V altioneuvoston v uosiksi 1984-85 v a h v ista m a k esk iasteen k o u lu tu k se n k eh ittäm iso h jelm a sisälsi jo m ä ärity k sen o p p ila a n o h ja a ja n to im in n a n tavoitteista. Syksyllä 1986 tyttöjen liik u n n a n o p e tta ja Sirpa M oisander ryhtyi h o ita m a a n m yös o p p ilaan o h jaajan te h tä v iä . H än en to im e sta a n y h te n ä iste ttiin ja k eh itettiin o p p ilaan o h jau k sen p eriaattei
ta. Lisäksi o p p ilaan o h jaaja o pasti o p p ilaita o piskelussa, siinä esiintyvissä vaikeuksissa sek ä ja tk o -o p isk elu m ah d o llisu u k sien selvittelyssä. T ehtävänim ike m u u ttu i o p p ilaan o h ja a ja sta o p in to -o h jaajak si, m u tta tav o itteen a oli edelleen a u tta a ja tu k ea opiskelijaa am m a ttiin k asv am isessa ja itsen äiseen e lä m ä ä n v alm en tau tu m isessa. T ukiryhm än h ä n elle m u o d o stiv at k o u lu terv ey d en h o itaja, ap u laisre h to ri, y leisain eid en o p ettaja ja luokanvalvoja. T arvittaessa tu k e a saatiin m yös R aision k au p u n g in koulupsykologilta ja k o u lu k u raatto rilta.
A m m atillisista o p p ilaito k sista a n n e ttu laki 4 8 7 /8 7 velvoitti jä rje stä m ä ä n myös erity iso p etu sta. A setu k sessa m ääritettiin erity iso p etu sta tarv itsev ak si sellainen opis
kelija, joka v a m m a n , h en k isen k eh ity k sen jälk een jään eisy y d en taikka tu n n e-eläm än h äiriö n tai m u u n n iih in rin n a ste tta v a n syyn tak ia tarv itsee erityisiä opetus-, op p i
laan o h jau s- tai o p p ilash u o lto p alv elu ja . O pin to -o h jaajan ja tu k iry h m ä n eh d o tu k sen p o h jalta o p p ilaito k sen jo h to k u n ta hyväksyi erityisopiskelijat ja heille laad itu t h e n k i
lö k o h taiset o p e tu ssu u n n ite lm a t eli HOPS:t. O p p ilash u o lto to im in n an y h te n ä m erk it
tä v ä n ä v a h v u u te n a oli jo silloin h y v ä y h teisty ö a lu e e n p e ru sk o u lu jen oppilashuollon h en k ilö stö n k an ssa. H enkilökohtaisissa k esk u stelu issa ja y h teistap aam isissa pystyttiin etu k ä te e n k a rto itta m a a n m ah d o llisia risk itilan teita o p p ilaid en p arh aak si, vaikkei viral
lisia asiakirjoja v o in u tk a a n esittää.
Jo tällä k o n sep tilla tu lo k se t olivat erittäin hyviä, k u te n AKH:n ja lään in h alli
tu k s e n ed u stajien talvella 1992 su o ritta m a ssa o p p ilaito k sen se u ran tatark astu k sessa kiiteltiin.
Laki am m atillisesta k o u lu tu k se sta v u o d elta 1998 toi o p in to -o h jau k sen lakisäätei
seksi ja siih en liittyvä asetu s an to i o h jeet ja p u itteet sen to teu ttam iseen . Sen tark em m a s ta to te u tu m ise sta m ä ä rä ttiin o p e tu s su u n n ite lm ie n v altak u n n allisissa peru steissa, jo id en p o h jalta tav o itteet kirjattiin m yös op p ilaito sk o h taisiin o p etu ssu u n n itelm iin .
T oim intam alli kehittyi e n tise stä ä n ja syksystä 1998 läh tien o p in to -o h jaajalla oli tarv ittaessa tu k e n a a n m yös o p p ilash u o lto ry h m ä. Sen y tim en m u o d o stiv at ed elleen o p in to -o h jaaja Sirpa M oisander sekä k o u lu terv ey d en h o itaja M arja-L eena N urm i, jo id en lisäksi ry h m ä n kokousko- k o o n p an o o n k u u lu iv at lääkäri, koulupsykologi, m ielen terv ey sh o itaja, ap u laisre h to ri sek ä ain a tarv ittaessa m yös luokanvalvoja. M yös A -klinikalta saatiin ain a ta rv itta e ssa k o n su lttiap u a.
O p p ilash u o lto ry h m än e h d o tu k s e n ja a se tu k se n a n ta m ie n su u n tav iiv o jen m u k aisesti o p p i
laitoksen jo h to k u n ta hyväksyi erityisopiskelijoiden m ä ä räy ty m isp eru steet sekä n iid en v aatim at tu k itoim enpiteet. E ntisen tav an m u k aisesti jo h to k u n ta hyväksyi m yös erityisopiskelijat sekä heille laad itu t h en k ilö k o h taisen o p etu k se n järjestäm istä k oskevan su u n n ite lm a n eli HOJKS:n, jossa m ääritettiin m yös tarv ittav at tu k ito im en p iteet.
P elkän p uhe-, luki- ja kirjo itu sh äiriö id en eli PULU KI-ongelm an vu o k si ei opiskelijaa k u ite n k aan m ääritetty erityisopiskelijaksi, m u tta heille su u n n a ttiin n o rm a a lia tu k io p etu sta.
O ppilashuoltoa teh o stettiin en tises
tä ä n p alk k aa m alla v u o d en 2000 syksyllä o ppilaitokselle om a o sa-aikainen k u ra a t
tori. H än oli koululla k a h te n a p äiv ä n ä viikossa ja keskittyi erityisesti oppilai
den jak sam iseen ja k äy ttäy ty m iseen liittyvien pulm ien selvittäm iseen. T ässä hänellä oli a p u n a jo aiem m in m ainittu o p p ilash u o lto ry h m ä, jo n k a jä se n h ä n m yös luonnollisesti oli. K uraattorit oi- m in n asta saatu jen hyvien k o k em u sten perusteella pääte ttiin syksystä 2001 läh tien p alk ata o m a v ak itu in en k u ra a tto ri, jo h o n te h tä v ä ä n valittiin M aija-Liisa Silvennoinen.
H enkisen lisätuen ohella v u o situ h a n n e n taitteessa opiskelijoille tarjottiin m yös m ah d o llisu u s n a u ttia o m a k u s ta n n u sh in ta a n aam u p a la op p ilasrav in to la Kim arassa. T arjonnalle olikin sosiaalinen tilaus ja a a m u p a la n suosio oli alu sta lä h tien erittäin hyvä. P äivittäin toista sataa opiskelijaa hyödynsi tätä m ah d o llisu u tta
v u o n n a 2009, jolloin v astaav ia ratk aisu ja ry h d y ttiin k o keilem aan m u issak in oppilaitoksissa.
O ppilash u o lto ry h m än to im intaedellytykset ja -teho p aran iv at o m an k u raatto rin m yötä en tisestään . Perinteinen epävirallinen o p p ilash u o llo n tied o n k u lk u ja riskikartoitus p e ru s k o u lu n ja am m attio p p ilaito k sen v älisessä n iv elk o h d assa jatkui. N äillä to im en p iteillä oli keskeinen m erkitys op in to jen k esk ey ttän eid en m ä ä rä ä n , jo k a y leen sä jäi alle p u o le e n v altak u n n allisesta keskiarvosta. V aikutusta h y v ään tu lo k seen oli v arm asti m yös sillä, e ttä lä h io p e tu s tu n tie n m äärä oli selvästi su u rem p i k u in v altao sassa v ertailuoppilaitoksia. T äm än m ahdollisti y lläp itäjän oike
at arvovalinnat sekä niistä se u ra n n u t v ah v a talo u d ellin en tilanne.
Vaikka k u n tay h ty m än v a stu u a lu e e n sekä oppilas- ja h en k ilö stö m ä ä rä n k asv u n m yötä p e rh e tu n tu m a p ak o stak in hävisi, oppilasm yönteisyys edelleen säilyi. Se y h d e ssä la a d u k k a a n o p etu k sen k an ssa on tu rv a n n u t m en esty m isen o p p ilaito sten v älisessä k ovassa kilpailussa.
T äm ä p u o le sta a n oikeutti tu lo k sellisu u srah o itu k seen , jo ta ylläpitäjä on sa a n u t k aik k in a n iin ä vu o sin a k u n kyseinen järjestelm ä o n ollut käytössä.
Tehokkaan oppilashuollon ydinryhmä.
Vasemmalta opinto-ohjaaja Sirpa Moisander, kuraattori Maija-Liisa Silvennoinen ja terveydenhoitaja Marja-Leena Nurmi.
7. Tuottavaa työtä tarvittiin
Auto-osastolla asiakastöitä riittää.
A m m atillisen k o u lu tu k sen tärkein tavoite o n luonnollisesti oppilaille am m atin edellyt
täm ät peru stied o t, -taidot ja asen teet. T äm ä ei k u iten k aan ole ristiriidassa tu o ttav an työn kanssa, pikem m inkin p äinvastoin. T yössäoppim iskäsitettä ry hdyttiin uudisviljele- m ään k o u lu tu k sen ra k e n n e u u d istu k se n k äy n n isty m isen m yötä 2000-luvulle tultaessa.
Toki am m atillisessa k o u lu tu k sessa oli alu sta läh tien ollut työpaikoilla ta p a h tu n u tta tavoitteellista ja o h jattu a opiskelua, jo n k a tuloksia arvioitiin.
Ennen tuo työpaikka oli u seim m iten kuitenkin k oulun työtila tai ty ö m aa ja k oh
teen a yleensä asiakastyöt. A m m attitaidon k eh itty m isen ohella niillä oli su u ri m erkitys m yös k oulun taloudelle. A siakastöiden lask u tu k sessa tarv ik k eid en h in n a n lisäksi voi
tiin veloittaa m yös oppilastyöstä, joskin y leen sä varsin m altillisesti. M ikäli asiakastöitä ei olisi ollut, niin kaikki h arjo itu stö id en raaka-aine- ja tarv ik em en o t olisi p itänyt kattaa valtion ja k u n tien rahoituksella.
N äin ei onneksi ta rv in n u t teh d ä sillä kaikilla osastoilla on oppilastyölle ain a ollut ru n saasti kysyntää, joten töiden v alin n assa voitiin p ain o ttaa niiden o petuksellisuutta.
Raision am m attikoulu oli alk u v u o sista lähtien m onialayritys, jo h o n kuuluivat autokorjaam o, rakennusyritys, konepaja, tilausom pelim o, lou n asrav in to la, eineskeittiö sekä tekstiilikutom o. M yöhem m in m u k a a n tulivat vielä sähkö-, elektroniikka- ja ATK- yritykset.
A uto-osasto aloitti p ien issä tiloissa ja p u itteissa k o rjaam o to im in n an , m u tta k eh it
tyi 2000 luvulle tu ltaessa alu ee n h en k ilö stö m äärältään su u rim m ak si autokorjaam oksi.
R unsaan 90 ”a se n ta ja n ” am m attitaito oli kirjavaa, m u tta kehittyi päivittäin. Siitä pitivät h u o len k uusi o p ettajaa, jotka toim ivat m yös ty ö n vastaan o ttajin a. H arjoitusm ateri
aalista sekä henkilö- että hyötyajoneuvopuolelle on ain a ollut ylitarjontaa. Varsinkin h enkilöautojen osalta esikarsintaa suoritettiin rajoittam alla yli k y m m en v u o tiaat autot tyyppeihin, joiden valm istus oli ja tk u n u t m yöhem m inkin. A utokorjaam on tu o tto kil
paili v u o sittain rak en n u so sasto n n etto tu lo k sen kanssa.
R akennusosasto on vuosien k u lu essa p ien em p ien h an k k eid e n ja k o u lu n om issa kiinteistöissä teh ty jen laajen n u sten ja san eerau sten lisäksi ra k e n ta n u t R aisioon 50 om akotitaloa. T än ä aik an a Raision k u n ta, k au p p ala ja k a u p u n k i ovat v a ra n n e e t alu ee l
ta a n sopivia to n ttiry h m iä rak en n u so sasto n oppilaiden h a rjo itu sty ö m aid en käyttöön.
Tonteille on sitten oppilastyönä rak en n ettu useim m iten yksilöllisesti su u n n ite ltu ja to n ttiin sovitettu om akotitalo. M onipuolisen k o k em u k sen saam iseksi m u k a a n on m a h d u te ttu m yös ty y p p italo jen rak en tam isia. Tontit on v a ra ttu ja talo t ra k e n n e ttu
0TA
k ah ta p o ik k eu sta lu k u u n o tta m a tta tu lev ien ostajien lu k u u n . M ainitut p o ikkeukset ovat a s u n to m essuille ra k e n n e tu t Rilli ja Nalli, jo id en ta rin a a tark aste llaan toisaalla o m a n otsikon alla.
Sisäviim eistelyä vailla olevat talo t m yytiin y leen sä h u u to k a u p a lla , jotka olivat p arh aim m il
laan m elkoisia yleisötilaisuuksia. V ähitellen oli k u iten k in hav aittav issa n y kyihm isten v ieraan tu m in en h u u to k a u p p a p e rin te e stä ja tilaisu u s m en i m ek larin a to im in een reh to rin y k sinpuheluksi.
H u u to k au p o ista lu o v u ttiin ja siirryttiin tarjo u sm y y n tiin tai ä ä rita p a u k se ssa kiinteistönvälittäjän k äy ttäm iseen .
Talojen ra k en tam isen p ä ä ta rk o itu s oli tu lev ien rak en tajien am m attitaid o n k eh ittäm in en , m u tta n iid en h a n k k e id e n talo u d ellin en v aik u tu s oli m yös m erk ittäv ä. Talojen m y y n tih in ta ylitti y leen sä selvästi ra k e n n u s k u sta n n u k s e t, jo ten työ sai a n sa itse m a n sa arvon.
R av in to talo u so sasto n o p p ilaat ovat k a u tta aikojen k a n ta n e e t m erk ittäv än o san koko o p p ilaito k sen p äiv ittäisen ruoka- ja v älip alatarjo ilu n to teu ttam isesta. O ppilaitoksen om ien tai tilau sasiak k aid en teem a- tai ju h la tila isu u k sie n tarjo ilu n järjestäm iset olivat tärk eitä o p p im is
tilaisuuksia. T ilau stö id en ohella o sasto n kaikki ry h m ät valm istivat tu o tteita m yös oppilaitok
sen m yym älään. O ppilaitoksen h arjo itu srav in to la O pinkulm a toim ii k o u lu p äiv in ä su o sittu n a lo u n asrav in to lan a.
S äh k ö o sasto n v astu u lla on sen p e ru sta m ise sta läh tien ollut k o u lu k iin teistö n sähkö- heik- kovirta- sek ä a u to m atiik k av erk k o jen a se n n u k s e t ja h uollot. M y öhem m in m u k a a n tulivat m yös A TK -laitteistojen ja -verkkojen v astaav at to im en p iteet.
Kone- ja m etallio sasto n asiak asty ö t ovat v u o sie n k u lu essa k a tta n e e t m itä erilaisem pia koneistus-, levy-, hitsaus-, asen n u s- ja au to m aatio tö itä. T oteutuneita tu o ten im ik k eitä olivat m m . k iu k aat, p eräk ärry t, kirkkovenekärry, ro sk an p o ltto u u n i, verkon ravistelukone,
rullahaspe-li, ohjelm oitava p utkien pituusleikkuri, ohjelm oitava m onikerroskynttilöiden v alu k o n e jne. Lisäksi om ien k oneiden ja laitteid en huollot sek ä a se n n u k se t tilojen sa n e e ra u ste n yhteydessä.
T ekstiiliosaston koneilla kudottiin a ik a n a a n m o n en m o isia kankaita sekä hyöty- ja lahjatavaroita. Jälkim m äisestä esim erk k in ä vaik k ap a k ah d en hen g en trikooyöpaita sek ä pellavainen laude- tai pöytäliina. O ppilastöinä k u d o tu t verhot som istivat m u id en k ohteiden ohella m yös o m an k o u lu n ja A m m attik asv atu s
h allitu k sen k in eräiden tilojen ikkunoita.
V aatetusosasto valm isti alkuaikoina m m . rav in to talo u so sasto n työpuvut.
P ääasiassa se k u iten k in toim i tilausom - p elim o n a, joka asiak k aid en kankaista ja h eid än to iv een sa m u k a a n valm isti yksilöllisiä asu steita. N äiden asu jen p a rh a im m isto a y leen sä esiteltiin avoim i
e n ovien päiv ien erittäin su o situ issa m u o tin äy tö k sissä. O sastolla v alm istettu iltap u k u on n äh ty jo p a tasav allan p resid en tin itsen äisy y sp äiv än juhlissa. V alitettavasti siihen aik aan ei vielä ollut ta p a n a televisiossa m a in o sta a p u k u je n tekijöitä.
Laaja-alaisella ty ö to im in n alla oli h u o m a tta v a m erkitys m yös k o u lu n tai oppilaitoksen talo
u d essa. T yötoim innan liikevaihto oli n o in k y m m e n e n p ro sen ttia k äy ttö m en o jen k o k o n aism ää
rästä. Siltä o sin o p p irah at siis pystyttiin k a tta m a a n oppilastyöllä. H yvin to te u te tu t asiakastyöt v aativ at lisäp o n n istelu ja sek ä oppilailta että opettajilta, m u tta m yös m otivoivat kaikkia osallisia sek ä lisääv ät o p e tu k se e n k äy tettäv iä taloudellisia resursseja.
Harjoitusravintola on palvellut lounasasiakkaita jo vuodesta 1970 lähtien.