Huittisten kaupungin palo- ja pelastustoimi · DIGI

Huittisten ^fuWungin

palo- ja pelastustoimi

Huittisten kaupungin palolaitoksen henkilöstö 1989.

Eturivi vas. Palomestari Jukka Ojala, palopäällikkö Pekka

khtinen,

palomestari Timo Koivunen, palomies Esko Siltanen, vs.

toi

mistovirkailija

Marja

Pakarinen.

Takarivi vas. Palomieheh Jukka

khtinen,

Veijo Brunnilla, Seppo Reunanen, Jorma Tirominen, Oiva Peltola, Pentti Yli-Mattila, Pauli Sarjomaa.

HISTORIAA

Suomessa talot

on

perinteisesti raken- nettu puusta. Historia tietiiäkin kertoa lu- kuisista tulipaloista,

jotka

ovat havitU- neet maan tasalle kokonaisia kaupunkeja.

Huittisten keskustan l-auttakylän tuhosi

tuli kirkon lähistoltä 23.

toukokuuta 1783,

tiillöin tuhoutui

mm. kellotapulin kattq kirkko sen sijaan säästyi. Palon jäl- keen taajamaa väljennettiin

ja

_rakennus- ten väliin

jäi

_{siten tilaa} palon leviämistä hidastaville puille. Tiron ajan sammutus- toimista ei ole jälkipolville jäänyt _tietoja.

Poyriälän kylän palo

ajoittui

vuodelle 1883

ja oli

omiaan jouduttamaan ^palo- kuntatoiminnan aloittamista. Huittisiin

perustettiin

vapaaehtoinen palokunta maaseutukuntien etunenässä 1884. Sa-

mana vuonna sattui myös tuhoisa Han- nulan palo Kirkonkylässä.

Suttilaan perustettiin myös palokunta

jo

vuonna 1888. Molemmat vapaaehtoi- set palokunnat toimivat edelleen tiinäkin

päivänä.

Mittavan

työrupeaman lähim-

mäisten

suojelemiseksi

tulen

tuhoilta ovat näissä palokunnissa toimineet hen-

kilöt

suorittaneet.

NYKYPÄTVÄ

Kaupungin palo-

ja

pelastustoimesta

vastaa pääosin palolaitos,

perustettu vuonna 197 6. Palolaitoksen päätoiminen henkilökunta kasitUa palopäällikön, ^kak- si palomestaria, kahdeksan palomieslå se-

kä toimistovirkailijan. Nuohouksen hoi- taa piirinuohoojat. Tällä hetkellä kohne nuohoojaa vastaa kaupungin alueella ole- vien hormien ja tulisijojen nuohouksesta.

Myös koneellisia

ilmanvaihtolaitoksia puhdistetaan määräajoin.

Etenkin isoja tulipaloja ja

onnetto- muuksia varten kaupunki on tehnyt sam- mutussopimuksen

Huittisten,

Suttilan,

Huhtamon,

Rekikosken

ja

Palojoen VPK:oiden kanssa.

Huittisten

VPK toimii

uudella ^paloa-

semalla samoissa tiloissa palolaitoksen kanssa.

Muut

sopimuspalokunnat toimi- vat nimiensä mukaan

kukin

omassa ky- lässään. Miehistömäärät ovat viime vuo- sina vähentyneet ajan hengen mukaises-

ti.

Huittisten

ja

Suttilan VPK:issa toimii

sen sijaan

nuoriso-osastot vilkkaasti.

Näistii nuorista jää osa vartuttuaan mu-

kaan palokunnan

miehistöön. Kerran saatu innostus palokuntatoimintaan ^ei hevin laannu, vaan

on

useasti kestiinyt koko elämän ajan jalona pyyteettömänä harrasteena, josta

on ollut

hyötyä koko yhteiskunnalle.

LAINSÄÄNÄNNÖSIii

Vuoden ¹⁹⁷ 6 alusta astui voimaan uu- distettu palo-

ja

pelastustointa koskeva

lainsäädäntö. Palontorjunnan

ohella myös pelastustoiminta

tuli

palokuntien vastuulle. Niinpä esim. räjähdysonnetto- muuden, öljyvahingon, sortuman, liiken- neonnettomuuden, kaasu-

tai

nestevuo t7

don, tulvan, rankkasateen tai näihin ver- rattavan onnettomuuden taikka luonnon tapahtuman johdosta uhrien pelastami- seksi ja aiheutuneiden vahinkojen taikka ilmenneen vaaran torjumiseksi tarpeelli- set toimenpiteet suoritetaan palotoimen viranomaisten toimesta.

Palokunta muodostaa myös ^pelastus- palvelun perusrungon. Eri viranomaisten suunnittelun koordinointi samoin kuin johtovastuu toimintatilanteissa kuuluu paloviranomaisille. Palotoimi osallistuu keskeisesti väestönsuojeluun. Edellä mai-

nittujen

hallinnollisten tehtiivien suorit- taminen

on viime

vuosina lisääntynyt huomattavasti

ja

sitoo siten palopäällys- tön työajasta suuren osan.

PAI.IONEHKAISYSTÄ

Nykyään rakentamisen valvonta on te- hokasta

ja

paloturvallisuusasiat otetaan

jo

rakennusvaiheessa huomioon mm. ^pa- loviranomainen tarkastaa

kaikki

raken- nusluvat. Pääsääntöisesti paloviranomai- nen on mukana rakennuksen käyttöönqt- totarkastuksessa.

Palotarkastuksia suoritetaan vanhoissa rakennuksissa erityisesti kohteissa, joissa henkilöitåi kokoontuu esim. koulut sekä hoito-

ja

huoltolaitokset. Näissä järjeste'

tiiän

myös henkilökunnalle paloturvalli- suusoppitunteja sekä käsisammuttimien käyttöharjoituksia.

Valistus- ja neuvontatoimintaa suorite- taan esim. käyttiimällä lehdistöä apuna kerrottaessa ajankohtaisista paloturvalli- suusasioista.

Kodin

palovaroittimen tår- keyttii on

pyritty

kaikin mahdollisin kei- noin tuomaan esille. Palovaroitin on vii- me vuosina pelastanut Suomessa lukuisia ihmisiä varmalta palokuolemalta, joita valitettavasti sattuu vielä lähes sata vuo- sittain. Hankkimalla palovaroitin jokai- seen kotiin tatä lukua pystytään huomat- tavasti pienentämään.

Suurharjoitus Varavankilassa -87 .

Pelastustyökurssi syksy -88 järjestäjä Huiffisten Palolaitos Vammalan alueen palokunnille.

Umpikorillinen kuorma-auto

oli

tulos- sa Mommolan suunnasta

ja

aikoi kään- tyä vasemmalle. Samanaikaisesti ^raskasta

polttoöljyä kuljettanut

perävaunullinen säiliöauto

ohitti.

^Molemmat ajoneuvot

suistuivat

vasemmalle

puolelle

tietii ojaan.

Onneksi paikanpäällä olleet lääkäri ja palomies taisivat tehfåvänsä.

Låiäkäri haki sammuttimen

ja

palonal- ku sammui. M. E. antoi rekan kuljettajal- le ensiavun. Ötjva valui maahan 6.000 l.

Palokunnalla

oli l0 tunnin työ.

Autot

nostettiin.

Säiliöauton

kuljettaja

louk- kaantui, toinen ei kaatunut.

Ikntatie

4L Vanhan Pappilan risteys l8

ih

HÄTyTYSToIMINNASTA

JA KATUSTOSTA

Palolaitos hälyte&iän vuosittain lähes puolitoistasataa kertaa erilaisiin onnetto-

muuksiin. Näistii

vajaa kolmasosa on enää tulipalotilanteita. Pelastustoiminta muodostaa suurimman osan hälytystilan- teista esim. liikenneonnettomuustilantei-

siin palokunta hälytetiiän

Huittisissa kymmeniä

kertoja

vuosittain. Lyhyesti sanoen palokunnan velvollisuus on aut- taa kaikissa onnettomuustilanteissa, jois- sa ihmishenki tai omaisuus on uhattuna.

Voidaan todeta, ettåi palokunnan pelas- tustoimintaa edellyttävät tilanteet johtu- vat useasti nykyajan teknologian käytös- tä. Tämä seikka on asettanut palokunnan meillä Huittisissakin uuteen tilanteeseen:

henkilöstöä on koulutettava

ja

_erikoiska-

lustoa

on

hankittava muuttuneita olo- suhteita vastaavaksi.

Palolaitoksen eräs päätehtiiviståi on ^hy-

vän hälytysvalmiuden

säilyttiiminen.

Ympärivuorokautisessa päivystyksessä paloasemalla

on

esimies

ja

kaksi palo- miestä. Paivittaiseen palveluohjelmaan sisältyy mm. oppitunteja

ja

harjoituksia.

Vapaapalokuntien kanssa pidetiiän yh- teisharjoituksia kuukausittain

ja

_{he saa-}

vat vuosittain keskimäärin

yhteensä kymmenen hälytystä, pääosin tulipaloti- lante isiin.

Tallitilojen pienuudesta johtuen ei uut- ta ajoneuvokalustoa ole voitu hankkia ja se

onkin

päässyt vanhenemaan. Uuden paloaseman valmistumisen myötåi ongel- ma voidaanpoistaa. Kesällä 1989 palolai- tos sai uuden ajanmukaisen säiliöauton, joka huomattavasti helpottaa sammutus-

toimintaa. Kaupungin suunnitelmissa on hankkia viiden vuoden sisällä pelastusau- to ja sammutusauto. Näiden hankintojen myötii kalusto saadaan vastaamaan nyky- ajan laajentuneita tarpeita.

TOIMITIIJOISTA

19. päivänä toukokuuta 1989 sisämi- nisteri Jarmo Rantanen

vihki

Huittisten uuden paloaseman. Kaupungin palo- ja pelastustoimelle

tuli

toimintatiloja Sam- puun yhteensä

yli

1300 m2. Ympäri kau- punkia sijoitettu kalusto saatiin kootuksi saman katon alle. Suojelutoimisto siirtyi myös kaupunginvirastosta uusiin tiloihin.

Kokoontumistilat mahdollistavat palo- kuntien yhteisharjoitusten pitiimisen pa- loasemalla, myös eri ryhmille esim. kou- lulaisille voidaan järjestiiä tiloissa opetus-

ta. Kaluston ja

välineiden huoltotilat ovat riittiivät. Miehistön majoitus- ja sosi-

aalitilat ovat väljät

ja

viihtyisät.

Lyhyesti sanoen Huittisten kaupungin palo-

ja

pelastustoimi

on

saanut käyt- töönsä riittiivät tilat toimintaansa varten.

Paloaseman yhteyteen on myös suunnit- teilla alueellisen koulutuspaikan rakenta-

minen

palosuojelunahaston avustuksen turvin.

Palopäällikkö Pekka lehtinen

Liimakulietuksen ojaansuistuminen Punkalaitumen pohjavesialueella 23.1L -78.

l9