• Ei tuloksia

8 12 16 1

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "8 12 16 1"

Copied!
52
0
0

Kokoteksti

(1)

2020

1

RAKENNUSTEKNIIKKA 1–2020

Milloin on alan TEKOÄLYLOIKAN aika?

16

RILin palkkakysely 2019:

KUUKAUSIANSIOIDEN keskiarvo 5 900 €/kk

12

HEIKKI HALTTULA:

BIMissä huomio tiimin osaamistasoon.

8

(2)
(3)

kouluttaa

Hiilineutraalirakentamisen energiaratkaisut 1.4.2020, Helsinki

Transport Research Finland 28.4.2020, Helsinki Toteutusmuodon valinta

12.5.2020, Helsinki

Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori 14.5.2020, Helsinki

Lean Construction Congress 2020 4.–6.5.2020, Helsinki

18th Nordic Geotechnical Meeting & 14th Baltic Sea Geotechnical Conference 2020

25.–27.5.2020, Helsinki

Sopimustekniikka rakennusalalla YSE 98 3.–4.6.2020, Helsinki

Pääsuunnittelijan ajankohtaispäivä 4.6.2020, Helsinki

Rakennuttajan pätevöityskoulutus RAP 31, koulutus alkaa 9.9.2020, Helsinki

julkaisee

RIL 232-2020

Rakennusten savunhallinta.

Suunnittelu, toteutus ja ylläpito RIL 245-2020

Pienet savupiiput.

Suunnittelu-, rakentamis- ja huolto-ohje.

RIL 195-2-2020

Rakenteellinen paloturvallisuus.

Työ- ja toimistotilat.

RIL 195-1-2018

Rakenteellinen paloturvallisuus.

Yleiset perusteet ja ohjeet.

RIL 149-2019

Betonirakenteiden työmaatoteutus RIL 272-2019 Parveke- ja

terassilasitus rakennusosana

Määräykset, ohjeet ja toimivat käytännöt

RIL.FI/KOULUTUSKALENTERI RIL.FI/KIRJAKAUPPA

TULOSSA!

JUURI ILMESTYNYT!

JUURI ILMESTYNYT!

(4)

JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL PAINOSMÄÄRÄ Keskimäärin 6 000 kpl

PÄÄTOIMITTAJA Miimu Airaksinen TOIMITUS Henriikka Hellström, Mari Rantamäki, Jenni Ahola, etunimi.sukunimi@ril.fi

ULKOASU Susa Laine, susalainen.fi ILMOITUSMYYNTI Tietotalli Oy, Heidi Andersson, heidi.andersson@tietotalli.fi RIL Henriikka Hellström, henriikka.hellstrom@ril.fi KANSIKUVA Katri Lehtola

PALAUTE JA JUTTUIDEAT Miimu Airaksinen, miimu.airaksinen@ril.fi TOIMITUKSEN OSOITE Rakennustekniikka c/o Suomen

Rakennusinsinöörien Liitto RIL, Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki.

PAINOPAIKKA Printall AS THE FINNISH CIVIL ENGINEERING

CONSTRUCTION JOURNAL 76. vuosikerta

Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0033-913X (painettu) ISSN 2243-0369 (verkkojulkaisu)

2020

1

Vieraana Ari-Pekka Manninen:

RATAINFRATIEDON KEHITTÄMINEN

21

Ilmastonkestävä kaupunki JA KASVAVA TULVARISKI

32

Teekkarit tienasivat kesällä keskimäärin 2 230 EUROA KUUSSA

12

5 Pääkirjoitus 6 Signaalit

8 Heikki Halttula:

”BIMissä huomio tiimin osaamistasoon.”

12 RILin palkkakysely 2019: naisten ja miesten palkkaerot kasvussa

16 Milloin on alan tekoälydigiloikan aika?

21 Vieraana Väylän kehittämispäällikkö Ari-Pekka Manninen

22 Tila 2030-ilmiöoppimista pilotoitiin Mikkelissä

24 Tiekartta infra-alan tuottavuuteen 28 Liikenteen päästövähennykset:

kaikki keinot käyttöön 32 Ilmastonkestävä kaupunki ja

kasvava tulvariski

38 Alan yhteentoimivuutta edistetään YM:ssä

40 NZEB requirements in Nordic countries 46 RILin mökkiä Vierumäellä voi vuokrata

jäsenetuhintaan 48 RILin ajankohtaiset:

RIL-Seniorit 50 vuotta, osa 1 50 Alan nuori osaaja: Miika Ronkainen

(5)

RAKENNUSTEKNIIKKA ILMESTYY vuonna 2020 kaksi kertaa sekä printtinä että diginä (numerot 1.2020 ja 3.2020) ja kahdesti digiversiona (numerot 2.2020 ja 4.2020).

Löydät kaikki numerot osoitteesta: rakennustekniikkalehti.fi

ILMASTONMUUTOKSESSA TOIMIVAN INFRAN MERKITYS KOROSTUU

Ilmastonmuutos vaikuttaa monin suorin ja epäsuorin tavoin ihmisiin, yhteiskuntaan, talouteen ja luontoon. Jo tällä hetkellä ää- rimmäisten ja poikkeavien sääilmiöiden ris- kit ja ajankohdat ovat muuttuneet. Lisäksi ilmastonmuutos tuo mukanaan uusia, vä- hitellen kasvavia suoria riskejä infrastruk- tuurillemme. Myös muualla tapahtuvat muutokset esimerkiksi globaalissa kaupas- sa tai tavaravirroissa voivat heijastua epä- suorasti Suomeen.

Rankkasateet, tulvat ja kovat myrskytuu- let ovat olleet uutisissa viime aikoina. Hule- vedet ovat tulvineet teille, ja sateen vaiku- tuksesta eroosio on lisääntynyt ja aiheutta- nut jopa muutoksia perustusten vakauteen.

On sanomattakin selvää, että infrastruk- tuurimme on oltava toimintavarma myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. On kriitti- sen tärkeää, että hälytysajoneuvot pääse- vät suorinta tietä perille ilman viivytyksiä tai kiertoreittejä. Samoin arjen sujuvuuden kannalta infran toimiminen on tärkeää. Toi- mintavarmat tekniset ratkaisut ovat koko yhteiskunnan keskiössä. Niihin tulee kiin- nitettyä huomiota vasta silloin, kun ne ei- vät toimi.

Haastavaksi tilanteen tekee se, että inf- rastruktuurimme rakentuu, täydentyy ja uudelleenmuovautuu jatkuvasti. Miten alun

perin suunniteltu järjestelmä toimiikaan, kun siihen liittyy uusia osia – ja pysyykö häiriöherkkyys muuntumattomana.

Rakenteellinen toimivuus on kaiken pe- rusta, mutta lisäksi on tärkeää kehittää häi- riötilanteiden havaitsemista ja ennakoimis- ta. Tässä uudet teknologiat, reaaliaikainen monitorointi sekä tiedon jalostaminen ai- kaisin varoittaviksi indikaatioiksi on tärkeää.

Hyvänä esimerkkinä tästä on siltojen kun- non, teiden liukkauden ja ruuhkaisuuden monitorointi..

Teknisen monitorointivalmiuden lisäk- si tarvitaan myös tiedon jakamisen alustaa ja tiedon sujuvaa virtausta kaikille tahoille.

Tietojen yhdistäminen eri lähteistä ja sen oikea tulkinta korostuvat. Tarvitaan rautais- ta ammattitaitoa ja syvää osaamista. RIL-in- sinöörien taitoja tarvitaan, että yhteiskun- tamme toimii myös häiriötilanteissa.

PÄÄTOIMITTAJA MIIMU AIRAKSINEN MIIMU.AIRAKSINEN@RIL.FI @MIIMUAIRAKSINEN

PÄÄKIRJOITUS

(6)

TIEKARTAT

Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi eri toimi- alojen tiekarttoja − tavoitteena hiilineutraali Suomi vuonna 2035. Rakentamis- ja kiinteistö- alojen tiekarttojen edistymistä voi seurata TEM:n verkkosivuilta. https://tem.fi/tiekartat https://1u.fi/tp0vB

KONEOPPIMINEN

Koneoppiminen ja robotit muuttavat suunnitte- lua ja rakentamista radikaalisti. Muutos on vii- me vuosina ollut erittäin voimakas.

https://1u.fi/ptzxY

ENERGIA­

VARASTOINTI

Keravalla kokeillaan uusia ratkaisuita rakennus- ten energiatehokkuuteen sekä energianvaras- tointiin EU-rahoitteisessa MAtchUP-projektissa.

https://1u.fi/O0786

WHITE PAPER:

TEKOÄLY

Mitä tekoälyllä voidaan saavuttaa? EU on jul- kaissut helmikuussa White Paperin tekoälystä.

https://1u.fi/l1eGR

SIGNAALIT

KOONNUT Miimu Airaksinen KUVAT Shutterstock ja Itä-Suomen yliopisto

(7)

VÄITÖKSIÄ

Rakennusalalla on keskeinen rooli globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen hallin- nassa. Tästä huolimatta ratkaisuja on löytynyt hitaasti. Karoliina Rajakallion väitöskirjassa on havaittu, että toimialalla pitäisi siirtyä yhä enemmän projektiajattelusta liiketoimintaeko- systeemi- ja liiketoimintamalli-perusteiseen ajatteluun sekä tarjota konkreettisia malleja tä- hän. https://1u.fi/wCGCi

Ilmastonmuutos rasittaa myös rakennuskantaa.

Toni Pakkalan väitöskirjan mukaan uudet ra- kennukset selviävät hyvin, mutta olemassa ole- vien rakennusten kanssa on haasteita.

https://1u.fi/OA2jD

EU GREEN DEAL

EU Green Deal on Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, jota tuetaan investoinneilla vihreään teknologiaan, kestäviin ratkaisuihin ja uuteen yritystoimintaan. Sen keskeinen osa-alue on hiilineutraali rakennettu ympäristö.

https://1u.fi/nPU34

MUOVIEN KIERRÄTYS

Muovit kiertoon, rakentamisen muovit -työpa- jasarja on alkanut. Tavoitteena on kartoittaa keinoja, joilla rakentamisen muovien määrää voidaan vähentää ja kierrätystä lisätä. 

https://1u.fi/YrBh8

(8)
(9)

TEKSTI: Henriikka Hellström KUVA: Katri Lehtola

Varapuheenjohtaja Heikki Halttula:

”BIMissä huomio tiimin osaamis­

tasoon.”

RILin toinen varapuheenjohtaja on Topcon Technology Finlandin toimitusjohtaja Heikki Halttula. Hän nostaa hallituskautensa 2020–2022 tärkeimmiksi vaikuttamisteemoiksi toimintatapojen kehittämisen yhteistyötä suosivien toimintamallien suuntaan ja alan maineen nostamisen nuorten silmissä.

(10)

HEIKKI HALTTULA

• KOTOISIN Seinäjoelta, asuu Espoossa paritalossa

• HARRASTUKSET: rullaluistelu, hiihto, lumilautailu, jooga

• PERHE: vaimo, kaksi aikuista lasta, kaksi koiraa

URASTEPIT

• Diplomi-insinööriksi 1985 Oulun yli- opistosta, pääaineena rakentamis- tekniikka, sivuaineena yhdyskunta- tekniikka

• Tekniikan tohtoriksi 2020, väitöskir- jan aiheena: Enhancing data utiliza- tion in construction project lifecycle through early involvement and inte- gration

• Topcon Technology Finland toimi- tusjohtaja v. 2019 alkaen, Viasys VDC:n toimitusjohtaja v. 2016 al- kaen ja Vianova Systems Finlandin toimitusjohtaja 1999–2015

• Aloitti Oulun Viatekissa työuran lii- kennesuunnittelijana, josta siirtyi pian Viatekin Espoon toimistoon ke- hittämään VRD- ja VID-ohjelmistoja

MATEMAATTINEN ajattelu opettaa ratkaisemaan ongelmia luovalla tavalla. Alan yliopisto-opetuk- senkin pitää tukea luovaa ajattelua ehkä nykyistäkin enemmän.”

YLI kolmenkymmenen vuoden kokemus BIM-mal- lintamisesta ja Lean-ajattelusta antaa betonisen tuen Halttulan vaikuttamistyön tueksi. Hänen pää- määränsä on uudistaa rakentamisesta koko ajan te- hokkaammaksi.

”Pyrin jatkuvasti itsekin kehittymään ja hyödyntä- mään uuden teknologian mahdollisuudet. Tämä on tärkeää myös alan houkuttelevuuden lisäämisessä, sillä teknologia mahdollistaa tehokkuuden kasvatta- misen ohella päästöjen pienentämisen rakennetussa ympäristössä”, Halttula sanoo.

Hän viittaa nuorten ilmastoahdistukseen. Vähä- hiilisiä ratkaisuja on pyrittävä kehittämään entistä nopeammin joka alalle, joista kiinteistö- ja rakenta- misala ei ole pienipäästöisin. Rakentaminen ja raken- nukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen hiili- dioksidipäästöistä.

Halttula mainitsee myös BIM-mallintamisen hyö- dyt – täsmälliset ja virheettömät suunnitelmat voivat säästää rakentamiskustannuksia 5–15 prosenttia. Lu- vut ovat peräisin Norjan tiehallinnon tutkimuksesta (Berg 2012). Tutkituissa hankkeissa on päästy eroon muutostyökustannuksista.

”BIM ei tietenkään ole itsetarkoitus, vaan se tehos- taa yhteiskäyttöä ja tiedonhallintaa koko hankkeen ajan”, Halttula sanoo.

Käytännössä koko prosessia on muutettava, jos BIMistä saatavat edut halutaan hyödyntää täysimää- räisesti.

”Välillä pelkästä mallintamisesta puhutaan ehkä liikaa. Huomiota pitäisi kiinnittää enemmänkin koko projektitiimin osaamistasoon, sillä vaatimukset ovat korkeita. Projektitiimin on pystyttävä tekemään ja käyttämään myös osamalleja, jotta yhdistelmämal- lien teko onnistuu. Liikkeelle on lähdettävä vaiheit- tain, ja siirryttävä vaativimpiin järjestelmiin vasta sit- ten, kun perusteet ovat hallussa.”

Halttulan mielestä alan osaamistasossa on kaik- kineen kehitettävää. Vaikka hankkeissa pitää pystyä toimimaan yhdessä eri alan toimijoiden kanssa, ope- tuksessa näin ei tehdä. Siiloutuminen alkaa jo opis- keluaikana (Ghaffarianhoseini et al., 2017).

”Rakennustekniikan ja arkkitehtuurin opiskeli- jat käyvät läpi erilaisen koulutuspolut, eivätkä nämä juurikaan kohtaa. Kun missään vaiheessa ei ole opit- tu yhdessä tekemisen mallia, on yhteistyö vaikeaa to- dellisessa hankkeessa. Tätä hankaloittaa entisestään projektien uniikkius ja aina uudet tekijät.”

(11)

NÄITÄ mentoreitani arvostan

JUSSI HAKALA, joka toimi Viatekin toi- mitusjohtajana. Onnistui luomaan Viate- kin työyhteisöön leppoisan tunnelman.

Töitä tehtiin motivoituneesti, pitkiä työ- päiviä sitoutuneena Viatekin menestyk- seen. Johtamistaidon osaamista täyden- si Viatekissa Jaakko Heikkilä, jolla on hyvä tietämys eri johtamistekniikoista.

TIMO KUOSMANEN, joka toimi johta- mistaidon konsulttina. Toi esiin yhtiön arvojen merkityksen. Tekemisen johta- misesta ajattelun johtamiseen.

HARRI HAAPASALO, professori, jonka ohjauksessa olen tehnyt väitöskirjaa.

Uskomaton kyky hallita lukuisia käyn- nissä olevia tutkimushankkeita, ja moti- voida sekä kannustaa oikealla hetkellä.

KAKSI nousevaa tähteä

AKI AAPAOJA Tekniikan tohtori VTT:llä, jonka kanssa on ollut kunnia tehdä kak- si journal-artikkelia. Luova ja tehokas tutkija.

EERO KUUSELA Ohjelmistokehittäjä Topcon Technology Finland Oy:ssä, joka on kunnostautunut erinomaisesti ketterän (agile) ohjelmistokehityksen hyödyntämisessä.

AVAINSANANA AIKAINEN INTEGRAATIO Yhteistyöhön, tietomallinnukseen ja Lean-ajatteluun liittyy myös Halttulan väitöskirja, jota hän on työstä- nyt yrittäjyyden ohella viimeiset kahdeksan vuotta.

Tavoitteena on saada tohtorin paperit keväällä tai ke- sällä 2020.

Aihe liittyy BIMin ja Leanin samanaikaiseen käyt- töön rakennushankkeissa: kuinka tiedonhallintaa pystytään parantamaan aikaisen integraation avulla.

Suurin este saavuttaa BIMin käytöstä saatavat hyö- dyt on, ettei BIMin käyttöä ole suunniteltu (Halttu- la et al. 2015).

”Tiedon on liikuttava jouhevasti projektien eri osa- puolten ja ohjelmien välillä. Lisäksi kaikkien on saa- tava tieto oikeassa muodossa. Tämä onnistuu parhai- ten, jos hankkeen tiedonhallintakin suunniteltaisiin yhteistyössä suunnittelijoiden, rakentajien ja ylläpi- dosta vastaavien kanssa heti hankkeen alussa.”

OHJELMOINTIGURUNA 80-LUVULLA

Yrittäjyydestä on muotoutunut Halttulalle selkeä urapolku. Se on mahdollistanut keskittymisen niihin aihepiireihin, mitkä kiinnostavat eniten.

”Konsulttitalossa työskennellessäni oma osaami- salue oli kohdassa muu liiketoiminta, joten perus- timme vuosituhannen vaihteessa norjalaisten kolle- goiden kanssa yhteisen yrityksen, Vianova Systems Finlandin. Kaikilla yrityksen työntekijöillä oli oikeus omistaa firman osakkeita.”

Halttulan asiantuntemus ohjelmoinnista 1980-lu- vulla oli harvinaista rakennusalalla. Hän pääsi jo toi- sella vuosikurssilla töihin tielaboratorioon tehden myöhemmin Tielaitokselle ensimmäisiä mikrotieto- koneohjelmia ja myöhemmin Viatekille tiesuunnitte- luohjelmistoja.

Nykyinen yritys Topcon Technology Finland kes- kittyy Magnet-ohjelmistoperheen kehittämiseen.

Parhaillaan työn alla ja koekäytössä on sijaintitie- toon ja mobiilikäyttöön perustuva smart site -tuote, jolla pyritään hallitsemaan rakentamiseen liittyviä työtehtäviä. Sovelluksen avulla hanke voidaan jakaa tehtäviin, jotka voidaan osoittaa alihankkijalle ja val- voa tekemistä tätä kautta paremmin.

Sekä väitöskirja että yrittäjyys kuvastavat Halttu- lan elämäntapaa: sinnikkyys ja empaattisuus ovat ohjanneet joogaavaa toimitusjohtajaa ajatusmallil- ta toiselle. Kun auttaa muita menestymään, menes- tyy itsekin.

(12)

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000

55365760 5902

keskiarvo

50055200 5160

mediaani keskiarvo mediaani

Palkat 2017–2019, keskiarvo ja mediaani, sukupuolijakauma

Työn hallinta ja autonomia

2017 2018 2019

57826014 6251

52625456 5500 4716 4977 4856

4305 4634 4582

Voin työskennellä riittävän itsenäisesti

1 = täysin eri mieltä 2 = jokseenkin eri mieltä 3 = ei samaa eikä eri mieltä 4 = jokseenkin samaa mieltä 5 = täysin samaa mieltä

Koen pärjääväni työssäni

Tiedän, mitä minulta odotetaan työssäni

Voin vaikuttaa työtäni koskevien tavoitteiden asettamiseen

Voin keskittyä työhöni riittävästi Palkat ja ikä 2019, mediaani

10020

8070

5782

5041

5842

4750

3935

3750

53 50 42 36

52 43 31 29 ylin johto

johto ylempi keskijohto alempi keskijohto erittäin vaativat asiantuntijatehtävät vaativat asiantuntijatehtävät asiantuntijatehtävät toimihenkilö

4,4

4,3

4,1

3,9

3,6

(13)

TEKSTI: Henriikka Hellström

GRAAFIT: RILin palkkakyselyn pohjalta Susa Laine

RILin palkkakysely 2019:

Miesten ja naisten palkkaero kasvanut

Palkkakyselyyn vastanneiden kuukau­

siansioiden keskiarvo oli vuonna 2019 noin 5 900 euroa. Miesten mediaani­

palkka nousi, mutta naisten laski, joten miesten ja naisten mediaanipalkat ovat entistä kauempana toisistaan. Neljäsosa vastaajista on erittäin tyytyväisiä työhönsä – etenkin oma osaaminen ja työn autonomia rankataan arvoasteikolla korkealle.

SUOMEN Rakennusinsinöörien Liitto RILin palkka- kyselyn mukaan jäsenet tienaavat edellisvuoden ky- selyyn verrattuna noin kaksi prosenttia enemmän.

Loka–marraskuussa 2019 kaikkien vakituista koko- päivätyötä tekevien vastaajien kuukausiansioiden keskiarvo oli 5 902 euroa ja vuotta aiemmin 5 760 eu- roa kuukaudessa. Samaan aikaan mediaanipalkka laski 5 200 eurosta 5 160 euroon kuukaudessa. Vierei- sen sivun kuvasta näkyy, että mediaanipalkka ja -ikä korreloivat keskenään selvästi.

Vakituista kokopäivätyötä tekevien miesten ja naisten mediaanipalkassa on selvä ero. Asiantunti- jaroolissa miesten mediaanipalkka on 4 542 euroa ja naisten 4 250 euroa kuukaudessa. Keskijohdossa miesten mediaani sijoittuu 5 727 euroon ja naisten 5 455 euroon. Johtopaikoilla mediaanipalkkaero suu- renee entisestään: miehillä se on 8 854 euroa ja naisil- la 7 510 euroa kuukaudessa. Kaikkien vastaajien me- diaanipalkkoja vertailtaessa miehillä oli vuonna 2019 noin 20 prosenttia korkeampi ja vuonna 2018 noin 18 prosenttia korkeampi palkka kuin naisilla.

Myös kuukausiansioiden keskiarvopalkkoja ver- tailtaessa palkkaero on kasvanut miesten hyväksi edellisvuodesta. Vakituista kokopäivätyötä tekevien naisten ja miesten keskiarvopalkkojen ero oli viime vuonna noin 29 prosenttia ja vuonna 2018 noin 21 pro- senttia. Osittain ero selittyy sillä, että vastaajien jou- kossa oli enemmän pienipalkkaisempia naisia kuin edellis vuonna.

Kuukausipalkka sisältää peruspalkan lisäksi luon- toisetujen verotusarvon ja eräät kuukausittain mak- settavat muuttuvat palkan osat, kuten myyntiprovi- siot. Se ei kuitenkaan sisällä lomarahoja, ylityökorva- uksia eikä vuosibonuksia.

PALKANKOROTUS SUURIMMALLE OSALLE Palkka oli noussut kokopäivätöissä olevista vastaajista 70 prosentilla, pysynyt ennallaan 25 prosentilla ja las- kenut kahdella prosentilla. Vastaajista kolme prosent- tia ei osannut vastata kysymykseen. Vuotta aiemmin korotuksen sai lähes 80 prosenttia vastaajista.

Palkankorotuksen saaneista palkka nousi keski- määrin 378 euroa, mediaanin ollessa sama 200 euroa kuin edellisvuonna. Naisista palkankorotuksen sai 78 prosenttia vastaajista ja miehistä 67 prosenttia.

Yli puolet palkankorotuksista perustui yleiskoro- tukseen ja yli kolmannes henkilökohtaiseen menes- tykseen eli meriittiin. Uusi asema tai tehtävä saman työnantajan palveluksessa nosti palkkaa 15 prosen- tilla ja yrityskohtainen korotus 12 prosentilla. Työn vaativuuden arviointiin perustuvalla muutoksella palkankorotuksen sai 11 prosenttia vastaajista, kun

(14)

sillä ei edellisenä vuonna ollut suurtakaan merkitys- tä. Muita palkankorotukseen vaikuttavia tekijöitä oli- vat muun muassa siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen ja lisätutkinto tai -pätevyys.

Kokopäivätyössä käyvistä vastaajista 72 prosent- tia oli tulospalkkauksen piirissä, kun luku oli vuot- ta aiemmin prosenttiyksikön pienempi. Julkisen sek- torin tulospalkkioiden keskiarvo oli 2 523 euroa, joka on 84 euroa vähemmän kuin vuonna 2018. Yksityisel- lä sektorilla summa oli 9 971 euroa − noin 600 euroa edellisvuotta vähemmän. Mediaani oli julkisella 2 054 euroa ja yksityisellä 3 200 euroa.

LUOTTAMUS TYÖNANTAJAA KOHTAAN HYVÄ

Kyselyyn vastanneiden luottamus omaa työnantajaa kohtaan on hieman laskenut, mutta on kokonaisuu- dessaan korkealla. Lähes puolet kokee työpaikkan- sa tilanteen vakaaksi ja lähes 40 prosenttia melko va- kaaksi. Sen sijaan viisi prosenttia uskoo, että lomau- tukset ovat mahdollisia, kun luku oli vuotta aiemmin kaksi prosenttia. Myös irtisanomisia pidetään hie- man edellisvuotta todennäköisempänä.

Työmäärä on 47 prosentin mielestä ajoittain liian suuri ja 14 prosentilla jatkuvasti liian suuri. Samanai- kaisesti 35 prosenttia vastaajista pitää työmääräänsä sopivana. Edellisvuoteen verrattuna tilanne on aavis- tuksen parempi.

Suurin osa vastaajista tuntuu jaksavan töissä hy- vin. Työuupumuksen oireita (10, asteikolla 1….10) ei tunne lainkaan 15 prosenttia vastaajista. Vakavasta työuupumuksesta ei kyselyn mukaan kärsi kukaan, mutta asteikolla arvosanan 9 antaa vastaajista nel- jä prosenttia, kun lukema oli vuonna 2018 kaksi pro- senttia.

TYÖTYYTYVÄISYYS JA TYÖYHTEISÖN ARVOSTUS KORKEALLA

Tyytyväisyys omaan työhön on korkealla kaikilla, mutta etenkin johtotehtävissä työskentelevillä. Heis- tä 42 prosenttia on työhönsä erittäin tyytyväisiä ja 49

prosenttia melko tyytyväisiä. Keskijohdossa erittäin tyytyväisten osuus on 23 prosenttia, asiantuntijoilla 22 prosenttia ja kaikilla vastaajilla 25 prosenttia. Suu- rinta tyytymättömyyttä viriää keskijohdon keskuu- dessa, sillä heistä kolme prosenttia on työhönsä erit- täin tyytymättömiä ja 13 prosenttia melko tyytymät- tömiä.

Vastaajat kokevat voivansa työskennellä itsenäi- sesti ja pärjäävänsä työssään. Keskiarvo arvosana-as- teikolla 1…5 nousee lukemiin 4,3–4,4. Myös työnanta- jan odotukset koetaan selkeiksi, ja suurin osa kokee voivansa vaikuttaa hyvin omaa työtään koskevien ta- voitteiden asettamiseen.

Hyvä työyhteisö on suurimman osan mielestä voimavara, sillä minkään työyhteisöä koskevan ky- symyksen keskiarvo ei painu alle arvosanan 3,3 as- teikolla 1….5. Lähes kaikki − keskiarvo 4,6 − auttavat mielellään työtovereita onnistumaan omassa työteh- tävässään. Myös työilmapiiri saa arvosanan 4,1. Hei- koimman keskiarvon − 3,3 − saa tässä kategoriassa työtehtävien tasapuolinen jakautuminen.

Myös oma osaaminen koetaan vahvaksi ja sitä ha- lutaan kehittää. Lisäksi uusien tehtävien ja haastei- den vastaanottaminen koetaan mielekkääksi.

Esimiehien tuki on vahvaa. Heidän koetaan koh- televan alaisiaan oikeudenmukaisesti, ottavan huo- mioon työntekijöidensä ideoita ja tekevän perus- teltuja päätöksiä. Hieman petrattavaa on sen sijaan riittävässä palautteen antamisessa ja palkkauksessa sekä sen kannustavuudessa.

VASTAAJAT EDUSTAVAT HYVIN RILILÄISIÄ

Kysely lähetettiin kaikille RILin valmistuneille työi- käisille jäsenille. Se toteutettiin yhteistyössä Teknii- kan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan kyselyn kanssa. Vastaavanlainen selvitys on tehty vuodesta 2002 lähtien.

Vuoden 2019 palkkakyselyn vastausprosentti oli 25, joista miehiä oli 74 prosenttia ja naisia 26 prosenttia.

Miesten keski-ikä oli keskimäärin 44 vuotta ja naisten

(15)

40 vuotta. Vastaajista 80 prosenttia työskenteli yksi- tyisellä sektorilla ja 20 prosenttia julkisella sektoril- la, mukaan lukien yliopistot ja ammattikorkeakoulut.

Työsuhteista oli vakituisia 98 prosenttia ja määräai- kaisia kaksi prosenttia.

Vastaajat edustavat melko tasaisesti eri ikäisiä RILin jäseniä. Aktiivisemmin vastasivat 30–39-vuo- tiaat. Työnantajan sektorin mukaan vastauksia tuli eniten suunnittelualalta ja teollisuudesta sekä työ- tehtävien perusteella suunnittelun, projektitoimin- nan ja strategisen suunnittelun sekä johtamisen pa- rissa työskenteleviltä. Toimiaseman mukaan innok-

kaimpia vastaamaan olivat ylemmässä keskijohdos- sa, asiantuntijatehtävissä tai vaativissa asiantuntija- tehtävissä toimivat jäsenet.

Suurin osa eli reilu kolmannes työskenteli yli tu- hannen hengen yrityksissä, vajaa viidennes yli 500 hengen yrityksissä ja reilu kymmenen prosenttia yli 250 hengen tai yli 3 000 hengen yrityksissä.

1%

2%

3%

1%

5%

39%

48%

en osaa sanoa irtisanomiset ovat todennäköisiä irtisanomiset ovat mahdollisia lomautukset ovat todennäköisiä lomautukset ovat mahdollisia melko vakaa vakaa

Tilanne työpaikalla lähitulevaisuudessa yleisesti 2017 2018 2019

erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen

25%

63%

melko tyytymätön

9%

erittäin tyytymätön

1%

en osaa sanoa

2%

Tyytyväisyys

nykyiseen työhön

(16)

KOONNUT: Mari Rantamäki

Milloin on alan

tekoälyloikan aika?

Suunnittelu­ ja rakennusalan yrityksissä digitalisaatio on jo arkipäivää ja sillä on merkittävä rooli tiedon virtaamisen ja tiedon keräämisen tapojen edistämisessä.

Sen rinnalla robotiikka ja tekoäly tekevät vähitellen tuloaan ja rohkaisevia tuloksia kokeiluista on jo saatu. Suurimmat niistä saatavat hyödyt siintävät kuitenkin vielä tulevaisuudessa.

(17)

Kysyimme kuuden suunnittelu- ja ra- kentamisalan yrityksen edustajalta seuraavat kysymykset:

1

2

3

MITEN digitalisaatio, robotisaatio ja tekoäly muuttavat suunnittelua/ra- kentamista?

KUINKA paljon käytätte jo nyt digi- talisaatiota/tekoälyä/robotisaatiota suunnittelussa/rakentamisessa?

MITEN näette tulevaisuuden, kasvaa- ko digitalisaation, robotisaation ja te- koälyn käytön osuus? Mitkä ovat hyö- dyt, onko riskejä?

VESA Järvinen

Toimialajohtaja, A-Insinöörit

Ohjelmistojen ja tiedonsiirron kehittymisen myötä vaihtoehtoisien ratkaisuiden tarkastelu suunnitte- luvaiheessa on monipuolistunut ja tehostunut. Myös suunnittelutiedon ja sen käsittelyyn osallistuvien ta- hojen määrä on lisääntynyt. Suunnitteluvaiheessa laadittu tieto ei enää jää vain suunnittelijalle, vaan se jatkaa elämäänsä läpi koko hankkeen elinkaaren ja- lostuen matkan varrella.

Tekoälyn kasvualustana toimivaa dataa hyödyntä- mällä suunnittelulla saadaan tuotettua lisäarvoa asi- akkaalle ja muille sidosryhmille. Robotisaation hyö- dyt suunnittelija pääsee hyödyntämään valmistus- tekniikoiden kehittymisen myötä sen lisäksi, että ro- botisaatio tulee muuttamaan tapaa kerätä työmaalta dataa ja analysoida sitä.

Teknologiaosaamisen lisäksi panostamme tekoä- ly-ymmärryksen lisäämiseen liiketoimintajohdossa.

Viime vuonna A-Insinöörit valittiin teknologiateolli- suuden yhteydessä toimivaan Suomen tekoälykiih- dyttämöön, jossa mukana olevat edelläkävijäyrityk- set auttavat toisiaan entistä kovempaan vauhtiin te- koälyn ymmärtämisessä ja uusien liiketoimintamah- dollisuuksien tunnistamisessa.

Algoritmiavusteinen suunnittelu on osoittanut te- koälyn potentiaalin, ja sen osaaminen on viime vuo- sina laajentunut A-Insinööreillä voimakkaasti. Par- haillaan pilotoimme koneoppimisen sovellutuksia.

Seuraavassa aallossa olemme siirtymässä itseoppi- vien algoritmien laajempaan hyödyntämiseen.

Tekoäly jatkaa vahvaa tulemistaan alalle syventäen samalla koneiden ja ihmisen vuorovaikutusta.

Ihmisten mukaan saaminen on keskeisiä haas- teita tässä muutoksessa. Vaadittavat taidot tulevai- suuden työelämässä poikkeavat menneisyydestä. In- sinööreillä etuna on vahva tekninen osaaminen, jon- ka merkitys kasvaa entisestään.

(18)

MAURI Laasonen

Kehityspäällikkö,

Sweco Rakennetekniikka Oy Digitalisaatio lisää suunnittelun tarvetta, koska jatkossa suunnittelun tuottamaa tie- toa pystytään hyödyntämään tehokkaasti.

Myös käytettävissä olevan lähtötiedon mää- rä kasvaa oleellisesti. Käytettyjen suunnit- teluympäristöjen tulee pystyä vastaamaan näihin haasteisiin.

Robottien vaikutus suunnittelutyöhön on tietosisällön lisäys ja vaatimus virheettö- myydestä. Tällöin erilaiset laadunvarmistus- metodit tulevat alalla nykyistä paljon tutum- miksi.

Sweco on kansainvälisesti tekoälyn johta- via hyödyntäjiä rakennusalalla. Käytössä on useita tekoälyä hyödyntäviä testiympäristö- jä. Käyttöönotto on vielä pilotointivaiheessa.

Useimmissa tapauksissa puutetta on riittä- vän laajasta ja laadukkaasta opetusdatasta.

Uskomme vahvasti, että tekoälyä voidaan hyödyntää suunnittelun apuna. Nopeimmin hyödyt ovat saavutettavissa tehtyjen tieto- mallien laadun parantamisesta. Toisena ta- voitteena on työntekijän opastaminen si- ten, että parhaat rakenneratkaisut saadaan suunnittelijoiden tietoon, jolloin suunnitte- lutyö tehostuu.  

Tekoälykehityksen riskinä on aikajänne, jolla hyödyntäminen voidaan laajentaa joka- päiväiseen käyttöön. Esimerkiksi opetusda- tan kerääminen on suunniteltava siten, että tietokanta soveltuu kyseisen ongelman rat- kaisuun tekoälyavusteisesti.

TOMAS Westerholm

Digijohtaja, Tietoa Finland Oy Suunnittelijat tulevat olemaan vielä pit- kään vastuullisen tekijän roolissa, mut- ta työvälineet, -tavat, -nopeus ja laatu tu- levat nousemaan entisestään, kun rutii- ninomaiset suoritteet automatisoituvat.

Kattavan hankevisiovaiheen tietomallin- tamisen lupaus saadaan lunastettua, kun jo alussa voidaan nopeasti ja kattavasti simuloida suuriakin hankevisioita taval- la, joka ei olisi mahdollista ilman saatavil- la olevaa laskentatehon ja tekoälyn yhdis- telmää.

Autamme projekteja onnistumaan entistä paremmin omassa työssään kouluttamal- la, konsultoimalla ja toteuttamalla osasuo- rituksia hakkeisiin, joita pääsuunnittelijat johtavat. Digitalisaatio on vahvasti läsnä koska tuotteemme syntyvät pitkälti ohjel- mistoja hyödyntämällä tai ovat itsessään ohjelmistoja. Robotisaatiossa dronet au- tomatisoivat fotogrammetriatyötämme ja jatkossa siinä auttavat esimerkiksi Boston Dynamicsin Spot-keilainrobottikoirat.

Hinta, laatu ja nopeus paranevat tekno- logioiden soveltamisen ja edelleen kehit- tymisen seurauksena. Uudet teknologiat tuovat mukanaan uudenlaisia virheiden tai jopa onnettomuuksien tilanteita, mut- ta niistä opitaan nopeasti. Suurin riski saattaa olla käänteinen liian hitaan omak- sumisen riski eli eri syistä maailma ot- taa teknologiat haltuun hitaammin kuin teknisesti olisi mahdollista ja sillä taval- la esim. keventävät ympäristörasitusta hi- taammin kuin teknisesti olisi mahdollista.

1

2

3

(19)

SAKARI Aaltonen

Head of Capability

Development, Construction and Production, YIT

Digitalisaatio tulee lähivuosina aiheutta- maan disruption, joka nostaa alan kan- nattavuuden uudelle tasolle. Vielä sellais- ta ei kuitenkaan näy tuottavuustilastois- sa. Osittain tämän vuoksi tieto virtaa osa- puolten välillä heikosti, eikä johtaminen perustu reaaliaikaiseen tilannekuvaan. Ta- kaisinkytkennät puuttuvat ja organisaati- oiden kyvykkyyden kehittyminen on vaa- timatonta.

Yhdistämällä laajasti eri datalähteitä, pys- tymme tuottamaan tekoälyllä arvoa orga- nisaatiolle. Tekoälyavusteinen rakentami- sen suorituskyvyn parantaminen ja enna- koitavuus on mielestäni yksi mielenkiin- toisimmista lyhyen aikavälin tutkimus- kohteista.

Robotiikan kehittyminen ei vielä juu- ri näy työmailla. Ohjelmistorobotteja hyö- dynnetään rakentamisen manuaalisiin tuki- ja taustaprosesseihin.

Olemme panostaneet toiminnan ja työ- kalujen yhdenmukaistamiseen, sujuvoitta- miseen ja tehostamiseen sekä data- ja ana- lytiikkakyvykkyyden kehittämiseen. Rat- kaisut eivät kuitenkaan vielä ulotu ketjun viimeisiin työntekijöihin asti.

Teknologian hyödyntäminen rakentami- sessa kasvaa varmasti. Suorat taloudelliset hyödyt tuottavuuden paranemisen myö- tä ovat ilmeisiä, mutta myös sekä asiakas- tyytyväisyys, työturvallisuus että loppu- tuotteen laatu tulee parantumaan merkit- tävästi.

ARI Törrönen

Projektipäällikkö, NCC

Älykiinteistöt sekä työmaa-aikana hyödyn- nettävät sensorit, edistynyt kuvantaminen ja käyttäjiltä saatu palautetieto ovat tuoneet uuden tietolähteen hyödynnettäväksi. Yh- distämällä tämä aineisto suunnittelu- ja tuo- tantovaiheessa tuotettuun tietoon, avautuu mielenkiintoisia mahdollisuuksia rakennuk- sen digitaalisen kaksosen muodossa.

Robotteja suomalaisilla työmailla on näh- ty tähän mennessä melko vähän, mutta tois- tuvia raskaita työvaiheita voisi olla mahdol- lista robotisoida osittain.

Hyödynnämme laajasti rakennuksen tieto- malleja (BIM) rakentamisen elinkaarella.

Olemme kehittäneet yhdessä asiakkai- demme kanssa MySchool-palvelun, jos- sa älykkään koulurakennuksen tietoja saa- daan hyödynnettäväksi opetuksessa. Olem- me aloittaneet älykiinteistöjen ja työmaa-ai- kaisten sensoreiden tuottaman datan hyö- dyntämistä.

Robotisaation osa-alueella olemme tes- tanneet työmaan siivousrobottia, jonka tes- teistä saimme positiivisia kokemuksia. Teko- älyn osalta olemme testanneet mm. potenti- aalisten riskiprojektien tunnistamista pro- jektien eri vaiheissa.

Erityisesti robotisaation ja tekoälyn käyttö kasvanee merkittävästi. Digitalisaation hyö- dyntäminen on yksi merkittävistä kehitys- alueistamme.

Riskeinä esim. ohjelmistorobotiikassa voi- daan nähdä osaamisen häviäminen. Pelkäs- tään digitaalisten työkalujen kautta tapahtu- va rakennustyömaan johtaminen voi myös johtaa vääristyneeseen tilannekuvaan – fyy- sistä työmaalla kiertämistä ei pidä unohtaa.

(20)

MIRO Ristimäki

TkT, Kehityspäällikkö, Skanska Digitalisaatio tuo mukanaan edellytykset tehokkuuteen ja tuottavuuden parantami- seen. Tietoa luodaan suunnittelun ja tuo- tannon eri vaiheissa. Tietoa voidaan hyö- dyntää automatisoimaan prosesseja (ro- botisaatio) sekä tekemään kattavia ana- lyysejä päätöksentekoa varten (koneop- piminen ja tekoäly). Tiedon eheys, raken- ne ja laatu ovat kuitenkin digitalisaation edellytyksiä.

Tietoa digitoidaan vielä paljon ja luodaan alustaa joka mahdollistaa skaalautuvan digitalisaation hyödyn tulevaisuudessa.

Esim. tietomallintaminen on osa jokapäi- väistä arkea, mutta tiedon laadussa on vie- lä osittain puutteita. Ohjelmistorobotiik- kaa käytetään erilaisissa hallinnollisissa työsuorituksissa ja tekoälyn alkeita ko- keillaan monipuolisesti.

Digitaaliset sovellukset ja toimintatavat kasvavat nopeasti. On tärkeää hyödyn- tää teknologiaa toiminnallisuuden näkö- kulmasta ja kriittisesti arvioida sen liike- toiminnalle tuottama arvo. Jos haluamme aidosti saada robotiikkaa, automatisaatio- ta ja tekoälyä käyttöön, alan on yhteises- ti laitettava tietorakenteet kuntoon raken- netun ympäristön eri vaiheita palvelevak- si, jolloin tiedon virtaus luo tehokkuutta.

Kriittistä on saada koko ala mukaan täl- le matkalle lisäämällä koulutusta ja osaa- mista ja yksinkertaistaa viestintää digita- lisaation suhteen.

1

2

3

MITEN digitalisaatio, robo- tisaatio ja tekoäly muuttavat suunnittelua/rakentamista?

KUINKA paljon käytätte jo nyt digitalisaatiota/tekoälyä/roboti- saatiota suunnittelussa/raken- tamisessa?

MITEN näette tulevaisuuden, kasvaako digitalisaation, ro- botisaation ja tekoälyn käytön osuus? Mitkä ovat hyödyt, onko riskejä?

LUE PIDEMPI versio jutusta osoitteesta rakennustekniikkalehti.fi!

(21)

RATAINFRATIEDON KEHITTÄMINEN – KOHTI TULOSTEN SADONKORJUUTA

Väylävirastossa on panostettu viime vuosi- na merkittävästi ratainfratiedon systemati- sointiin ja hallintaan. Kehitystyötä on edis- tetty Raid-e-nimisessä hankkeessa, jonka tavoitteena on ollut ottaa ratainfratieto vi- raston haltuun sekä luoda uusia työkaluja kunnossapitokirjausten ja toimenpiteiden ohjelmoinnin tueksi.

Raid-e-kehityshankkeessa on tartuttu tie- donhallinnan systemaattisuuden haastee- seen. Hankkeen yhtenä osana on kehitetty mobiilisovellus kunnossapidon toimenpide- tietojen keräämiseen. Sovellus mahdollistaa toimenpiteiden reaaliaikaisen kirjaamisen työkohteessa suoraan tilaajan ylläpitämään ratainfran “master-tietojärjestelmään”. Tämä on merkittävä toimintamallimuutos, joka va- pauttaa kunnossapitourakoitsijan ajankäyt- töä järkevämpään tekemiseen dokument- tien kirjoittamisen ja lähettelyn sijasta. Lisäk- si aikajänne tiedon tuottamisessa lyhenee ja laatu paranee oleellisesti, kun dokumentteja ei tarvitse enää tuottaa muistinvaraisesti.

Ajantasainen ratainfratieto kerättyine toi- menpidetietoineen on vasta hyödyntämisen lähtökohta ja peruspohja. Tieto toimii jat- kossa analytiikan, koneoppimisen ja algorit- mien raaka-aineena, joka johtaa hyötyihin ja varsinaiseen tulosten ulosmittaamiseen tie- toon perustuvassa päätöksenteossa.

Jo nyt on nähtävissä, että tietojärjestel- mä kunnossapitotietoineen mahdollistaa aidosti tehokkaamman omaisuuden- ja ta- loudenhallinnan, ennakoivien toimenpi- teiden suunnittelun sekä reaaliaikaisen ja luotettavan tilannekuvan muodostamisen omaisuuden tilasta. Rataomistaja kiittää,

omaisuus on paremmin hallinnassa ja tie- dämme tarkemmin mitä ja milloin meidän pitäisi tehdä sekä missä.

Palvelutuottajille järjestelmä tarjoaa jat- kossa avoimen rajapinnan kautta tietoa, jota he voivat hyödyntää esimerkiksi uu- sien älykkäiden algoritmien pohjautuvien tuotteidensa kehitystyössä. Tämä edesaut- taa varmasti myös vientitoiminnan kehittä- misessä.

Loppukäyttäjälle ja junaoperaattoreille tietojärjestelmän hyödyt heijastuvat väis- tämättä rataverkon toimintavarmuuden ja luotettavuuden paranemisena. Yhteiskun- tatasolla tiedon järjestelmällinen hyödyn- täminen luo pohjaa julkisen rahoituksen kohdentamiselle entistä tehokkaammin toimenpiteisiin ja kohteisiin, joilla aikaan- saadaan suurin mahdollinen hyöty liikkujil- le ja elinkeinoelämän kuljetustarpeille. Hie- man laajemmin ajateltuna, tämä parantaa osaltaan rautatieliikenteen kilpailukykyä suhteessa maantieliikenteeseen, joka taas vastaavasti edesauttaa ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamista.

Mitä enemmän asiaa ajattelee, sitä laa- jemmaksi hyötynäkökulma laajenee. Yksi asia on kuitenkin varma: ilman tietojärjes- telmiä, toimintamallimuutoksia sekä roh- keaa ja systemaattista kehittämistä analy- tiikan ja koneoppimisen piirissä laajemmat hyödyt jäävät piiloon ja saamatta. Edes- sämme on mielenkiintoinen ratainfratie- don tulevaisuus ja tulosten satoisa puinti- kausi.

VIERAS

TkT ARI­PEKKA MANNINEN Kehittämispäällikkö, Väylä

(22)

TEKSTI: Henriikka Hellström KUVA: tila2030.fi

Tila 2030 ­materiaali testissä Mikkelissä

­ Yläkoululaiset visioivat kirjastoa

Tila 2030 ­kokonaisuus avaa näkökulmia koululaisille rakennettuun ympäristöön.

Ensimmäiset kokemukset ovat rohkai­

sevia. Mikkelin Urheilupuiston koulussa 9.­luokkalaiset tekivät pienoismalleja, videoita, piirustuksia ja diasarjoja liittyen tulevaisuuden kirjaston rakentamiseen.

OTAVA Oppimisen Palvelut toteutti yhdessä Suo- men Rakennusinsinöörien Liitto RILin ja kahdeksan muun alan järjestön kanssa yläkouluille suunnatun Tila 2030 -oppimiskokonaisuuden. Materiaali otet- tiin ensimmäiseksi käyttöön Mikkelin Urheilupuis- ton koulussa syksyllä 2019. Projektiin osallistui yksi 9.-luokka, joka jaettiin viiteen ryhmään.

”Ryhmien lopputulokset olivat erittäin hyviä ja ko- konaisuus oli itsellekin opettavainen niin opetusta- van kuin rakentamisalan näkökulmasta”, Mikko Sii- tonen, 9. luokan luokanohjaaja sekä historian ja yh- teiskuntaopin opettaja kertoo.

Siitosen lisäksi yhteensä 5–6 päivää kestäneeseen hankkeeseen osallistuivat myös matematiikan, eng- lannin, maantiedon ja biologian opettajat. Jokai- nen heistä käsitteli rakennetun ympäristön teemo- ja oman aihepiirinsä vinkkelistä. Esimerkiksi englan- nintunnilla keskityttiin sanastoon ja Siitosen omilla tunneilla koko Tila 2030 -oppimiskokonaisuuteen. Il- miöviikkoon sisältyi myös ekskursio kiinteistötek- niikkaan liittyen.

”Projektissa korostuivat vahvasti luovuus ja luovat ratkaisut – opiskelijat saivat toteuttaa itseään yhtä ai- kaa projektityöskentelyn oppien ohella. Samalla heil-

TILA 2030

on yläkoululaisille suun- nattu ILMAINEN oppimis- kokonaisuus, joka vie vii- kon mittaiselle oppimis- polulle rakennettuun ym- päristöön. Hankkeen on toteuttanut Otava Oppi- misen palvelut yhdessä yhdeksän alan järjestön kanssa, joista RIL toimi hankkeen käynnistäjänä.

WWW.TILA2030.FI

(23)

le avautui paremmin myös rakentamis- ja kiinteistö- alan ammatilliset vaihtoehdot. Nuoret ovat varmasti innostettavissa kiinteistö- ja rakentamisalalle.”

Tila 2030 -oppimiskokonaisuudesta voi toteut- taa joko kaikki osiot tai halutessaan vain yhden osa- alueen. Mikkelissä suosituimmaksi osoittautui ”Villit visiot”, jossa piti tehdä muun muassa ajatuskartta ra- kennetusta ympäristöstä sekä prosessikaavio tai ai- kajana rakennuksen elinkaaresta. Näiden ryhmien lopputyönä syntyi muun muassa kirjaston pohjapiir- rokset sekä paperinen malli.

ALAN VETOVOIMAISUUDEN LISÄÄMINEN TÄRKEÄÄ

Tilaisuuteen osallistui myös Rakennus- ja kiinteistö- palvelualan vetovoima ry:n asiamies, Janne Suntio.

Hän avasi osaltaan projektikokonaisuutta oppilaille.

Suntion mukaan pilottihanke onnistui ymmärret- tävien alkuhämmennysten jälkeen mallikkaasti.

”Oppilaiden loppuraportit ylittivät kaikki odo- tukset ja niitä saattoi pitää varsinaisina urotekoina.

Vaikka opiskelijat pärjäsivät lopulta hienosti, vastai- suudessa ilmiöoppimisessa on kuitenkin tuettava en- tistä paremmin opettajia, eri oppiaineiden ja raken- netun ympäristön välistä yhteyttä sekä yhteisopet- tajuutta.”

Vetovoiman tarkoituksena on parantaa raken- nus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoimaa ja arvostus- ta nuorten keskuudessa. Yhdistyksen jäseniä ovat ra- kennus- ja kiinteistöpalvelualan keskeiset järjestöt.

”Alan houkuttelevuuden lisääminen on RILille

ja kaikille alan järjestölle ensiarvoisen tärkeää. Tila 2030 -hanke tuo rakennetun ympäristön urapolku- ja tutuimmaksi koululaisille”, Suomen Rakennusin- sinöörien Liitto RILin toimitusjohtaja Miimu Airak- sinen sanoo.

Myös hankkeen käsikirjoituksen tehneet Otavan oppikirjailijat Mikko Korhonen ja Jukka Kohtamä- ki korostavat, että Tila 2030 vie koulun lähelle työelä- mää. Oppilaat pääsevät tutustumaan muun muas- sa kaupunkisuunnitteluun, arkkitehtuuriin sekä ra- kennusten ja tilojen suunnitteluun ja ylläpitoon. He voivat hyödyntää töissään halutessaan myös tekno- logiaa, kuten 3D-mallinnusta, 3D-tulostusta tai Mine- craft-peliä.

”Tavoitteena on, että yläkoululainen oivaltaa oppi- miskokonaisuuden myötä jotakin uutta tiedonhaus- ta, ongelmanratkaisusta ja yhteistoiminnasta.”

Tila 2030 -oppimiskokonaisuuden kärkenä on kes- tävä rakennettu ympäristö. Teemoissa käsitellään paitsi rakennusprosessin koko elinkaarta suunnit- telusta purkamiseen, mutta myös laajemmin ilmas- tonmuutoksen ja kestävän tulevaisuuden teemoja.

(24)

Näkyvät, helposti

muutettavat asiat

Pinnan alla olevat, todellista toimintaa ohjaavat

asiat Kulttuuri, arvot,

odotukset,

uskomukset, tabut, roolit, käytänteet, protokollat, perinteet Regulaatio:

säännöt, säädökset, lait, hallintomallit

Normit: tavoitteet,

ohjeistukset,

prosessit,

menettelytavat,

toimintatavat

(25)

Näkyvät, helposti

muutettavat asiat

Pinnan alla olevat, todellista toimintaa ohjaavat

asiat Kulttuuri, arvot,

odotukset,

uskomukset, tabut, roolit, käytänteet, protokollat, perinteet Regulaatio:

säännöt, säädökset, lait, hallintomallit

Normit: tavoitteet, ohjeistukset, prosessit, menettelytavat, toimintatavat

TEKSTI: Mari Rantamäki

KUVAT: Shutterstock, Kalle Vaismaa ja TIKARI-esiselvitys

Virtaavasta tiedosta

tuottavuutta

TIKARI eli Tiekartta infra­alan tuotta­

vuuteen on Tampereen yliopistossa toteutettu esiselvitys, jonka tavoitteena on löytää vastauksia infra­alan tuottavuuden haasteisiin ja uuden teknologian mahdol­

lisuuksiin tuottavuuden parantamisessa.

Esiselvityksen raportti ilmestyy kevään 2020 aikana.

ESISELVITYS rakentui seitsemästä työpaketista, joista kolme järjestettiin työpajamuotoisina. Tutki- musohjelma on rakennettu yhteistyöllä monialaises- ti niin, että mukana on asiantuntijoita tuotannon ja tutkimuksen sekä talouden, tiedonhallinnan ja joh- tamisen sekä infran ja rakennustekniikan aloilta.

Tampereen yliopiston infran digiprofessori ja TI- KARI-tutkimusryhmän johtaja Kalle Vaismaa se- littää, että esiselvityksessä haastattelujen ja kah- den työpajan tulosten perusteella aloitettiin erilais- ten polkujen luominen tiekartan pohjaksi. Työpajo- jen tuloksia kommentoitiin kolmannessa työpajassa, jonka jälkeen tiekartta luotiin. Se muodostuu konk- reettisista toimenpiteistä.

Esiselvityksen yhteydessä järjestettiin useita ryh- mähaastatteluita, joihin osallistui muun muassa mi- nisteriöiden, Väyläviraston, kaupunkien, suunnitte- lukonsulttien, rakentajien, kunnossapitäjien, työmai- den ja tilaajien edustajia.

Vaismaa on hyvillään siitä, että tahtotila on joka puolella hyvin vahva tuottavuuden kehittämisen Työn tuottavuutta

voidaan kehittää johtamalla pinnan alla olevia tekijöitä.

(26)

KALLE VAISMAA

työskentelee Tampe- reen yliopistossa inf- ra-alan digitalisaa- tioprofessorina. Hänen päämääränään on omalla tutkimuksellaan edistää tuottavuuden kasvua infra-alalla digi- talisaatiota hyödyntä- mällä: suunnittelussa, rakentamisessa ja kun- nossapidossa.

rella eli suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa luo pohjan kaikelle. Hän korostaa ajantasaisen tilan- nekuvan ja tietoon perustuvan päätöksenteon ole- van tärkeää. Tilannekuvaa pitäisi hyödyntää kaiken päätöksenteon pohjana niin investoinnissa, poliitti- sessa päätöksenteossa kuin rakentamisen elinkaaren eri vaiheissa.

Tiedon virtaamisen kannalta on oleellista määri- tellä tarvittava tieto ja sen käyttötarkoitus, talletus- paikka, tiedon omistaja sekä tahot, joilla on pääsy tie- toon. Mitä paremmat lähtötiedot ovat, sitä parem- min pystytään suunnittelemaan, aikatauluttamaan ja laskemaan kustannuksia.

Vaismaa korostaa hankinnalla olevan suuri roo- li siinä, miten digitalisaatio pääsee valtaamaan alaa.

Tämän vuoksi tilaajilla täytyisi olla yhdenmukaiset käytännöt hankinnassa ja määritelty vaatimustaso eri kokoisiin hankkeisiin. Se helpottaisi suunnittelu- yrityksiä, urakoitsijoita ja kunnossapitäjiä.

”Nyt saman tilaajan henkilöt saattavat hankkia eri tavalla”, hän täsmentää.

Vaismaa toteaa tiedon virtaamisen olevan erityi- sen tärkeää esimerkiksi allianssi- tai STk-hankkeissa, joissa on enemmän yhteistyötä suunnittelun, raken- tamisen, kunnossapidon välillä tavallista aikaisem- massa vaiheessa.

”Jos pelätään, että tietoa käytetään väärin ja sen laadusta tulee moitteita, sitä myös jaetaan vähem- män. Kun ollaan saman pöydän ääressä sopimassa asioista, tieto siirtyy paremmin, eli yhteistyö vaikut- taa tiedon kulkuun”, Vaismaa sanoo.

Professori korostaa myös prosessien merkitystä.

Työmaa- ja hankintaprosessit on saatava kuntoon, ennen kuin digitalisaatiosta saavutetaan kunnolla hyötyjä. Tuottavuuden parantamisessa suurin osa työstä täytyy tehdä ihmisten kanssa ja pieni osa tek- nologian kanssa.

”Prosessit ja menettelytavat täytyy saada kuntoon ennen kuin teknologiasta saadaan täysimääräisesti apua. Tämä näyttäytyi vahvasti myös selvityksen tu- loksissa”.

suhteen. Digitalisaation täytyy saada läpäisemään koko rakentamisen elinkaari niin, että se työkaluna edesauttaa ja mahdollistaa tuottavuutta ja sujuvoit- taa arkea.

Monisyinen aihe oli yksi selvityksen haasteista.

”Esiselvityksessä ei saa raapaistua kuin pintaa. Sen kautta löytyvät ne teemat, joita pitää tutkimuksella syventää.”

TUOTTAVUUDEN NELJÄ TEKIJÄÄ

Infra-alan valjastamaton potentiaali voidaan esiselvi- tyksen mukaan jakaa neljään eri teemaan, joita läh- detään jalostamaan valmisteilla olevassa 3–4-vuoti- sessa tutkimusohjelmassa. Vaismaa toteaa kokonais- kuvan luomisen olevan infran rakentamiselle, ylläpi- dolle, alan kehitykselle ja digitalisaation edistykselle todella oleellista.

Hän muistuttaa teknologian olevan vain tuotta- vuuden työkalu.

”Ensin kaiken muun pitää toimia, että teknologias- ta on hyötyä.”

Tieto, tiedon laatu ja tiedon virtaaminen elinkaa-

(27)

Koulutuksella ja osaamisella on merkittävä rooli kaikilla asteilla perusopetuksesta korkea-asteelle ja edelleen täydennyskoulutukseen. Osaamista on lisät- tävä suunnittelussa ja rakentamisessa, mutta erityi- sesti tilaajapuolella, jossa Vaismaan mukaan on tällä hetkellä kapein osaaminen.

Monisyinen aihe oli yksi selvityksen haasteista.

”Esiselvityksessä ei saa raapaistua kuin pintaa. Sen kautta löytyvät ne teemat, joita pitää tutkimuksella syventää”, Vaismaa toteaa.

TUOTTAVUUS LÄHTEE IHMISISTÄ

Infra-alan tuottavuus on sidoksissa laajasti yhteis- kuntaan, minkä vuoksi tuottavuuden käsitettä pi- täisi pohtia lisää. Jos infraa rakennetaan ympäris- tön näkökulmasta tuottavasti, voiko rakentaminen silloin maksaa enemmän? Entä miten infran tuotta- vuus lasketaan? Jos uusi infraosuus tuo elinkeinoelä-

mälle merkittävän tuoton, pitäisikö siihen investoi- da, vaikka henkilöliikennemäärät osuudella olisivat- kin pienet?

Tuottavuus käsitteenä pitäisi pilkkoa osiin, jotta voitaisiin selvittää, mistä se koostuu. Tuottavuudel- le ei vielä ole olemassa selkeitä mittareita, mutta ai- heesta työstetään parhaillaan väitöskirjaa Tampe- reen yliopistolle.

”Kun esitetään kuolleen miehen sydänkäyrää alan tuottavuudesta, pitäisi tarkastella paremmin syitä sen taustalla ja selvittää, onko ylipäätään mitattu oi- keita asioita.”

Vaismaa nostaa yhdeksi tuottavuuden ongelmaksi myös asenteet ja toimintamallit.

”Tiettyä hukkaa sallitaan aika paljon. Hukkaan vaikuttaa esimerkiksi se, etteivät rajapinnat ole avoi- mia.”

Tuottavuuskehityksen kukoistaminen syntyy henkilöstötuottavuuden komponenteista töiden organisoinnin ja henkilöstötuottavuuden johtamisen avulla.

(28)

TEKSTI: TkT Heikki Liimatainen

LIIKENTEEN PÄÄSTÖVÄHENNYKSET – KAIKKI KEINOT KÄYTTÖÖN

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan

voimakkaita toimenpiteitä kaikilla sektoreilla. Liikenne aiheuttaa noin 40 prosenttia taakanjakosektorin ja noin 30 prosenttia kotitalouksien päästöistä. Hallitusoh­

jelman mukaan liikenteen päästövähennystarve on vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä päästöjen puolittaminen. Sitä pidetään askeleena kohti hiiletöntä liikennettä.

TAVOITTEEN mukaan liiken- teen päästöjen tulisi vuonna 2030 olla 5,3 Mt pienemmät kuin vuo- den 2018 päästöt 11,7 Mt. Keinoik- si on tunnistettu kolme kokonai- suutta: fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla käyttö- voimilla, ajoneuvojen energiate- hokkuuden parantaminen ja lii- kennejärjestelmän tehokkuuden parantaminen. Samalla tulee pi- tää huolta sosiaalisesta oikeuden- mukaisuudesta ja liikenneköy- hyyden estämisestä.

Liikenneköyhyydeksi voidaan kutsua ilmiötä, jossa ihmisellä ei ole mahdollisuutta liikkua koh- tuullisella vaivalla, kohtuullisilla kustannuksilla ja kohtuullisessa ajassa paikkoihin, joissa on mah- dollista hoitaa päivittäin välttä- mättömät asiat.

Liikenneturvallisuuden nollavi- sio on liikenneköyhyyden ja pääs- töjen vähentämisen ohella edel- leen yksi liikennejärjestelmän ke- hittämisen tärkeimpiä tavoitteita.

Näiden kolmen tavoitteen edistä- minen samanaikaisesti on mah- dollista liikennejärjestelmätason toimenpiteillä, jolloin maankäy- tön, asumisen ja liikenteen (MAL) vuorovaikutus nousee keskeisek- si asiaksi.

Päästövähennysten näkökul- masta MAL on kokonaisuudes- saan tärkeä, koska henkilöliiken- teen päästöistä kaksi kolmasosaa aiheutuu alle 50 kilometrin mittai- sista matkoista asuinympäristös- sä. Näillä matkoilla pitäisi saada ai- kaan vähintään 30 prosentin kasvu kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliiken- teen kulkutapaosuuksissa.

YHDYSKUNTARAKENNE MÄÄRITTÄÄ HENKILÖ- AUTON TARPEEN

Henkilöliikennesuoritteen määrä ja jakauma riippuu voimakkaasti asuinympäristöstä ja sen tarjoa- masta liikennejärjestelmästä. Kes- kimatkat ja siten liikenteen ko- konaissuoritteet ovat suurimmat

HEIKKI

LIIMATAINEN

toimii uudistuvan lii- kenteen tenure track -professorina ja Liiken- teen tutkimuskeskus Vernen johtajana Tam- pereen yliopistossa.

(29)

yhdyskuntarakenteen vyöhykkeil- lä, joissa maankäyttö on yksipuo- lista ja joukkoliikenteen palveluta- so heikko. Käytännössä tämä tar- koittaa alueita autovyöhykkeel- lä ja vyöhykkeiden ulkopuolisella haja-asutusalueella (kuva).

Yhdyskuntarakenne vaikuttaa voimakkaasti myös kulkumuo- tojakaumaan. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta autovyöhyk- keellä asuvan henkilön vuosittai- nen matkustussuorite henkilöau- tolla on usein yli 3 000 henkilöki- lometriä suurempi kuin intensii- visen joukkoliikenteen vyöhyk- keellä asuvan henkilön, kotitalou- den tyypistä riippumatta.

Maankäytön tiiveys vaikuttaa hämmästyttävän luonnonlain- omaisesti autonomistukseen, ku- ten Suomen ympäristökeskuksen tutkija Ville Helminen ja kumppa- nit osoittivat BEMINE-projektin analyysissään Helsingin seudulla.

Sen mukaan tiiveyden saavuttaes-

sa 25 asukasta ja työpaikkaa heh- taarilla, autottomia ja moniautolli- sia talouksia on molempia 25 pro- senttia ja yhden auton talouksia 50 prosenttia kotitalouksista.

Tiiveyden kasvaessa 50 asuk- kaaseen ja työpaikkaan hehtaaril- la autottomien talouksien osuus nousee suurimmaksi. Yli sadan asukkaan ja työpaikan hehtaa- rilla tiiveydellä osuudet vakiintu- vat siten, että autottomia on 60–

65 prosenttia, yhden auton talouk- sia 30–35 prosenttia ja moniautoi- sia talouksia 5–8 prosenttia kotita- louksista. Maankäytön pitäisikin siis olla monipuolista, tiivistä ja korkealaatuisen joukkoliikenteen mahdollistavaa.

JOUKKOLIIKENTEEN EDISTÄMISESSÄ HUOMIO MATKA-AIKASUHTEESEEN Toinen MAL-kokonaisuuteen liit- tyvä luonnonlaki on kulkumuo- tojakauman riippuvuus matka-ai-

kasuhteesta joukkoliikenteen ja henkilöauton välillä. Valtakunnal- lisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan joukkoliikenteen olles- sa henkilöautoa selvästi nopeam- pi (matka-aikasuhde alle 0,8), jouk- koliikenteen osuus on 80 prosent- tia matkoista. Matka-aikasuhteen ollessa sama, myös kulkumuo- to-osuudet ovat tasan.

Jos matka-aika joukkoliiken- teellä venyy yli kaksinkertaiseksi autoon verrattuna, joukkoliiken- nettä käyttävät vain henkilöt, joil- la ei ole autoa käytettävissä. Mat- ka-aikasuhteeseen voi vaikuttaa joukkoliikennettä nopeuttamal- la ja henkilöautoilua hidastamal- la, kuten joukkoliikennekaduil- la ja -kaistoilla. Myös pysäköin- nin sijainti verrattuna lähimmän joukkoliikennepysäkin sijaintiin ja vuoroväliin on kriittinen teki- jä. Norjalaisen tutkimuksen mu- kaan pysäköintipaikan sijainti yli 50 metrin etäisyydellä kotiovelta

(30)

vaikuttaa merkittävästi kulku- tapajakaumaan asiointi- ja va- paa-ajanmatkoilla. Keskitettyyn pysäköintiin on myös helpompaa rakentaa valmius sähköautojen la- taukselle.

HENKILÖAUTOKANTA SÄHKÖISTYY

VÄÄJÄÄMÄTTÄ

Liikenteen päästöjen vähentämi- sen toinen suuri kokonaisuus on autojen energiatehokkuuden pa- rantaminen, mikä tarkoittaa käy- tännössä autojen sähköistämis-

tä. EU:ssa sovitut uusien autojen päästörajat, 95 g/km vuonna 2020, ja siitä edelleen 37,5 prosentin pa- rannus 2030 mennessä, edellyt- tävät laajamittaista täyssähkö- ja ladattavien hybridiautojen käyt- töönottoa.

Liikenteen tutkimuskeskus Vernen ja ETH Zurichin tutki- muksen mukaan kotilatausmah- dollisuuksien kehittäminen on sähköautojen kohtalonkysymys.

Nykyinen latausinfra mahdollis- taa sähköauton käytön 87 prosen- tissa henkilöautomatkoja, mutta

keskinopean kotilatauksen mah- dollistamana osuus nousee kym- menen prosenttiyksikköä.

Pikalatausverkosto pääteiden varsilla nostaa osuutta pari pro- senttiyksikköä, mutta ostos- ja työpaikkojen latausmahdollisuu- det vain puoli prosenttiyksikköä.

Uusien asuntojen rakentamises- sa keskinopean latauksen mah- dollistamisen pitäisikin olla stan- dardi ja vanhojen taloyhtiöiden latausmahdollisuuksien rakenta- mista on edelleen tuettava.

- 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000

Keskustan jalankulkuvyöhyke Keskustan reuna/intensiivinen joukkoliikenne Keskustan reuna/joukkoliikenne Keskustan reunavyöhyke Intensiivinen joukkoliikenne Alakeskuksen jalankulku Alakeskuksen jalankulku/intensiivinen joukkoliikenne Alakeskuksen jalankulku/joukkoliikenne Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Ei vyöhykkeellä Keskustan jalankulkuvyöhyke Keskustan reuna/intensiivinen joukkoliikenne Keskustan reuna/joukkoliikenne Keskustan reunavyöhyke Intensiivinen joukkoliikenne Alakeskuksen jalankulku Alakeskuksen jalankulku/intensiivinen joukkoliikenne Alakeskuksen jalankulku/joukkoliikenne Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Ei vyöhykkeellä Keskustan jalankulkuvyöhyke Keskustan reuna/intensiivinen joukkoliikenne Keskustan reuna/joukkoliikenne Keskustan reunavyöhyke Intensiivinen joukkoliikenne Alakeskuksen jalankulku Alakeskuksen jalankulku/intensiivinen joukkoliikenne Alakeskuksen jalankulku/joukkoliikenne Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Ei vyöhykkeellä

LAPSETON PARILAPSIPERHEYKSINASUVAT

auto kävely linja-auto muu pyörä raide >100km auto >100km lentokone

>100km linja-auto >100km muu >100km raide ulko auto ulko laiva ulko lentokone ulko linja-auto ulko raide

Matkustussuorite per henkilö kulkumuodoittain perhetyypin ja asuinalueen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeen mukaan (Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016).

(31)

UUSIUTUVA DIESEL PÄÄSTÖVÄHENNYSTEN SÄÄTÖRUUVINA

Vaikka liikennejärjestelmän kehit- tämisessä ja autokannan sähköis- tämisessä onnistuttaisiin erin- omaisesti, ei liikenteen päästövä- hennystavoitteiden saavuttami- nen ole mahdollista ilman fossii- listen polttoaineiden korvaamista uusiutuvilla.

Voimassa olevan jakeluvelvoit- teen mukaan liikenteen energias- ta 30 prosenttia pitää olla uusiu- tuvaa vuonna 2030. Koska ben- siinille ei ole uusiutuvaa vaihto- ehtoa, uusiutuvan osuus dieselis- tä nousee korkeaksi. Taso riippuu liikennejärjestelmän ja autokan- nan muutoksen onnistumisesta.

Uusien henkilöautojen myynnis- sä dieselin osuus laskee jatkuvas- ti, joten kuorma-autojen merkitys korostuu.

KULJETUKSISSAKIN TARVITAAN KAIKKI KEINOT KÄYTTÖÖN

Kuorma-autokuljetukset muodos- tavat kolmanneksen päästöistä ja uusiutuvan dieselin käytön suuri tarve nostaa kuljetuskustannuk- sia. Energiatehokkuuden kehit- täminen onkin kuljetuksissa erit- täin tärkeää. Tyhjänä ajoa voidaan vähentää kuljetusyritysten ja -asi- akkaiden yhteistyöllä. Keskikuor- mat ovat nousseet 76 tonnin kuor- ma-autojen käyttöönoton myötä ja vuoden 2019 alusta sallitut 34,5 -metriset yhdistelmät mahdol- listavat kuormien kasvattamisen edelleen. Samalla on kuitenkin pi- dettävä huolta, että tiekuljetusten tehokkuuden paraneminen ei siir- rä kuljetuksia pois rautateiltä ja vesikuljetuksista.

EU asetti myös kuorma-autoil- le sitovan tavoitteen vähentää uu- sien autojen kulutusta 30 prosent-

tia vuosina 2019–2030. Tämä on mahdollista aerodynamiikan, ke- vytrakennemateriaalien ja sähkö- hybridimoottoreiden avulla. Ak- kusähkökuorma-autoillakin on mahdollisuuksia hoitaa jakelu- kuljetuksia, mutta raskailla yhdis- telmillä uusiutuvan dieselin ohel- la vaihtoehtona on vain nesteytet- ty biokaasu. Biokaasun tuotanto- potentiaaliksi on arvioitu noin 9 TWh, mikä sattuu olemaan sama kuin täysperävaunukuorma-auto- jen energiankulutus Suomessa.

Liikenteen päästövähennysta- voitteiden saavuttaminen on vielä teoreettisesti mahdollista, mutta edellyttää kaikkien keinojen täysi- määräistä käyttöönottoa – ja heti.

Erityisesti liikennejärjestelmäta- son toimenpiteisiin liittyy pitkä viive, joten päästötöntä, turval- lista ja oikeudenmukaista liiken- nettä edistävien päätösten aika on nyt.

(32)

TEKSTI JA KUVAT: Helena Åström

ILMASTONKESTÄVÄ KAUPUNKI JA NOUSEVA TULVARISKI

– KOKEMUKSIA JA AJATUKSIA TANSKASTA

Ilmastonmuutoksen myötä rankkasateiden ja niistä aiheutuvien vahinkojen voidaan odottaa lisääntyvän. Tiiviissä kaupunkirakenteessa, jossa on paljon vettä läpäisemättömiä pintoja, tulvavaara voi nousta moninkertaiseksi. Tämän vuoksi kaupunkisuunnittelussa on otettava huomioon rankkasateista aiheutuvat haasteet.

Tanskassa on viime vuosien aikana koettu monia merkittäviä rankkasateita. Monessa kunnassa tulvahallinnasta onkin määrätietoisesti tehty välttämätön osa kaupunki­

suunnittelua.

TANSKASSA on viime vuo- sien aikana koettu vahingoittavia rankkasateita, mikä on nostanut ilmastonkestävän kaupunkisuun- nittelun korkealle poliittisessa pri- orisoinnissa. Suurimmat tulvava- hingot koettiin Kööpenhaminas- sa heinäkuussa 2011, jolloin satoi paikoittain yli 100 mm parin tun- nin aikana. Korkein keski-intensi- teetti oli 3,1 mm / minuutti (10 mi- nuutin intervallilla) ja heinäkuun rankkasade olikin suurin mitattu sade vuoden 1955 jälkeen, jolloin systemaattiset sadannan mittauk- set aloitettiin Tanskassa.

Tulvavahingot olivat mittavat.

Kuolonuhreja oli yksi ja loukkaan- tumisia ja sairastumisia huomat- tava määrä. Kriittisen infrastruk- tuurin osalta raideliikenne koki suuria vahinkoja. Sekä juna- että metroliikenteessä oli pitkiä kat- koksia. Noin 10 000 taloutta koki

sähkökatkoksia ja Kööpenhami- nan keskustan kaukolämpöjär- jestelmä vahingoittui laajasti. Yk- sityisille maksettiin vakuutuskor- vauksia lopulta noin 6 miljardin tanskan kruunun edestä (yli 800 miljoonaa euroa). Kuva 1 esittelee tulvavahinkoja Kööpenhaminassa elokuussa 2014, jolloin koettiin pie- nempi rankkasade (vuorokausisa- danta yli 70 mm).

HULEVESIEN JA RANKKASATEIDEN HALLINTA

Tulvia syntyy, kun hulevesiver- koston kapasiteetti ylittyy. Tans- kassa hulevesijärjestelmä mitoite- taan minimissään toistuvuusajal- taan viiden vuoden sateelle. Hule- vesijärjestelmä on luotettava, kun sade pysyy mitoitetun sademää- rän rajoissa.

Rankkasateissa on kyse sii-

HELENA ÅSTRÖM

on väitellyt tohtoriksi Tanskan teknillisestä yliopistosta aiheenaan tulvahallinta ja ilmas- tonkestävä kaupunki- suunnittelu. Hänellä on 10 vuoden kokemus tulvahallinnan suunnit- telusta ja hän työsken- telee SCALGOssa Suo- men markkinakehittä- jänä.

(33)

tä, että vesimäärät ylittävät hule- vesiviemärin kapasiteetin ja täl- löin tulvavesiä virtaa hallitsemat- tomasti maastossa aiheuttaen va- hinkoja. Tanskassa hulevesien pal- velutasoon on lisätty ulottuvuus, jonka tarkoituksena on varmistaa tulvavesien hallittu käsittely kau- punkiympäristössä. Perinteisen hulevesijärjestelmän lisäksi kau- punkeihin suunnitellaan tulvara- kenteita (altaita, uoma, rumpuja ym.) joiden nimenomainen tarkoi- tus on estää tulvavahinkoja.

Tulvahallinnan tärkein tehtävä Tanskassa on minimoida tulvas- ta aiheutuvia vahinkoja mahdol- lisimman kustannustehokkaasti.

Tämä sisältää yleissuunnitteluta- solla seuraavat työvaiheet:

1. Tehdään arvio tulva-alueista ja tulvareiteistä erisuuruisilla sademäärillä, jolloin tunniste-

SCALGO Live

• Interaktiivinen sovellus val- takunnallisine analyysei- neen, jossa mallinnettu tul- vaesiintymisiä, valuma- alueita ja virtausreittejä

• Perustuu uraauurtavaan al- goritmitutkimukseen Århu- sin yliopiston tietotekniikan tiedekunnassa yhteistyössä Duken yliopiston kanssa (USA)

• Käytetään Tanskassa ske- naarioanalyyseihin eteen- kin strategisessa suunnitte- lussa ja hankkeiden yleis- suunnittelussa

• Alun perin kehitetty Tans- kan korkeusmalliin, jonka resoluutio on 40 sentti- metriä, yhteensä yli 250 miljardia korkeuspistettä.

• Hiljattain lanseerattu Suo- messa, jossa valtakunnalli- sen maastomallin resoluu- tion on 2 metriä

• Yli 6 000 käyttäjää Pohjois- maissa, eteenkin kunnissa, vesilaitoksissa ja konsultti- toimistoissa

Kuva 1. Tulva Kööpenhaminassa elokuussa 2014.

taan ns. kriittiset sademäärät, eli milloin tulvaesiintymiä on kohtuuttoman paljon.

2. Tehdään arvio mahdollisista taloudellisista tulvavahingois- ta ja osoitetaan merkittävät tulvariskialueet, joissa tulva- vesien reititystä ja varastoin- tia on muokattava tulvavahin- kojen vähentämiseksi.

3. Laaditaan tulvahallinnan yleis- suunnitelma, joka sisältää vält- tämättömien tulvarakenteiden alustavat sijainnit, mitoitukset ja kustannusarviot. Kustannus- tehokkuus arvioidaan kansan- taloudellisin menetelmin.

Ensimmäinen versio tulvahal- linnan yleissuunnitelmasta on laadittu kaikissa Tanskan kun- nissa vuonna 2013, ja jälkeenpäin

(34)

Kuva 2. Esimerkki tulvahallinnan yleissuunnitelmasta Tanskassa (Herlevn kunnan tulvahallintasuunnitelmasta). Tulvahallinnan suunnittelussa sijoitetaan rakenteita olemassa olevaan kaupun- kiympäristöön. Kyseisessä esimerkissä siniset viivat ovat tulva- reittejä (vesi virtaa tien päällä), vihreät viivat ovat ns. ”vihreitä teitä” jossa vettä viivytetään, sinisillä alueilla vettä varastoidaan, keltaisilla alueilla on huomioitu tulvariski, mutta tulvahallinta on yksityisen talonomistajan vastuulla, ja punainen viiva on hulevesiviemäri. © Orbicon

(35)

nut työkalu Tanskassa maastoon liittyvissä analyyseissä.

Tanskassa laadittujen tulvahal- lintasuunnitelmien eri työvaihei- ta ja SCALGO Liven käyttöä tulva- hallinnan yleissuunnittelussa on havainnollistettu esimerkinomai- sesti Varissuon valuma-alueella Turussa (Kuva 3).

SCALGO Live mallintaa tul- va-alueiden valuma-alueita ja vir- tausreittejä ja antaa näin ollen hy- vän yleiskuvan topografisista olo- suhteista, tulvavesien määräs- tä ja mahdollisista ongelma-alu- eista. Sovelluksessa sademäärää ja virtausreittien yksityiskohtai- suutta vaihdellaan liukusäätimel-

lä. Varissuon valuma-alue on esi- merkissä jaettu kolmeen osava- luma-alueeseen (Kuva 4). Kuvassa purkupisteet on merkitty punai- sella. Analyysissä on havainnollis- tettu suurimmat virtausreitit.

Nykyisten olosuhteiden kar- toituksen lisäksi tulvahallinnan yleissuunnittelussa pyritään si- joittamaan tulvarakenteita (tulva- vesien varastoimiseen, viivytyk- seen ja ohjaamiseen) vahinkojen minimoimiseksi. SCALGO Lives- sä rakenteiden sijoittaminen teh- dään maastonmuokkausten avul- la ja sovellus mallintaa rakentei- den vaikutusta tulvatilanteeseen.

Kuvassa 5 tulvarakenteita on Kuva 3. Varissuon valuma-alue (Turku). Tulva-alueiden

esiintyminen riippuu sademäärästä. Kuvassa näkyy pelkäs- tään tulva-alueet, jossa vesisyvyys on minimissään 15 cm.

Tulva-alueiden valuma-aluetiedot saadaan yksityiskohtaisesti esille (Watershed info).

suunnitelmia on muokattu ja tar- kennettu monessa kunnassa. Ku- vassa 2 esimerkki Herlevn kun- nan tulvahallinnan yleissuunni- telmasta (laadittu vuonna 2017).

TULVAHALLINTA YLEIS- SUUNNITTELUTASOLLA Tulvahallinnan suunnittelu pe- rustuu tarkkaan maastomal- liin, jossa vesien virtausreittejä ja maaston painaumia analysoidaan yksityiskohtaisesti. SCALGO Live on Århusin yliopistossa kehitet- ty muun muassa tulvahallintaan tarkoitettu it-sovellus, joka hyö- dyntää kansallista maastomallia.

Sovelluksesta on tullut vakiintu-

(36)

Kuva 4. SCALGO Live havainnollistaa tulvaesiintymät, valuma-alueet ja virtausreitit. Osavaluma-alueella 1 tulvan suuruus on 7 400 m3, 2 600 m3 alueella 2 ja 3 000 m3 alueella 3. Virtausreittien yksityiskohtia muunnellaan liuku- säätimen avulla. Kuvassa näytetään virtausreitit, joiden valuma-alue on minimi 0.5 ha.

Kuva 5. Varissuon valuma-alueella on pitkälti hyödynnetty olemassa olevia virtausreittejä, joihin on lisätty altaita tulvavesien varastoimiseen ja viivyttä- miseen.

Kuva 6. Esimerkki uoman profiilista.

SCALGO Livessä rakenteiden mitoituksia voidaan muokata profiilityökalun avulla ja maastomuokkauksen yhteenveto avustaa kustannusarvioiden laatimisessa.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Multiple factors are thought to lie behind this phenomenon (Strauss and Lieber 2009): 1) lack of a primary adenovirus attachment receptor on tumor cells in situ, 2) partly

In the electricity control room whose workers trade electric energy in an open energy market, the Nordic energy market posits important external factors on the structural

(1) A mathematical reason: The strain energy in the variational (weak) formulation includes second-order derivatives of the primary problem variable (deflection), which means that

Ilmoituksessa tarkoitettujen suolahapposäiliön sekä putkikanaalin perustusten vaa- timilta maa-alueilta on poistettava maa-aines, joka dioksiinien, furaanien sekä elo-

• “The definition of net zero energy and positive energy buildings would include indoor climate requirements, given that the risk of potential negative effects is higher for

• The primary energy demand, the renewable energy share and the associated GHG emissions of the reference buildings were calculated for each climate zone in two situations with

In the residential sector in Bulgaria, the selected cost-optimal nZEB solutions have additional annualised costs of new buildings by between -14.7% and 26.2%, higher than actual

(1995) ovat tutkineet lämpötilan ja kosteuspitoisuuden säätöä yhden huo- neen kokoisessa testiympäristössä sekä sumean logiikan että karkeiden joukkojen teo- rian (rough