Sakkolan pitäjäjuhla Huittisissa 1.8.-99 · DIGI

Sakkolan pitöj öjuhla ^{Huittisis sa I . 8.-99}

Entisen Sakkolan

pitäjän

alueelta

olevat karjalaiset,

heidän

jälkeläi-

sensä

ja

ystävänsä

kokoontuivat

51.

pitäjäjuhlaansa Huittisten

kaupun-

kiin

elokuun

I

päivänä 1999.

Juhlat olivat nyt

ensimmäistä kertaa

Huit-

tisissa. Vaikka Huittinen ei ollutkaan sakkolalaisten päåis ij oituskunta

siir- tyi Huittisiin, lähinnä Suttilaan ja Huhtamoon,

toisen evakkovaiheen

jälkeen

lähes 200 Sakkolan asukas- ta. Nyt

juhlijoita oli

noin 500 henki-

löä eri puolilta

Suomea

ja aina ul- komaita

myöden.

Sakkola

oli

Suvannon

pitä- jä. Vuolas virta

Vuoksi

joh- datteli Kiviniemen

kosken

ja

Suvantojärven

ja

Thipal€€n- joen kautta Saimaan vesistön vedet

Laatokkaan.

Vuoksi

ja

Suvantoj ärvi ^j akoivat pitåij än kahteen osaan.

Kiviniemi oli

kirkonkylää kuuluisampi paikka. Kiviniemi oli kuului- sa markkinapaikka ja

sen

kautta kulkee edelleenkin mm. Käkisalmi -Pietari

räu-

tatie. Entiset

Sakkolan

kylät olivat sijoittuneet

Vuoksen

vesistön molemmin puolin.

Kirkonkylä sijaitsi

vesistön pohj oispuolella. Kiviniemessä

sijaitsivat

aikoinaan myöskin

Kiviniemen eli JP ^4:n

kasarmit. Kunnan pinta-ala oli

43914 km2

ja

asukasluku ennen sotia 6372.

Maanvilje-

lys oli asujamiston pääelinkei- no. Peltoa oli 6372 hehtaaria.

Sakkola oli kuuluisa

rotupor-

saistaan.

Myöskin puutarha-

alalta

tuttu

Kekkitä sijaitsi ai- koinaan Sakkolassa.

Juhlallisuudet aloitetti in ^j uhlajuma- lanpalveluksella Huittisten kirkossa, jossa _saarnasi pastori

Mirja

Tenkanen Vammal asta. Lämmi nhenki sessä saar- nassaan Mirja Tenkanen muisteli isän- sä lapsuuskotia, joka sijaitsi Sakkolan naapuripitäjässä

Vpl.

Pyhäjärvellä, mutta josta _ahkerasti käytiin lähempä-

nä olevassa

^S

akkolan kirkossa.

Liturgina jumalanpalveluksessa toimi Huittisten kirkkoherra Simo Laitila

ja

epistolatekstit

lukivat

Erj a

ja

Heikki

Kiiski. Myös

veteraanikuoro esiintyi

Liisa

Harjunmaan johdolla. _Jumalan- palveluksen ^j älkeen suoritettiin kunnia- käynnit Karj alaan jääneiden vainajien muistomerkillä

ja

sankarihaudoilla .

Kirkolta juhlaväki siirtyi

Kunin-

kaisten koulutus ja kulttuuri-

keskukseen, jossa oli juhlaväen ruokai- lu. Tauon aikana juhlaväki sai tilaisuu- den tutustua myös Huittisissa vaikut-

taneen, vuonna 1998 kuolleen Raimo Paukun muistonäyttelyyn, jossa

oli

mahtavia Raimon ottamia luontokuvia

niin

Sakkolasta

kuin

Huittisistakin.

Mirja

Kaitanen

oli

koonnut juhlasalin aulaan myös pienimuotoisen Sakkola- näyttelyn. Juhlien alla oli entisestä Su-

vanto-Säätiöstä tullut

sääntö- uudistuksen kautta Sakkolan Säätiö.

Säätiöllä on omat internet-sivutjo käy- tössään ja parhaillaan ollaan keräämäs- sä museoaineistoa Lempäälään perus- tettavaan Sakkola-museoon. Kaikkien näiden asioiden

tiimoilta käytiin vil-

kasta

mielipiteiden

vaihtoa

juhla-

kanslian yhteydessä.

Päiväjuhla Risto

Ryti

salissa Päiväjuhlan tervehdyssanat esitti Huittisten Karjalaisten puheenjohtaja Reino

Äitia.

Samalla kun hän lausui juhlaväen nyt ensimmäistä kertaa ter- vetulleeksi Huittisiin kihujuhliin, hän lausui ilonsa siitä, ^että juhlajärjestelyn vastuu

oli

uskottu

juuri Huittisiin ja

paikallisen karj alaseuran vastuulle. Nyt me pyhäjärveläisetkin saamme olla in- nolla tekemässä sakkolalaisten pitäj ä-

juhlaa.

_Seuramme

_riveissä

_olevat

Sakkolasta lähtöisin olevat jäsenet

ja heidän

^j

älkeläisensä ovat olleet

seuramme toiminnassa erittäin aktii- visesta mukana on sitten kyseessä ol-

lut

Pyhäjärvijuhlien tai

jonkin

_muun

tapahtuman ^j ärj estäm i nen.

Päiväjuhlan juontajana

toimi

Sak- kolan oma tyttö Ritva

Ytti

os. Kekki.

Taidokkaasti hän välikuulutuksissaan

toi esiin niin

Sakkolaa

kuin juhla-

pai kkakuntaa Huittista.

Seurakunnan tervehdyksen juhlaan

toi

kirkkoherra Simo

Laitila.

Huittis- ten kaupungin tervehdyksen juhlaan _toi kaupunginhal lituksen puheenj ohtaj a

Aimo Hurri. Molemmat tervehdyksen esittäjät

ovat

useita kertoja käyneet puol isoidensa kanssa luovutetulla alu-

eella, ja näin heidänkin terveh-

dyksissään kuulsi lämmin kotiseutu- henki

ja

suru menetetystä kauniista sakkolalaisten rajan taakse jääneestä synnyiseudusta.

Sakkolasta

Huittisiin

Juhlien juhlapuhujaksi

oli

lupautu-

nut

Sakkolassa syntynyt

ja

evakko- vaiheen jälkeen Huittisiin muuttanut

ja

täällä koulunsa käynyt pankinjohtaja

Matti

Naskali

Ulvilasta.

Puheessaan Naskal

i totesi

karj al aisten ^j

a

sak- kolalaisten kokeneen evakkoonlähdön marraskuussa l939ja uudelleen ^j uhan- nuksen tietämissä 1944. Evakkojen si- joittuminen maanhankintalain mukai- sesti

ja

väen lopullinen sijoittuminen uusille asuinsijoille on asia, mikä on saanut maailmanlaajuisesti huomiota.

Se on yksi suomalaisen yhteiskunnan

Heleästi

kaikui Karjalaisten laulu

tåipötäydessä juhlasalissa Sakkola- juhlassa. Eturivissä

oikealta.juontaja

Ritva

Ytti, Huittisten Karjalais- ten puheenjohtaja Reino Aikiä, juhlapuhuja pankinjohtaja Matti

Naskali puolisoineen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Aimo Hur-

ri puolisoineen, Sakkola-Säätiön hallituksen puheenjohtaja

Esko Kallonen puolisoineen. Valokuva: Marjo Ristilä-Toikka

29

merkittävimpiä

aikaansaannoksia Uudessa

tilanteessa karjalaiset ja

sijoituskunnan alkuperäinen väestö joutuivat tottumaan uuteen kulttuuriin.

Kummatkin saattoivat verrata toisten- sa elämäntapaa -kuten työmenetelmiä,

ruokatottumuksia, käsityötaitoja ja

puhetapaa. Eroja

oli,

mutta karjalais- ten sopeutuminen on yksi suomalainen menesty starina. Pehmentävänä tekij ä- nä tässä prosessissa vaikutti ehkä se, että sodassa olleet paikkakunnan mie- het tiesivät

ja

olivat omin silmin näh- neet karjalaisten ahdingon näiden jou- tuessa jättämään kotinsa. Onnistues- saan sopeutumisprosessi sai aikaan osapuolten keskeisen molemminpuo- lisen hyväksynnän

ja

luottamuksen.

Tästä onnistumisesta Naskali mainit- si yhtenä esimerkkinä heidän perheen- sä asuttamisen Huittisten Vakkilan ky- lään.

Kun uuden kotimme tupaantuliaisia

vietettiin elokuussa 1947, täyttyi

kotimme kyläläisistä. Kyläläisten puo- lesta puhui lähin naapurimme Ilmari Intonen mainiten puheessaan toivovan- sa mm. sitä, ettei ojan pientareelle ke- sän aikana muodostunut polku pääsisi ruohottumaan, vaan että muodostunut

yhteydenpito

^j

a

kanssakäyminen jatkuisivat edelleen

tiiviinä.

Mukana juhlassa

ollut

Sakkolan kirkkoherra Joonas Laurila osallistui myöskin juh- laan. Omassa puheessaan hän

kiinnitti

huomiota tuohon lämpimään vastaan- ottoon .

Me

karjalaiset olemme aina olleet aktiivisia osallistujia. Niinpä Huittisis- sa asuvat karjalaiset osallistuivat mitä erilaisimpiin toimintoihin ja harrastuk- siin. Varsin pian karjalaiset tulivat mu-

kaan myös kunnallispolitiikkaan.

Pyhäjiirveläinen Matti Viskari oli useita

Karjalaisten pitäjäjuhlat ovat myös kansallispukujen väriloistoa.

Vasemalla Jaana

Viskari

muinaispuvussaan

Johanna

Gustafsson

ja Mirja

Kaitanen

Sakkolan

^puvussaan

vuosia jopa valtuuston puheenjohtaja.

Useat sakkolalaiset ovat vuosien mit- taan olleen kunnallisissa luottamusteh- tävissä mukana. Sakkolalaiset nuoret

osallistuivat innolla Suttilan ja

Huhtamon Nuorisoseurojen toimin- taan. Myöskin 4H-kerhossa oli muka- na lapsia runsaasti. Nämä

ja

erilaisiin urheiluharrastuksiin osallistumiset oli- vat omiaan edesauttamaan varsinkin nuoren polven sopeutumista yhteistoi- mintaan kantaväestön kanssa.

Voimakashenkisen puheensa lopuk-

si pankinjohtaja

Matti Naskali

totesi, että

$tjalainen

^{kulttuuri e.lää paikalli-}

seen

ja

suomalaiseen yleiskulttuuriin mukautuneena

ja

sitä rikastuttavana osana. Tämän kulttuuriperinnön siirtä- minen lapsille ja lastenlapsille on meil- lä ehkä

suurin

haasteemme tulevai- suudessa. Karjalan

Liiton

teema tälle vuodelle on " Juuret Karjalassa

"

.

Lii-

ton ja paikallisten seurojen ja toisaalta opettajien yhteistyöllä taataan Karja- la-kulttuuriperin nön siirtäminen nyky- nuorille. Ottamalla mukaan kotiseutu- matkoille omia lastenlapsiamme par- haalla tavalla kerromme

heille

omaa kulttuuriperintöämme. ^Puheensa lo-

puksi Matti Naskali ilmaisi

ilonsa oman pitäjäsäätiön viime vuosien ak- tiivisesta toiminnasta.

Päiväjuhlan ohjelmassa

oli

^lisäksi

lauluyhtye Kylänmiesten laulu-

esityksiä, Laina Tenkasen yksinlaulua,

Auli Airas-Laitilan ja _Aino

Kaunis- maan lausuntaa.

Harri Kiiskin

yksin- lauluesitys veljensä Petrin säestyksel- lä oli mieleenpainuva, samoin Sammun Känki -tanhuryhmän esitykset. Orive- den Karjalaisten edustaja lausui juhla-

väen vuonna 2000 tervetulleeksi

Orivedelle. Onnistuneiden kihuj uhlien päätössanat

esitti

valtuuskunnan pu- heenjohtaja Hannu J. Paukku. Juhlien järjestelyvastuun

hoitivat

Huittisten Karjalaiset

ja

ravintolasta vastasi seu- ran naistoimikunta.

Reino Äit<ia.

Edesmenneen Raimo Paukun muistonäyttelyn yhtenä maisemakuvana

oli

Thipaleeseen

johtavalta maantieltä otettu kuva

Kajavasaareen

ia

Kekinniemeen.

30