Huittisten kansallispuku · DIGI

Huittisten hansallispuku

Tiinä

^Yuonna

Huittinen on

saanut oman virallistetun kansallispuvun. Pu-

ku ei ole

aivan

uusi

Yaån

sillä on jo

vuosien historia.

l9(X)-Iuyun alkupuolella

vallitsi

Suo- messa

suuri

kotiseutuinnostus. Tiimiin

innostuksen myötä sai moni

pitäjä oman kansallispukunsa.

Aili

Vaaramo (nyk. Nevalainen) lähetti

vuonna

1937 Helsingistä

kirjeen

enti- selle kotiseudulleen

Huittisten

Maata- lousnaisille tiedustellen mahdollisuutta

Huittisten puvun

kokoamisesta. Asian kannusteeksi

hän mainitsi

Punkalaitu- men, entisen kappeliseurakunnan, saa- neen oman pukunsa

jo

edellisenä vuon-

na.

Samalla

hän ilmoitti

voivansa vai-

kuttaa

hankkeen nopeaan toteutumi- seen.

Uusi puku voisi olla

käytössä jo kesän maatalousnäyttelyssä.

Maatalousnaiset käsittelivät asiaa heti seuraavassa kokouksessaan

ja

saivat-

kin

pikaisesti lähetettyä Muinaistieteel-

liselle toimikunnalle

löytämänsä kan-

kaanpalan. Pukuasia lähti

ripeästi eteenpäin.

Tyyni Vahter lähetti

parin

viikon kuluttua piirroksen

tulevasta puvusta

ja mainitsi

kirjeessään, että näytekangas

oli

kaunis

ja sopii

hyvin puvuksi. Pukukangas

kudottiin ja

pu-

ku ommeltiin ohjeen mukaan.

^Mui- naistieteellinen

toimikunta totesi

^tar-

kastettuaan puvun, että kangas

oli

^ku-

dottu palttinaksi eikä

pomsiksi kuten olisi pitänyt.

Sota katkaisi pukuinnostuksen Huit- tisista, olihan

nyt

paljon muuta ajatel- tavaa

ja

_tehtävdd

kuin

kansallispuku.

Uusi puvun valmistaminen alkoi vas-

ta

1960-luvun lopussa. Wetterhoffilla Hämeenlinnassa

kudotettiin

kangas 10

pukuun. Kankaasta ommeltiin

vain

muutama mallipuku vanhan

^mallin mukaiseksi.

Tällä kertaa ei

^Huittisten naiset pitäneet

puvun

väristä

ja

jopa kangas

mainittiin rumaksi. >Niin

ru-

maa or, että miniän rattaille

^saa

jäädä), oli tyttärien kommentti.

Syy

puvun

moittimiseen löytynee yleisestä

mielipiteestä, olihan näihin

^aikoihin

koko

maassa kansallispukujen suosio

alimmillaan. Yksinkertaisesti

kansal- lispuku ei

ollut

>muotia>.

Kymmenen vuotta pukuasia

oli

^syrjäs-

Sä,

välillä puku otettiin

esille puolesta

puhuen ja taas jätettiin

odottam aan otollisempia aikoja.

1970-luvun alussa

sai

pukuasia uut-

ta puhtia.

Vuorelmalta Lahdesta

tilat-

tiin

^langat

20-30 ^pukua

^varten. Lan- goista

kudottiin heti

kangas 10 puvul-

le. Huittisten pukua esiteltiin eri tilai-

suuksissa

ja yritettiin

tehdä sitä tunne- tuksi.

70-luvun puoliväliin

mennessä oli Suomessa

virinnyt uusi

kansallispuku-

innostus. Tämän

innostuksen myötä

tuli Huittisten

puvustakin

haluttu.

Pu-

ku herätti kaikkialla, jopa

vieraissakin pitäjissä, huomiota poikkeusellisen kau- neutensa vuoksi.

Vielä virallistamaton puku

lähetet-

tiin

¹⁹⁷⁹

perustetulle

Kansallispuku-

raadille

tarkistettavaksi.

Raati

tarkisti puvun vastaam aan paremmin kansan-

perinnettä. Jotta kansallispuku

olisi hyväksyttävä

pitää

sekä

kankaan

että

ompelutyön noudattaa tarkkaan

an- nettuja

ja

hyväksyttyjä kansanperintee- seen pohjautuvia

ohjeita. Aina

puvun kaavojen

kokoa

muutettaessa

on

säi- lytettävä puvun alkuperäinen ilme.

Huittisten puvun tarkistuksen ^yhtey- dessä

vaihdettiin leijonasolki

pieneen paljesolkeen, koska

ko.

pronssisolki on

peräisin varhaisemmalta ajalta

^kuin puku. Taskun koko

ja

muoto palautet-

tiin

muistuttamaan alkuperäistä

piir- rosta. Liivi on

virallistetussa puvussa kokonaan vuoritettu eikä siinä ole muo- tolaskoksia.

Liivin ilme on niukka

^ja siro, sekä takakappaleen

körttien

pitää olla lennokkaasti pystyssä. Liivistä pois-

tettiin ^napit, kiinnittiminä on nyt

ha- kaset

ja lehtiäiset. Paidan

kankaaksi sopii parhaiten

tiivis

puuvilla-, pellava-

tai

puolipellavapalttina,

eihän

ennen vanhaankaan

mitään löysiä

kankaita ole käytetty.

Nyt Huittisten saatua oma pukunsa voi

vain

toivoa,

että

se

miellyttää

huittis- laisia

ja,

että he haluavat tehdä oman

pukunsa tunnetuksi; näin

pukuasian parissa toimineet

kaikki

henkilöt saisi-

vat parhaan kiitoksen

vuosikymmeniä kestäneelle työlleen.

Kotiteoll isuusopettaj a

Elina Lind

rYleisohjeita

f n. Iq

10