K. A. CAJANDER
Suomen ensimmäinen
lasitehdas.
Suomen ensimmäinen lasitehdas.
Ki rjoittanut K. A. C A J A N D E R Uudenkaupungin alkeiskoulun rehtori.
Asianomaisten luvalla uudestaan julkaisi H E L M E R W I N T E R .
U u s i k a u p u n k i .
Uudenkaupungin Sanomalehti* ja Kirjapaino O.Y. 1930.
Lisiä Uudenkaupungin historiaan
on aikaisemmin ilmestyngt:
Alitinen, J. ja W inter, H.: V akka-Suom ea p itk in ja poikki (1919).
H oeckert, J.: K uvaus U u d estak au p u n g ista vuodelta 1753 (1927).
iEjmelaeus, J.: J u h la ru n o U u d enkaupungin ra u h a n jo h d o sta (1928).
Cajander, K. A.: U u denkaupungin vanhin k o u lu (1929).
Cajander, K. A.: U ud en k au p u n g in vanhan k irk o n v aiheita (1929).
Cajander, K. A.: K ullantelkijöitä U udessakaupungissa (1929).
Cajander, K. A.: Suoimein ensiimimäinen lasiteh d as (1930).
Cederberg, A.: P ap p isy stäv ällin en se u ra k u n ta (1930).
W inter, Helmer: B. H. C rusellin 150-vuotism uisto (1925).
Winter, Helmer: U u sikaupunki, V akka-Suom en p ääk au p u n k i (1927).
Winter, Helmer: S u o m alaisu u d en a lk u a jo ilta U u d essak au p u n gissa (1930).
L a s i t e o l l i s u u s ei oie v a n h a P ohjola ssa . Vasta v.
1641 eräs Melchior Jo u n g sai h a llitu k se lta o ik e u d e n p e ru sta a j a (perustilkin T u k h o l m a a n R uotsin e n s im m äisen lasiteh taan , jo tta siis lasiteollisuus ensitule»va- n a v u o n n a (1891) siellä täyittää 250 ik ävuotensa . S uo
messa se on m u u ta m ia v u o sik y m m e n iä n u o re m p i.
Lasi oli siihen a ik a a n vielä h a r v in a is ta ylellisyys
tavaraa- Metalli-, sa'vi- ja p u u a s tia t saivat telhdä n y k y a ja n lasiastiain v irk aa ja a k k u n o i n a k a a n ei lasia p a l jo n tavattu. H e r r a s k a r ta n o is s a vain oli la s ia k k u n a t m ailla ja k a u p u n g e issa v arak k ailla, u lk o m a a n k a u p p aa käyvillä p o rva reilla. T a lo n p o ik a ja yhtein en k a n s a yleensä tyytyi n a h k a - a k k u !noih in ja ipuuluutk- kuihin. Lasia ei k a n n a tt a n u t v ä h e m p iv a ra ise n ostaa, se k u n (kaikki oli u lk o m a ilta tuotava.
L a s ite h ta a n p e r u s ta m in e n oli sen vuoksi m e lk o i
n en edistys v a lta k u n n a s sa , ja r o h k e a yritys m iehelle sellaiselle ‘k u in Melchior Joung, jo k a p o ik a n s a l a u su n n o n m u k a a n ei itse ollut p e r e h ty n y t lasin tekemis- taitoon („intet fö r stä d t at giöra n ä g o n com\position med G lasbruksvercket och M ateria lie rn a" ), vaa n j o n ka täytyi vain lu o tta a näissä asioissa vieraisiin henki- löhin, n iin k u in erääseen E e rik k i A n tin p o ik a a n , „joka eh k ä k a ik k ie n e n sim m ä ise n ä ra n s k a la is ilta suure lla vaivalla ja varovaisuudella oppi ja o ik eaa n k u n n i a a n s a
saa tto i" lasin v alm istu staid o n J o u n g in teh taa ssa . K o h tu u llista siis oli, että h allitus tälle alkavalle teollisuudelle m yönsi k a ik k i n e edut, jo ita se voi.
H e lm ik u u n 21 p. 1643 saikin M. J o u n g yksin o ik eu d en koko v a lta k u n n a ssa , siis m y ö s Suomessa, m y y d ä la si
4
tavaroita , j a (hallitus kielsi k e n e n k ä ä n m u u n sitä u lk o m ailta tu o m a s ta ta ik k a lasia m u ilta ositamasta k u in l Jo u n g ilta T u k h o lm a sta , ta v a r a n m e n e ttä m is e n ja 80 h o p e a ta a la r in sakon uhalla, k u te n n ä h d ä ä n esim. U u d e n k a u p u n g in r a a s tu v a n o ik e u d e n p ö y tä k irja s ta m a a lisk u u n 27 p:ltä 1643.
V a ikka lasia v e rra tta in v ä h ä n käytettiin , oli yksi tehdas k o k o v alta k u n n a lle k u ite n k in riittä m ä tö n Melchior J o u n g pyysikin pian K ristiina k u n in g attare l- ta itsellensä ja lapsillensa oikeuden p e r u s ta a vielä toi
sen la s ite h ta a n ei k u ite n k a a n Ruotsiin vaan Suomeen.
T ä m ä oikeus hänelle a n n e ttiin v u o n n a 1651.
Itse ei Melchior J o u n g k u ite n k a a n sa a n u t eläissään n ä h d ä tätä t u u m a a to teutuneeksi. V asta h ä n e n k u o le m a n sa jälkeen, jo n k a k a u tta T u k h o lm a n lasitehdas jo u tu i h ä n e n leskensä ihaltuun, K u sta a J u h a n a Jo u n g perusti, 1651 vuoden oikeuksien nojalla, Suomen e n sim m ä ise n la s ite h ta a n U u te e n k a u p u n k iin .
T iedot tä stä lasitelhtaasta ovat v e r ra tta in n iukat.
Paitsi m u u t a m ia riv e jä J- A. Cederbergin H isto rialli
sissa kokoelm issa I, olem m e pain etu issa lähteissä t a vanneet siitä vain se u ra a v a t tiedot, jo tk a löytyvät H istoriallisessa ark isto ssa II sivulla 169 ja 170. T ä m ä p ä tk ä k u u lu u k o k o n a is u u d e s s a a n näin*
»T ohtori Ignatius ilmaisi Palmsiköldin koikoile- m a in m u k a a n m u u ta m ia tietoja S u o m e n m a a n en sim m ä ise stä lasitehtaasta, ijonka 1680-luvulla eräs Kustaa J u h a n a J o u n g oli p e r u s ta n u t U u d e n k a u p u n g in lähelle.
Siinä m a in ita a n työväkenä olleen a in o a s ta a n »nuoria ruotsalaisia ja suom alaisia", jo tk a m u k a (kenenkään m u u k a la is e n a u tta m a tta valm istivat »p arasta k rista l
lia, ra n s k a la is ta akkun a n -lasia, juom a-laseja, kredent- sejä ja m u ita laseja k a ik k in a isista m uodoista, v äreistä ja erisfcum m allisuuksistaa . M utta se tulipalo, jo k a
5 syysk. 4 p. 1685 m u u tti p a r a im m a n osan k a u p u n k ia t u haksi, Ihävitti m y ö s k in tä m ä n laitoksen. S enaatin a r kiston tilikirjoista ei ta v a ta tä tä te h d a s ta m a in ittu n a , jo h o n syynä on, ettei (tämmöiset laito k set m a k s a n e e t m in k ä ä n la is ta veroa- Mitä te h ta a n p e r u s t a j a a n tulee, h ä n luultavasti oli sen M elchior J o u n g in jälkeläisiä, jo k a v. 1641 p e ru sti T u k h o l m a a n (Ruotsinmaan e n s im m ä is e n lasi-teh taa n ja silloin sai m o n o p o lin m u u ta - m a in lasita v a ra in valm istu k se en ja m yym iseen.
Muisto U u d e n k a u p u n g in la site h ta a sta oli s itte m m in seuiraavalla vuosisadalla niin p eräti k a d o n n u t, että B orenius k e rto m u k s e s s a a n Som eron p itä jä stä v a k u u t taa ensim m äiseksi la site h ta a k si Suom essa sen r u u k in n im eltä Ävik, m i n k ä v. 1748 tirdhtööri J a a k k o Reinh.
i Diipong oli Som erossa p e r u s ta n u t."
Siinä kaikki.
N äiden p a in e ttu je n tieto je n lisäksi olem m e ta v a n neet U u d e n k a u p u n g in m a is tr a a tin ark isto ssa 14 kir- jo itu s a rk k ia la a ja n p ö y tä k irja ja k s o n , jo k a y k s in o m a a n koskee k y sy m y k s e n alaista lasitehdasta. K oska t ä m ä käsikirjoitus, jo k a lu ulta vasti tu tkijoille vielä on tu n te m a to n , ositta in v a r m e n ta a ä s k e n m a in ittu ja sen a atto ri Ig n a tiu s ’en a n ta m ia tietoja, o sittain sisäl
tä ä lisäyksiä niihin, n iin k o e ta m m e seu ra a v a ssa lyhyesti kerto a m itä se tietää tä s tä S u o m e n ensim äi- sestä lasiteh taasta, sen p e r u s ta ja s ta ja ty öväestä y.m.
U u d e n k a u p u n g in la s ite h ta a n p e r u s ta ja K u sta a Tehtaan J u h a n a Jo u n g oli Ruotsin e n sim m ä ise n la s ite h ta a n perustaja, p e r u s ta ja n Melchior J o u n g ’in p o ik a h ä n e n edellisestä
avioliitostansa. E n s im m ä is e n o p p in sa h ä n lasinte- k ijä a m m a tissa a r v attav asti oli sa a n u t isän sä lasiteh- /taassa, m u tta sitte m m in oli h ä n m a tk u s te llu t u lk o m ailla ja siellä „imitä s u u rim m a lla h e n g e n v a a ra lla ja k u sta n n u k s e lla " k a r t u t t a n u t a m m a ttitie to ja n s a . T ällä
6
m atkaillaan k e h u n k in h ä n n ä h n e e n s ä päälle sadan lasiuunin. Sälli-kirjaa ei h änellä k u ite n k a a n vielä ollut 'kotia p a la te ssa a n k a a n , ivaan sai vasta jä lk e e n p äin eli h u h tik u u n 4 p. 1680 k a h d e lta äitipuolensa la s ite h ta a n taiturilta , P ie ta ri Antinipoika O rrelta ja e r ä ä ltä toiselta la sin p u h a lta ja lta , j o n k a n im e ä ei m a i nita, jo n k in la ise n taitotodistuksen, jo k a lienee k ä y nyt s äl 1 i kir j a st a ja k u u lu u suom eksi näin:
»Vihdoin jo h e r ra („Mons“) J o u n g ’in (palatessa kotia vierailta seuduilta, niin olem m e m e h av a in n e et h ä n e n olevan sellaisen m eid än t e h ta a m m e h y ötyyn hyvin h a r ja a n tu n e e n ja täysin kypsyneen, kykenevä m yös k a ik k e e n tä m ä n te h ta a n ain eitten v a lm ista m i
seen ja uu siin keksintöihin, jo tk a meille h u o k e a t ja hyödylliset ovat."
S e u ra a v a n a v u o n n a 1681 Jo u n g ra k e n si lasiteh ta a n s a U u te e n k a u p u n k iin .
T ä m ä tehdas ei sijainnut, k u ten H isto rian A rkis
tossa san o ta a n , U u d e n k a u p u n g in lähellä, v aa n itse k a u p u n g in sydäm essä, „ V aasaporin h e rra s v ä e n t o n tilla, sen itäpohjoisessa kulm assa, p itkin K o u lu k a tu a " , (Cederberg, H isto rian k okoelm ia I, sivu 4), siis k a u p pias Olof Blomin nykyisellä tontilla V a asaporin k o r t teli-kunnassa eteläpuolella R a a tih u o n e e n toria. R a k e n n u k s e n p e ru s tu k s ia teh täe ssä o nkin tällä tontilla ja v a rsin k in sen koillisessa k u lm assa sekä m y ö s s a m a n to n tin ja R a a tih u o n e e n (puiston (»Lasten t a r han") r a ja lta löydetty vahva k erros kaikellaisia lasin p alasia ja sulan ee n lasin m ö hkäleitä. N äistä lö y döistä ja k i r k k o h e r r a Job. H oe ck ertin äsken k e r r o tuista san o ista (päättäen, te h ta a n ra k e n n u k s e t u lo ttu i
vat R a a tih u o n e e n to rilta k a u p u n g in salm en silloiseen r a n ta a n ja K o u lu k a d u lta a in a k in R a a tih u o n e e n p u is ton ra jalle asti. P a ik k a olikin hyvin m u k a v a teh-
7 taalle tällaiselle lyhyen m a t k a n vuoksi la s ta u s p a i
kalle; sillä sen aik u iset alu k set p ä ä siv ä t m elkein kaikki n o u se m a a n salm ea ylös a in a t e h ta a n alle.
Mitä k a ik k ia ra k e n n u k s ia te h ta a s e e n k u u lu i, em m e tiedä, k u n n e U u d e n k a u p u n g in r a a s tu v a n o i
k euden p ö y täk irjat, joissa, m a a h e r r a L o re n tz Creut- zin k ir jo itu k s e n m u k a a n K. M:lle k e s ä k u u n 16 p :ltä 1688, oli lö y ty n y t n ä itä seikkoja koskeva tu tk in to - pö y täk irja, ovat ty k k ä n ä ä n m enettyneet. K u iten k in m a in ita a n k ä y ttä m is s ä m m e lähteissä ra k e n n u k s is ta tird h tö ö rin a su m u s ja a le m p a n a sitä, arv attav asti itä ä n p ä in , „lasi?hyttia u u n in e e n ja eräs h u o n e »lasi- k a m a r i" , jo k a lu ulta vasti oli la sihytin k a n s s a sam assa yhteydessä, k o sk a sinne saattoi kuulla, m itä hytissä pulh uitiin.
U u n in m u o d o sta ei ole m y ö s k ä ä n m u u t a tietoa säilynyt, k u in että se oli varsin toiseen ta p a a n r a k e n n e ttu 'kuin u u n it T u k h o lm a ssa .
T e h ta a n väki oli sam oin k u in is ä n tä k in R uotsista Tehtaan väki.
tullutta. M uutto U uteenkaulpunkiin t a p a h tu i sy y s
k u u n lo p p upuolella v. 1681. H eistä m a i n i ta a n e t u päässä eräs „ k a m r e e r s k a “ , jo ta ra a s tu v a n o ik e u d e n p ö y tä k irja t sanovat (kamreeri L a m b ’in vaim oksi („C am m ererens L a m b e n s h u s t r u “ ). M u u ttik o m y ö s k a m re e ri itse, siitä ei ole tietoa; sillä h ä n e n to im is tan sa ei s a n a a k a a n la u s u ta eikä 'h äntä itseä m a in ita m u u n a kuin vaim o n sa m ieh en ä . V arsin h ä m ä r ä onk in tireh tö ö ri J o u n g in ja t ä m ä n ro u v a n väli.
J o u n g k y llä oli isä n tä ja h ä n e n n im e ssä ä n teh d as kävi, m u tta „ k a m r e e r s k a lla “ n ä y ttä ä k u i te n k in olleen s a n om ista teh ta a ssa ja k o to n a y h tä p a ljo n , e h k ä p ä e n e m m ä n k in k u i n Jo u ngilla itsellä. Itse omisti m y ö s J o u n g r a a s tu v a n o ik e u d e n edessä su o ra a n , että tä m ä
8
r o u v a elätti la site h ta a n väestön ja toisella k erta a, kun ty ö k a n s a väitti 'että he elättävät isän tän sä, ihän sanoi
„että k a m re e ri ja k a m r e e r s k a elättävä t h ä n e n ja (hei
dän, eivätkä h e " . T ä s tä n ä y ttä isi siltä, k u i n kam ree- riväki olisi olleet o sa k k a in a te h ta a s sa ta ik k a a in a k in a n ta n e e t Joungille r a h a a te h ta a n p erustam iseen. K un m a in ittu rouva ei m y ö s k ä ä n n ä y tä kelvanne en todis
ta ja k si riita-asioissa is ä n n ä n ja työväen välisissä oikeusjutuissa, vaikka h ä n Jo u n g ia seurasi kuin v arjo la k itu v a n ovelle asti, niin on luultavaa, että h ä n oli lik isu k u la in e n Joungille, e h k ä p ä sisar ta ik k a
— äitipuoli (?). T y ö k a n sa puhutteli Jo u n g ia ja m a i n ittu a ro u v a a » h errak si ja rouva ksi", m u t t a oli m u u ten vihoissaan tälle rouvalle, jo k a tahtoi h e itä k o m en taa , vaikkei (hänellä olisi ollut m itä ä n san o m ista eikä U u te e n k a u p u n k iin lä h tie ssä ä n riik in ta a a la ria e n e m m ä n r a h a a taskussa.
T e h ta a n v a rsin a in e n ty övoim a ei 1681—1683 ollut su u re n suuri. Is ä n tä itse, jo k a seokset teki, k o n so ri L a u ri Pietarinrpoikä, jo k a keitti lasiainekset, k a k si k ristallilasin te k ijä ä Niilo M elander ja P ie tari An
tin poika Orre, yksi tavallinen la s in p u h a lta ja n im eltä H ie ro n y m u s Tresal, m u u ta m ia oppipoikia, joista m a i n ita a n Iisakki Bravert, E rk k i Erkinipoika ja C aspar E ik m a n sekä luultavasti m yös palvelijoita. U sea m p aa ei m a in ita . Sekä k o n s o ri L au ri e ttä kolm e y l l ä m a in ittu a la s in p u h a lta ja a olivat s y n n y ltä ä n ru o ts a la i
sia eivätkä m illo in k a a n olleet m u i ta lasiu u n ia n ä h neet, k u in tu k h o lm a la isia , jo tta he siis o ppinsa olivat saa n eet T u k h o lm a ssa , m u tta y llä m a in itu ista »pojista oli n im istä p ä ä ttä e n a in a k in C aspar E ik m a n ja lu u l
tavasti m yös E r k k i Erkinipoika suom alaisia (Uusi- k au p u n k ila isia ). E p ä ilty väite e ttä U u d e n k a u p u n g in la siteh taassa ei o llu t m u ita työn tek ijö itä k u in ruot-
§ salaisia ja suom alaisia on siis v arsin tosi a in a k in m itä tulee te h ta a n k a h te e n e n sim m äiseen vuoteen.
Äsken m a in itu is ta la s in p u h a lta jis ta M elander, j o ka e n n e n U u te e n k a u p u n k iin tu lo a n s a oli palvellut N o rrm alm illa olleessa la site h ta a ssa T u k h o lm a s s a , oli jo n k u n la in e n pääm ies. H ä n k e h u u k in J o u n g in to i
m itta n e e n sa U u te e n k a u p u n k iin , jo ta t ä m ä ei voi valheeksi väittää, h ä n oli v a lin n u t ty ö k u m p p a n in s a ja h ä n e n (kanssaan J o u n g oli teihnyt ty ö ajasta, p a l
k asta y.m.s. v ä likirjan, 'jolla oli m yös sitova voim a M elan d e rin k u m p p a n e ita 1 k o h ta a n . M elan d e riin Jo u n g m yös k ä ä n ty i, k u n halusi m u u to k s ia v ä lip u heissa ja m u issa sellaisissa tap au k sissa. M elan d e r
oli la s ip u h a lta ja n sälli ta ik k a »m estari".
P ie ta ri O rre oli taidossa ja a m m a ttia rv o s s a M elan derin vertainen. H ä n oli en n e n (palvellut M elchior J o u n g in te h ta a ssa j a v a n h a la s in p u h a lta ja ta itu ri lu u lta v asti jo 1671, k o sk a h än e llä jo silloin oli niin suuri vaiikutusvoima tefhtaan työmielhiin, että sai a ik a a n ja joihti k a p in a a („ m u te rij“ ) M elchior Jo u n g in tehtaalla, jo k a ^kapina 'k uitenkin p ä ä tty i sovinnolla, sitte k u n komersi-Jkollegio oli a s e tta n u t erityisen sovinto-oikeuden t u tk im a a n v alituksia ja r iita a sovit
ta m a a n . O rre oli perheellinen mies.
K olm as l a s in p u h a lta ja Fresa] ei ollut y h tä taitav a kuin edelliset. H ä n sen vuoiksi ei s a a n u tk a a n vielä teh d ä kristalleja, v a a n Ihalvempia lasitav aro ita, eik ä h ä n vielä ollut s ä llin ä y te ttä k ä ä n tehnyt. K u ite n k in n a u tti ihän y h tä k o r k e a n r u o k a r a h a n k u in k a k si en sin m ain ittu a .
Mitä p a lk k a a n tu le e niin olivat m a in itu t kolm e la s in p u h a lta ja a o ik e u te tu t v ä lik ir ja n m u k a a n s a a m a a n täällä, sam o in 'kuin Tuklholmassakin, m a k s u t
tom asti » kam arin, vuoteen, p u u t ja lä m m ö n " sekä r u o k a r a h a a 5 taal. kuiparirahaa viikolta, paitsi v a rsi
n a is ta ty öpalkkaa , jo k a m a k se ttiin kapjpaleluvun m u k a a n . K uinka k o rk e ak si tä m ä ty ö p a lk k a nousi vuoteensa, ei lähteissäm m e m a in ita , m u tta pari v iit
ta u s ta siitä kyllä löytyy. L a s in p u h a lta ja F resal, jolla a r v a tta v a sti oli »huonompi ty ö p a lk k a ku in M elande
rilla ja Orrella, vaati lokak. 20 p. 1683 15 taal. kupari- r a h a a viikolta, jo ta h ä n ei 'k uiten k aa n saanut. Kris- tallila sin tek ijä M elander taas oli jo k u viikko sitä e n n e n p o rm e s ta r i Zach. Boeliuksen ja m u u ta m ie n raa- tim iesten läsnäollessa k e h u n u t T u k h o lm a s s a n ä h n ee n sä ak kunalasi-levyn, jo k a oli ollut välhän päälle 3 k y y n ä r ä n pitkä, jota v asta a n Jo u n g oli v ä ittä n y t e t f e i h ä n k ä ä n ollut m illo in k a a n niin su u rta levyä n ä h n y t, vielä v ä h e m m in Melander. M elander lupasi T u k h o lm a s ta h a n k k ia todistuksia. Asiasta lyötiin nyt vetoa. Jo u n g lupasi Melanderille 100 riik in ta a- laria, jos h ä n voi v äitteensä n ä y ttä ä toteen, ja M elan
der sitoutui »te k e m ä ä n työtä vuosi ja päivä tire h tö ö rille ilm a n m i tä ä n palk k aa , eikä ta h to v a n s a olla k u n niallin e n mies", jos h ä n hävisi vedon. T ä stä p ä ä t tä e n kristallilasin te kijäin ty ö p a lk k a (koko tulo?) nousi n oin 100 riik in ta a la riin vuoteensa.
V arsin ta rk o in eivät lä h te e m m e kerro, milloin ka tehdas oli siksi valmis, että se voitiin p a n n a k äy m ä ä n . Syysk. 29 p. 1681 se ei vielä ollut käy m ässä , m u tta m a in itu s ta päiv ästä la s in p u h a lta ja t n a u ttiv a t m ä ä r ä tty ä ru o k a r a h a a , varto e ssaan täällä työn alkam ista.
K un tä m ä r u o k a r a h a ei ollut varsin pieni, sen a ik u i
sen r a h a n arv o o n katsoen, niin on luultavaa, 'etteivät la s in p u h a lta ja t saaneet sitä ilmaiseksi k a u v a n n a u t tia, vaa n että lasityö alkoi p ia n ä s k e n m a in itu n p ä i
vän jälkeen, e h k ä p ä jo lokakuulla.
ii
keliltään k a h te n a e n sim m ä ise n ä v u o n n a olivat kiristalliteokset p ää a sia n a , n iin k u in jo siitä k in n ä h dään, että tällaisia töitä v a rte n te h ta a lla oli käiksi kristallilasin ipuhaltajaa, m u t t a m u i ta teoksia, n iin k u in „juiOimalasia“ , pulloja y.m.s. v a r te n vain yksi sälli ja m u u ta m ia poikia. V a rm u u d e lla ei k ä y p ä ä t täm inen, tehtiin k ö jo silloin m y ö s tu o ta » ra n sk a la ista a k k u n a n lasia", josta m a in ita a n H isto ria n Arkistossa.
J o u n g tosin vaati la s in p u h a lta jia n s a sitä te k e m ä ä n , m u tta näimät v ä ittivä t v a sta a n ja k o e ttiv a t U u d e n k a u p u n g in (raastuvanoikeudellekin uskotella, »ettei täällä ivoida m i tä ä n a k k u n a n lasia te h d ä eikä sellai
nen työ tä ä llä k ä y la a tu u n " . L u u lta v a a on, ettei sitä vielä t e h ty k ä ä n v. 1681 ja 1682, v a a n e h k ä vasta l o p p u v u o n n a 1683.
T e h ta a n teoksia tu n n e tu s ti ei e n ä ä löydy näillä seuduilla n im e k sik ä ä n . Kauipungin k i r k o s s a k a a n ei ole säilynyt m itä ä n m u isto a te h ta a n to im in n a s ta ja k irk o n k a lu k ir ja t osoittavat, ettei sellaisia ole siellä o llutkaan. U u d e n k ir k o n p itä jä n k irk o ssa oli k u iten- \ kin enn e n (viimeiseksi siellä t a p a h t u n u t t a s u u r ta k o r ja u s ta m u u ta m ia p ie n iru u tu is ia a k k u n o ita , joiden l a seja arv e lla a n U u d e n k a u p u n g in la site h ta a s ta lähte- * neiksi. Ne olivat pitkulaisia, e p ä sä ä n n ö llise n 6-si- v u k k a a n tapaisia, n oin dm. ^pitkiä ja e h k ä 7 ta h i 8 cm.
leveitä. Lasi, jo k a oli 3— 4 m m . p ak su a , oli v irh ee l
listä, m u t ta v a lk e a ta (ei sinistä e ik ä m u u t e n v ä rillistä).
T e h t a a n teokset m y y tiin p a r h a a s t a p ä ä s tä T u k h o lm assa.
L a s i n p u h a l t a j a t y h tä p itä v ä iste n to d istu sten m u- Lasi*ainekset.
k a a n käy tettiin T u k h o lm a s s a lasiain ek sin a s u u d a a ja santaa, jo k a o n k in luulta vaa, k o sk a lasin tek o taito sin-
j
Tyytymättä' myyttä teli*
» taalla.
ne oli tu o tu n a trila sin k o tim a asta, R an sk asta; m u tta U u d e ssa k a u p u n g issa iheidän m u k a a n s a k ä y tettiin m u i ta, h u o n o m p ia aineksia. J o u n g taas p u o le sta a n v ä it
ti, että ainekset olivat sam o ja täällä, k u in sielläkin, siis m y ö s k in s u u d a a ja santaa, ja e ttä h ä n aineksensa oli s a a n u t äitipuolensa la siteh taasta T u k h o lm a sta . K u ite n k in todistettiin sitten, että U u d e ssa k a u p u n g is
sa m yös k äy tettiin suom alaisia a ineksia j a että „nä- m ä t su o m alaiset ainekset (»den fin sk a m a te r ia n " ), jo ita h ä n tä ä llä k ä y ttä ä ovat myös hyviä". M itä ne olivat, eivät la s in p u h a lta ja t tietäneet eikä J o u n g m y ö s k ä ä n h u o lin u t sanoa. T ä m ä oli k aiketi a m m a t t i salaisuus.
S uom en m e ts ä r ik k a u s ja J o u n g ’in u lk o m a a n m a tk a t, joilla h ä n v a r m a a n k in m y ö s oli k ä y n y t k a u niista kalilasista k u u lu is a s s a B öhm issä sekä la s in p u h a l t a j a t väite, että p ä ä - a in e k s e n a ^käytettiin jo ta k in m u u ta , kuin suudaa, tekee sen arv elu n hyvin to d e n m ukaiseksi, että J o u n g b öhm ila ise en t a p a a n käytti lasin tek o o n p o ta sk a a ja k alkkia. U u d e n k a u p u n g in lasitehdas lienee siis e n sim m ä in e n lasiteihdas P ö h jo llassa, jossa kalilasia tehtiin. M utta oli t ä m ä m ite n oli, se a in a k in on varm a, että U u d e n k a u p u n g in lasi- teh d as Suomessa, k ä ytti 'kotimaisia, suom alaisia ain ek sia lasin valm istukseen.
* U lkom ailla m a tk u s ta e s s a n sa tireh tö ö ri Jo u n g oli n ä h n y t p aljo n u u tta lasiteollisuuden alalla ja m o n e n laisia p a r a n n u k s i a lasinteko-tavoissa, jo ita h ä n voi h y v äk se n sä k ä y ttä ä u u tta te h d a sta p eru sta essaa n , g envaaralla ja k u sta n n u k s e lla " ; toisin sanoen h ä n e n f oli tä y ty n y t n ä itä tietoja h a n k k ia itsellensä teh taid en
o m ista ja in tie tä m ä ttä ja la h jo m a lla h eid ä n ty ö v ä k eä n sä ja palvelijoitansa. U u d e n k a u p u n g in la s ite h
13 dasta perustaessa h än e llä sen vuoksi tuskin oli vielä n iitä k ä ä n o m a a k o k e m u s ta n ä id e n u u sie n ta p o je n k äyttäm isessä. Siitä h u o lim a tta h ä n oli lujasti p ä ä t tän y t p a n n a te h ta a s s a a n k ä y tä n tö ö n , m itä h ä n tieto- puolisesti oli u lk o m ailla o p p in u t.
U unin ra k e n ta m in e n on m itä tä r k e im p iä toim ia lasitehtaassa. Sen t a r k o itu k s e n m u k a is u u d e s ta ja hyvyydestä riip p u u ty ö n m en esty s varsin paljon. U u nin teon h ä n arv a tta v a sti k a ik ista u u tu k s is ta a n k u i te n k in tunsi p a r h a in , k o sk a sen r a k e n n u s t a p a ei voi
n u t olla m ik ä ä n ylen s u u ri a m m a ttisa la isu u s. U u n in sa h ä n heti r a k e n s ik in u u d e n m allin m u k a a n .
Lasi-ainesten sek o itta m in e n niin, että jo k a ainesta tuli seokseen oikea m ä ä r ä n s ä , oli sitä v a s ta a n sa la i
suus, jo n k a is ä n n ä t ja m u u t a m a t m e s ta r it tu n siv a t ja jo k a tieto sen vuoksi oli v a ik e a saada. M utta tä s s ä k in k o h d e n J o u n g p u u h a s i p e r in p o h ja is ta m u u to s ta T u k h o lm a n teh taissa k ä y te tty y n ta p a a n , ta h to e n k ä y ttä ä »suom alaista m a te r ia a " ru o tsa la ise n sijasta, po ta sk a a s u u d a n asem asta.
A inostaan om a k o k e m u s tekee m e sta rin , ja m e s tariksi ta h to i Jo u n g tä ssä k in taidossa pä ä stä , m a k so i m itä m a k so ik a a n . V arovaisena m ie h e n ä h ä n ei k u i te n k a a n la s k e n u t koko te h d a s to in ta n s a e p ä v a rm o je n k okeiden n o ja a n . H ä n ei k e r r a s s a a n h y l j ä n n y t k a i k kia v a n h o ja ta p o ja ja v a n h o ja aineksia, v a a n k ä y tti uu sia ja v a n h o ja rin n a tu s te n , a n ta e n k u ite n k in v ä hitellen uusille etusijan.
T ä m ä v arovaisuus olikin ta rp e e n ; sillä l a s in p u h a lta ja t, v a ik k a kyllä taitav ia ja to ttu n e ita , k u n s a i
vat v a n h a a n t a p a a n s a toim ia ja te o k sia n sa v alm ista a lasim ateriasta , jo n k a o m in a isu u d e t he e n n a lta tu n siv a t
14
olivat k u ite n k in varsin to ttu m a tto m ia k ä y ttä m ä ä n u u d e n ta p a ista u u n ia ja u u tta lasim ateriaa . Moni koe jäi jo tä m ä n k in seikan tä h d e n o n n istu m a tta . T o i set k o k e e t taas olivat alusta alk a e n n u rjia . T yö ei sen vuoksi, alussa a in a k a a n , t a h to n u t onnistua, niin k u in toivottu oli.
L a s in p u h a lta ja t väittivät, että heillä »ennen oli T u k h o lm a s s a s a a tta n u t olla Kavaletin ää ressä le p ä ä m ä ssä 100 lasia eheänä, k u n täällä ei ollut, k u in m u u ta m ia jo tk a joko särkyivät ta ik k a sulivat" jäähdy- ty su u n issa (?). Syyksi t ä h ä n he luulivat u unin u u d e n ta p a is u u tta ja suom alaisen m a te r ia n h u o n o u t ta. Is ä n tä ta a s puolusti u u n ia n s a ja m a te r ia a n s a ja k u n h ä n ei ta h t o n u t o m ista a ta ita m a tto m u u tta n s a ain eitten se k o ittam ista v assa ja m ää rä ssä , niin h ä n o n n is tu m a tto m a s ta työstä rupesi sy y ttelem ään la s in p u h a lta jia , m o ittien h eitä huoletto m ik si ja laiskoiksi töissään.
T ä llain en syytös koski kipeästi la sin p u h a lta ja n i k u n n ia a n ja työn e p ä o n n istu m in e n oli m yös varsin tu n tu v a h e id ä n keveissä k u k k a r o is s a a n , jo ihin ei mi tä ä n h e r u n u t sä rk y n e istä ja sulaneista teoksista, vaikka vaiva heille oli ollut y h tä suuri niistä, kuin e h jis tä k in .
Se hyvä sopu, jo k a e n sim m ä ltä oli vallinnut is ä n n ä n j a la s in p u h a lta ja n i keske n h u o n o n i h u o n o n e m ista an . T y y ty m ä ttö m y y s voitti mielissä alaa ja m u u ttu i s u o ra sta a n n u rjam ielisyydeksi, k u n Jo u n g rupe si p u u h a ile m a a n a k k u n a n la s in tekoa, vaatien sitä m yös k ristallilasin tekijöiltä, jo tk a pitivät sel
laista ty ö tä heille »mestareille" ja »jalon taiteen h a r joittelijoille" ylen h alp an a . P äälle pää tte ek si Jo u n - gin ra h a s e ik a t kävivät huononipuoleisiksi; sillä t e h
15 das ei tu o tta n u t voittoa, vaa n tappiota. P a lk k a in m a k s u ta p a h tu i m yös ep äsäännöllisesti ja lo p u lta Jo u n g om avaltaisesti vähensi la s in p u h a lta ja in r u o k a ra h a t 20 %.
. Nyt salainen ty y ty m ä ttö m y y s v ih d o in puhikesi sanoiksi ja töiksi. L a s in p u h a lta ja in p ä ä m ie s M elan der m eni isä n tä n s ä puheille ja vaati v ä lik irja n m u k aista p a lk k a a t a i k k a p a ik a lla eroa palveluksesta.
Sanasodan k estäessä J o u n g lu p a s ik in h änelle eron
»suulla ja kädellä". H ä n m u k a ei e n ä ä t a r v i n n u t k aan M elanderia. M elanderin k e r to m u k s e n m u k a a n , jota Jo u n g ei k u ite n k a a n oik eu d en edessä ta h to n u t kaikissa osissa m y ö n tä ä todeksi, oli m yös solvittu, e ttä sa a ta v a t m o le m m in puo lin k u ita tta isiin .
M elander jäi n yt kolhta työstä pois; m u t ta J o u n g k atu i p ian lu p a u s ta n s a ja toisena sekä k o lm a n te n a p äiv än ä riid a n jälkee n h ä n jo oli l ä h e ttä n y t useita pyyntöjä, että M elander tulisi h ä n e n pahe illensa . K un M elander sitte vihdoin totteli pyyntöä, oli J o u n g h o u k u te llu t h ä n t ä edelleen j ä ä m ä ä n palvelukseensa, lu vaten k ohdella h ä n t ä rehellisen m ie h e n tavalla ja teh d ä h än e n k a n s s a n s a oikea suoritus. Olipa vielä lä h e ttä n y t P ie tari O rr e n k in p y y tä m ä ä n , ettei M e la n der tekisi h ä n tä v astaa n m itä ä n v astala sk u a . N äih in lu p au k siin luottaen, M elander oli jä ä n y t Jo u n g in p a l velukseen.
P itk ä ei ollut t ä m ä sovinto. L u p a u k s e t jäiv ät u n h o tu k siin , riita alkoi u u d e s ta a n ja kävi e n tis tä ä n kiilhkeämmäksi. H elm ik. 17 p. 1683 jo m e n tiin oi
keuteen. J o u n g vaati M elanderilta k o rv a u s ta siitä vahingosta, jo h o n h ä n oli jo u t u n u t sen vuoksi, että p u u t paloivat t u r h a a n u u n issa n iin ä k o lm e n a p ä iv ä nä, jo in a M elander oli ty ö stä ollut poissa, ja l a s i n p u h a lta ja in m u u n h u o lim a tto m u u d e n takia, se k ä pyysi
16
sen p a lk a n tak aisin m a k su a , jo n k a M elander (ja m u u t la sin p u h a lta ja t? ) m u k a oliivat saa n eet yli k o n t ra h d in m ä ä r ä ä m ä n su m m a n , eli y h te e n sä 618 taal.
26 äyr. k u p a r ir a h a a . M elander tä m ä n jo h d o sta k e r toi ä sk e n m a in its e m a m m e j u p a k a n Jo u n g in ja h ä n e n välillään. K orvausta p u ista ei siis voinut tulla k y s y m y k seen M elanderin mielestä. H ä n sanoi myös, että la s in p u h a lta ja in h u o le tto m u u d e n ta k ia Joungille ei ollut v ah in k o a ta p a h tu n u t, v a a n h ä n e n u u d e n u u n i n sa ja kelvottom ien aineittensa tä h d e n ja väitti etteivät la s in p u h a lta ja t vielä olleet saaneet tä y s ik s ik ä ä n sitä p a lk k a a , jo ta alk u p e rä ise ssä k o n tra h d is s a heille oli luvattu, sitä v ä h e m m ä n y lim ä ä rä isiä p a lk k o ja, vaan että J o u n g oli r a a p im a lla v ä ä re n tä n y t k o n tra h d it, jossa a lk u a n s a oli lu v a ttu 5 taal. r u o k a r a h a a viikossa, m u t ta jossa 5 m e rk k i n y t oli m u u te ttu 4 m erkiksi.
J o u n g vaati edesvastausta tä s tä k u n n ia n lo u k k a u k sesta.
R aa stu v a n oikeus m ä ä r ä s i M elanderin te k e m ä ä n v a sta la sk u n sa ensi ra a s tu v a n päiväksi sekä to im itta m a a n o ikeuden n ä h tä v ä k s i o m a n exe m p la a rin sa k o n t r a h t i a T u k h o lm a s ta , jossa h ä n sen sanoi löy
tyvän.
H e lm ik u u n 19 p. olivat riitap u o let taas oikeuden edessä. M elander pyysi vieläkin a ik a a v asta la sk u n tekem iseen ja tä tä hänelle m y ö n n e ttiin k in seu ra a v a a n istu n to p ä iv ä ä n asti. Jo u n g pu o lestan sa vaati, että M elander toim ittaisi laillisen ta k a u k s e n p uolestansa taik k a itse m enisi arestiin, siksi että asia tulisi p ä ä tetyksi, k oska h ä n on irto lain en ja on p u h u n u t pois
läh tö än sä . T ä h ä n ei oikeus suostunut, m u tta kielsi M elanderin lä h te m ä s tä k au p u n g ista 40 taal. hop. rah.
sakon u h a lla ja vaati Jo u n g in n ä y ttä m ä ä n oikeudelle privilegio-kirjansa, jota m a is tra a tti ei vielä o l u t
17 n ä h n y t, vaikka teh d a sta jo oli käy tetty toista v u otta kaupungissa. N ä m ä t Jo u n g heti kävik in tu o m assa, m u tta niitä k a tse ltu a n sa havaitsi oikeuis, että ne o li
vat vuodelta 1651 ja että silloinen k u n in g a s ei olllut niitä vielä vahvistanut, jo tta n iid en voim a siis oli epätietoinen. Jo u n g arveli vah v istu k sen h u o k e a k s i saada vastedeskin. Riitapuolien astu iv at ulos.
S eu ra a v a n a r a a s tu v a n p ä iv ä n ä he eivät sa a p u n e e t oikeuden eteen. J o n k in la in e n sopim us oli kaiketi jälleen ta p a h tu n u t, m ahdollisesti privileg io k irjain vaillinaisuuden tä h d e n . T y ö tä ja tk e ttiin teh taa lla ku ten e n ne nkin.
J u h a n n u k s e e n asti 1683 n ä y ttä ä työväki U u d e n k a u p u n g in lasiteh taassa joten k u te n sa a n e e n p a l k kansa, m u tta sen jälk ee n ei en ä ä r u o k a r a h a a k a a n . Riippuiko tä m ä tireh tö ö ri J o u n g in ra h a n p u la s ta , ta ik k a m u ista syistä, eivät lä h te e m m e ‘k erro ; m u t ta seuraus siitä oli, että la s in p u h a lta ja t M elander ja O rre seu ra a v a n h e in ä k u u n keskivaiheelle asti o d o te ttu a n s a p a lk a n m a k su a , k ieltäytyivät m e n e m ä s tä työhön, e n n e n k u in olivat p a lk k a n s a saaneet. Isä n tä pani kovaa k ovaa v astaa n ja teki 'k au p u n g in p o r m e s tarille valituksen. Y lim ääräin en r a a s tu v a n istu n to pidettiin tä m ä n asian tä h d e n heinäk. 17., jo sta J o u n g
‘toisti valituksensa. Valitus sisällsi, että P ie ta ri O rre ja Niilo M elander »eivät ta h d o m e n n ä ty ö h ö n , v aa n ny t m u u ta m ia päiviä ovat olleet poissa (ja ovat ne viettäneet a ja tto m a lla k äy sk e n te m ise llä (»abseriterat med otidigh s p a tz e ra n d e “ ), h u o lim a tta siitä että h ä n e n ta v a r a n s a seisoo u lk o n a ja p u u t p alav a t t u r h aa n . “ H än »voivotteli“ siten jo u tu v a n s a su u re e n va h inkoon ja valitti, että » h ä n e stä a ik a a voittaen eh k ä tulee köy!hä mies, k u n he eivät tah d o t e h d ä
Työlakko.
18
työtä" sekä pyysi, että la s in p u h a lta ja t m ä ä r ä ttä is iin jälleen m e n e m ä ä n työh ö n sä ja s u o r itta m a a n hänelle korvallista siitä vahingosta, jo n k a h ä n jo on k ärsin y t ja vastedes tulee k ä r s im ä ä n h eid ä n ty ö lakkonsa tähden.
N äihin syytöksiin ja valituksiin m a in itu t la s in p u h a lta ja t vastasivat, että he » ah k e rasti" ja »rehelllisen m iehen tavalla" ovat te h tä v ä n sä tehneet, v aa n ny t he eivät voi teh d ä työtä, k oska eivät ole saa n eet ru o k a a eikä ra h a a . »Anna meille ru o k a a ja ju o m aa, niin me ta h d o m m e teh d ä työtä" he sanoivat. J o u n g väitti, että he ovat saaneet p a lk k a a en e m m ä n k in , ku in h e i
dän tulee saada, lu vaten tä m ä n laskuilla todistaa, sekä sanoi heillle » tarjo n n e en sa r a h a a ja r u o k a ta v a raa, lihaa, läskiä, voita ja siikaa y.m., m u tta että he eivät olleet ta h to n e e t ottaa v astaa n ", jo h o n k a la s in p u h a lta ja t vastasivat, että Jo u n g oli niistä v a a tin u t liiallista ja k o h tu u to n ta h in ta a ja pyysivät saada n ä h dä laskut.
J o u n g in p y y n n ö stä kielsi oikeus (lasinpuhaltajia 40 m a r k a n sakon uhalla, lä h te m ä s tä kaupungiista, e n n e n k u in olivat is ä n tä n sä 'kanssa sopineet, sekä käski heitä työhön ja Jo u n g ia a n ta m a a n heille oikeat laskut.
L a s k u t he sitten saivatkin ja a n toivat iheinäkuun 28 p. oikeuteen la a j a n 'selityksen ja v alituskirjoituk- sen, jossa o m istavat saa n een sa ne ra h a t, jo tk a la s
kuissa m a inittiin, m u tta v a h in g o n k o rv a u sta niistä la seista, jo tk a olivat särkyneet ta ik k a sulaneet jäähdy- tysuunissa, he eivät ta h to n e e t suorittaa, koska »se uuni, j o n k a tireh tö ö ri tän n e oli r a k e n n u t t a n u t ei ollut niin h y v ä kuin heid än T u k h o lm a s s a k ä y ttä m ä n s ä eikä m y ö s k ä ä n lasi-aine kaan. M yöskin (he pyysivät,
19 että »sam a hierrä, jo k a vei ne kolm e italia laista Hel- singöörin T u k h o lm a s ta myös toim ittaisi h e id ä t sinne, m istä tu o n n u tk in olli ja palkitsisi heille sen vahingon, j o n k a he ovat k ä rsin e e t ja jo u tu n e e t s u u re e n velkaan*.
J o u n g vastasi »tässä seisoo sam a mies, jo k a h e id ä t ( = italialaiset la sin p u h a lta ja t? ) vei pois" ja soimasi la s in p u h a lta jia n s a » k u n n ia n v a rk a a k s i h eid ä n m e ls
keensä ja h u llu m a ise n m en e tte ly n sä vuoksi" h ä n e n is ä v a in a ja a n sa vastaan.
Riitapuolien a s tu ttu a ulos, o ikeuden h a r k ite ss a päätöstä, palasivat M elander ja O rre k o h ta ta a s t a k a i sin ilm oittaen »että h e eivät saa olla r a u h a s s a kam - reersk alta, jo k a heitä su u n sa k ä y ttä m ise llä j a h ä v y t
töm illä sanoilla etehisessä k d h telee ja ra a s tu v a s s a soi
m a a veijareiksi ja lu rju k sik si." iHe pyysivät, että tä m ä »otettaisiin h u o m io o n ".
Oikeus päätti, että la s in p u h a lta ja in tulee a n ta a la u su n to n sa lask u ista taik k a m ak sa a , m itä h e niiden m u k a a n olivat isän n ällen sä velkaa sekä m e n n ä heti työhön. Jo u n g in taas tuli a n ta a heille r a h a a ja e la tusta, »jota h ä n lu p asik in heti, k u n he ty ö h ö n m e n e vät". R iitapuolet kiellettiin m y ö s »toinen toisensa k u n n ia a lo u k k a a a m a s ta o ik e u d e n käyninin aik a n a , 40 m a r k a n sakon u h alla sille, jo k a sellaista ensiksi tekee".
T y ö la k k o o n oli jo tä tä e n n e n y h ty n y t m yös la s in p u h a lta ja Fresal, jo ten siis teh taa lla ei ollut y h t ä k ä ä n la s in p u h a lta ja a työssä.
Ä s k e n m a in ittu a ra a stu v a n o ik e u d e n p ä ä tö s tä n o u da tta e n kaik k i kolme lasinpulhältajafa n,yt m e n iv ä t työhönsä. E n s im m ä in e n la s in p u h a lta ja in ‘ty ölakko Suomesa oli siten p ä ä tty n y t, k e ste tty ä n sä viisi viikkoa.
20
Toinen työ*
lakko Joungin lasitehtaalla.
iLliottaen is ä n tä n sä lu p au k siin kävivät lasinpuhal ta ja t e n n e n m a in ittu je n ta p a u s te n jälkee n taas pari viikkoa säännöllisesti työssään. M utta huonosti Jou n g täytti oikeuden edessä te k e m ä t lu p a u k s e n s a m itä p a l
k a n ja elatukse n a n tam isee n tuli la sin p u h a lta jille . Sillä jo elok. 11 p., siis 2 viikkoa se,n jälkee n k u in edel
linen työlakko oli p ää tty n y t, pyysivät la s in p u h a lta ja t r a a s tu v a n oikeudessa, että J o u n g m ä ä r ä ttä is iin te k e m ä ä n h eidän k a n ssa n sa selvä tili, ja valittivat, että he nyt 14 päivän kuluessa, elikä siitä päivästä 'kuin edellinen ty ö lak k o lakkasi, eivät olleet saaneet yh teen sä ene m pä ä, ku in kaksi k u u d e n t a a la r in ploo- tua, jo tta tä m ä oli kaikki, m i n k ä h e seitsem ässä vii
kossa olivat h än e ltä saaneet. Kun tirehtööri J o u n g ei silloin ollut kotona, lyk ättiin asia siksi, että h ä n otti kotia palaava.
Sillä a ik a a kilin J o u n g oli m a tk a lla n s a (Turkuun?)»
ta p a h tu i myös m u ita seikkoja, jo tk a p ah e n siv a t i s ä n n ä n ja la sin p u h al ta jäin välin. K uten jo ennen on m ain ittu , ei H ie ro n y m u s F resa l ollut pestattu k r i s talli-, v aa n m uiden vähe m p ia rv o iste n lasien te k e m istä varten. K u itenkin oli Joung, M elanderin ja O rr e n todistusten m u k a a n , joita h ä n ei k o e tta n u tk a a n valheeksi väittää, tukistu k silla p a k o itta n u t hätaet kristallila sia k in tek em ä än . Jo u n g in ollessa T u rk u - m a tk a lla a n oli „ k a m r e e r s k a “ k u ite n k in kieltän y t Fre- salin kristallilasia te k e m ä stä m u tta tä tä kieltoa ei F resa l ollut totellut, koska „K a:mreerska“ ei »millä- k ä ä n m u o to a ole h ä n e n e m ä n tä n s ä ja h änellä (kam- reerskalla) siis on sitä v ähem pi valta h ä n tä k o m e n taa, vaan h ä n riip p u u p a tr u u n a s ta a n , jo ta h ä n e n k o h tu u d e n m u k a a n tulee k u n n io itta a ja totella.“ V aikka lasiaine Jo u n g in o m a n la u s u n n o n m u k a a n ei ollut
21 tarpe eksi hienoa, eikä M elander ja Orretkaan sitä (hy
väksyneet, k ä ytti F resa l sitä ny t k u ite n k in sillä s e u rauksella, että koko tä m ä osa ain e tta tu rm eltu i. M yös
kin oli h ä n kiistan kiivaudessa toivo n u t k a m r e e r s k a n istu m a a n ikristalli-sulattimeen (»i Ghristal P ä tta n " ) . P äälle päätteeksi h ä n oli vihoissaan ju o n u t itsensä täysik ek k u liin (»öfverst druoken") sekä k ilju e n k a r ju e n yöllä k ä y n y t y m p ä ri J o u n g in a su n to a ja soi
m a n n u t is ä n tä ä n sä p e ttu rik si y.m.s.
Useista p ö y tä k irja n sanoista p ä ä ttä e n la s i n p u h a l ta ja t n ä ih in aiko ih in tekivät toisen työlakikonsa.
A inakin viittaa siihen r a a s tu v a n o ik e u d e n p ä ä tö s s. k. 5 p:ltä, jossa »vielä kolm as k e r ta m ä ä r ä tä ä n , että l a s in p u h a lta ja t n y t heti m en ev ä t työhön lasite h ta a lle "
40 m a r k a n sakon uhalla.
Syysk. 3 p. antoi J o u n g o ikeutee n kirjallise n seli
tyksen lasinpuihaltajain valituiksin. Se lu e ttiin ny t julki, s itte n k u in riitap u o lia 40 m a r k a n sak o n uhalla oli kielletty p itä m ä s tä ta rp e e tto m ia p u h e ita („onö- diga D iscurser"). K irjoitus sisälsi s e u r a a v a t 12 k o h taa, n im ittäin :
1:0 Vaati J o u n g e d e sv astau k see n »sellaisia j u l keita m iehiä, jo tk a h ä n e n ta p o ja a n s a ja k u n n ia a n s a todellisesti ovat lo u k a n n e e t" , k u ts u e n h ä n t ä »sääli
m ä ttö m ä k si isä n n ä k si" , jo k a »perättö m illä laskuilla oli k o e tta n u t s a a tta a iheitä p erik a to o n ".
2 :o Väitti la s in p u h a lta ja in p a lja a s ta ilkeydestä m oittineen h ä n e n la s ite h d a s ta a n ja la sia in e ita a n k e l
vottomiksi, »koettaen sellaista luulotella sekä tälle m aistraatille, että muille, jo tk a eivät voi arvostella tä tä laitosta", ja soimasi P. O rrea sen » k a p in a n " p ä ä mieheksi, jonika työväki Melchior J o u n g in teh taa lla oli te h n y t 1671 y.m.s.
22
3:o Pyysi, että » la sin p u h a lta ja t siitä su u re sta ja tö rk e ä s tä valheesta, että heitä oli m u k a syytetty sel
laisesta, jo k a J u m a la n ja ih m isten edessä on so p im a tonta", rangaistaisiin, väittäen, että jos heistä jo s ta kin so p im a to n ta on sanottu, niin siihen on syynä h e i
dän om a la isk u u te n sa ja h u o lim a tto m u u te n s a ja että h ä n on heille a n ta n u t niin paljon, ettei e n ä ä e n e m p ä ä sovi e d e ltä k ä ttä uskoa »sellaisille irtolaism iehille".
4:o Mitä tuli la sin p u h a lta ja in pyyntöön, että h ä n toim ittaisi h eidät kotiseuduilleen jälleen, niin M elan
der ja O rre kyllä h ä n e n p u o lestan sa saavat » m ennä tiehensä", m u t ta Fresal, jo k a ei ollut sälli, vaa n täällä n y t oli v äh ä n h arjo itellu t la s in p u h a lta ja n taitoa ja tu rm e llu t m elkoisen m ä ä r ä n kristallia, oli palkollis- s ä ä n n ö n alaisena p id ettävä ja h ä n e n tuli palvella Jo u n g ia niin k a u v a n , että vahinko oli k orvattu.
5:o L a s in p u h a lta jia oli ra n g a ista v a siitä, että he väittivät J o u n g in »m akeilla" ja »koreilla puheilla heitä tä n n e hou k u telleen ", vaik k a Jo u n g sam asta p a lk a sta kyllä olisi sa a n u t m u ita k in la sin p u h a lta jia ja »nyt p iak k o in odotti uusia työntek ijö itä".
6:0 P a lja a s ta ilkeydestä (»argheet") he ny t vaativat h ä n e ltä erikoislaskuja.
7:o Vaati Jo u n g että la s in p u h a lta ja t ra n g aista isiin k o t i r a u h a n rik k o m isesta h ä n e n T u r k u m a t k a ll a o l lessansa.
8:0 Valitti n iin ik ä ä n F resa lin to tte le m a tto m u u tta k a m r e e r s k a a v astaa n Jo u n g in poissa ollessa ja vaati k o rv a u sta e n n e n m a in itu s ta k rista llila sin tu r m e le misesta.
9:o M yöskin oli la sin p u h a lta jia ra n g a ista v a h eidän h e r ja u k s is ta n sa ja siitä että he, vastoin k o n tra h tie n s a sito u m u sta sekä lak ia ja k o h tu u tta olivat työstä lä h t e neet, jo n k a k a u tta h ä n on saa n u t suure n vahingon ja
tappion* ja J o u n g in on » täytynyt vaivata h ä n e n a r m o a n s a 'korkeasukuista h e rra a , v a p a a h e r r a a ja m a a h e r r a a ja lä h te ä T u r k u u n " , j o n k a vuoksi h ä n vaati v ahingon ja a ja n k u lu n k o rv a u s ta 1669 vuoden a m matti- ja 1664 vuoden p alk o llisjä rje sty k se n m u k a a n . 10:o Vaati m yös J o u n g M elanderilta ja O rre lta v älikirjassa s ää d etty ä 100 h o p e a ta a la r in s a k k o a väli- k irja n rik k o m isesta j a y h tä p ä ljo n Fresa lilta, koska h ä n oli n a u ttin u t edellisten k a n ssa y h tä s u u r ta p a l k kaa, vaikkei v ä lik irja a o llutka an.
l l : o M elanderin h ä n tah to i s a a tta a edesvastauk- seen siitä h ä v y ttö m ä s tä ja ju lk e a sta syytöksestä, että hän, Joung, oli m u k a v ä ä r e n tä n y t välik irjan , m u u t taen siinä viiden n u m e r o n n e ljä n menkiksi.
12:o Valitti vielä Joung, kuinika k e r r a n k in l a s i n p u h a lta ja t olivat aja n e e t ulos » p o ja t“,<jonka vuoksi
» p a n n u t olivat liian k a u v a n seisoneet u u n issa ja kris- tallilasit sulaneet, isännälle vahingoksi, väittäen la s in p u h a lta ja in n äin tö h n e n ilkeydestä *ja u s k o t
to m u u d e sta " .
K u n k in sy y tö sk o h d an jo h d o sta Jo u n g m ainitsi lainpykälän* jo n k a m u k a a n rikos oli ra n g aista v a.
K un koko tä m ä p itk ä selitys ta ik k a o ik e a m m in syytöskirjoitus oli lu ettu »sanoi M elander Joungille, että Olof F ru m m e l (?) on käy v ä teihin k äsin, sanoi myös, että jos J o u n g seisoisi m eressä, h ä n ei u s k o n u t h ä n e n sieltä ta h to v a n s a ylös, k oska h ä n niin valhette- lee“ ja O rre väitti e ttä he ovat h a n k k in e e t ru o k a a
»iLambille ja k a m re e rs k a lle “ . J o u n g taas arveli o t
tan ee n sa O rren irto la isjo u k o sta ja p e lasta n een sa so tapalveluksesta y.m. y.m.
R aastu v an oikeus m ä ä r ä s i l a s in p u h a lta ja in a n t a m a a n selityksensä Jo u n g in k irjo itu k se n jo h d o sta ja m e n e m ä ä n työhön.
24
Enm enkuin oikeussalista lä h d ettiin n ä y tti J o u n g k u ite n k in vielä m u u ta m ia n auloja, joita h ä n oli lö y tä n y t lasin-sulattim ista uunista, jo ista lasiaine oli t u r m e ltu n u t. L a s in p u h a lta ja t eivät niistä sanoneet m i tä ä n tietävänsä, m u t t a arvelivat n iiden e h k ä p u d o n neen vanhoista planikun päistä, joilla u u n ia l ä m m i
tetyn.
S yyskuun 8 p. a n to iv at la s in p u h a lta ja t oikeuteen vastaesityksensä, y h tä p ilk ä sekin, kuin Joungin.
l:o » S äälim ättöm äksi isä n n ä k si" olivat h e Joun- gia sanoneet, koska h ä n oli te h n y t la s k u t »sellaisiksi jotk a o v at ta v a tto m a t tehtaissa sekä Tuikholmassla että m u u a lla " , etsien h eid ä n tu h o a n sa ; pyysivät m a k sua työstään.
2 :o O rre ei ollut 1671 vuoden työlak o n a l k u u n p a n ija eikä t ä m ä n k ä ä n . L asiu u n i oli v a r s in toista mallia, k u in T u k h o lm a s s a eivätkä aineet olleet h yviä ja kelvollisia »kuten h eid ä n p a tr o n a n s a itsekin oli v a litta n u t ja sa nonut. Syy ei siis ollut h e id ä n siihen, että tä m ä n laitoksen oli tä y ty n y t lyödä k u p e r k e ik k a a (»mäst studza"), sillä he kyllä ym m ärsiv ät, m itä h y ö tyä heillä oli te h ta a n taa n tu m ise sta , k o sk a n y t olivat sa a n e e t ty ytyä »kylläkin kuiviin ja h a rv o ih in palasiin ja ju o d a päälle sitä, jo k a ei ollut p a ljo n k a a n m e h u k a s ta („ m ustigt“).
3:o Aina kuin »tehdas oli ollut käynnissä, olivat hek in a h k e ra s ti olleet tu n tin s a työssä rehellisten m ie s
ten tavalla", m u tta toisin oli p a lk k a in . E ivät käsitä, m ik sik ä J o u n g h eitä nim ittelee irtolaisiksi» olihan t e h
taalla kaiketi e tuoikeutensa ".
4:o Koskei J o u n g huoli k ohdella heitä, n iin k u in pitäisi ja lu v a ttu oli, vaan a n ta a h eid ä n k ä r s iä s u u rta p u u te tta ja h ä tä ä , niin p y y täv ät he, että h ä n to im it
25 taisi heid ät m uualle, josta h ä n on h eid ät t u o n u t ja jossa elatukse nsa voivat ansa ita . F resa l ei ollut p e s tattu kristallilasin tek o a varten, v aa n oli isä n tä t u k i s tuksilla h ä n tä siihen v aatinut. K ristalleja eivät h e ol
leet turm elleet.
5:o T a r jo u tu iv a t v alallansa v a h v ista m a a n , e ttä J o u n g oli h e id ä t tä n n e h o u k u te llu t.
6:0 ja 7 :o Väittivät ettei J o u n g voi toteen n ä y ttä ä että h e olisivat sanoneet h ä n t ä p etturiksi. H e olivat k o to n a a n silloinkin, k u in F resa l »piloillaan* oli l a u la n u t kadulla.
8:0 V äittävät p e rä ttö m ä k si, että F resa l m u k a olisi l o u k a n n u t k a m r e r s k a n k u n n ia a . K a m r e rs k a m u u te n ei o llu tk a a n h eid än e m ä n tä n sä . Olivat a in a olleet val
m iita te k e m ä ä n kristallity ö tä k ä sk e ttä issä ja ainee n ollessa tarp e ek si hienon.
9 :o Ovat k o e tta n e e t k a ik in tavoin tä y ttä ä välikir- ja in v aa tim uksia. Jollei tehdas-liike ole m e n esty n y t, niin syy ei ole heidän, vaan 2 k o h d a ssa m a in ittu je n seikkain. M uuten he eivät riip u m is tä k ä ä n a m m a t t i k u n n a s ta , »kuten rä ätälien , s u u ta rie n j.n.e. v aa n h e i
d ä n ty ö n s ä on jaloa ta id etta* ; eivät siis ole a m m a tti- jä rje sty ste n alaisia, v aa n etuo ik eu k sien ja välik irjain .
10:o K oska lie eivät ole sy y p ä ä t t e h ta a n t a a n t u m i seen eivätkä ole k o n tr a h tia rik k o n e e t (!), n i i n 'h e i t ä ei sovi la n g e tta a 100 h o p e a ta a la r in s a k k o ih in sen r i k k o misesta..
l l : o V alallaan oli M elander valmis v a k u u tta m a a n , että a lk u p eräisessä k o n t r a h d i s s a oli lu v a ttu 5 taal. k.r.
viikolta v a r to m is ra h a a , m u t ta r a a p p im a lla s u m m a m u u te ttu 4 taala rik si; pyysi että p a tro n i vannoisi, että n äin ollut asian laita.
26
Vielä uusia rettelöjä.
12:o Kristallilasien su la m in e n riippui u u n in ja lasi- a in eitten k elv o tto m u u d e sta eikä la s in p u h a lta ja n h u o letto m u u d e sta.
Jo u n g oli te h n y t kak si T u r k u - m a tk a a ja v a a tin u t n iistä la sin p u h a lta jilta 60 taal. T ä tä n ä m ä t eivät lu vanneet m ak saa , k o sk a h ä n om ain asiainsa vuoksi oli m a tk a t teh n y t eikä heidän. M uitakin k u s ta n n u k s ia ja k o rv a u k sia he k ieltäytyivät m a k s a m a sta . L a s in p u h a lta ja t h u o m a u ttiv a t lopullisesti, että Jo u n g oli sy y töksissään m a in in n u t, m in k ä lain k o h tien m u k a a n oi
k e u d e n tulisi la n g e tta a tu o m io n sa ja siis ed e ltäpäin m ä ä r ä n n y t tuom iot, ja pyysivät, että Jo u n g lain m u k a a n »oikaistaisiin siitä“ (»corrigeras för d e t“).
T ä tä ennen eli syysk. 5 p. oli r a a s tu v a n oikeus m ä ä rä n n y t, k u te n ennen on m a in ittu , että la s in p u h a lta ja in heti tuli m e n n ä ty ö h ö n sä 40 mk. sakon u h alla ja m yös että Jo u n g oli velvollinen a n ta m a a n heille tarpeellista elatusta. L a s in p u h a lta ja t lup asiv at k a ik k i kolm e niin te h d ä k u in oikeus m ä ä r ä s i ja Jo u n g p uolestansa m y ö s kin totella m ä ä r ä y s tä , k o h ta k u n he m en ev ä t työhön.
L a s in p u h a lta ja t p itivä tkin lu p au k sen sa , ja niin oli t ä m ä toinen ty ö lak k o U u d e n k a u p u n g in lasitehtaalla p ä ä tty n y t,
V a ikka la s in p u h a lta ja t kyllä (palasivat ty ö h ö n sä k o h ta sy y sk u u n 5 päivän jälkeen, eivät r e t
telöt siihen p äättyneet. Siksi olivat mielet m o lem m in puolin liian k arv aat. Jo syysk. 8 p. tireh tö ri Jo u n g valitti ra a stu v an o ik eu d essa , että F resal oli kiroillut k ristalliin ja lasiaineeseen sekä toiv o ttan u t h e r r a a ja ro u v a a lasinsulattim een, ja k ä y ttä e n » h ävytöntä ja h y ö d y tö n tä su u ta ehdon ta h d o n h a a v o itta n u t J o u n gia k u u m a lla lasitpullolla". F resa l p u o lestaa n selitti
27 asian n iin k u in se oli ollut, ja s yysk. 17 p. k o n s o ri L a u ri P ie ta rin p o ik a sekä te h ta a n p ^ ja t Iisakki B ravert, E rk k i E rk in p o ik a ja Casper E ik m a n todistivat v a la l
la a n seuravasti: F resai oli ed ellispäivänä la sihytissä p u h a lta n u t pulloja ja k y sy n y t pojilta, v a r s in k in Bra- vertilta, jo k a Jo u n g in T u r u s s a k äy d e ssä oli tu o n u t k a m r e r s k a lta kiellon, ettei Fresa] saa tu n k e u tu a kris- tallityöhön, k u k a heistä oli k ä y n y t kielim ässä, että h ä n oli sa n o n u t „ m in ä a n n a n viisi k a m r e r s k a n , k r i s tallin ja sen, jo k a p y y tä ä te h d ä k rista llia ". T ä m ä n F re sa lin k y sy m y k se n Jo u n g oli k u u llu t la s ik a m a riin , ju o ssu t sieltä ulos ja lyö n y t m e r e n ru o k o k e p illä F re- salia m u u ta m ia kerto ja , jota, n iin k u in oikeus oli n ä h - nyt, p u n a in e n risti seljässä ja sinelm ä k ä siv a rre ssa m yös todistivat.
N iin ik ään valitti O rre syysk. 10 p :n ä että J o u n g oli hävyttö m illä sanoilla h ä n t ä k o h d ellu t s a m a n a p ä iv ä nä lasihytissä. Jo u n g väitti sa n a s o d a n sy n ty n e e n niin, että h ä n e n astu e ssa a n hyttiin O rre n p o ik a oli seiso
n u t isänsä vieressä h a t t u päässä, jo n k a vuoksi Jo u n g oli sa n o n u t pojalle: »etkö osaa o tta a pik ila k k ia si p ä ä s tä k u n isäntäsi on sisällä?" T ä h ä n oli O rre h u o m a u t- ta n u t: „itse olen o s ta n u t h ä n e n h a ttu n s a , p oika on t m yös m in u n lu o n a n i eikä te id ä n " y.m. y.m.
Oikeus piti tä m ä n asian v arsin v ä h ä p ä tö is e n ä ja kehoitti riitap u o lia o lem aa n riite le m ä ttä sellaisista tu rh is ta asioista. M utta J o u n g in ja F re s a lin „tappe- luksen" jo h d o sta se kielsi tire h tö riä a h d is ta m a s ta ly ö misellä ja h a k k a a m is e lla la s in p u h a lta jia . T ä h ä n Jo u n g vastasi „ e ttä h ä n e llä on valta pidellä ja k u r i t taa is ä n tä n ä vä k e ä n sä ja niin aikoo h ä n vieläkin t e h dä, jolleivät he ta h d o osoittaa h äne lle to tte le vaisuutta ja sitä k u n n io itu sta , jo*ka h ä n e lle tulee".
28
Lasitehtaan sulkeminen.
Oikeus kysyi sitte, onko lasin p u h altajille m itä ä n h a itta a k a m re e ri L a m b ’in vaim osta, j o h o n k a n ä m ä t vastasivat, että tä m ä on heille »suureksi m ielip a h ak si ja kiusaksi, on m yös nim itellyt heitä perkeleiksi ja p erkeleen ihm isiksi" y.m., jota Jo u n g k u ite n k in väitti valheeksi.
N iinkuin tästä n ä k y y olivat mielet niin k iihtyne itä m o le m m in puolin, että uusia rettelöitä syntyi m elkein jo k a päivä ja m ik ä lo p p u niistä olisi tu llu t on vaikea arvata, jos isän tä ja ty öväki vielä jo n k u n a ja n olisivat työskennelleet yhdessä. T ä m ä tuli k u ite n k in estetyksi ja syynä oli la site h ta a n sulkem inen.
E n n e n on jo m a inittu, että vaik k a tehdas päälle vu o den ja melkeinipä k a k sik in oli ollut käynnissä, eivät sen etuoikeudet vielä olleet la inm ukaisesti vahvistetut.
T ä stä oli m a is tra a tti a rv attav asti ilm o itta n u t a s ia n omaisille, k o sk a te h d a s m a in itu sta syystä n ä ih in a i
koihin la k k a u te ttiin käy m ästä . L uultav asti tä m ä t a p a h tu i syysk. 21 p.; sillä siihen p äiv ä ä n asti luettiin la sin p u h a lta ja in p a lk a t ja jouluk. 15 p. s a n o ta a n r a a s tu v an oikeu d en p öytäkirjoissa, e ttä »uuni m u u ta m a t viikot sitten on s a m m u te ttu n a ollut, k u n se ja laitos eivät olleet oikein aloitetut" (»rätt angripne") vaan teh d as oli p a n tu k ä y m ä ä n »ilman K. M :tin u u d istettu ja etuo ik eu k sia tirehtörille". K u in k a k a u v a n se sitte sei
soi, eivät ra a s tu v a n o ik e u d e n p ö y tä k irja t mainitse, m u t ta m u ista läh teistä saa d u t tiedot osoittavat, että se s itte m m in taas p a n tiin k ä y m ä ä n ja luultavasti siis sai etu o ik eu ten sa vahvistetuiksi.
L o k a k u u n 17 p. olivat Jo u n g ja la s in p u h a lta ja t taas ra a s tu v a n o ik e u d e ssa v a n h a n p a lk k a -riid a n p ä ä t täm istä varten. Oikeus ehdotti e ttä riitap u o let y s tä vällisesti sopisivat k e sk e n ä n sä kaikki v a n h a t riitansa.
29 L a s in p u h a lta ja t olivatkin tä h ä n taipuvia, m u tta J o u n g pani vastaan, koska la s in p u h a lta ja t olivat h ä n e n k u n n ia a n s a loukanneet, v arsin k in M elander. S itten k u in riitap u o let olivat vielä k e r r a n kelpo tavalla k e s k e n ä n s ä riidelleet u u n in ja lasiainee n kelvollisuudesta, k a m re e rs k a n h ä ijy y d estä ja Jo u n g in te k e m istä la s kuista, joilla h ä n koetti p eijata („drilla“ ) ka n sa a , ja Jo u n g in v a k u u te ttu a , ettei h ä n v an h o ista la s in p u h a l
tajista an e n ä ä h u o lin u t, v aa n aikoi h a n k k ia itselleen uusia, p a re m p ia , oikeus otti tu tk ia k se e n riitap u o lien la sk u t ja vastalaskut.
Sitä e n n e n oli Jo u n g syysk. 10 p. jo vaa tin u t, että la s in p u h a lta ja in p a lk k a olisi lu ettav a teoksien k ap p a - leluvun m u k a a n e ik ä viikolta, k u te n k o n tr a h ti m ä ä räsi. T ä tä vastustivat la s in p u h a lta ja t kiivaasti sen su u re n m ä ä r ä n tä h d e n s ä r k y n e itä teoksia, joista he edellisessä ta p a u k s e s s a eivät saisi m itä ä n p a lk k a a , vaikka vaiva niistä oli ollut sa m a k u in eheistä j a k o s ka lasit olivat s ä r k y n e e t jä ä h d y ty s u u n is s a aineen ja u u n in k elv o tto m u u d e n täh d en .
Ensiksi teh tiin s u o ritu s O rre n kanssa, jo k a h a v a it
tiin J o u n g in la s k u ta v a n m u k a a n jä ä n e e n h änelle v e l
kaa 64 taalaria. ISitte seurasi F re sa lin vuoro, jo n k a velka nousi 153 taal. 7 5/8 äyr. k .ra h a a . F re sa l vaati su o stu ttu a p a lk k a a 15 taal. viikolta, jo ista 10 taal.
n ä y ttä ä olleen v a k in aista p a lk k a a ja 5 taal. ty ö p a lk kaa (förjenst pengar). Jo u n g tarjosi lopullisesti m a k sua puolesta s ä r k y n e itte n lasien m ä ä r ä s tä , m u tta sy y s
t ä ta ik k a toisesta ei oikeus v e lk a s u m m a a k u ite n k a a n vähe ntä nyt. Viimeiseksi te h tiin su o ritu s M elanderin kanssa, ja h a v a ittiin h ä n e n velkansa Jo u n g ille n o u s e van 162 taal. 14 äyr. k.ra h a a . »Melander vaati k o n t r a h din m u k a ista m a k s u a ja uudisti väitteensä, että
30
k o n tra h ti oli v ä ä re n n e tty r a a p p im a lla ja vaik k a j o u n g a in a tä h ä n asti oli sa n o n u t tä tä syytöstä h ä v y ttö m äk si valheeksi ja vieläpä k e r r a n (syy sk. 10 p.) v ä ittä n y t, e t tä jos h ä n olisi ta h to n u t r a d e r a ta (raappia) ilm a n Me
la n d e r in suo stu m u sta , niin olisi h ä n sen te h n y t h ie n o m m in eikä niin kömpelösti, k u in k o n tr a h ti osoitti, niin m yönsi h ä n nyt, valalle vaa d ittu n a, vihdoinkin, että h ä n k u ite n k in niin oli tehnyt, kuin M elan d e r väitti sitte kuin k o n tr a h d it olivat allekirjoitetut; m u tta sanoi M elanderin tä m ä n m u u to k s e n hyväksyneen. J o u n g m yös pyysi p ö y tä k ir ja a n p antavaksi, että M elander oli k e h u n u t T u k h o lm a s s a n ä h n e e n s ä a k k u n ai asi levyn, jo k a oli päälle 3 kyyn. pitkä, ja että hän, Joung, oli t ä tä väittän y t valheeksi, jo n k a vuoksi he olivat lyönee*
vetoa, J o u n g luvaten 100 h o p e a ta a la ria , jos h ä n h ä viää ja M elander p uolestansa palvella Jo u n g ia vuoden palk atta.
M elanderin v aa tim u k sesta kysyttiin lokak. 24 p.
k onsori L a u ri P ie ta rin p o ja lta u u n in ja lasiaineen k e l
vollisuutta, ja h ä n todisti, että täällä k ä y te tä ä n sam aa ainetta, 'kuin T u k h o lm a s s a ja m yö sk in se s u o m a la i
nen m a te ria a , jota täällä k ä y te tä ä n , on hyvää; u u n ik in on hyvä, jos siitä h u o lta pidetään. „M utta k u n k y s y t
tiin, la ita a k o h ä n valallaan (vakuuttaa, että u u n i t o della oli hyvä ja kelvollinen eikä siinä ollut m itä ä n v irh että, niin „ h ä n ei ta ita n u t täydellistä la u su n to a n s a a n ta a " . Sen h ä n k u ite n k in v ak u u tti, ettei se ole s a m a n lainen, k u in u u n it T u k h o lm assa. Mitä ta a s e n n e n m a i n ittu u n lasilevyyn tulee, niin F re sa l sanoi olleensa sitä tekem ässä.
T ä h ä n pää tty i tu tk in to . J o u lu k u u n 15 p. r a a s t u v a n oikeus julisti pää tö k se n sä, jossa ensin asian k u lk u ly hyesti k e r ro ta a n , ja asia sitten ly k ä tä ä n sellaisen oi-
äi keuden la u s u n n o n alaiseksi, jo n k a tu o m ittav a k si se k u u lu u (»tili fo ru m s co m p e te n s“\ koska Joung, k i r j a l lisessa selityksessään oli väittänyt, ettei r a a s t u v a n oikeus y m m ä r r ä sellaista laitosta arvostella. Sen p itu i
nen se.
L a site h ta a n toim ista s e u r a a v a n a k a h te n a vuo- Lasitehtaan tena ei ole m itä ä n tietoja säilynyt U u d e n k au - Pal°- pungin arkistossa. Sen vain k erto o k ir k k o h e r r a J.
H ockert, että syysk. 14 p. 1685 p idettiin Itätullissa (porvariston p a r a a ti m a a h e r r a n k u n n ia k s i ja h ä n e n lä h tö ä n sä k a u p u n g is ta k u n n io ite ttiin y h t e is la u k a u k silla. M utta (onni oli vastainen. J o k u etu latin k i osui erääseen h e in ä la to o n B altzar (nimisessä talossa, jo n k a talon s itte m m in omisti p o rv a ri P e llm a rk . T alo sy t
tyi tuleen, itätu u li levitti valkea ta k a u p u n k iin , ja k o l
me osaa siitä paloi poroksi, a in a toriin asti. Silloin p a loi myös J o u n g in lasiteh d as eikä enä ä tu h a s ta n n
noussut. ’
Viimeinen tieto la s ite h ta a sta ta v a ta a n m a a h e r r a L orentz Creutzin kirjo itu k se ssa K. M:lle kesäk. 16 p:ltä 1688. Siitä s a a d a a n tietää, että J o u n g oli o s ta n u t k r u u n u n v ero h alk o ja te h ta a n s a ta rp e e k s i ja että n ä m ä t halot m yös paloivat m a in itu ssa su u re ssa tu li
palossa, ja e ttä m u u t a m ia te h ta a n kon eita sekä lasi- ainetta oli otettu ta k a v a rik k o o n siksi, että h a lo t tuli
sivat m a k s u u n . T ä m ä n vuoksi oli K. M. kirjee ssä maalisik. 16 p:ltä 1688 k ä sk e n y t m a a h e r r a n p itä m ä ä n tu tk in to a siitä vahingosta, jo k a oli k o h d a n n u t »lasi
te h ta a n tire h tö riä S uomessa K ustaa J u h a n a Jo u n g u i"
k a u p u n g in palossa 1685. T u tk in n o n toim itti U u d e n k a u p u n g in p o rm e sta ri ja ra a ti ja tu tk in to p ö y ta k i r ja seurasi m a a h e r r a n y llä m a in ittu a kirjo itu sta. Siinä sanotaa n, että palo ta p a h tu i syysk. 4 (!) p ä iv ä n ä eikä
