väksyneet, k ä ytti F resa l sitä ny t k u ite n k in sillä s e u rauksella, että koko tä m ä osa ain e tta tu rm eltu i. M yös
kin oli h ä n kiistan kiivaudessa toivo n u t k a m r e e r s k a n istu m a a n ikristalli-sulattimeen (»i Ghristal P ä tta n " ) . P äälle päätteeksi h ä n oli vihoissaan ju o n u t itsensä täysik ek k u liin (»öfverst druoken") sekä k ilju e n k a r ju e n yöllä k ä y n y t y m p ä ri J o u n g in a su n to a ja soi
m a n n u t is ä n tä ä n sä p e ttu rik si y.m.s.
Useista p ö y tä k irja n sanoista p ä ä ttä e n la s i n p u h a l ta ja t n ä ih in aiko ih in tekivät toisen työlakikonsa.
A inakin viittaa siihen r a a s tu v a n o ik e u d e n p ä ä tö s s. k. 5 p:ltä, jossa »vielä kolm as k e r ta m ä ä r ä tä ä n , että l a s in p u h a lta ja t n y t heti m en ev ä t työhön lasite h ta a lle "
40 m a r k a n sakon uhalla.
Syysk. 3 p. antoi J o u n g o ikeutee n kirjallise n seli
tyksen lasinpuihaltajain valituiksin. Se lu e ttiin ny t julki, s itte n k u in riitap u o lia 40 m a r k a n sak o n uhalla oli kielletty p itä m ä s tä ta rp e e tto m ia p u h e ita („onö- diga D iscurser"). K irjoitus sisälsi s e u r a a v a t 12 k o h taa, n im ittäin :
1:0 Vaati J o u n g e d e sv astau k see n »sellaisia j u l keita m iehiä, jo tk a h ä n e n ta p o ja a n s a ja k u n n ia a n s a todellisesti ovat lo u k a n n e e t" , k u ts u e n h ä n t ä »sääli
m ä ttö m ä k si isä n n ä k si" , jo k a »perättö m illä laskuilla oli k o e tta n u t s a a tta a iheitä p erik a to o n ".
2 :o Väitti la s in p u h a lta ja in p a lja a s ta ilkeydestä m oittineen h ä n e n la s ite h d a s ta a n ja la sia in e ita a n k e l
vottomiksi, »koettaen sellaista luulotella sekä tälle m aistraatille, että muille, jo tk a eivät voi arvostella tä tä laitosta", ja soimasi P. O rrea sen » k a p in a n " p ä ä mieheksi, jonika työväki Melchior J o u n g in teh taa lla oli te h n y t 1671 y.m.s.
22
3:o Pyysi, että » la sin p u h a lta ja t siitä su u re sta ja tö rk e ä s tä valheesta, että heitä oli m u k a syytetty sel
laisesta, jo k a J u m a la n ja ih m isten edessä on so p im a tonta", rangaistaisiin, väittäen, että jos heistä jo s ta kin so p im a to n ta on sanottu, niin siihen on syynä h e i
dän om a la isk u u te n sa ja h u o lim a tto m u u te n s a ja että h ä n on heille a n ta n u t niin paljon, ettei e n ä ä e n e m p ä ä sovi e d e ltä k ä ttä uskoa »sellaisille irtolaism iehille".
4:o Mitä tuli la sin p u h a lta ja in pyyntöön, että h ä n toim ittaisi h eidät kotiseuduilleen jälleen, niin M elan
der ja O rre kyllä h ä n e n p u o lestan sa saavat » m ennä tiehensä", m u t ta Fresal, jo k a ei ollut sälli, vaa n täällä n y t oli v äh ä n h arjo itellu t la s in p u h a lta ja n taitoa ja tu rm e llu t m elkoisen m ä ä r ä n kristallia, oli palkollis- s ä ä n n ö n alaisena p id ettävä ja h ä n e n tuli palvella Jo u n g ia niin k a u v a n , että vahinko oli k orvattu.
5:o L a s in p u h a lta jia oli ra n g a ista v a siitä, että he väittivät J o u n g in »m akeilla" ja »koreilla puheilla heitä tä n n e hou k u telleen ", vaik k a Jo u n g sam asta p a lk a sta kyllä olisi sa a n u t m u ita k in la sin p u h a lta jia ja »nyt p iak k o in odotti uusia työntek ijö itä".
6:0 P a lja a s ta ilkeydestä (»argheet") he ny t vaativat h ä n e ltä erikoislaskuja.
7:o Vaati Jo u n g että la s in p u h a lta ja t ra n g aista isiin k o t i r a u h a n rik k o m isesta h ä n e n T u r k u m a t k a ll a o l lessansa.
8:0 Valitti n iin ik ä ä n F resa lin to tte le m a tto m u u tta k a m r e e r s k a a v astaa n Jo u n g in poissa ollessa ja vaati k o rv a u sta e n n e n m a in itu s ta k rista llila sin tu r m e le misesta.
9:o M yöskin oli la sin p u h a lta jia ra n g a ista v a h eidän h e r ja u k s is ta n sa ja siitä että he, vastoin k o n tra h tie n s a sito u m u sta sekä lak ia ja k o h tu u tta olivat työstä lä h t e neet, jo n k a k a u tta h ä n on saa n u t suure n vahingon ja
tappion* ja J o u n g in on » täytynyt vaivata h ä n e n a r m o a n s a 'korkeasukuista h e rra a , v a p a a h e r r a a ja m a a h e r r a a ja lä h te ä T u r k u u n " , j o n k a vuoksi h ä n vaati v ahingon ja a ja n k u lu n k o rv a u s ta 1669 vuoden a m matti- ja 1664 vuoden p alk o llisjä rje sty k se n m u k a a n . 10:o Vaati m yös J o u n g M elanderilta ja O rre lta v älikirjassa s ää d etty ä 100 h o p e a ta a la r in s a k k o a väli- k irja n rik k o m isesta j a y h tä p ä ljo n Fresa lilta, koska h ä n oli n a u ttin u t edellisten k a n ssa y h tä s u u r ta p a l k kaa, vaikkei v ä lik irja a o llutka an.
l l : o M elanderin h ä n tah to i s a a tta a edesvastauk- seen siitä h ä v y ttö m ä s tä ja ju lk e a sta syytöksestä, että hän, Joung, oli m u k a v ä ä r e n tä n y t välik irjan , m u u t taen siinä viiden n u m e r o n n e ljä n menkiksi.
12:o Valitti vielä Joung, kuinika k e r r a n k in l a s i n p u h a lta ja t olivat aja n e e t ulos » p o ja t“,<jonka vuoksi
» p a n n u t olivat liian k a u v a n seisoneet u u n issa ja kris- tallilasit sulaneet, isännälle vahingoksi, väittäen la s in p u h a lta ja in n äin tö h n e n ilkeydestä *ja u s k o t
to m u u d e sta " .
K u n k in sy y tö sk o h d an jo h d o sta Jo u n g m ainitsi lainpykälän* jo n k a m u k a a n rikos oli ra n g aista v a.
K un koko tä m ä p itk ä selitys ta ik k a o ik e a m m in syytöskirjoitus oli lu ettu »sanoi M elander Joungille, että Olof F ru m m e l (?) on käy v ä teihin k äsin, sanoi myös, että jos J o u n g seisoisi m eressä, h ä n ei u s k o n u t h ä n e n sieltä ta h to v a n s a ylös, k oska h ä n niin valhette- lee“ ja O rre väitti e ttä he ovat h a n k k in e e t ru o k a a
»iLambille ja k a m re e rs k a lle “ . J o u n g taas arveli o t
tan ee n sa O rren irto la isjo u k o sta ja p e lasta n een sa so tapalveluksesta y.m. y.m.
R aastu v an oikeus m ä ä r ä s i l a s in p u h a lta ja in a n t a m a a n selityksensä Jo u n g in k irjo itu k se n jo h d o sta ja m e n e m ä ä n työhön.
24
Enm enkuin oikeussalista lä h d ettiin n ä y tti J o u n g k u ite n k in vielä m u u ta m ia n auloja, joita h ä n oli lö y tä n y t lasin-sulattim ista uunista, jo ista lasiaine oli t u r m e ltu n u t. L a s in p u h a lta ja t eivät niistä sanoneet m i tä ä n tietävänsä, m u t t a arvelivat n iiden e h k ä p u d o n neen vanhoista planikun päistä, joilla u u n ia l ä m m i
tetyn.
S yyskuun 8 p. a n to iv at la s in p u h a lta ja t oikeuteen vastaesityksensä, y h tä p ilk ä sekin, kuin Joungin.
l:o » S äälim ättöm äksi isä n n ä k si" olivat h e Joun- gia sanoneet, koska h ä n oli te h n y t la s k u t »sellaisiksi jotk a o v at ta v a tto m a t tehtaissa sekä Tuikholmassla että m u u a lla " , etsien h eid ä n tu h o a n sa ; pyysivät m a k sua työstään.
2 :o O rre ei ollut 1671 vuoden työlak o n a l k u u n p a n ija eikä t ä m ä n k ä ä n . L asiu u n i oli v a r s in toista mallia, k u in T u k h o lm a s s a eivätkä aineet olleet h yviä ja kelvollisia »kuten h eid ä n p a tr o n a n s a itsekin oli v a litta n u t ja sa nonut. Syy ei siis ollut h e id ä n siihen, että tä m ä n laitoksen oli tä y ty n y t lyödä k u p e r k e ik k a a (»mäst studza"), sillä he kyllä ym m ärsiv ät, m itä h y ö tyä heillä oli te h ta a n taa n tu m ise sta , k o sk a n y t olivat sa a n e e t ty ytyä »kylläkin kuiviin ja h a rv o ih in palasiin ja ju o d a päälle sitä, jo k a ei ollut p a ljo n k a a n m e h u k a s ta („ m ustigt“).
3:o Aina kuin »tehdas oli ollut käynnissä, olivat hek in a h k e ra s ti olleet tu n tin s a työssä rehellisten m ie s
ten tavalla", m u tta toisin oli p a lk k a in . E ivät käsitä, m ik sik ä J o u n g h eitä nim ittelee irtolaisiksi» olihan t e h
taalla kaiketi e tuoikeutensa ".
4:o Koskei J o u n g huoli k ohdella heitä, n iin k u in pitäisi ja lu v a ttu oli, vaan a n ta a h eid ä n k ä r s iä s u u rta p u u te tta ja h ä tä ä , niin p y y täv ät he, että h ä n to im it
25