• Ei tuloksia

Suomen ensimmäinen lasitehdas · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Suomen ensimmäinen lasitehdas · DIGI"

Copied!
34
0
0

Kokoteksti

(1)

K. A. CAJANDER

Suomen ensimmäinen

lasitehdas.

(2)

Suomen ensimmäinen lasitehdas.

Ki rjoittanut K. A. C A J A N D E R Uudenkaupungin alkeiskoulun rehtori.

Asianomaisten luvalla uudestaan julkaisi H E L M E R W I N T E R .

U u s i k a u p u n k i .

Uudenkaupungin Sanomalehti* ja Kirjapaino O.Y. 1930.

(3)

Lisiä Uudenkaupungin historiaan

on aikaisemmin ilmestyngt:

Alitinen, J. ja W inter, H.: V akka-Suom ea p itk in ja poikki (1919).

H oeckert, J.: K uvaus U u d estak au p u n g ista vuodelta 1753 (1927).

iEjmelaeus, J.: J u h la ru n o U u d enkaupungin ra u h a n jo h d o sta (1928).

Cajander, K. A.: U u denkaupungin vanhin k o u lu (1929).

Cajander, K. A.: U ud en k au p u n g in vanhan k irk o n v aiheita (1929).

Cajander, K. A.: K ullantelkijöitä U udessakaupungissa (1929).

Cajander, K. A.: Suoimein ensiimimäinen lasiteh d as (1930).

Cederberg, A.: P ap p isy stäv ällin en se u ra k u n ta (1930).

W inter, Helmer: B. H. C rusellin 150-vuotism uisto (1925).

Winter, Helmer: U u sikaupunki, V akka-Suom en p ääk au p u n k i (1927).

Winter, Helmer: S u o m alaisu u d en a lk u a jo ilta U u d essak au p u n ­ gissa (1930).

(4)

L a s i t e o l l i s u u s ei oie v a n h a P ohjola ssa . Vasta v.

1641 eräs Melchior Jo u n g sai h a llitu k se lta o ik e u d e n p e ru sta a j a (perustilkin T u k h o l m a a n R uotsin e n s im ­ m äisen lasiteh taan , jo tta siis lasiteollisuus ensitule»va- n a v u o n n a (1891) siellä täyittää 250 ik ävuotensa . S uo­

messa se on m u u ta m ia v u o sik y m m e n iä n u o re m p i.

Lasi oli siihen a ik a a n vielä h a r v in a is ta ylellisyys­

tavaraa- Metalli-, sa'vi- ja p u u a s tia t saivat telhdä n y k y ­ a ja n lasiastiain v irk aa ja a k k u n o i n a k a a n ei lasia p a l ­ jo n tavattu. H e r r a s k a r ta n o is s a vain oli la s ia k k u n a t m ailla ja k a u p u n g e issa v arak k ailla, u lk o m a a n k a u p ­ p aa käyvillä p o rva reilla. T a lo n p o ik a ja yhtein en k a n s a yleensä tyytyi n a h k a - a k k u !noih in ja ipuuluutk- kuihin. Lasia ei k a n n a tt a n u t v ä h e m p iv a ra ise n ostaa, se k u n (kaikki oli u lk o m a ilta tuotava.

L a s ite h ta a n p e r u s ta m in e n oli sen vuoksi m e lk o i­

n en edistys v a lta k u n n a s sa , ja r o h k e a yritys m iehelle sellaiselle ‘k u in Melchior Joung, jo k a p o ik a n s a l a u ­ su n n o n m u k a a n ei itse ollut p e r e h ty n y t lasin tekemis- taitoon („intet fö r stä d t at giöra n ä g o n com\position med G lasbruksvercket och M ateria lie rn a" ), vaa n j o n ­ ka täytyi vain lu o tta a näissä asioissa vieraisiin henki- löhin, n iin k u in erääseen E e rik k i A n tin p o ik a a n , „joka eh k ä k a ik k ie n e n sim m ä ise n ä ra n s k a la is ilta suure lla vaivalla ja varovaisuudella oppi ja o ik eaa n k u n n i a a n s a

saa tto i" lasin v alm istu staid o n J o u n g in teh taa ssa . K o h tu u llista siis oli, että h allitus tälle alkavalle teollisuudelle m yönsi k a ik k i n e edut, jo ita se voi.

H e lm ik u u n 21 p. 1643 saikin M. J o u n g yksin o ik eu d en koko v a lta k u n n a ssa , siis m y ö s Suomessa, m y y d ä la si­

(5)

4

tavaroita , j a (hallitus kielsi k e n e n k ä ä n m u u n sitä u lk o ­ m ailta tu o m a s ta ta ik k a lasia m u ilta ositamasta k u in l Jo u n g ilta T u k h o lm a sta , ta v a r a n m e n e ttä m is e n ja 80 h o p e a ta a la r in sakon uhalla, k u te n n ä h d ä ä n esim. U u ­ d e n k a u p u n g in r a a s tu v a n o ik e u d e n p ö y tä k irja s ta m a a ­ lisk u u n 27 p:ltä 1643.

V a ikka lasia v e rra tta in v ä h ä n käytettiin , oli yksi tehdas k o k o v alta k u n n a lle k u ite n k in riittä m ä tö n Melchior J o u n g pyysikin pian K ristiina k u n in g attare l- ta itsellensä ja lapsillensa oikeuden p e r u s ta a vielä toi­

sen la s ite h ta a n ei k u ite n k a a n Ruotsiin vaan Suomeen.

T ä m ä oikeus hänelle a n n e ttiin v u o n n a 1651.

Itse ei Melchior J o u n g k u ite n k a a n sa a n u t eläissään n ä h d ä tätä t u u m a a to teutuneeksi. V asta h ä n e n k u o le ­ m a n sa jälkeen, jo n k a k a u tta T u k h o lm a n lasitehdas jo u tu i h ä n e n leskensä ihaltuun, K u sta a J u h a n a Jo u n g perusti, 1651 vuoden oikeuksien nojalla, Suomen e n ­ sim m ä ise n la s ite h ta a n U u te e n k a u p u n k iin .

T iedot tä stä lasitelhtaasta ovat v e r ra tta in n iukat.

Paitsi m u u t a m ia riv e jä J- A. Cederbergin H isto rialli­

sissa kokoelm issa I, olem m e pain etu issa lähteissä t a ­ vanneet siitä vain se u ra a v a t tiedot, jo tk a löytyvät H istoriallisessa ark isto ssa II sivulla 169 ja 170. T ä m ä p ä tk ä k u u lu u k o k o n a is u u d e s s a a n näin*

»T ohtori Ignatius ilmaisi Palmsiköldin koikoile- m a in m u k a a n m u u ta m ia tietoja S u o m e n m a a n en sim ­ m ä ise stä lasitehtaasta, ijonka 1680-luvulla eräs Kustaa J u h a n a J o u n g oli p e r u s ta n u t U u d e n k a u p u n g in lähelle.

Siinä m a in ita a n työväkenä olleen a in o a s ta a n »nuoria ruotsalaisia ja suom alaisia", jo tk a m u k a (kenenkään m u u k a la is e n a u tta m a tta valm istivat »p arasta k rista l­

lia, ra n s k a la is ta akkun a n -lasia, juom a-laseja, kredent- sejä ja m u ita laseja k a ik k in a isista m uodoista, v äreistä ja erisfcum m allisuuksistaa . M utta se tulipalo, jo k a

(6)

5 syysk. 4 p. 1685 m u u tti p a r a im m a n osan k a u p u n k ia t u ­ haksi, Ihävitti m y ö s k in tä m ä n laitoksen. S enaatin a r ­ kiston tilikirjoista ei ta v a ta tä tä te h d a s ta m a in ittu n a , jo h o n syynä on, ettei (tämmöiset laito k set m a k s a n e e t m in k ä ä n la is ta veroa- Mitä te h ta a n p e r u s t a j a a n tulee, h ä n luultavasti oli sen M elchior J o u n g in jälkeläisiä, jo k a v. 1641 p e ru sti T u k h o l m a a n (Ruotsinmaan e n s im ­ m ä is e n lasi-teh taa n ja silloin sai m o n o p o lin m u u ta - m a in lasita v a ra in valm istu k se en ja m yym iseen.

Muisto U u d e n k a u p u n g in la site h ta a sta oli s itte m m in seuiraavalla vuosisadalla niin p eräti k a d o n n u t, että B orenius k e rto m u k s e s s a a n Som eron p itä jä stä v a k u u t ­ taa ensim m äiseksi la site h ta a k si Suom essa sen r u u k in n im eltä Ävik, m i n k ä v. 1748 tirdhtööri J a a k k o Reinh.

i Diipong oli Som erossa p e r u s ta n u t."

Siinä kaikki.

N äiden p a in e ttu je n tieto je n lisäksi olem m e ta v a n ­ neet U u d e n k a u p u n g in m a is tr a a tin ark isto ssa 14 kir- jo itu s a rk k ia la a ja n p ö y tä k irja ja k s o n , jo k a y k s in ­ o m a a n koskee k y sy m y k s e n alaista lasitehdasta. K oska t ä m ä käsikirjoitus, jo k a lu ulta vasti tu tkijoille vielä on tu n te m a to n , ositta in v a r m e n ta a ä s k e n m a in ittu ja sen a atto ri Ig n a tiu s ’en a n ta m ia tietoja, o sittain sisäl­

tä ä lisäyksiä niihin, n iin k o e ta m m e seu ra a v a ssa lyhyesti kerto a m itä se tietää tä s tä S u o m e n ensim äi- sestä lasiteh taasta, sen p e r u s ta ja s ta ja ty öväestä y.m.

U u d e n k a u p u n g in la s ite h ta a n p e r u s ta ja K u sta a Tehtaan J u h a n a Jo u n g oli Ruotsin e n sim m ä ise n la s ite h ta a n perustaja, p e r u s ta ja n Melchior J o u n g ’in p o ik a h ä n e n edellisestä

avioliitostansa. E n s im m ä is e n o p p in sa h ä n lasinte- k ijä a m m a tissa a r v attav asti oli sa a n u t isän sä lasiteh- /taassa, m u tta sitte m m in oli h ä n m a tk u s te llu t u lk o ­ m ailla ja siellä „imitä s u u rim m a lla h e n g e n v a a ra lla ja k u sta n n u k s e lla " k a r t u t t a n u t a m m a ttitie to ja n s a . T ällä

(7)

6

m atkaillaan k e h u n k in h ä n n ä h n e e n s ä päälle sadan lasiuunin. Sälli-kirjaa ei h änellä k u ite n k a a n vielä ollut 'kotia p a la te ssa a n k a a n , ivaan sai vasta jä lk e e n ­ p äin eli h u h tik u u n 4 p. 1680 k a h d e lta äitipuolensa la s ite h ta a n taiturilta , P ie ta ri Antinipoika O rrelta ja e r ä ä ltä toiselta la sin p u h a lta ja lta , j o n k a n im e ä ei m a i ­ nita, jo n k in la ise n taitotodistuksen, jo k a lienee k ä y ­ nyt s äl 1 i kir j a st a ja k u u lu u suom eksi näin:

»Vihdoin jo h e r ra („Mons“) J o u n g ’in (palatessa kotia vierailta seuduilta, niin olem m e m e h av a in n e et h ä n e n olevan sellaisen m eid än t e h ta a m m e h y ötyyn hyvin h a r ja a n tu n e e n ja täysin kypsyneen, kykenevä m yös k a ik k e e n tä m ä n te h ta a n ain eitten v a lm ista m i­

seen ja uu siin keksintöihin, jo tk a meille h u o k e a t ja hyödylliset ovat."

S e u ra a v a n a v u o n n a 1681 Jo u n g ra k e n si lasiteh ta a n s a U u te e n k a u p u n k iin .

T ä m ä tehdas ei sijainnut, k u ten H isto rian A rkis­

tossa san o ta a n , U u d e n k a u p u n g in lähellä, v aa n itse k a u p u n g in sydäm essä, „ V aasaporin h e rra s v ä e n t o n ­ tilla, sen itäpohjoisessa kulm assa, p itkin K o u lu k a tu a " , (Cederberg, H isto rian k okoelm ia I, sivu 4), siis k a u p ­ pias Olof Blomin nykyisellä tontilla V a asaporin k o r t ­ teli-kunnassa eteläpuolella R a a tih u o n e e n toria. R a ­ k e n n u k s e n p e ru s tu k s ia teh täe ssä o nkin tällä tontilla ja v a rsin k in sen koillisessa k u lm assa sekä m y ö s s a ­ m a n to n tin ja R a a tih u o n e e n (puiston (»Lasten t a r ­ han") r a ja lta löydetty vahva k erros kaikellaisia lasin p alasia ja sulan ee n lasin m ö hkäleitä. N äistä lö y ­ döistä ja k i r k k o h e r r a Job. H oe ck ertin äsken k e r r o ­ tuista san o ista (päättäen, te h ta a n ra k e n n u k s e t u lo ttu i­

vat R a a tih u o n e e n to rilta k a u p u n g in salm en silloiseen r a n ta a n ja K o u lu k a d u lta a in a k in R a a tih u o n e e n p u is ­ ton ra jalle asti. P a ik k a olikin hyvin m u k a v a teh-

(8)

7 taalle tällaiselle lyhyen m a t k a n vuoksi la s ta u s p a i­

kalle; sillä sen aik u iset alu k set p ä ä siv ä t m elkein kaikki n o u se m a a n salm ea ylös a in a t e h ta a n alle.

Mitä k a ik k ia ra k e n n u k s ia te h ta a s e e n k u u lu i, em m e tiedä, k u n n e U u d e n k a u p u n g in r a a s tu v a n o i­

k euden p ö y täk irjat, joissa, m a a h e r r a L o re n tz Creut- zin k ir jo itu k s e n m u k a a n K. M:lle k e s ä k u u n 16 p :ltä 1688, oli lö y ty n y t n ä itä seikkoja koskeva tu tk in to - pö y täk irja, ovat ty k k ä n ä ä n m enettyneet. K u iten k in m a in ita a n k ä y ttä m is s ä m m e lähteissä ra k e n n u k s is ta tird h tö ö rin a su m u s ja a le m p a n a sitä, arv attav asti itä ä n p ä in , „lasi?hyttia u u n in e e n ja eräs h u o n e »lasi- k a m a r i" , jo k a lu ulta vasti oli la sihytin k a n s s a sam assa yhteydessä, k o sk a sinne saattoi kuulla, m itä hytissä pulh uitiin.

U u n in m u o d o sta ei ole m y ö s k ä ä n m u u t a tietoa säilynyt, k u in että se oli varsin toiseen ta p a a n r a k e n ­ n e ttu 'kuin u u n it T u k h o lm a ssa .

T e h ta a n väki oli sam oin k u in is ä n tä k in R uotsista Tehtaan väki.

tullutta. M uutto U uteenkaulpunkiin t a p a h tu i sy y s­

k u u n lo p p upuolella v. 1681. H eistä m a i n i ta a n e t u ­ päässä eräs „ k a m r e e r s k a “ , jo ta ra a s tu v a n o ik e u d e n p ö y tä k irja t sanovat (kamreeri L a m b ’in vaim oksi („C am m ererens L a m b e n s h u s t r u “ ). M u u ttik o m y ö s k a m re e ri itse, siitä ei ole tietoa; sillä h ä n e n to im is ­ tan sa ei s a n a a k a a n la u s u ta eikä 'h äntä itseä m a in ita m u u n a kuin vaim o n sa m ieh en ä . V arsin h ä m ä r ä onk in tireh tö ö ri J o u n g in ja t ä m ä n ro u v a n väli.

J o u n g k y llä oli isä n tä ja h ä n e n n im e ssä ä n teh d as kävi, m u tta „ k a m r e e r s k a lla “ n ä y ttä ä k u i te n k in olleen s a ­ n om ista teh ta a ssa ja k o to n a y h tä p a ljo n , e h k ä p ä e n e m m ä n k in k u i n Jo u ngilla itsellä. Itse omisti m y ö s J o u n g r a a s tu v a n o ik e u d e n edessä su o ra a n , että tä m ä

(9)

8

r o u v a elätti la site h ta a n väestön ja toisella k erta a, kun ty ö k a n s a väitti 'että he elättävät isän tän sä, ihän sanoi

„että k a m re e ri ja k a m r e e r s k a elättävä t h ä n e n ja (hei­

dän, eivätkä h e " . T ä s tä n ä y ttä isi siltä, k u i n kam ree- riväki olisi olleet o sa k k a in a te h ta a s sa ta ik k a a in a k in a n ta n e e t Joungille r a h a a te h ta a n p erustam iseen. K un m a in ittu rouva ei m y ö s k ä ä n n ä y tä kelvanne en todis­

ta ja k si riita-asioissa is ä n n ä n ja työväen välisissä oikeusjutuissa, vaikka h ä n Jo u n g ia seurasi kuin v arjo la k itu v a n ovelle asti, niin on luultavaa, että h ä n oli lik isu k u la in e n Joungille, e h k ä p ä sisar ta ik k a

— äitipuoli (?). T y ö k a n sa puhutteli Jo u n g ia ja m a i ­ n ittu a ro u v a a » h errak si ja rouva ksi", m u t t a oli m u u ­ ten vihoissaan tälle rouvalle, jo k a tahtoi h e itä k o ­ m en taa , vaikkei (hänellä olisi ollut m itä ä n san o m ista eikä U u te e n k a u p u n k iin lä h tie ssä ä n riik in ta a a la ria e n e m m ä n r a h a a taskussa.

T e h ta a n v a rsin a in e n ty övoim a ei 1681—1683 ollut su u re n suuri. Is ä n tä itse, jo k a seokset teki, k o n so ri L a u ri Pietarinrpoikä, jo k a keitti lasiainekset, k a k si k ristallilasin te k ijä ä Niilo M elander ja P ie tari An­

tin poika Orre, yksi tavallinen la s in p u h a lta ja n im eltä H ie ro n y m u s Tresal, m u u ta m ia oppipoikia, joista m a i ­ n ita a n Iisakki Bravert, E rk k i Erkinipoika ja C aspar E ik m a n sekä luultavasti m yös palvelijoita. U sea m ­ p aa ei m a in ita . Sekä k o n s o ri L au ri e ttä kolm e y l l ä ­ m a in ittu a la s in p u h a lta ja a olivat s y n n y ltä ä n ru o ts a la i­

sia eivätkä m illo in k a a n olleet m u i ta lasiu u n ia n ä h ­ neet, k u in tu k h o lm a la isia , jo tta he siis o ppinsa olivat saa n eet T u k h o lm a ssa , m u tta y llä m a in itu ista »pojista oli n im istä p ä ä ttä e n a in a k in C aspar E ik m a n ja lu u l­

tavasti m yös E r k k i Erkinipoika suom alaisia (Uusi- k au p u n k ila isia ). E p ä ilty väite e ttä U u d e n k a u p u n g in la siteh taassa ei o llu t m u ita työn tek ijö itä k u in ruot-

(10)

§ salaisia ja suom alaisia on siis v arsin tosi a in a k in m itä tulee te h ta a n k a h te e n e n sim m äiseen vuoteen.

Äsken m a in itu is ta la s in p u h a lta jis ta M elander, j o ­ ka e n n e n U u te e n k a u p u n k iin tu lo a n s a oli palvellut N o rrm alm illa olleessa la site h ta a ssa T u k h o lm a s s a , oli jo n k u n la in e n pääm ies. H ä n k e h u u k in J o u n g in to i­

m itta n e e n sa U u te e n k a u p u n k iin , jo ta t ä m ä ei voi valheeksi väittää, h ä n oli v a lin n u t ty ö k u m p p a n in s a ja h ä n e n (kanssaan J o u n g oli teihnyt ty ö ajasta, p a l­

k asta y.m.s. v ä likirjan, 'jolla oli m yös sitova voim a M elan d e rin k u m p p a n e ita 1 k o h ta a n . M elan d e riin Jo u n g m yös k ä ä n ty i, k u n halusi m u u to k s ia v ä lip u ­ heissa ja m u issa sellaisissa tap au k sissa. M elan d e r

oli la s ip u h a lta ja n sälli ta ik k a »m estari".

P ie ta ri O rre oli taidossa ja a m m a ttia rv o s s a M elan ­ derin vertainen. H ä n oli en n e n (palvellut M elchior J o u n g in te h ta a ssa j a v a n h a la s in p u h a lta ja ta itu ri lu u lta v asti jo 1671, k o sk a h än e llä jo silloin oli niin suuri vaiikutusvoima tefhtaan työmielhiin, että sai a ik a a n ja joihti k a p in a a („ m u te rij“ ) M elchior Jo u n g in tehtaalla, jo k a ^kapina 'k uitenkin p ä ä tty i sovinnolla, sitte k u n komersi-Jkollegio oli a s e tta n u t erityisen sovinto-oikeuden t u tk im a a n v alituksia ja r iita a sovit­

ta m a a n . O rre oli perheellinen mies.

K olm as l a s in p u h a lta ja Fresa] ei ollut y h tä taitav a kuin edelliset. H ä n sen vuoiksi ei s a a n u tk a a n vielä teh d ä kristalleja, v a a n Ihalvempia lasitav aro ita, eik ä h ä n vielä ollut s ä llin ä y te ttä k ä ä n tehnyt. K u ite n k in n a u tti ihän y h tä k o r k e a n r u o k a r a h a n k u in k a k si en sin m ain ittu a .

Mitä p a lk k a a n tu le e niin olivat m a in itu t kolm e la s in p u h a lta ja a o ik e u te tu t v ä lik ir ja n m u k a a n s a a ­ m a a n täällä, sam o in 'kuin Tuklholmassakin, m a k s u t ­

(11)

tom asti » kam arin, vuoteen, p u u t ja lä m m ö n " sekä r u o k a r a h a a 5 taal. kuiparirahaa viikolta, paitsi v a rsi­

n a is ta ty öpalkkaa , jo k a m a k se ttiin kapjpaleluvun m u k a a n . K uinka k o rk e ak si tä m ä ty ö p a lk k a nousi vuoteensa, ei lähteissäm m e m a in ita , m u tta pari v iit­

ta u s ta siitä kyllä löytyy. L a s in p u h a lta ja F resal, jolla a r v a tta v a sti oli »huonompi ty ö p a lk k a ku in M elande­

rilla ja Orrella, vaati lokak. 20 p. 1683 15 taal. kupari- r a h a a viikolta, jo ta h ä n ei 'k uiten k aa n saanut. Kris- tallila sin tek ijä M elander taas oli jo k u viikko sitä e n n e n p o rm e s ta r i Zach. Boeliuksen ja m u u ta m ie n raa- tim iesten läsnäollessa k e h u n u t T u k h o lm a s s a n ä h ­ n ee n sä ak kunalasi-levyn, jo k a oli ollut välhän päälle 3 k y y n ä r ä n pitkä, jota v asta a n Jo u n g oli v ä ittä n y t e t f e i h ä n k ä ä n ollut m illo in k a a n niin su u rta levyä n ä h n y t, vielä v ä h e m m in Melander. M elander lupasi T u k h o lm a s ta h a n k k ia todistuksia. Asiasta lyötiin nyt vetoa. Jo u n g lupasi Melanderille 100 riik in ta a- laria, jos h ä n voi v äitteensä n ä y ttä ä toteen, ja M elan­

der sitoutui »te k e m ä ä n työtä vuosi ja päivä tire h tö ö ­ rille ilm a n m i tä ä n palk k aa , eikä ta h to v a n s a olla k u n ­ niallin e n mies", jos h ä n hävisi vedon. T ä stä p ä ä t ­ tä e n kristallilasin te kijäin ty ö p a lk k a (koko tulo?) nousi n oin 100 riik in ta a la riin vuoteensa.

V arsin ta rk o in eivät lä h te e m m e kerro, milloin ka tehdas oli siksi valmis, että se voitiin p a n n a k äy m ä ä n . Syysk. 29 p. 1681 se ei vielä ollut käy m ässä , m u tta m a in itu s ta päiv ästä la s in p u h a lta ja t n a u ttiv a t m ä ä ­ r ä tty ä ru o k a r a h a a , varto e ssaan täällä työn alkam ista.

K un tä m ä r u o k a r a h a ei ollut varsin pieni, sen a ik u i­

sen r a h a n arv o o n katsoen, niin on luultavaa, 'etteivät la s in p u h a lta ja t saaneet sitä ilmaiseksi k a u v a n n a u t ­ tia, vaa n että lasityö alkoi p ia n ä s k e n m a in itu n p ä i­

vän jälkeen, e h k ä p ä jo lokakuulla.

(12)

ii

keliltään k a h te n a e n sim m ä ise n ä v u o n n a olivat kiristalliteokset p ää a sia n a , n iin k u in jo siitä k in n ä h ­ dään, että tällaisia töitä v a rte n te h ta a lla oli käiksi kristallilasin ipuhaltajaa, m u t t a m u i ta teoksia, n iin ­ k u in „juiOimalasia“ , pulloja y.m.s. v a r te n vain yksi sälli ja m u u ta m ia poikia. V a rm u u d e lla ei k ä y p ä ä t ­ täm inen, tehtiin k ö jo silloin m y ö s tu o ta » ra n sk a la ista a k k u n a n lasia", josta m a in ita a n H isto ria n Arkistossa.

J o u n g tosin vaati la s in p u h a lta jia n s a sitä te k e m ä ä n , m u tta näimät v ä ittivä t v a sta a n ja k o e ttiv a t U u d e n ­ k a u p u n g in (raastuvanoikeudellekin uskotella, »ettei täällä ivoida m i tä ä n a k k u n a n lasia te h d ä eikä sellai­

nen työ tä ä llä k ä y la a tu u n " . L u u lta v a a on, ettei sitä vielä t e h ty k ä ä n v. 1681 ja 1682, v a a n e h k ä vasta l o p ­ p u v u o n n a 1683.

T e h ta a n teoksia tu n n e tu s ti ei e n ä ä löydy näillä seuduilla n im e k sik ä ä n . Kauipungin k i r k o s s a k a a n ei ole säilynyt m itä ä n m u isto a te h ta a n to im in n a s ta ja k irk o n k a lu k ir ja t osoittavat, ettei sellaisia ole siellä o llutkaan. U u d e n k ir k o n p itä jä n k irk o ssa oli k u iten- \ kin enn e n (viimeiseksi siellä t a p a h t u n u t t a s u u r ta k o r ­ ja u s ta m u u ta m ia p ie n iru u tu is ia a k k u n o ita , joiden l a ­ seja arv e lla a n U u d e n k a u p u n g in la site h ta a s ta lähte- * neiksi. Ne olivat pitkulaisia, e p ä sä ä n n ö llise n 6-si- v u k k a a n tapaisia, n oin dm. ^pitkiä ja e h k ä 7 ta h i 8 cm.

leveitä. Lasi, jo k a oli 3— 4 m m . p ak su a , oli v irh ee l­

listä, m u t ta v a lk e a ta (ei sinistä e ik ä m u u t e n v ä ­ rillistä).

T e h t a a n teokset m y y tiin p a r h a a s t a p ä ä s tä T u k ­ h o lm assa.

L a s i n p u h a l t a j a t y h tä p itä v ä iste n to d istu sten m u- Lasi*ainekset.

k a a n käy tettiin T u k h o lm a s s a lasiain ek sin a s u u d a a ja santaa, jo k a o n k in luulta vaa, k o sk a lasin tek o taito sin-

j

(13)

Tyytymättä' myyttä teli*

» taalla.

ne oli tu o tu n a trila sin k o tim a asta, R an sk asta; m u tta U u d e ssa k a u p u n g issa iheidän m u k a a n s a k ä y tettiin m u i ­ ta, h u o n o m p ia aineksia. J o u n g taas p u o le sta a n v ä it­

ti, että ainekset olivat sam o ja täällä, k u in sielläkin, siis m y ö s k in s u u d a a ja santaa, ja e ttä h ä n aineksensa oli s a a n u t äitipuolensa la siteh taasta T u k h o lm a sta . K u ite n k in todistettiin sitten, että U u d e ssa k a u p u n g is­

sa m yös k äy tettiin suom alaisia a ineksia j a että „nä- m ä t su o m alaiset ainekset (»den fin sk a m a te r ia n " ), jo ita h ä n tä ä llä k ä y ttä ä ovat myös hyviä". M itä ne olivat, eivät la s in p u h a lta ja t tietäneet eikä J o u n g m y ö s k ä ä n h u o lin u t sanoa. T ä m ä oli k aiketi a m m a t t i ­ salaisuus.

S uom en m e ts ä r ik k a u s ja J o u n g ’in u lk o m a a n m a tk a t, joilla h ä n v a r m a a n k in m y ö s oli k ä y n y t k a u ­ niista kalilasista k u u lu is a s s a B öhm issä sekä la s in p u ­ h a l t a j a t väite, että p ä ä - a in e k s e n a ^käytettiin jo ta k in m u u ta , kuin suudaa, tekee sen arv elu n hyvin to d e n ­ m ukaiseksi, että J o u n g b öhm ila ise en t a p a a n käytti lasin tek o o n p o ta sk a a ja k alkkia. U u d e n k a u p u n g in lasitehdas lienee siis e n sim m ä in e n lasiteihdas P ö h jo ­ llassa, jossa kalilasia tehtiin. M utta oli t ä m ä m ite n oli, se a in a k in on varm a, että U u d e n k a u p u n g in lasi- teh d as Suomessa, k ä ytti 'kotimaisia, suom alaisia ain ek sia lasin valm istukseen.

* U lkom ailla m a tk u s ta e s s a n sa tireh tö ö ri Jo u n g oli n ä h n y t p aljo n u u tta lasiteollisuuden alalla ja m o n e n ­ laisia p a r a n n u k s i a lasinteko-tavoissa, jo ita h ä n voi h y v äk se n sä k ä y ttä ä u u tta te h d a sta p eru sta essaa n , g envaaralla ja k u sta n n u k s e lla " ; toisin sanoen h ä n e n f oli tä y ty n y t n ä itä tietoja h a n k k ia itsellensä teh taid en

o m ista ja in tie tä m ä ttä ja la h jo m a lla h eid ä n ty ö v ä ­ k eä n sä ja palvelijoitansa. U u d e n k a u p u n g in la s ite h ­

(14)

13 dasta perustaessa h än e llä sen vuoksi tuskin oli vielä n iitä k ä ä n o m a a k o k e m u s ta n ä id e n u u sie n ta p o je n k äyttäm isessä. Siitä h u o lim a tta h ä n oli lujasti p ä ä t ­ tän y t p a n n a te h ta a s s a a n k ä y tä n tö ö n , m itä h ä n tieto- puolisesti oli u lk o m ailla o p p in u t.

U unin ra k e n ta m in e n on m itä tä r k e im p iä toim ia lasitehtaassa. Sen t a r k o itu k s e n m u k a is u u d e s ta ja hyvyydestä riip p u u ty ö n m en esty s varsin paljon. U u ­ nin teon h ä n arv a tta v a sti k a ik ista u u tu k s is ta a n k u i ­ te n k in tunsi p a r h a in , k o sk a sen r a k e n n u s t a p a ei voi­

n u t olla m ik ä ä n ylen s u u ri a m m a ttisa la isu u s. U u ­ n in sa h ä n heti r a k e n s ik in u u d e n m allin m u k a a n .

Lasi-ainesten sek o itta m in e n niin, että jo k a ainesta tuli seokseen oikea m ä ä r ä n s ä , oli sitä v a s ta a n sa la i­

suus, jo n k a is ä n n ä t ja m u u t a m a t m e s ta r it tu n siv a t ja jo k a tieto sen vuoksi oli v a ik e a saada. M utta tä s s ä ­ k in k o h d e n J o u n g p u u h a s i p e r in p o h ja is ta m u u to s ta T u k h o lm a n teh taissa k ä y te tty y n ta p a a n , ta h to e n k ä y ttä ä »suom alaista m a te r ia a " ru o tsa la ise n sijasta, po ta sk a a s u u d a n asem asta.

A inostaan om a k o k e m u s tekee m e sta rin , ja m e s ­ tariksi ta h to i Jo u n g tä ssä k in taidossa pä ä stä , m a k so i m itä m a k so ik a a n . V arovaisena m ie h e n ä h ä n ei k u i ­ te n k a a n la s k e n u t koko te h d a s to in ta n s a e p ä v a rm o je n k okeiden n o ja a n . H ä n ei k e r r a s s a a n h y l j ä n n y t k a i k ­ kia v a n h o ja ta p o ja ja v a n h o ja aineksia, v a a n k ä y tti uu sia ja v a n h o ja rin n a tu s te n , a n ta e n k u ite n k in v ä ­ hitellen uusille etusijan.

T ä m ä v arovaisuus olikin ta rp e e n ; sillä l a s in p u ­ h a lta ja t, v a ik k a kyllä taitav ia ja to ttu n e ita , k u n s a i­

vat v a n h a a n t a p a a n s a toim ia ja te o k sia n sa v alm ista a lasim ateriasta , jo n k a o m in a isu u d e t he e n n a lta tu n siv a t

(15)

14

olivat k u ite n k in varsin to ttu m a tto m ia k ä y ttä m ä ä n u u d e n ta p a ista u u n ia ja u u tta lasim ateriaa . Moni koe jäi jo tä m ä n k in seikan tä h d e n o n n istu m a tta . T o i ­ set k o k e e t taas olivat alusta alk a e n n u rjia . T yö ei sen vuoksi, alussa a in a k a a n , t a h to n u t onnistua, niin k u in toivottu oli.

L a s in p u h a lta ja t väittivät, että heillä »ennen oli T u k h o lm a s s a s a a tta n u t olla Kavaletin ää ressä le p ä ä ­ m ä ssä 100 lasia eheänä, k u n täällä ei ollut, k u in m u u ­ ta m ia jo tk a joko särkyivät ta ik k a sulivat" jäähdy- ty su u n issa (?). Syyksi t ä h ä n he luulivat u unin u u d e n ta p a is u u tta ja suom alaisen m a te r ia n h u o n o u t ­ ta. Is ä n tä ta a s puolusti u u n ia n s a ja m a te r ia a n s a ja k u n h ä n ei ta h t o n u t o m ista a ta ita m a tto m u u tta n s a ain eitten se k o ittam ista v assa ja m ää rä ssä , niin h ä n o n n is tu m a tto m a s ta työstä rupesi sy y ttelem ään la s in ­ p u h a lta jia , m o ittien h eitä huoletto m ik si ja laiskoiksi töissään.

T ä llain en syytös koski kipeästi la sin p u h a lta ja n i k u n n ia a n ja työn e p ä o n n istu m in e n oli m yös varsin tu n tu v a h e id ä n keveissä k u k k a r o is s a a n , jo ihin ei mi tä ä n h e r u n u t sä rk y n e istä ja sulaneista teoksista, vaikka vaiva heille oli ollut y h tä suuri niistä, kuin e h jis tä k in .

Se hyvä sopu, jo k a e n sim m ä ltä oli vallinnut is ä n ­ n ä n j a la s in p u h a lta ja n i keske n h u o n o n i h u o n o n e ­ m ista an . T y y ty m ä ttö m y y s voitti mielissä alaa ja m u u ttu i s u o ra sta a n n u rjam ielisyydeksi, k u n Jo u n g rupe si p u u h a ile m a a n a k k u n a n la s in tekoa, vaatien sitä m yös k ristallilasin tekijöiltä, jo tk a pitivät sel­

laista ty ö tä heille »mestareille" ja »jalon taiteen h a r ­ joittelijoille" ylen h alp an a . P äälle pää tte ek si Jo u n - gin ra h a s e ik a t kävivät huononipuoleisiksi; sillä t e h ­

(16)

15 das ei tu o tta n u t voittoa, vaa n tappiota. P a lk k a in m a k s u ta p a h tu i m yös ep äsäännöllisesti ja lo p u lta Jo u n g om avaltaisesti vähensi la s in p u h a lta ja in r u o k a ­ ra h a t 20 %.

. Nyt salainen ty y ty m ä ttö m y y s v ih d o in puhikesi sanoiksi ja töiksi. L a s in p u h a lta ja in p ä ä m ie s M elan ­ der m eni isä n tä n s ä puheille ja vaati v ä lik irja n m u ­ k aista p a lk k a a t a i k k a p a ik a lla eroa palveluksesta.

Sanasodan k estäessä J o u n g lu p a s ik in h änelle eron

»suulla ja kädellä". H ä n m u k a ei e n ä ä t a r v i n n u t ­ k aan M elanderia. M elanderin k e r to m u k s e n m u k a a n , jota Jo u n g ei k u ite n k a a n oik eu d en edessä ta h to n u t kaikissa osissa m y ö n tä ä todeksi, oli m yös solvittu, e ttä sa a ta v a t m o le m m in puo lin k u ita tta isiin .

M elander jäi n yt kolhta työstä pois; m u t ta J o u n g k atu i p ian lu p a u s ta n s a ja toisena sekä k o lm a n te n a p äiv än ä riid a n jälkee n h ä n jo oli l ä h e ttä n y t useita pyyntöjä, että M elander tulisi h ä n e n pahe illensa . K un M elander sitte vihdoin totteli pyyntöä, oli J o u n g h o u k u te llu t h ä n t ä edelleen j ä ä m ä ä n palvelukseensa, lu vaten k ohdella h ä n t ä rehellisen m ie h e n tavalla ja teh d ä h än e n k a n s s a n s a oikea suoritus. Olipa vielä lä h e ttä n y t P ie tari O rr e n k in p y y tä m ä ä n , ettei M e la n ­ der tekisi h ä n tä v astaa n m itä ä n v astala sk u a . N äih in lu p au k siin luottaen, M elander oli jä ä n y t Jo u n g in p a l ­ velukseen.

P itk ä ei ollut t ä m ä sovinto. L u p a u k s e t jäiv ät u n h o tu k siin , riita alkoi u u d e s ta a n ja kävi e n tis tä ä n kiilhkeämmäksi. H elm ik. 17 p. 1683 jo m e n tiin oi­

keuteen. J o u n g vaati M elanderilta k o rv a u s ta siitä vahingosta, jo h o n h ä n oli jo u t u n u t sen vuoksi, että p u u t paloivat t u r h a a n u u n issa n iin ä k o lm e n a p ä iv ä ­ nä, jo in a M elander oli ty ö stä ollut poissa, ja l a s i n p u ­ h a lta ja in m u u n h u o lim a tto m u u d e n takia, se k ä pyysi

(17)

16

sen p a lk a n tak aisin m a k su a , jo n k a M elander (ja m u u t la sin p u h a lta ja t? ) m u k a oliivat saa n eet yli k o n t ­ ra h d in m ä ä r ä ä m ä n su m m a n , eli y h te e n sä 618 taal.

26 äyr. k u p a r ir a h a a . M elander tä m ä n jo h d o sta k e r ­ toi ä sk e n m a in its e m a m m e j u p a k a n Jo u n g in ja h ä n e n välillään. K orvausta p u ista ei siis voinut tulla k y s y ­ m y k seen M elanderin mielestä. H ä n sanoi myös, että la s in p u h a lta ja in h u o le tto m u u d e n ta k ia Joungille ei ollut v ah in k o a ta p a h tu n u t, v a a n h ä n e n u u d e n u u n i n ­ sa ja kelvottom ien aineittensa tä h d e n ja väitti etteivät la s in p u h a lta ja t vielä olleet saaneet tä y s ik s ik ä ä n sitä p a lk k a a , jo ta alk u p e rä ise ssä k o n tra h d is s a heille oli luvattu, sitä v ä h e m m ä n y lim ä ä rä isiä p a lk k o ja, vaan että J o u n g oli r a a p im a lla v ä ä re n tä n y t k o n tra h d it, jossa a lk u a n s a oli lu v a ttu 5 taal. r u o k a r a h a a viikossa, m u t ta jossa 5 m e rk k i n y t oli m u u te ttu 4 m erkiksi.

J o u n g vaati edesvastausta tä s tä k u n n ia n lo u k k a u k ­ sesta.

R aa stu v a n oikeus m ä ä r ä s i M elanderin te k e m ä ä n v a sta la sk u n sa ensi ra a s tu v a n päiväksi sekä to im itta ­ m a a n o ikeuden n ä h tä v ä k s i o m a n exe m p la a rin sa k o n t r a h t i a T u k h o lm a s ta , jossa h ä n sen sanoi löy­

tyvän.

H e lm ik u u n 19 p. olivat riitap u o let taas oikeuden edessä. M elander pyysi vieläkin a ik a a v asta la sk u n tekem iseen ja tä tä hänelle m y ö n n e ttiin k in seu ra a v a a n istu n to p ä iv ä ä n asti. Jo u n g pu o lestan sa vaati, että M elander toim ittaisi laillisen ta k a u k s e n p uolestansa taik k a itse m enisi arestiin, siksi että asia tulisi p ä ä ­ tetyksi, k oska h ä n on irto lain en ja on p u h u n u t pois­

läh tö än sä . T ä h ä n ei oikeus suostunut, m u tta kielsi M elanderin lä h te m ä s tä k au p u n g ista 40 taal. hop. rah.

sakon u h a lla ja vaati Jo u n g in n ä y ttä m ä ä n oikeudelle privilegio-kirjansa, jota m a is tra a tti ei vielä o l u t

(18)

17 n ä h n y t, vaikka teh d a sta jo oli käy tetty toista v u otta kaupungissa. N ä m ä t Jo u n g heti kävik in tu o m assa, m u tta niitä k a tse ltu a n sa havaitsi oikeuis, että ne o li­

vat vuodelta 1651 ja että silloinen k u n in g a s ei olllut niitä vielä vahvistanut, jo tta n iid en voim a siis oli epätietoinen. Jo u n g arveli vah v istu k sen h u o k e a k s i saada vastedeskin. Riitapuolien astu iv at ulos.

S eu ra a v a n a r a a s tu v a n p ä iv ä n ä he eivät sa a p u n e e t oikeuden eteen. J o n k in la in e n sopim us oli kaiketi jälleen ta p a h tu n u t, m ahdollisesti privileg io k irjain vaillinaisuuden tä h d e n . T y ö tä ja tk e ttiin teh taa lla ku ten e n ne nkin.

J u h a n n u k s e e n asti 1683 n ä y ttä ä työväki U u d e n ­ k a u p u n g in lasiteh taassa joten k u te n sa a n e e n p a l k ­ kansa, m u tta sen jälk ee n ei en ä ä r u o k a r a h a a k a a n . Riippuiko tä m ä tireh tö ö ri J o u n g in ra h a n p u la s ta , ta ik k a m u ista syistä, eivät lä h te e m m e ‘k erro ; m u t ta seuraus siitä oli, että la s in p u h a lta ja t M elander ja O rre seu ra a v a n h e in ä k u u n keskivaiheelle asti o d o ­ te ttu a n s a p a lk a n m a k su a , k ieltäytyivät m e n e m ä s tä työhön, e n n e n k u in olivat p a lk k a n s a saaneet. Isä n tä pani kovaa k ovaa v astaa n ja teki 'k au p u n g in p o r m e s ­ tarille valituksen. Y lim ääräin en r a a s tu v a n istu n to pidettiin tä m ä n asian tä h d e n heinäk. 17., jo sta J o u n g

‘toisti valituksensa. Valitus sisällsi, että P ie ta ri O rre ja Niilo M elander »eivät ta h d o m e n n ä ty ö h ö n , v aa n ny t m u u ta m ia päiviä ovat olleet poissa (ja ovat ne viettäneet a ja tto m a lla k äy sk e n te m ise llä (»abseriterat med otidigh s p a tz e ra n d e “ ), h u o lim a tta siitä että h ä n e n ta v a r a n s a seisoo u lk o n a ja p u u t p alav a t t u r ­ h aa n . “ H än »voivotteli“ siten jo u tu v a n s a su u re e n va h inkoon ja valitti, että » h ä n e stä a ik a a voittaen eh k ä tulee köy!hä mies, k u n he eivät tah d o t e h d ä

Työlakko.

(19)

18

työtä" sekä pyysi, että la s in p u h a lta ja t m ä ä r ä ttä is iin jälleen m e n e m ä ä n työh ö n sä ja s u o r itta m a a n hänelle korvallista siitä vahingosta, jo n k a h ä n jo on k ärsin y t ja vastedes tulee k ä r s im ä ä n h eid ä n ty ö lakkonsa tähden.

N äihin syytöksiin ja valituksiin m a in itu t la s in p u ­ h a lta ja t vastasivat, että he » ah k e rasti" ja »rehelllisen m iehen tavalla" ovat te h tä v ä n sä tehneet, v aa n ny t he eivät voi teh d ä työtä, k oska eivät ole saa n eet ru o k a a eikä ra h a a . »Anna meille ru o k a a ja ju o m aa, niin me ta h d o m m e teh d ä työtä" he sanoivat. J o u n g väitti, että he ovat saaneet p a lk k a a en e m m ä n k in , ku in h e i­

dän tulee saada, lu vaten tä m ä n laskuilla todistaa, sekä sanoi heillle » tarjo n n e en sa r a h a a ja r u o k a ta v a ­ raa, lihaa, läskiä, voita ja siikaa y.m., m u tta että he eivät olleet ta h to n e e t ottaa v astaa n ", jo h o n k a la s in ­ p u h a lta ja t vastasivat, että Jo u n g oli niistä v a a tin u t liiallista ja k o h tu u to n ta h in ta a ja pyysivät saada n ä h ­ dä laskut.

J o u n g in p y y n n ö stä kielsi oikeus (lasinpuhaltajia 40 m a r k a n sakon uhalla, lä h te m ä s tä kaupungiista, e n n e n k u in olivat is ä n tä n sä 'kanssa sopineet, sekä käski heitä työhön ja Jo u n g ia a n ta m a a n heille oikeat laskut.

L a s k u t he sitten saivatkin ja a n toivat iheinäkuun 28 p. oikeuteen la a j a n 'selityksen ja v alituskirjoituk- sen, jossa o m istavat saa n een sa ne ra h a t, jo tk a la s­

kuissa m a inittiin, m u tta v a h in g o n k o rv a u sta niistä la ­ seista, jo tk a olivat särkyneet ta ik k a sulaneet jäähdy- tysuunissa, he eivät ta h to n e e t suorittaa, koska »se uuni, j o n k a tireh tö ö ri tän n e oli r a k e n n u t t a n u t ei ollut niin h y v ä kuin heid än T u k h o lm a s s a k ä y ttä m ä n s ä eikä m y ö s k ä ä n lasi-aine kaan. M yöskin (he pyysivät,

(20)

19 että »sam a hierrä, jo k a vei ne kolm e italia laista Hel- singöörin T u k h o lm a s ta myös toim ittaisi h e id ä t sinne, m istä tu o n n u tk in olli ja palkitsisi heille sen vahingon, j o n k a he ovat k ä rsin e e t ja jo u tu n e e t s u u re e n velkaan*.

J o u n g vastasi »tässä seisoo sam a mies, jo k a h e id ä t ( = italialaiset la sin p u h a lta ja t? ) vei pois" ja soimasi la s in p u h a lta jia n s a » k u n n ia n v a rk a a k s i h eid ä n m e ls­

keensä ja h u llu m a ise n m en e tte ly n sä vuoksi" h ä n e n is ä v a in a ja a n sa vastaan.

Riitapuolien a s tu ttu a ulos, o ikeuden h a r k ite ss a päätöstä, palasivat M elander ja O rre k o h ta ta a s t a k a i ­ sin ilm oittaen »että h e eivät saa olla r a u h a s s a kam - reersk alta, jo k a heitä su u n sa k ä y ttä m ise llä j a h ä v y t­

töm illä sanoilla etehisessä k d h telee ja ra a s tu v a s s a soi­

m a a veijareiksi ja lu rju k sik si." iHe pyysivät, että tä m ä »otettaisiin h u o m io o n ".

Oikeus päätti, että la s in p u h a lta ja in tulee a n ta a la u su n to n sa lask u ista taik k a m ak sa a , m itä h e niiden m u k a a n olivat isän n ällen sä velkaa sekä m e n n ä heti työhön. Jo u n g in taas tuli a n ta a heille r a h a a ja e la ­ tusta, »jota h ä n lu p asik in heti, k u n he ty ö h ö n m e n e ­ vät". R iitapuolet kiellettiin m y ö s »toinen toisensa k u n n ia a lo u k k a a a m a s ta o ik e u d e n käyninin aik a n a , 40 m a r k a n sakon u h alla sille, jo k a sellaista ensiksi tekee".

T y ö la k k o o n oli jo tä tä e n n e n y h ty n y t m yös la s in ­ p u h a lta ja Fresal, jo ten siis teh taa lla ei ollut y h t ä k ä ä n la s in p u h a lta ja a työssä.

Ä s k e n m a in ittu a ra a stu v a n o ik e u d e n p ä ä tö s tä n o u ­ da tta e n kaik k i kolme lasinpulhältajafa n,yt m e n iv ä t työhönsä. E n s im m ä in e n la s in p u h a lta ja in ‘ty ölakko Suomesa oli siten p ä ä tty n y t, k e ste tty ä n sä viisi viikkoa.

(21)

20

Toinen työ*

lakko Joungin lasitehtaalla.

iLliottaen is ä n tä n sä lu p au k siin kävivät lasinpuhal ta ja t e n n e n m a in ittu je n ta p a u s te n jälkee n taas pari viikkoa säännöllisesti työssään. M utta huonosti Jou n g täytti oikeuden edessä te k e m ä t lu p a u k s e n s a m itä p a l­

k a n ja elatukse n a n tam isee n tuli la sin p u h a lta jille . Sillä jo elok. 11 p., siis 2 viikkoa se,n jälkee n k u in edel­

linen työlakko oli p ää tty n y t, pyysivät la s in p u h a lta ja t r a a s tu v a n oikeudessa, että J o u n g m ä ä r ä ttä is iin te k e ­ m ä ä n h eidän k a n ssa n sa selvä tili, ja valittivat, että he nyt 14 päivän kuluessa, elikä siitä päivästä 'kuin edellinen ty ö lak k o lakkasi, eivät olleet saaneet yh teen sä ene m pä ä, ku in kaksi k u u d e n t a a la r in ploo- tua, jo tta tä m ä oli kaikki, m i n k ä h e seitsem ässä vii­

kossa olivat h än e ltä saaneet. Kun tirehtööri J o u n g ei silloin ollut kotona, lyk ättiin asia siksi, että h ä n otti kotia palaava.

Sillä a ik a a kilin J o u n g oli m a tk a lla n s a (Turkuun?)»

ta p a h tu i myös m u ita seikkoja, jo tk a p ah e n siv a t i s ä n ­ n ä n ja la sin p u h al ta jäin välin. K uten jo ennen on m ain ittu , ei H ie ro n y m u s F resa l ollut pestattu k r i s ­ talli-, v aa n m uiden vähe m p ia rv o iste n lasien te k e ­ m istä varten. K u itenkin oli Joung, M elanderin ja O rr e n todistusten m u k a a n , joita h ä n ei k o e tta n u tk a a n valheeksi väittää, tukistu k silla p a k o itta n u t hätaet kristallila sia k in tek em ä än . Jo u n g in ollessa T u rk u - m a tk a lla a n oli „ k a m r e e r s k a “ k u ite n k in kieltän y t Fre- salin kristallilasia te k e m ä stä m u tta tä tä kieltoa ei F resa l ollut totellut, koska „K a:mreerska“ ei »millä- k ä ä n m u o to a ole h ä n e n e m ä n tä n s ä ja h änellä (kam- reerskalla) siis on sitä v ähem pi valta h ä n tä k o m e n ­ taa, vaan h ä n riip p u u p a tr u u n a s ta a n , jo ta h ä n e n k o h ­ tu u d e n m u k a a n tulee k u n n io itta a ja totella.“ V aikka lasiaine Jo u n g in o m a n la u s u n n o n m u k a a n ei ollut

(22)

21 tarpe eksi hienoa, eikä M elander ja Orretkaan sitä (hy­

väksyneet, k ä ytti F resa l sitä ny t k u ite n k in sillä s e u ­ rauksella, että koko tä m ä osa ain e tta tu rm eltu i. M yös­

kin oli h ä n kiistan kiivaudessa toivo n u t k a m r e e r s k a n istu m a a n ikristalli-sulattimeen (»i Ghristal P ä tta n " ) . P äälle päätteeksi h ä n oli vihoissaan ju o n u t itsensä täysik ek k u liin (»öfverst druoken") sekä k ilju e n k a r ­ ju e n yöllä k ä y n y t y m p ä ri J o u n g in a su n to a ja soi­

m a n n u t is ä n tä ä n sä p e ttu rik si y.m.s.

Useista p ö y tä k irja n sanoista p ä ä ttä e n la s i n p u h a l ­ ta ja t n ä ih in aiko ih in tekivät toisen työlakikonsa.

A inakin viittaa siihen r a a s tu v a n o ik e u d e n p ä ä tö s s. k. 5 p:ltä, jossa »vielä kolm as k e r ta m ä ä r ä tä ä n , että l a s in p u h a lta ja t n y t heti m en ev ä t työhön lasite h ta a lle "

40 m a r k a n sakon uhalla.

Syysk. 3 p. antoi J o u n g o ikeutee n kirjallise n seli­

tyksen lasinpuihaltajain valituiksin. Se lu e ttiin ny t julki, s itte n k u in riitap u o lia 40 m a r k a n sak o n uhalla oli kielletty p itä m ä s tä ta rp e e tto m ia p u h e ita („onö- diga D iscurser"). K irjoitus sisälsi s e u r a a v a t 12 k o h ­ taa, n im ittäin :

1:0 Vaati J o u n g e d e sv astau k see n »sellaisia j u l ­ keita m iehiä, jo tk a h ä n e n ta p o ja a n s a ja k u n n ia a n s a todellisesti ovat lo u k a n n e e t" , k u ts u e n h ä n t ä »sääli­

m ä ttö m ä k si isä n n ä k si" , jo k a »perättö m illä laskuilla oli k o e tta n u t s a a tta a iheitä p erik a to o n ".

2 :o Väitti la s in p u h a lta ja in p a lja a s ta ilkeydestä m oittineen h ä n e n la s ite h d a s ta a n ja la sia in e ita a n k e l­

vottomiksi, »koettaen sellaista luulotella sekä tälle m aistraatille, että muille, jo tk a eivät voi arvostella tä tä laitosta", ja soimasi P. O rrea sen » k a p in a n " p ä ä ­ mieheksi, jonika työväki Melchior J o u n g in teh taa lla oli te h n y t 1671 y.m.s.

(23)

22

3:o Pyysi, että » la sin p u h a lta ja t siitä su u re sta ja tö rk e ä s tä valheesta, että heitä oli m u k a syytetty sel­

laisesta, jo k a J u m a la n ja ih m isten edessä on so p im a ­ tonta", rangaistaisiin, väittäen, että jos heistä jo s ta ­ kin so p im a to n ta on sanottu, niin siihen on syynä h e i­

dän om a la isk u u te n sa ja h u o lim a tto m u u te n s a ja että h ä n on heille a n ta n u t niin paljon, ettei e n ä ä e n e m p ä ä sovi e d e ltä k ä ttä uskoa »sellaisille irtolaism iehille".

4:o Mitä tuli la sin p u h a lta ja in pyyntöön, että h ä n toim ittaisi h eidät kotiseuduilleen jälleen, niin M elan­

der ja O rre kyllä h ä n e n p u o lestan sa saavat » m ennä tiehensä", m u t ta Fresal, jo k a ei ollut sälli, vaa n täällä n y t oli v äh ä n h arjo itellu t la s in p u h a lta ja n taitoa ja tu rm e llu t m elkoisen m ä ä r ä n kristallia, oli palkollis- s ä ä n n ö n alaisena p id ettävä ja h ä n e n tuli palvella Jo u n g ia niin k a u v a n , että vahinko oli k orvattu.

5:o L a s in p u h a lta jia oli ra n g a ista v a siitä, että he väittivät J o u n g in »m akeilla" ja »koreilla puheilla heitä tä n n e hou k u telleen ", vaik k a Jo u n g sam asta p a lk a sta kyllä olisi sa a n u t m u ita k in la sin p u h a lta jia ja »nyt p iak k o in odotti uusia työntek ijö itä".

6:0 P a lja a s ta ilkeydestä (»argheet") he ny t vaativat h ä n e ltä erikoislaskuja.

7:o Vaati Jo u n g että la s in p u h a lta ja t ra n g aista isiin k o t i r a u h a n rik k o m isesta h ä n e n T u r k u m a t k a ll a o l ­ lessansa.

8:0 Valitti n iin ik ä ä n F resa lin to tte le m a tto m u u tta k a m r e e r s k a a v astaa n Jo u n g in poissa ollessa ja vaati k o rv a u sta e n n e n m a in itu s ta k rista llila sin tu r m e le ­ misesta.

9:o M yöskin oli la sin p u h a lta jia ra n g a ista v a h eidän h e r ja u k s is ta n sa ja siitä että he, vastoin k o n tra h tie n s a sito u m u sta sekä lak ia ja k o h tu u tta olivat työstä lä h t e ­ neet, jo n k a k a u tta h ä n on saa n u t suure n vahingon ja

(24)

tappion* ja J o u n g in on » täytynyt vaivata h ä n e n a r ­ m o a n s a 'korkeasukuista h e rra a , v a p a a h e r r a a ja m a a ­ h e r r a a ja lä h te ä T u r k u u n " , j o n k a vuoksi h ä n vaati v ahingon ja a ja n k u lu n k o rv a u s ta 1669 vuoden a m ­ matti- ja 1664 vuoden p alk o llisjä rje sty k se n m u k a a n . 10:o Vaati m yös J o u n g M elanderilta ja O rre lta v älikirjassa s ää d etty ä 100 h o p e a ta a la r in s a k k o a väli- k irja n rik k o m isesta j a y h tä p ä ljo n Fresa lilta, koska h ä n oli n a u ttin u t edellisten k a n ssa y h tä s u u r ta p a l k ­ kaa, vaikkei v ä lik irja a o llutka an.

l l : o M elanderin h ä n tah to i s a a tta a edesvastauk- seen siitä h ä v y ttö m ä s tä ja ju lk e a sta syytöksestä, että hän, Joung, oli m u k a v ä ä r e n tä n y t välik irjan , m u u t ­ taen siinä viiden n u m e r o n n e ljä n menkiksi.

12:o Valitti vielä Joung, kuinika k e r r a n k in l a s i n ­ p u h a lta ja t olivat aja n e e t ulos » p o ja t“,<jonka vuoksi

» p a n n u t olivat liian k a u v a n seisoneet u u n issa ja kris- tallilasit sulaneet, isännälle vahingoksi, väittäen la s in p u h a lta ja in n äin tö h n e n ilkeydestä *ja u s k o t­

to m u u d e sta " .

K u n k in sy y tö sk o h d an jo h d o sta Jo u n g m ainitsi lainpykälän* jo n k a m u k a a n rikos oli ra n g aista v a.

K un koko tä m ä p itk ä selitys ta ik k a o ik e a m m in syytöskirjoitus oli lu ettu »sanoi M elander Joungille, että Olof F ru m m e l (?) on käy v ä teihin k äsin, sanoi myös, että jos J o u n g seisoisi m eressä, h ä n ei u s k o n u t h ä n e n sieltä ta h to v a n s a ylös, k oska h ä n niin valhette- lee“ ja O rre väitti e ttä he ovat h a n k k in e e t ru o k a a

»iLambille ja k a m re e rs k a lle “ . J o u n g taas arveli o t­

tan ee n sa O rren irto la isjo u k o sta ja p e lasta n een sa so ­ tapalveluksesta y.m. y.m.

R aastu v an oikeus m ä ä r ä s i l a s in p u h a lta ja in a n t a ­ m a a n selityksensä Jo u n g in k irjo itu k se n jo h d o sta ja m e n e m ä ä n työhön.

(25)

24

Enm enkuin oikeussalista lä h d ettiin n ä y tti J o u n g k u ite n k in vielä m u u ta m ia n auloja, joita h ä n oli lö y ­ tä n y t lasin-sulattim ista uunista, jo ista lasiaine oli t u r ­ m e ltu n u t. L a s in p u h a lta ja t eivät niistä sanoneet m i ­ tä ä n tietävänsä, m u t t a arvelivat n iiden e h k ä p u d o n ­ neen vanhoista planikun päistä, joilla u u n ia l ä m m i­

tetyn.

S yyskuun 8 p. a n to iv at la s in p u h a lta ja t oikeuteen vastaesityksensä, y h tä p ilk ä sekin, kuin Joungin.

l:o » S äälim ättöm äksi isä n n ä k si" olivat h e Joun- gia sanoneet, koska h ä n oli te h n y t la s k u t »sellaisiksi jotk a o v at ta v a tto m a t tehtaissa sekä Tuikholmassla että m u u a lla " , etsien h eid ä n tu h o a n sa ; pyysivät m a k ­ sua työstään.

2 :o O rre ei ollut 1671 vuoden työlak o n a l k u u n ­ p a n ija eikä t ä m ä n k ä ä n . L asiu u n i oli v a r s in toista mallia, k u in T u k h o lm a s s a eivätkä aineet olleet h yviä ja kelvollisia »kuten h eid ä n p a tr o n a n s a itsekin oli v a litta n u t ja sa nonut. Syy ei siis ollut h e id ä n siihen, että tä m ä n laitoksen oli tä y ty n y t lyödä k u p e r k e ik k a a (»mäst studza"), sillä he kyllä ym m ärsiv ät, m itä h y ö ­ tyä heillä oli te h ta a n taa n tu m ise sta , k o sk a n y t olivat sa a n e e t ty ytyä »kylläkin kuiviin ja h a rv o ih in palasiin ja ju o d a päälle sitä, jo k a ei ollut p a ljo n k a a n m e h u ­ k a s ta („ m ustigt“).

3:o Aina kuin »tehdas oli ollut käynnissä, olivat hek in a h k e ra s ti olleet tu n tin s a työssä rehellisten m ie s­

ten tavalla", m u tta toisin oli p a lk k a in . E ivät käsitä, m ik sik ä J o u n g h eitä nim ittelee irtolaisiksi» olihan t e h ­

taalla kaiketi e tuoikeutensa ".

4:o Koskei J o u n g huoli k ohdella heitä, n iin k u in pitäisi ja lu v a ttu oli, vaan a n ta a h eid ä n k ä r s iä s u u rta p u u te tta ja h ä tä ä , niin p y y täv ät he, että h ä n to im it­

(26)

25 taisi heid ät m uualle, josta h ä n on h eid ät t u o n u t ja jossa elatukse nsa voivat ansa ita . F resa l ei ollut p e s ­ tattu kristallilasin tek o a varten, v aa n oli isä n tä t u k i s ­ tuksilla h ä n tä siihen v aatinut. K ristalleja eivät h e ol­

leet turm elleet.

5:o T a r jo u tu iv a t v alallansa v a h v ista m a a n , e ttä J o u n g oli h e id ä t tä n n e h o u k u te llu t.

6:0 ja 7 :o Väittivät ettei J o u n g voi toteen n ä y ttä ä että h e olisivat sanoneet h ä n t ä p etturiksi. H e olivat k o to n a a n silloinkin, k u in F resa l »piloillaan* oli l a u ­ la n u t kadulla.

8:0 V äittävät p e rä ttö m ä k si, että F resa l m u k a olisi l o u k a n n u t k a m r e r s k a n k u n n ia a . K a m r e rs k a m u u te n ei o llu tk a a n h eid än e m ä n tä n sä . Olivat a in a olleet val­

m iita te k e m ä ä n kristallity ö tä k ä sk e ttä issä ja ainee n ollessa tarp e ek si hienon.

9 :o Ovat k o e tta n e e t k a ik in tavoin tä y ttä ä välikir- ja in v aa tim uksia. Jollei tehdas-liike ole m e n esty n y t, niin syy ei ole heidän, vaan 2 k o h d a ssa m a in ittu je n seikkain. M uuten he eivät riip u m is tä k ä ä n a m m a t t i ­ k u n n a s ta , »kuten rä ätälien , s u u ta rie n j.n.e. v aa n h e i­

d ä n ty ö n s ä on jaloa ta id etta* ; eivät siis ole a m m a tti- jä rje sty ste n alaisia, v aa n etuo ik eu k sien ja välik irjain .

10:o K oska lie eivät ole sy y p ä ä t t e h ta a n t a a n t u m i ­ seen eivätkä ole k o n tr a h tia rik k o n e e t (!), n i i n 'h e i t ä ei sovi la n g e tta a 100 h o p e a ta a la r in s a k k o ih in sen r i k k o ­ misesta..

l l : o V alallaan oli M elander valmis v a k u u tta m a a n , että a lk u p eräisessä k o n t r a h d i s s a oli lu v a ttu 5 taal. k.r.

viikolta v a r to m is ra h a a , m u t ta r a a p p im a lla s u m m a m u u te ttu 4 taala rik si; pyysi että p a tro n i vannoisi, että n äin ollut asian laita.

(27)

26

Vielä uusia rettelöjä.

12:o Kristallilasien su la m in e n riippui u u n in ja lasi- a in eitten k elv o tto m u u d e sta eikä la s in p u h a lta ja n h u o ­ letto m u u d e sta.

Jo u n g oli te h n y t kak si T u r k u - m a tk a a ja v a a tin u t n iistä la sin p u h a lta jilta 60 taal. T ä tä n ä m ä t eivät lu ­ vanneet m ak saa , k o sk a h ä n om ain asiainsa vuoksi oli m a tk a t teh n y t eikä heidän. M uitakin k u s ta n n u k s ia ja k o rv a u k sia he k ieltäytyivät m a k s a m a sta . L a s in p u ­ h a lta ja t h u o m a u ttiv a t lopullisesti, että Jo u n g oli sy y ­ töksissään m a in in n u t, m in k ä lain k o h tien m u k a a n oi­

k e u d e n tulisi la n g e tta a tu o m io n sa ja siis ed e ltäpäin m ä ä r ä n n y t tuom iot, ja pyysivät, että Jo u n g lain m u k a a n »oikaistaisiin siitä“ (»corrigeras för d e t“).

T ä tä ennen eli syysk. 5 p. oli r a a s tu v a n oikeus m ä ä ­ rä n n y t, k u te n ennen on m a in ittu , että la s in p u h a lta ja in heti tuli m e n n ä ty ö h ö n sä 40 mk. sakon u h alla ja m yös että Jo u n g oli velvollinen a n ta m a a n heille tarpeellista elatusta. L a s in p u h a lta ja t lup asiv at k a ik k i kolm e niin te h d ä k u in oikeus m ä ä r ä s i ja Jo u n g p uolestansa m y ö s ­ kin totella m ä ä r ä y s tä , k o h ta k u n he m en ev ä t työhön.

L a s in p u h a lta ja t p itivä tkin lu p au k sen sa , ja niin oli t ä m ä toinen ty ö lak k o U u d e n k a u p u n g in lasitehtaalla p ä ä tty n y t,

V a ikka la s in p u h a lta ja t kyllä (palasivat ty ö h ö n ­ sä k o h ta sy y sk u u n 5 päivän jälkeen, eivät r e t­

telöt siihen p äättyneet. Siksi olivat mielet m o lem m in puolin liian k arv aat. Jo syysk. 8 p. tireh tö ri Jo u n g valitti ra a stu v an o ik eu d essa , että F resal oli kiroillut k ristalliin ja lasiaineeseen sekä toiv o ttan u t h e r r a a ja ro u v a a lasinsulattim een, ja k ä y ttä e n » h ävytöntä ja h y ö d y tö n tä su u ta ehdon ta h d o n h a a v o itta n u t J o u n ­ gia k u u m a lla lasitpullolla". F resa l p u o lestaa n selitti

(28)

27 asian n iin k u in se oli ollut, ja s yysk. 17 p. k o n s o ri L a u ­ ri P ie ta rin p o ik a sekä te h ta a n p ^ ja t Iisakki B ravert, E rk k i E rk in p o ik a ja Casper E ik m a n todistivat v a la l­

la a n seuravasti: F resai oli ed ellispäivänä la sihytissä p u h a lta n u t pulloja ja k y sy n y t pojilta, v a r s in k in Bra- vertilta, jo k a Jo u n g in T u r u s s a k äy d e ssä oli tu o n u t k a m r e r s k a lta kiellon, ettei Fresa] saa tu n k e u tu a kris- tallityöhön, k u k a heistä oli k ä y n y t kielim ässä, että h ä n oli sa n o n u t „ m in ä a n n a n viisi k a m r e r s k a n , k r i s ­ tallin ja sen, jo k a p y y tä ä te h d ä k rista llia ". T ä m ä n F re sa lin k y sy m y k se n Jo u n g oli k u u llu t la s ik a m a riin , ju o ssu t sieltä ulos ja lyö n y t m e r e n ru o k o k e p illä F re- salia m u u ta m ia kerto ja , jota, n iin k u in oikeus oli n ä h - nyt, p u n a in e n risti seljässä ja sinelm ä k ä siv a rre ssa m yös todistivat.

N iin ik ään valitti O rre syysk. 10 p :n ä että J o u n g oli hävyttö m illä sanoilla h ä n t ä k o h d ellu t s a m a n a p ä iv ä ­ nä lasihytissä. Jo u n g väitti sa n a s o d a n sy n ty n e e n niin, että h ä n e n astu e ssa a n hyttiin O rre n p o ik a oli seiso­

n u t isänsä vieressä h a t t u päässä, jo n k a vuoksi Jo u n g oli sa n o n u t pojalle: »etkö osaa o tta a pik ila k k ia si p ä ä s ­ tä k u n isäntäsi on sisällä?" T ä h ä n oli O rre h u o m a u t- ta n u t: „itse olen o s ta n u t h ä n e n h a ttu n s a , p oika on t m yös m in u n lu o n a n i eikä te id ä n " y.m. y.m.

Oikeus piti tä m ä n asian v arsin v ä h ä p ä tö is e n ä ja kehoitti riitap u o lia o lem aa n riite le m ä ttä sellaisista tu rh is ta asioista. M utta J o u n g in ja F re s a lin „tappe- luksen" jo h d o sta se kielsi tire h tö riä a h d is ta m a s ta ly ö ­ misellä ja h a k k a a m is e lla la s in p u h a lta jia . T ä h ä n Jo u n g vastasi „ e ttä h ä n e llä on valta pidellä ja k u r i t ­ taa is ä n tä n ä vä k e ä n sä ja niin aikoo h ä n vieläkin t e h ­ dä, jolleivät he ta h d o osoittaa h äne lle to tte le vaisuutta ja sitä k u n n io itu sta , jo*ka h ä n e lle tulee".

(29)

28

Lasitehtaan sulkeminen.

Oikeus kysyi sitte, onko lasin p u h altajille m itä ä n h a itta a k a m re e ri L a m b ’in vaim osta, j o h o n k a n ä m ä t vastasivat, että tä m ä on heille »suureksi m ielip a h ak si ja kiusaksi, on m yös nim itellyt heitä perkeleiksi ja p erkeleen ihm isiksi" y.m., jota Jo u n g k u ite n k in väitti valheeksi.

N iinkuin tästä n ä k y y olivat mielet niin k iihtyne itä m o le m m in puolin, että uusia rettelöitä syntyi m elkein jo k a päivä ja m ik ä lo p p u niistä olisi tu llu t on vaikea arvata, jos isän tä ja ty öväki vielä jo n k u n a ja n olisivat työskennelleet yhdessä. T ä m ä tuli k u ite n k in estetyksi ja syynä oli la site h ta a n sulkem inen.

E n n e n on jo m a inittu, että vaik k a tehdas päälle vu o ­ den ja melkeinipä k a k sik in oli ollut käynnissä, eivät sen etuoikeudet vielä olleet la inm ukaisesti vahvistetut.

T ä stä oli m a is tra a tti a rv attav asti ilm o itta n u t a s ia n ­ omaisille, k o sk a te h d a s m a in itu sta syystä n ä ih in a i­

koihin la k k a u te ttiin käy m ästä . L uultav asti tä m ä t a ­ p a h tu i syysk. 21 p.; sillä siihen p äiv ä ä n asti luettiin la sin p u h a lta ja in p a lk a t ja jouluk. 15 p. s a n o ta a n r a a s ­ tu v an oikeu d en p öytäkirjoissa, e ttä »uuni m u u ta m a t viikot sitten on s a m m u te ttu n a ollut, k u n se ja laitos eivät olleet oikein aloitetut" (»rätt angripne") vaan teh d as oli p a n tu k ä y m ä ä n »ilman K. M :tin u u d istettu ja etuo ik eu k sia tirehtörille". K u in k a k a u v a n se sitte sei­

soi, eivät ra a s tu v a n o ik e u d e n p ö y tä k irja t mainitse, m u t ta m u ista läh teistä saa d u t tiedot osoittavat, että se s itte m m in taas p a n tiin k ä y m ä ä n ja luultavasti siis sai etu o ik eu ten sa vahvistetuiksi.

L o k a k u u n 17 p. olivat Jo u n g ja la s in p u h a lta ja t taas ra a s tu v a n o ik e u d e ssa v a n h a n p a lk k a -riid a n p ä ä t ­ täm istä varten. Oikeus ehdotti e ttä riitap u o let y s tä ­ vällisesti sopisivat k e sk e n ä n sä kaikki v a n h a t riitansa.

(30)

29 L a s in p u h a lta ja t olivatkin tä h ä n taipuvia, m u tta J o u n g pani vastaan, koska la s in p u h a lta ja t olivat h ä n e n k u n ­ n ia a n s a loukanneet, v arsin k in M elander. S itten k u in riitap u o let olivat vielä k e r r a n kelpo tavalla k e s k e ­ n ä n s ä riidelleet u u n in ja lasiainee n kelvollisuudesta, k a m re e rs k a n h ä ijy y d estä ja Jo u n g in te k e m istä la s ­ kuista, joilla h ä n koetti p eijata („drilla“ ) ka n sa a , ja Jo u n g in v a k u u te ttu a , ettei h ä n v an h o ista la s in p u h a l­

tajista an e n ä ä h u o lin u t, v aa n aikoi h a n k k ia itselleen uusia, p a re m p ia , oikeus otti tu tk ia k se e n riitap u o lien la sk u t ja vastalaskut.

Sitä e n n e n oli Jo u n g syysk. 10 p. jo vaa tin u t, että la s in p u h a lta ja in p a lk k a olisi lu ettav a teoksien k ap p a - leluvun m u k a a n e ik ä viikolta, k u te n k o n tr a h ti m ä ä ­ räsi. T ä tä vastustivat la s in p u h a lta ja t kiivaasti sen su u re n m ä ä r ä n tä h d e n s ä r k y n e itä teoksia, joista he edellisessä ta p a u k s e s s a eivät saisi m itä ä n p a lk k a a , vaikka vaiva niistä oli ollut sa m a k u in eheistä j a k o s ­ ka lasit olivat s ä r k y n e e t jä ä h d y ty s u u n is s a aineen ja u u n in k elv o tto m u u d e n täh d en .

Ensiksi teh tiin s u o ritu s O rre n kanssa, jo k a h a v a it­

tiin J o u n g in la s k u ta v a n m u k a a n jä ä n e e n h änelle v e l­

kaa 64 taalaria. ISitte seurasi F re sa lin vuoro, jo n k a velka nousi 153 taal. 7 5/8 äyr. k .ra h a a . F re sa l vaati su o stu ttu a p a lk k a a 15 taal. viikolta, jo ista 10 taal.

n ä y ttä ä olleen v a k in aista p a lk k a a ja 5 taal. ty ö p a lk ­ kaa (förjenst pengar). Jo u n g tarjosi lopullisesti m a k ­ sua puolesta s ä r k y n e itte n lasien m ä ä r ä s tä , m u tta sy y s­

t ä ta ik k a toisesta ei oikeus v e lk a s u m m a a k u ite n k a a n vähe ntä nyt. Viimeiseksi te h tiin su o ritu s M elanderin kanssa, ja h a v a ittiin h ä n e n velkansa Jo u n g ille n o u s e ­ van 162 taal. 14 äyr. k.ra h a a . »Melander vaati k o n t r a h ­ din m u k a ista m a k s u a ja uudisti väitteensä, että

(31)

30

k o n tra h ti oli v ä ä re n n e tty r a a p p im a lla ja vaik k a j o u n g a in a tä h ä n asti oli sa n o n u t tä tä syytöstä h ä v y ttö m äk si valheeksi ja vieläpä k e r r a n (syy sk. 10 p.) v ä ittä n y t, e t ­ tä jos h ä n olisi ta h to n u t r a d e r a ta (raappia) ilm a n Me­

la n d e r in suo stu m u sta , niin olisi h ä n sen te h n y t h ie ­ n o m m in eikä niin kömpelösti, k u in k o n tr a h ti osoitti, niin m yönsi h ä n nyt, valalle vaa d ittu n a, vihdoinkin, että h ä n k u ite n k in niin oli tehnyt, kuin M elan d e r väitti sitte kuin k o n tr a h d it olivat allekirjoitetut; m u tta sanoi M elanderin tä m ä n m u u to k s e n hyväksyneen. J o u n g m yös pyysi p ö y tä k ir ja a n p antavaksi, että M elander oli k e h u n u t T u k h o lm a s s a n ä h n e e n s ä a k k u n ai asi levyn, jo k a oli päälle 3 kyyn. pitkä, ja että hän, Joung, oli t ä ­ tä väittän y t valheeksi, jo n k a vuoksi he olivat lyönee*

vetoa, J o u n g luvaten 100 h o p e a ta a la ria , jos h ä n h ä ­ viää ja M elander p uolestansa palvella Jo u n g ia vuoden palk atta.

M elanderin v aa tim u k sesta kysyttiin lokak. 24 p.

k onsori L a u ri P ie ta rin p o ja lta u u n in ja lasiaineen k e l­

vollisuutta, ja h ä n todisti, että täällä k ä y te tä ä n sam aa ainetta, 'kuin T u k h o lm a s s a ja m yö sk in se s u o m a la i­

nen m a te ria a , jota täällä k ä y te tä ä n , on hyvää; u u n ik in on hyvä, jos siitä h u o lta pidetään. „M utta k u n k y s y t­

tiin, la ita a k o h ä n valallaan (vakuuttaa, että u u n i t o ­ della oli hyvä ja kelvollinen eikä siinä ollut m itä ä n v irh että, niin „ h ä n ei ta ita n u t täydellistä la u su n to a n s a a n ta a " . Sen h ä n k u ite n k in v ak u u tti, ettei se ole s a m a n ­ lainen, k u in u u n it T u k h o lm assa. Mitä ta a s e n n e n m a i ­ n ittu u n lasilevyyn tulee, niin F re sa l sanoi olleensa sitä tekem ässä.

T ä h ä n pää tty i tu tk in to . J o u lu k u u n 15 p. r a a s t u v a n ­ oikeus julisti pää tö k se n sä, jossa ensin asian k u lk u ly ­ hyesti k e r ro ta a n , ja asia sitten ly k ä tä ä n sellaisen oi-

(32)

äi keuden la u s u n n o n alaiseksi, jo n k a tu o m ittav a k si se k u u lu u (»tili fo ru m s co m p e te n s“\ koska Joung, k i r j a l ­ lisessa selityksessään oli väittänyt, ettei r a a s t u v a n ­ oikeus y m m ä r r ä sellaista laitosta arvostella. Sen p itu i­

nen se.

L a site h ta a n toim ista s e u r a a v a n a k a h te n a vuo- Lasitehtaan tena ei ole m itä ä n tietoja säilynyt U u d e n k au - Pal°- pungin arkistossa. Sen vain k erto o k ir k k o h e r r a J.

H ockert, että syysk. 14 p. 1685 p idettiin Itätullissa (porvariston p a r a a ti m a a h e r r a n k u n n ia k s i ja h ä n e n lä h tö ä n sä k a u p u n g is ta k u n n io ite ttiin y h t e is la u k a u k ­ silla. M utta (onni oli vastainen. J o k u etu latin k i osui erääseen h e in ä la to o n B altzar (nimisessä talossa, jo n k a talon s itte m m in omisti p o rv a ri P e llm a rk . T alo sy t­

tyi tuleen, itätu u li levitti valkea ta k a u p u n k iin , ja k o l­

me osaa siitä paloi poroksi, a in a toriin asti. Silloin p a ­ loi myös J o u n g in lasiteh d as eikä enä ä tu h a s ta n n

noussut. ’

Viimeinen tieto la s ite h ta a sta ta v a ta a n m a a h e r r a L orentz Creutzin kirjo itu k se ssa K. M:lle kesäk. 16 p:ltä 1688. Siitä s a a d a a n tietää, että J o u n g oli o s ta ­ n u t k r u u n u n v ero h alk o ja te h ta a n s a ta rp e e k s i ja että n ä m ä t halot m yös paloivat m a in itu ssa su u re ssa tu li­

palossa, ja e ttä m u u t a m ia te h ta a n kon eita sekä lasi- ainetta oli otettu ta k a v a rik k o o n siksi, että h a lo t tuli­

sivat m a k s u u n . T ä m ä n vuoksi oli K. M. kirjee ssä maalisik. 16 p:ltä 1688 k ä sk e n y t m a a h e r r a n p itä m ä ä n tu tk in to a siitä vahingosta, jo k a oli k o h d a n n u t »lasi­

te h ta a n tire h tö riä S uomessa K ustaa J u h a n a Jo u n g u i"

k a u p u n g in palossa 1685. T u tk in n o n toim itti U u d e n ­ k a u p u n g in p o rm e sta ri ja ra a ti ja tu tk in to p ö y ta k i r ­ ja seurasi m a a h e r r a n y llä m a in ittu a kirjo itu sta. Siinä sanotaa n, että palo ta p a h tu i syysk. 4 (!) p ä iv ä n ä eikä

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

jänänpoika Lepuksesta ja tämän vaimosta Katri Niiilontyttärestä, (joiden hautakivi vieläkin koristaa Uudenkaupungin vanhaa kirkkoa. 1640.) Heti ruumiillisen

Itse kun olen aina pitänyt kirjoittamisesta, niin kirjeenvaihto oli vilkasta ja

Vuosi oli ollut täynnä raskasta työtä, mutta onnelliset ajatukset olivat koko perheen mielessä, raskas evakkomatka oli takanapäin ja uuden koti­. tilan rakennukset ja

Vaikka Vendla Randelin teki- kin varsinaisia kirjoja vain kaksi, hän jatkoi kirjallista toimintaansa tekemällä lyhyitä kertomuksia Suomen ensimmäiseen lasten- lehteen,

Isä H eikki oli K arjalan radan rakennustöissä seppänä kodin siirtyessä työpaikan m ukana kuten sitten lap ­ sien syntym äpaikatkin.. Työpaikka ja asunto vaihteli

mä panee olettam aan, että H erpm anin veljekset olivat yksin piilottaneet kellot ja heidän kuole­. mansa jälkeen ei kukaan varm asti tiennyt, m ihin kohtaan

Tämä on ihan ensimmäinen kaikkien merkillisempien physikillisten ilmausten suomenkielinen selitys. Suomen kieli on tässä ollut taivutettava asioihin, joissa sitä ei ole

Konsonanttivartaloisilla verbeillä on Rui- jan murteissa myös toinen vartaloallomorfi, jota Lindgren nimittää pitkäksi, esimerkiksi tule-, kysäse-, hallaa-, happane-, tappele-,