Raisio 33 40 68 68 68 82 82
Rusko 3 4 5 5 5 9 9
R ym ättylä 4 4 5 5 5 -
-Vahto 2 3 4 4 4 -
-V uoden 1984 alu ssa jä s e n k u n n a t, N aan talia lu k u u n o tta m a tta , p ä ättiv ät lu n a sta a tarjo tu t paikat. N aantali h alu si vielä n eu v o tella R aision m ah d o llisesta lisä m a k su o su u d e sta su u n n ite l
tu jen liik u n tatilo jen osalta. L o p p u v u o d esta N aan talik in hyväksyi p aikkojen lu n a stu k se n , kun tu lev ien liik u n tatilo jen iltak äy tö n v u o k rap eriaatteista oli sovittu. M erim asku liittyi k u ntainliiton jäsen ek si v asta v u o d e n 1988 alu sta, jolloin se lu n asti y h d e n oppilaspaikan.
A lkujaan oli k y seessä n im e n o m a a n k u n n a n v araam ista oppilaspaikoista, jo ih in o m an k u n n a n n u o rilla oli etu o ik eu s. L ain m u u to sten m y ö tä ei op p ilaita e n ä ä sa a n u t valita kotipaikan p e rusteella, jo ten op p ilasp aik k a m ääritti vain k u n n a n om istus- ja v a stu u o su u d e t kuntainliitossa.
L iittovaltuuston k ev ätk o k o u k sessa hyväksyttiin laaje n n u k se n ja sa n eerau k sen p eru stam is
su u n n itelm a. V altuutetut H eikkilä ja Lassila v aativat k atto rak en teid en selvittäm istä p eru steelli
sesti, jo tta virheiltä vältyttäisiin. H yväksyttiin laajen n u s- ja sa n eerau stö id en k u stan n u sarv io k si 20,4 M m k ja ra h o itu ssu u n n ite lm a :
• u u d e n p aik k ajao n m u k a in e n v a ltio n o su u s 4 1 ,2 % eli 8,4 M m k
• lisäo p p ilasp aik k o jen lu n a s tu sm a k su t 3,0 M m k
• jä s e n k u n n ilta k e rä tä ä n 2,75 M m k
• la in o itetaan 9,0 M m k
Pyydettiin kaikilta jä s en k u n n ilta v a ltu u sto p ä ä tö stä o p p ilaspaikkojen lu n astu k sista ja pyydettiin o tta m a a n h u o m io o n m yös u u sie n o p p ilasp aik k am äärien v aik u tu s v altu u tettu jen m ääriin.
L iittovaltuuston syyskokouksessa v ah v istettiin o p p ilasp aik k o jen m yynti. A m m attikoulua v u o d e sta 1966 vak aasti ja m e n esty k sek k ä ästi jo h ta n u t reh to ri Eino Leiniö saav u tti eläkeiän ja v altu u sto m yönsi h än elle ero n R aision am m a ttik o u lu n reh to rin v irasta 1.8.1985 alkaen.
S eitsem ässä le h d e ssä avoim eksi ju liste ttu u n Raision am m a ttik o u lu n reh to rin virkaan tuli 25 h ak e m u sta . H akijoista y h d e k sä n k u tsu ttiin h a a sta tte lu u n , jo ssa pyrittiin selv ittäm ään heid än ko k em uksia, n äk em y k siä ja edellytyksiä viran h o itoon. Y h teenvedon p eru steella liittohallitus nim esi yksim ielisesti en sim m äiselle sijalle insinööri Pertti V ehm asen, toiselle insinööri Kalevi Jalo sen ja ko lm an n elle insinööri Veli M äkisen.
K evätkokouksessa liittovaltuusto valitsi p u h e e n jo h ta ja n a ja tk a m a a n Seija Valtosen, 1.
v a ra p u h e e n jo h ta ja k si A nneli L ehtovuoren N aan talista ja 2 .v a rap u h een jo h tajak si Eero M äkipään R aisiosta. L iittohallituksen p itk äaik ain en , a n sio itu n u t p u h e en jo h taja, k u n n allisn eu v o s Klaus S tenroos luopui p u h e e n jo h ta ju u d e sta . H än en tilalleen liittohallituksen p u h een jo h tajak si valit
tiin Pentti L ehvonen R aisiosta ja v a ra p u h e e n jo h ta ja k si Kalevi Sorvola m yöskin Raisiosta.
L iittovaltuustossa jo u d u ttiin reh to rin v a lin n a sta ä ä n e stä m ä ä n liittohallituksen yksim ielises
ti e sittä m ä n V ehm asen ja ko k o u k sessa esitety n Jalo sen välillä. Ä änin 53 1/3 Pertti V ehm anen
valittiin Raision am m attioppilaitoksen
kuitenkin k u stan n u sarv io n olevan liian 25-vuotisjuhlayleisö. Edessä oikealta Leiniöt, Stenroosit ja Vehmaset.
suuren k u ten m yös au to-osaston tilojen.
T äm ä pakotti taas ta rk ista m a a n su u n n ite l
mia, jotta liittovaltuustolle voitiin esittää
lopullinen ratkaisum alli. R ak en n u ssu u n n itelm ien o h essa havaittiin loppusyksystä m ah d o llisu u s saada AKH:n erityism om entilta k eh ittäm israh aa ATK-laitteisiin. O ppilaitoksella ei tuolloin vielä ollut lainkaan ATK-luokkaa, joka m o n issa m uissa am m attik o u lu issa jo oli. P äätettiin y rittää eri- ty israhoitusm ahdollisuuden h y ö d y n täm istä vielä e n n e n v u o d en lo ppua, koska AKH oli aiem m in karsinut 190.000 m k liittovaltuuston talousarviossa hyväksym istä m uista k alu sto h an k in n o ista.
Raision a m m attik o u lu n 2 5 -vuotisjuhlat p idettiin k a h te n a p äiv än ä . O ppilaiden ju h la oli a a t
to n a eli 10.10.1985 ja silloin esiintyi raisio lain en SIG-yhtye, joka lauloi m yös koululle su o situ n k ap p aleen sa ”H yvää sy n ty m ä p ä iv ä ä ”. V arsinainen ju h lap äiv ä oli 11.10.1985, jolloin o h jelm assa olivat k u n n iak äy n n it haudoille, o n n ittelu jen ja terv eh d y ste n v a staan o tto , ju h la lo u n a s sekä liittovaltuuston ju h lakokous. Lopuksi oli iltajuhla ravintola Pehtoorissa.
Ju h lak o k o u k sessa hyväksyttiin taas u u d elleen ta rk e n n e ttu laajen n u s- ja s a n e e ra u sh a n k
Vuoden lopulla pääte ttiin AKH:n m y ö n täm än erityisrahoituksen tu rv in h ankkia k o u lu n en sim m äin en tietokoneluokka, josta osa m aksettiin vasta seu raav an vuo d en talousarviosta. Paitsi oppilaiden opiskelussa u u tta tietokoneluokkaa hyödynnettiin opettajien ja m u u n hen k ilö stö n ATK-alkeis- ja -jatkokursseilla, joihin osanotto oli innokasta.
K untayhtym än v aroista oli jo m y ö n n etty sosiaalisin p eru stein m atka-avustuksia v u o d e sta 1973 läh tien , vaikkei niitä laskettu v altio n o su u teen oikeuttavaksi m enoksi.
V uoden 1986 alu sta tuli v o im aan oppilaiden m a tk ak u stan n u k sista rah o itu slain m u u tos, jolla yli 10 km k o u lu m a tk a k u sta n n u k se t tulivat valtio n av u n piiriin.
O petusm inisteriö hyväksyi laajennus- ja sa n e e ra u sh a n k k e e n rak e n n u sk u sta n n u k siksi 20.300.000 m k ja valtio n o su u d ek si 40,3 % m ik ä m aksettaisiin jälkirahoituksena.
V ähän k atk eran a h allin n o ssa m utistiin vääry y d estä, jossa 40,3 % osu u d ella saa m äärä
tä h an k k eesta 100 %.
Veli-Pekka Saariselle m y önnettiin an o m u k sesta ero apulaisrehtorin teh täv ästä ja tilalle seuraavaksi nelivuotiskaudelle valittiin M atti L ehtonen 1.8.1986 alkaen.
Pyydettiin eh d o tu k sia Raision am m attik o u lu n stan d aaris
ta k ah d elta arkkitehdiltä sekä h en k ilö stö n jäseniltä. Lukuisista eh d o tu k sista valittiin toteutettavaksi arkkitehti Reino Lukanderin eh d o tu s ”S im p u k k a”. Siinä kirjaim ista r ja a m u o dostui sim pukka- kuvio, joka su u n n ittelijan m u k aan sym bolisoi ”ulospäin m ennessä am m atillisen opiskelijan näk em y k sen av artu m isesta ja sisäänpäin m en n essä am m attitaid o n teräv ö ity m istä”.
L aajennus- ja sa n e e ra u sh a n k k e e n su u n n ittelu ssa sekä AKH että OPM olivat s u h ta u tu n e e t positiivisesti vaikkakin tiloista ja k u sta n n u k sista tinkien h an k k eeseen . Seuraavaksi oli vuorossa Vanha ammattikoulun R akennushallitus, jo h o n su u n n itelm at m enivät hyväksyttäviksi.
logo korvattiin uudella. Siellä tö rm äsim m e ”tsa a rin a ik a ise e n ” byrokratiaan. P iirustukset ja rak en n u sselo stu s eivät riittän eet v aan arkkitehdin, konsultin ja reh to rin piti käydä H elsingissä selv ittäm ässä h an k etta. Erityisesti to n tin m u o d o sta jo h tu v a D -rakennuksen su o rak aite esta poikkeava pohjam u o to aiheutti hyväksym isvaikeuksia. P iirustusten ja su u n n ittelijan selvitysten pohjalta ei siellä voitu ottaa kantaa. V aadittiin pienoism allia sekä ilm akuvaa tontista ja ne toim itettiin.
L opulta, osin kiivaankin san an v aih d o n jälkeen R akennushallituksen esittelijä lupasi eh d o ttaa alk u p eräisen ratk aisu n hyväksym istä. N äin ta p ah tu ik in ja AKH:n raken
n u sto im isto n asiallinen yli-insinööri Erkki Salm io lupasi 17.6. toim ittaa hyväksytyn to te u tta m issu u n n ite lm a n O petusm inisteriöön, joka vahvisti to teu ttam issu u n n itelm an 31.7.1986. Raision k a u p u n k i oli m yöntänyt rak en n u sh an k k eelle rak en n u slu v an jo e n n en p ää tö k se n saam ista, jo ten p äästiin asiassa eteenpäin.