Huittisten katrilli ja pransiisi · DIGI

Huittisten katrilli ^{ja pransiisi}

Perinteen harrastus on muotia: keräillän vanhojatavaroita, kunnostetaan huonekaluja, entisöidään torppia ja kokonaisia kartanoita. Lehdet ovat täynnä selostuksia ihmisten upeista aikaansaannoksista.

On

kuitenkin

yki

perinteenlaji, joka juurikaan ei ole ollut

"entisöinnin" kohteena: kansantanssi, Sammun Känki on nyt lähtenyt hakemaan iso- vanhempiensa jalanjälkiä.

Huittisista tunnetaan kaksi tanssia

katrilli

^{j^} pransiisi ,

jotka ovat mukana Tänhu- vakan 276 tanssin joukossa.

Thnhuvakka on erinomainen teos, mutta parhainkaan se- lostus ei riitä, ellei koskaan ole ndhnyt tanssia toteutet- tuna.

Mitä on

esimerkiksi pransiisin kertosdkeen "nil-

kutus"? Tekniikan voi oppia paperista,

mutta

_ryylia ei.

Huittislainen

Alli

Vaahtera on perinteen taitaja ^j a hänen

opastuksellaan Sammun kanki on aloittanut urakan.

Tärkoitus on dokumentoida tanssit videolle, silla jollei Sammun känki sitä ree, rans- sit ^j äävät paperitavaraksi.

Viime vuosisadan vaihteen miehet tietolähteinä

Huittisten tanssien säilymi- sestä saadaan kiittää viime vuosisadan vaihteen miehia.

Hämeenlinnalainen Emil Koskinen teki kansantanssi- en keruumatkan kesd.lla t 916

Huittisiin,

saatuaan tietää, että konstaapeli J. ^{F. Mal-} min, paikallisen pelimannin ohjelmistossa oli eräs katrilli.

Konstaapeli soitti, mutta ^ei osannut itse selostaa tanssia.

Emil Koskinen kertoo itse:

"Ensimmäisenä tehtä- vänä oli mennä konstaapeli J.F.Malmin luo, joka ^aikai- semmin oli

lfiettänrt

erään

katrillin nuotit SI(Y:lle. Ot- tamaan tanssista tarkem paa selkoa l?ihdin häntä Huittis-

ten kylään tapaam aan. Paäsin hänen puheilleen seuraavana rtta surukseni sain Palvana, mu

kuulla, ettei han itse osannut tanssia selittää. Sen sijaan ke-

hoitti han menemään Lautta- kylaan isäntä Kustaa Sahkon puheille, joka yllamainitun

"hypyr"

vielä

hprin

muis- taisi. L?ihdin sinne ^suoraa päätä ja muutaman tunnin

odotuksen jåilkeen

^sain hänet kdsiini. Sitten alkoi

"hellitteleminen". Kokonaista kaksi tuntia siihen ja tuskan

hiki ^alkoi jo kohota otsalleni.

Satuin sitten lopultakin pie- nen juonen avulla pääsemådn arkuuteen

kiinni

, ja silloin se alkoi. Meitä

oli

yhdessä tanssimassa isäntä ja emäntä, talon 2 tytartä, palvelustyttö

ja

renki ja joukon jatkona allekirjoittanut. Ja selvfiän

tuli

tanhustakin. Kustaa Sahkon puheista ^päättäen on tanssi aika vanha. Noin 50-60 vuotta takaperin hä- nen pienenä ollessaan oli se

Huittisissa yleinen, "katrillin"

nimellä kulkien."

(Katrillia ja

pransiisia etsimässä,

Emil

Koskisen

kertomus

kansantanssin keruumatkasta I 9 16, Pirkko

Liisa

Rausmaa, Kalevala- seuran vuosiki rja 57

,

¹⁹⁷⁷

s. L36)

Katrillia

"hypättiin"

yleisesti, mutta sen rinnalle

tuli

Pransiisi, vuosisadan vaihteen muotitanssi, joka

myös kuului

konstaapeli

Malmin

ohjelmistoon.

Tänssiohjeet Emil Koskinen Kustaa Sahho perheineen, Antti ja Raili Sahhon kohoelrnat. Edzssä istuuat Ernma ja l(ustaa Sahho. Ta- hana seisoaat uasemmaha: Maija Sahho (Laurik), Väinö Sahho. Hilda Sahho (Kuiho) ja Saima Sahho (Härkäk).

52

Huittisten Joulu 2005

olleet kansansoittimia. Ai-

noa

lyömäsoitin

on

ollut triangeli.

Yhteiskuntarakenne ^j a sen

muuttuminen ndlqnrät tans- sien historiassa. 1600-luvun lopulla elämä alkoi porvaril- listua

ja

aateliston merkirys

vfietä.

Varhaisemmissa tansseissa sosiaalinen arvo- järjestys oli ollut merkiftdvä.

Englannissa talonpoikien

ja

porvarien tanssien poh- jalta synryivät kontratanssit (contrå=västakkain) . Aikai- sempien, aateliston ja hovi-

en tanssien hienosteleminen, vaikeat hypyt ja askelkuviot väisryivät

ja tilalle

tulivat

juoksu- ja

kavelyaskeleet.

Ranskassa kontratansseja alettiin tanssia neliössä, jos- ta synryi nimitys quadrille

"katrilli" (nelio). Nimi ^yleis- ryi ja lopulta sitä kaytettiin erilaisista kontratansseista

kuviosta riippumatta. Tämä

Englannissa

^synrynyt,

Ranskan

kautta

muualle maailmalle levinnyt oli Suo- messakin I 80O-luvulla yleisin tanssimuoto.

Katrillin q'ypilliset

ra- kenneosat

ovat :

^vastuut,

karkelot, lapikaynnir, pai- kanvaihdot,

piirit,

^kattelyt

ja pujoffelut. Jokaisessa vuo- rossa

tiery

osa kertautuu samanlaisena. Huittisten katrillissa on 7 vuoroa ja se

kestää 5 minuuttia. ^Pransii-

sissa sen sijaan on 12 vuoroa

ja

kesto

on

L6 minuuttia.

Viipurin

katrillin kanssa se

on Thnhuvakan pisin tanssi.

Ei tietenkään edellyteffy, että tanssijat itse muistaisivat vuo- rojårjesryksen, paikalla oli yleensä tanssinj oht aja, ^j oka kuulutti vuorot. Thnssij oiden oli kuitenkin oltava selvillä, mitä kukin ^käsite merkitsi.

Fredrik Malmi ja hänen pojanpoikansa l{auko Malmi, Keijo Jaako- lan kokoelmat konstaapeli Fredrik Malmi (1865-1942) oli moni- toiminen mrn. kansansoinaja, Huinisten pahpäällikkö, Huittisten

ty ö u äe ny h dis ty hs e n s i h te e ri, I{auu ats an ^{m e} h i kis h o i taj i en y h dis ty k s en puheenj ohtaja ( Suur-Huittisten historia).

Emil Koskisen muistiinpanoista löytyy huittislaisen pransiisin ohjeet

Johdatus: ^Eli miten pranseesi oikein pitää ekstrafineerattaman.

Esipuhe:

Joll' jalat on, hän kirmatkoon ja hyppiköön kuin rotta!

myos nuotit vaarin ottakoon, ^ja tehköon täyttä totta.

sai puuseppä Fredrik Tuo- melta. (Tänhuvakka 1997 s.3L2). Pransiisi, franseesi,

oli pitka ja monivuoroinen

rakenneosiltaan

katrillia muistuttava vastakkaistans- si. Kansanomaista franseesia on tanssittu kuitenkin melko vfiän, eniten Länsi-Suomes- sa,

ja

tunnetuin niistä lienee Huittisten pransiisi.

Katrilli ja franseesi

-

muodin tuulia ulkomailta Tänssi ei ole koskaan tunte- nut eikä tunne nylcyäänkd.än

valtakunden rajoja. Vaikut- teet tulevat niin idästä kuin lännestdkin. Tänssikulttuu-

rin

nakokulmasta katsoen eurooppalaisuus

ei

tuflut meille EU:n myötä. Menue-

tit,

katrillit, franseesit, pol-

kat, valssit, jenkat, masurkat ovat lainatavaraa, me vain olemme tehneet niistä omat kotimaiset muunnoksemme.

Omilai ne ovat tulleet silloin, kun ne ovat saaneet kansan- luonteemme mukaiset sdyyt,

askeltamisryylin, temmorr, käsiotteet

jr..

Suomalaiset kansantanssit ovat iskutuk- seltaan selkeitä, useimmiten 2-jakoisia, askeleet matalia, eivät kuitenkaan laahaavia,

eika niissä ole akrobatiaa.

Musiikki on duurivoittosta, mikä antaa tanssille reippaan leiman. Suomen itäisten ja läntisten tanssien vdlilla on tietenkin selvi dt ercja. Täval- lisimpia soittimia ovat olleet

viulu,

klarinetti

ja

hanuri.

Rummut eivätka torvet ole

I :nen kappale

Ensiks mennään välistä läpitse edestakaisin, sitten naiset kättelee ja vihdoin koko parin kanssa päin yhteen

2:nen kappale Poika ylhäältä ensin.

3:mas kappale

Kolmia rinnan!- hei, kaks qftöä aliselle pojaalle Ja sitten välistä läpitse takasin.

4:1äs kappale

Naiset ylös, ja toisella kertaa pojaat ylös.

5:des kappale

Poika alhaalta ensiks, ottaa ylisen brtön oikiaan käteen kiinni ^kiertää kerran ympäri, ja sitte välistä läpitse takasin.

6:des kappale

Kaloppi, poika ylhäältä ensiks

7:mäs kappale

Prava paatna mu chteretspäät sa koffis tai Parin vahetus

B:sas kappale lso rinki

9:säs kappale Flikkain rinki

I O:nes kappale

Kättely, hei

-

morjens veikko

I I :s kappale

Tähti

-

kuin taivaalla loistaa

I 2tas kappale

Ravneenie

na

leva chaagom marc.

Huittisten Joulu 2005 53

Sarnrnun Kiinhi. Kuuassa aasemmaha: EIse Koshinen, I{aisa Lehtinen, Sirhha l{oumr,

Aii

Viitanen, Thpani Rouhha, Helena Rouhka, Mir- jaAaomähi, Salrne Toiaoh, Pauli Paukhu, Sirhha-Liisa Isonln, AlliVaahtera jaJariVirta.

Ja siinä on sitte kaksitoista kappaletta, eikä se parane vastaan mulisemista, minä

olen tämän kopian

^itse

kroohkinut erään franseesi- pojan kitjoituksesta, jonka han on neuvoksi kirjoittanut

armaalle silsullensa Huittisten Sammun Täkkulassa.

(

Kat- rillia ja pranseesia etsimässä s.

136-138)

Sammun känki

-

iuureva harrastuspiiri

Sammun känki sai nykyisen nimensä 1995, mutta juuret juontavat

jo

¹ 950-luvulle,

silla osa

harrastajista on tanssinut siitä

lfitien Alli

Vaahteran ohjaamissa ^eri ryhmissä. Ohjelmistossa on ollut perinteisiä suomalaisia kansantansseja mutta viime vuosina mukaan ovat tulleet allekirj oittaneen ohj aamina ulkomaiset kansantanssit,

kreikkalaiset, unkarilaiset, romanialaiset, bulgarialaiset, israelilaiset , venäläiset

jt.

, jotka

ovat piiri-, rivi-

ja ketjutanss eja, joissa paria

ei

tarvita. Sammun kanki

on

rekisteröimätön ryhmä ja nimestään huolimatta se

lausuu toimintansa

piiriin

tervetulleiksi

kaikki

Emil Koskis€r,. Kustaa Sahkon, Fredrik Malmin ja Fredrik

Tuomen

hengenheimolai- set perehtymään

niin

koti- maisiin kuin ulkomaisiinkin aarteisiin.

Airi Viitanen

Fredrik Tuomesta er onnistuttu löytämään henkilotietoja. Jos jol lain lukijoista on tietoa puuseppä Tuo- mesta, häntä pyydetään ottamaan yhteytlä toi m itu kseen ^.

Lähteet:

Tänhuvakka, 2,painos I 997

Pirkko-Liisa Rausmaa:

Katril ^I ia ja fransiisia etsimässä

I 977 Suurhuittisten historia Emil Koskisen kertomus kansantanssien

keruumatkasta

Kalevalaseuran vuosiki{ a 57

54

Huittisten Joulu 2005