Huittisten Kotiseutuyhdistys 60-vuotias · DIGI

Huittisten Kotiseutuyhdistys ^60-vuotias

lyita oli

vuosittain useampiakin.

Tehtiin

kotiseutuaiheisia retkiä naapuripitajiin

ja

kauemmaksi- kin.

1980-1uvu11a lauluillat oli yhdis-

tyksen näkyvin

toimintamuoto.

Viime aikoina

taas julkaisutoi- minta on ollut keskeisellä sijalla.

Huittisten Joulun julkaiseminen tosin aloitettiin

jo

vuonna 1977,

joten

tämä numero

on

kahdes- kymmenes. Vuonna ¹⁹⁷⁸ ilmestyi ensimmäinen kirjamme Huittis-

laista

huumoria. 1994 taas

jul-

kaistiin ^yhdessä kansalaisopiston

kotiseutupiirin kanssa

^toinen

huittislaista kansanperinnettä esit-

televä

kirja Ota awaiv

völliis.

Uusin kirja, Aune Kodisojan mur- repakinoita sisältävä Riamunkir- javat sukat ilmesfyi viime talvena.

Kaikkia

kirjoja

on vielä ^saatava- na paikkakunnan kirjakaupoista.

Myös useimpia joululehden nu-

meroita on vielä

yhdistyksellä varastossa.

Yhdistyksen 60-vuotisjuhla Pi-

dettiin Risto Ryti

-salissa sYYS-

kuun 15. päivänä. Juhlapuhujaksi

saatiin

Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja, pröf. Aarne Lau-

rila. Hän

kosketteli ^puheessaan

mm.

sitä,

kuinka

ihmiset usein eivät huomaa, mitä aarteita sisäl- fyy omaan kotipaikkaan. Silla ^on omat maisemansa,, kansanomai-

set

esineensä,

oma

murteensa.

Näiden vaaliminen on kotiseutu- väen tehtävä.

Tilaisuuden musiikista huoleh- tivat Etelä-Satakunnan ^alueorkes- teri sekä Huittisten tukkilaiset ja

Justiinat. Saatiin kuulla

^mYös

uuden julkkiksemme Rene ^Haa- viston laulua.

Keijo ^Jaakola Professori Aarne Laurila.

Joululehtemme julkaisija, Huit-

tisten

Kotiseutuyhdistys täyttää tänä vuonna 60 vuotta,, joten pieni katsaus yhdistyksen historiaan lienee paikallaan.

Yhdistys perustettiin 30.1 1.1936

kansanopistolla pidetyssä

^ko-

kouksessa. Perustajaiäseniä oli 16,

joista vielä on

elossa kaksi,, ta' lousopettaja Sylvi Mäkel ä

ia

^neu- voja Kustaa Saarikko. Pisimpään

eli yli 30 vuotta

yhdistyksessä

toimi kaksi

innokasta Raijalan miestä,

op.

^{T. J.}

Mattila ja

mv.

J. A. Mattila.

Alunperin yhdistyksen päätar- koituksena oli museon aikaansaa-

minen Huittisiin ja

museon yl-

läpito. Lähes 40

ensimmäistä

vuotta tämä olikin

yhdistyksen

melkein ainoa

toimintamuoto.

Museoesineitä

alettiin

kerätä jo 1930-luvulla, mutta vasta 9.7 .1950 museo saatiin

niin

valmiiksi, että se

voitiin

aVata yleisölle. Tuona päivänä

oli

Huittisissa laulujuh- lat,

ja

museossa kävi yhtenä päi- vänä 1624 katsojaa. Vielä pitkään

sen jälkeenkin museo oli avoinna lahinnä vain tilauksesta

tai

suu- rien juhlien aikana. Myöhemmin museo

oli

avoinna säännöllisesti sunnuntaisin.

Käännekohta yhdisfyksen his- toriassa

oli

museon siirtyminen kaupungin omistukseen

ja

hoi-

toon vuonna

^1971.

Kun

paljon työtä vaatinut ^museo

oli

siirtYnY

pois

yhdisfykseltä, voimavarat voitiin käyttää muuhun kotiseutu- työhön. 1970-luvun loppu olikin varsin vilkasta toiminnan aikaa.

Järjestettiin kotiseutuiltoja,

joihin

esitelmöitsijöiksi kutsuttiin ulko-

puolisia

asiantuntijoita. Näytte-

Kotiseutuyhdistyksen ^j uhlayleisöä.

Tukkilaiset.

t7

Juhliva kotiseutuyhdistys sai vas-

taanottaa useita

tenehdyksiä m.m. entiset puheenjohtajat rou-

vineen olivat

onnittelemassa.

Kuvassa Jouko ja Riitta Välimäki.

Tervehdyksiä vastaanottamassa

oik. Raimo Paukku, Keijo Jaa- kola

ja

Kerttu Jalarvo.

Keikyän ja Vampulan Museo- ja Kotiseutuyhdistys- ten edustajat.

Kaupungin delegaatio vas. Alli Vaahtera, Leila Koi- vulehto ja _lrma Keski-Vakkuri.

Esko Pertola

!ffi

'llryt rt'l

Suttilan Ns:sta Sirkka Vahela ja Anne Kalmi.

l8

Kokemäki-Seurasta.

YW: IJ;l

edustaja kirkkovaltuuston Virtanen.

puheenjohtaja

Huittisten Osuuspankin

ja Reino Äikiä.

Huittisten Karjalaisten tervehdysten tuojat Äime

ja

Leino Rouvinen.

Juhani Helariutta ja Tuomo Kaunisto Punkalaitu- men Museo- ja Kotiseutuyhdistyksestä.

Isokallio Huhtamon Ns:sta Kallonen.

Aarre

Helminen

ja

Jarmo

*=.ffi

Tukkilaisten ohjelman.

edustajat Tarja

Reino

ja Justiinain

esitykset päättivät l9