Huittisten ensimmäinen romaaninkirjoittaja · DIGI

(1)

H uittiste n ^e nsimmöine n

rom&aninkirjoittaja

€wR&.*

rr.

lnnehiillantler

A en Fnllna,

beriittelse rf

lf ElsllELÄ'

åro,

J. C. FREIICKEI.L & SUN.

a949.

J' !V, l,illjae f&thg'

Ensimmäinen huittislaisen

kirjoittama

romaani.

Vedla Johanna Randelin

Suomen romaanitaide on tähän vuonna

v iettänyt I SO-vuotisj uhlaan sa, v aikka asiaan on julkisuudessa kiinnitetty hämmästyttä- vän vähän huomiota. Vuonna 1840 nimit- täin ilmestyi ensimmäinen Suomessa kirjoitettu romaani, Fredrika Wilhelmina ^Cars- tensin ruotsinkielinen

kirja

Murgrönan.

Mielenkiintoista on todeta, että tuonaikai-

sen ajattelutavan mukaan romaanien kirjoit- taminen oli "naisten työtä", runojen tekemi- nen taas "miesten työtä". Nykyäänhän asia taitaa olla pikemminkin päinvastoin. Vaik- ka huittislaiset ovat tunnetusti melko vähän harrastaneet kaunokirj al I i suuden tuottami s - t&, ensimmäinen huittislainen romaani ilmestyi jo kahdeksan vuotta edellä mainitun päänavaajan jälkeen. Huittisissa syntynyt porrnestarinrouva Vendla Johanna Rande-

lin,

syntyään Cumenius nimittäin julkaisi vuonna I 848 esikoisteoksensa, ruotsinkieli- sen 239-sivuisen romaanin

Den

fallna (Langennut).

Kirja

ilmestyi turkulaisen ^J.

W. Lilljan, kustantamana Aura- nimisessä kirjasarjassa. Kuten yleensä muutkin tuon ajan romaanit, Den fallna on romanttinen ja tunneasioita pohtiva.

Kirjan

päähenkilöt elävät vain tunteistaan, arkipäivän tapahtu- mia ei juuri käsitellä. Onnellinen avioliitto on kirjan mukaan pääasia elämässä. Kirjan naiset kuvataan miehen itsekkyyden uhreik- si.

Viisi vuotta myöhemmin, vuonna 1853 Randelin julkaisi vielä yhdessä hyvän ystä- vänsä, uusikaupunkilaisen tyttökoulunopet-

tajan Augusta Vörlundin kanssa "runollisen kalenterin" nimeltä Alku. Tämäkin teos on suomalaisesta nimestään huolimatta ruotsinkielinen. Se sisältää tekijöidensä runoja ja lyhyitä kertomuksia. Randelinilta siinä on mm. kertomus Maria, joka kuvaa suoma- laisen tytön

ja

venäläisen upseerin välille syntynyttä romanssia Suomen sodan aikana 1808-1809. Vaikka Vendla Randelin teki- kin varsinaisia kirjoja vain kaksi, hän jatkoi kirjallista toimintaansa tekemällä lyhyitä kertomuksia Suomen ensimmäiseen lasten- lehteen, jonka nimi

oli

Eos, ja joka _alkoi ilmestyä vuonna 1854.

Koska alussa mainittu maamme romaan- ikirjallisuuden esikoinen Murgrönan sai varsin murskaavat arvostelut, kaikki alkuai- kojen romaanintekij ät katsoivat vii saimmak- si esiintyä salanimellä. Randelinkin käyttää molemmissa kirjoissaan salanimeä Wende- la. Kumpaakaan hänen teoksistaan

ei

ole suomennettu. Samana vuonna

kuin

Den fallna ilmestyi myös eräs Maria Kraftmanin kirjoittama romaani,

ja

Den fallna lienee siten kaiken kaikkiaan toinen

tai

kolmas Suomessa kirjoitettu romaani.

Kirjailija

syntyi joulukuun 13. päivänä 1823 Huittisten Kaharin talossa, jonka vuok- raajia hänen vanhempansa olivat. Isä oli so- tilaspappi, myöskin lääkärintutkinnon suo- rittanut Erik Johan Cumenius, äiti Carolina Gustava o.s. von Delvig, molemmat Huitti- sissa syntyneitä. Vuonna 1835 isä sai Uu- denkaupungin kirkkohelran viran,

ja

niin

Uudestakaupungi sta tul i Vendla-tyttärenkin kotipaikka

yli

kahdenkymmenen vuoden ajaksi. Siellä hän teki molemmat kirjansa-

kin.

1845 hän

avioitui

Uudenkaupungin porrnestarin Peter Gustaf Randelinin kanssa, joka kuitenkin kuoli

jo

1858. Pian mie- hensä kuoleman jälkeen Vendla Randelin muutti takaisin syntymäkuntaansa Huitti- siin. Kun hänen setänsä, sotatuomari Carl Fredrik Cumenius, joka omisti Huhkolan talon, vuonna 1864

kuoli, kirjailija

osti Huhkolan ja

piti

sitä vuoteen I871,jolloin luovutti talon pojalleen Felix Randeiinille.

Vanhuudenpäiviään kirjailija vietti mm. Hel- singissä. Hän kuoli helmikuun 4. päivänä 1906. Huhkola olikin hänen sukunsa hallus- sa siihen asti, kun Huittisten kunta osti ^sen vuonna L967.

Keijo _Jaakola