• Ei tuloksia

Huittisten luontokohteet ja kulttuurimaiseman kiintopisteet · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Huittisten luontokohteet ja kulttuurimaiseman kiintopisteet · DIGI"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

i;d;'/ t

,x+i|,''7

*{a

H uittisten luontokohteet )a

ku lttu u ri maiseman ki i ntopisteet

Olen

tutustunut nyt lfies

30 vuoden ajan Huittisiin ja asunutkin taalla pysyvästi jo

yli l5

vuotta. Olen oppinut paljon Huittisten historiasta ja seudun luonnosta erityi-

sesti edesmenneen puolisoni Simo Jaatisen ansiosta. Sy.-

typeräisenä huimislaisena han vei minut ensimmäiseksi Ri- povuorelle. Hän opasti minut

j okiympäristö n arvostulaeen,

kertoi

Lauttakylan talojen historiasta,

tutustutti

Van- hakosken lehtoalueeseen ja Huittisten hirvenpään l,iy- töpaikkaan. Niistä minä ny- kyisinkin kerron vierailleni.

Huittisten seudun ympä- ristöllinen rikkaus perustuu

monipuoliseen

luontoon

ja

ihmisen muokkaamaan kulttuurimaisemaan. Vieras ja aalla pikaisesti pysähqruä

ohikulkij"

havaitsee ldhinnä keskiaikaisen kivikirkon, j ota lehtevä hautausmaa ympäröi.

Lfiistolla

on viljamakasiini,

joka palvelee

museonå, kaunis

puinen

nuorisotalo

ja

keskustan

koulut.

Myös upeaksi kunnostettu vanha paloasema kookkaan puisen VPK:n talon vieressä herät- tää huomiota. Vanha meijeri, uusi moderni kirjastoraken- nus ja siella tazilla sijaitsevar hyuiikunto iset fu nkisryyliset rakennulaet ovat rakennetun ympäristömme kiintopisteitä.

Sisääntuloteille nZik1ruät pel- tojen takaa

hryin

säilyneet

maatilakeskukset

uljaine

päärakennuksineen.

Ne kertovat alueen keskeisestä elinkeino rakenteesta.

Siella taalla pilkahtaa pala jokimaisemaa

tai

lehtevd.

puisto. Huittisten keskustasta vieraskin loytaä Loimijoen ja sen tFynesti virtaavan kauniin ja leveän jokiuoman. Toinen merkittdvä keskustassa n:ilc1rua

vesimaisema on Punkalaitu-

menjoki koskineen. Keskus- tan lapi ajavan autoilijankin havaittavissa oleva kaunis

koskimaisema

ilahduffaa

kaikkina

vuodenaikoina.

Polkupyöräilij å j^kävelijä saa-

50

Huittisten Joulu 2005

(2)

vat paljot monipuolisemman ilon, varsinkin jos poikkeavat joen varressa oleville puisto-

teille ja

kevyen liikenteen väylille. Ympäristöpuisto ja Huhkolan vanhan kartanon upea puistoalue antavat

ti-

laa hengittä

^

j^

rauhoittua.

Keskustan p ienialaisemmat

p uroympäristöt, esimerkiksi Pukin oja,

voivat

jäädä ou-

den kautta aina Raijalaan asti.

Täustalla siintdvät Puurij ärvi- Isosuon kansallispuiston laa- jat alueet.

Ripovuoren näkymä ker-

too

tuhansien vuosien his- torian jaåkauden j alkeisestä maan kohoamisesta, meren siirtymisestä aina vaan kau- emmas

ja jokien

tuomien

lietteiden

muuttumisesta

luontokohtee na ja virkisrys- alueena.

Puurijärven

-Isosuon

kansallispuiston arvot ovat hyvin tunnetut. Opastus on korkeatasoista j a omatoimista retkeilyä tukevat informaa-

tiotaulut ja

opasteet autta- vat maallikkoakin viemään vieraansa alueen antamien

luontoelämysten

ääreen.

hämmentdvä t ja ihastuttavat ruuhkamaailmasta tulevia vie- raita. Kahvittelu Ala-Kauvat- sanjoen leiripaikalla päättää retken upeasti. Puurijärven lintumaailmaa

ja

tornista nalg ..t /aa malsemaa on myos aina hienoa esitellä.

On viela eräs

paikka, minne haluaisin Huittisten vieraiden löytdvän. Se on

Huittisten

hirvenpään loy- töpaikka. Museon edessä on onneksi opastustaulu hirven- pään löytöhistoriasta ja hir- venpään muinaisesta kylästä.

Ldhes kaikki suomalaisethan tietdvät jotain tästä Suomen

vanhimpana

eläinveistok-

sena piderystä

esineestä.

Hirvenpään

loytopaikalla on myös opastaulu, samoin pieni kivimuistomerkki. Ly- hyt maastoretki loyttrpaikan ympäristöön kannattaa myös tehdä. Alue on rehevää leh- toa, missä muun muassa nä- siät, sinivuokot, rohtoimikät

j a metsälehmukset viihryvät.

Sieltä

layry

lisäksi erittäin

mielenkiintoinen

kallio-

muodostelma.

Hyvin

jyrk- käseinäiselle kalliolle pääsee

vain yhdeltä sivulta. Se on aivan

kuin

pienikokoinen linnavuori. Voi hyvin kuvi- tella, miten muinaisen kylan asukkaat ovat käyttäneet sitä suojapaikkanaan.

Pi rkko Val pasvuo-Jaati nen Kuvat: Kata Sivunen

dommalta

havaitsematta, mutta vähitellen niidenkin

näkyr.yy tta ja kauneusarvoj a on nostettu esiin.

Huittisten seudun nykyistä luonto a ja sen ikiaikaista taus- taa voi ymmärtää parhaiten

tutustumalla

Ripovuoren maisemaan.

Vieras

tulee

vain harvoin

menneeksi

sinne ilman ennakkokehoi- tusta

tai

paikallista opasta.

Tuon

uskomattoman hie-

non,

valtakunnallisestikin arvokk aan kulttuurimaise- man keskeinen elementti on komea Kokemäenjoki ja sitä ymp ärö ivät laajat p elto aukeat.

Karhiniemen vanha harj ukylä tukee maisemaa joen toiselta puolen. Joen toisella puolella Sammu n laajat pellot j atkuvat Vesiniirytt ja Lauhan aukei-

hedelmälliseksi peltomaaksi.

Kun vieraan opastukseen

liit-

tää viela kuvauksia Sammun kylan elämästä, Ripovuorelle sFrFeryistä vainovalkeist a ja Räätikäsvuoren pakolinnasta, värittää alueen muinaisen his- torian muistamista helpotta- vaksi tarinaksi.

Huittisten Vanhakosken

lehtoalue on

pienehkö,

mutta hyvin monipuolinen luontokohde. Alueen infor- maatiotaulu ja luontopolun opastus

on

nykyisin varsin mallikkaasti hoidettu,

niin että yksinään

kulkevakin saa pääasiat kohteen luon- toarvoista tietoonsa. Saaren

tilan ympäristön ränsistymi- nen olisi vielä syytä pysäyt- taa. Nain saataisiin tämäkin alue pidetryä monipuolisen

Varsinkin ulkomaalaiset vie- raat ?illisryvät suoluonto a ja ihmettelevät pitkospuita kul-

kevaa Isosuon reittiä. Alueen hiljaisuus ja aito luonnontila

Huittisten Joulu

2005

5 I

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

- Organization Science -lehden kohoaminen tutkimusalan julkaisufoorumeiden kärkeen, - alan uutuuslehti: Organization (SAGE, 1994-), - ASQ:n vastaus kasvaneeseen kilpailuun,

Sama sanoma sykähdyttää ih- misten mieliä syntymäkirkon joulu- jumalanpalveluksessa, samoin vie- ressä olevassa Katariinan kirkossa, niin myös Huittisten vanhassa

Nyt Huittisten saatua oma pukunsa voi vain toivoa, että se miellyttää huittis- laisia ja, että he haluavat tehdä oman pukunsa tunnetuksi; näin pukuasian parissa

Konstaapeli soitti, mutta ei osannut itse selostaa tanssia.. Emil Koskinen kertoo

Kaupunginjohtaja lkuko Heuru luovutti Suomen Museoliiton mitalin Mirja Hoville oikealla kult- tuurilautakunnan pj.. Veikko Koho ia

Vireästi toimiva Museo- ja kotiseutuyhdistys järjesti Huittisten päivillä klimp- pisoppatarjoilun ja leikkikalunäyttelyn lisäksi kotiseutuiltaman, jossa eläke- läisten

Tieteelliset seurat ovat Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskuksen taustajärjestöjä ja tärkeitä yhteistyökumppaneita.. Vaihtokeskus toimii Tieteellisten seurain

[Helsingin kauppakorkeakoulun talousmaantieteen ja Helsin- gin yliopiston maantieteen professori] Stig Jaati- nen oli ollut siellä tekemässä tutkimusta, ja kun olin väitellyt,