Maanhankintalain vahvistamisesta 60 vuotta · DIGI

M aanh ankintal ain

vahvistamisesta 60 vuotta

Kymmenen päivää välirau- hansopimuksen allekirj oit- tamisesta asetettiin maan- viljelysneuvos Tätu Nissisen johtama komitea pohtim aan

as utustoiminnan tärkeimpiä lähiajan periaatteita

ja

ta- voitteit" räka samalla tarkas- tamaan maatalo usministeriön asutusasiainosaston asiasta

laatimat

lakiluonnokset.

Nissisen komitea sai aikaa ainoastaan kaksi kuukautta

saada suoritettua sille annettu tehtdvä. Komitean ^j ättämään

mietintöön

sisälryi useita sen jäsenien antamia eridviä

mielipiteitä.

Mietinnössä siirtoväki ehdotettiin ensisi- jaiseksi maansaajaksi mutta kodinsaantiin oikeutetuiksi katsottiin myöskin sotainva- lidit, rintamasotilaat, sotales- ket ja heidän perheensä sekä sotaorvot. Lisd.ksi maata tulisi antaa myöskin luovuttavilta tiloilta poisj outuville ryömie- hille ja vuokramiehille.

Nissisen komitea ^jatkoi

. 1.. . '

vielä ryötään ja sen mukaan

komitea esitti

otettavaksi valmista maata 225 000 ha.

Paasikiven hallitus nimitettiin

17 .11.1944

ja

se keskitryi kaikin

voimin

asuttamisasi- oiden ratkaisuihin. Samaan aikaan ^j ouduttiin pohtim aan myöskin siirtoväen korvaus- asioita,

Tuona aikana Suomessa

istui ns. pitka parlamentti ja maalakien vahvistaminen katsottiin erittäin tärkeäksi

vahvistaa juuri tämän edus- kunnan aikana. Monien neu- votteluj en ^j :ilkeen maanhan- kintalakiesitys hyvziksyttiin iltakoulussa 22.I .1945 ja val- tioneuvoston yleisistunnossa 25.1,.1945. Presidenttinä oli Mannerheim ja han ei mei- nannut hyväksyä Paasikiven hallituksen suositusta vaan Paasikiven

piti

^{jop^kaksi eri}

kertaa kayda Mannerheimin luona suostuttelemassa tätä antam aan eduskunnalle halli- tuksen enemmistön esiryksen.

Mannerheim taipui ja han an-

toi 29. 1.1945 esiryksen edus-

kunnalle varustaen sen kui- tenkin omalla lausunnollaan:

" Siirtoväen mahdollisimman pikainen asuttaminen ja hei- dan olojensa järjestäminen on vdlttämätön. Tämä tärkeä mutta samalla vaikea tehtdvä olisi suoritettava niin, ettei maataloustuotantoa

ja

ta- loudellisia oloja jatkftetä.

Valtioneuvoston enemmis-

tön

ehdotus

ei

^mielestäni

tassa sunteessa t. anna nltta- viä takeita. Olen kuitenkin päättänyt ottaa huomioon

nykyiset

monimutkaiset olosuhteet olla kayttämät-

tä

tasavallan presidentille

hallitusmuodon

mukaan kuuluvaa oikeufta hyväksyä

vdhemmistön ehdotuksen

ja

teen sen toivossa, että esiryksen hallitusmuod.on mukaisessa jatkuvassa ka- sittelyssä huomioon ottaen kaikki mahdollisuudet tdy-

delliseen

yksimielisyyden saavuttamiseksi nykyisissä vaikeuftsissa".

Maatalo usministeri Eemil Luukka esimeli maanhan- kintalakiesiryks en ^2.2. 19 45 eduskunnan lfietekeskus- telussa. Lopullisesti maan-

hankintalaki

vahvistettiin 5.5.1945.

Maanhankintalain kfuit- telyssä karjalaisen ministeri Luukan toiminta ja sovittelu olivat hyvin tärkeässä asemas- sa lain käsittelyr yhteydessä.

Lakiehdotuksen esittely esim.

pääministeri Paasikivelle ei ol- lut helpoimpia tehtäviä mm.

kielikysymyksen johdosta.

Paasikiven ärtymistä ^lisäsi vielä se tosiseikka, että han joutui luovuttamaan oman

maatilansa

asutukseen.

Maanhankintalain toteutta- minen tapahtui paikallisten maatalouslautakuntien toi- mesta, joita nrm. Turun ja Porin laaniin perustettiin 30 kpl. Huittisissa toimi lauta- kunta n:ro 32 jasen joha)ana toimi maanmittausinsinööri Eino Saarto. Lautakunnan loppuvaiheessa puheenjoh-

tajana toimi Kalervo Kari.

Maanhankintalaki takasi

perheelliselle

siirtoväelle etuoikeuden maansaantiin nimenomaan maatalousti- lojen osalta. Samaan aikaan siirtoväen kanssa haki koko maata 100 000 muuta lain tarkoiftamaa maansaantiin oikeuterrua henkilöä, joista

tosin vain pieni osa kilpaili varsinaisistä maatalousti- loista.

Huittisissa muodostettiin siirtoväelle uusia

tiloja

184 kpl. Taman lisäksi perheel- liset rintamamieh et ja muut maansaantiin oikeutetut sai-

vat tontteja tai asuntotiloja 57

kpl

asuntoviljelystiloja 6

kpl,"tlj.lfiloja

14 kpl eli yh- teensä 77 I<inteistöä. Tdmän lisåilai jaettiin eri suuruisia li-

säalueita jo olemassa oleville

tiloille

¹

18 Lpl.

\{hteensä maanhankintalain mukaisia tiloja ja lisäalueita muodos-

tettiin

Huittisissa 34L kpl joihin maata kaytettiin 3 ⁴⁰⁰ hehtaaria. Valtakunnallisesti toteuttavana korkeimpana virkamiehenä

toimi

ylljoh- taja Jaakkimasta kotoisin ollut Veikko Vennamo, joka nousi eduskuntaan v. 1945 ja joka sittemmin oli poliittises-

ti varsin erikoinen vdril?iiska muodostaen aikoinaan myös-

kin oman puolueen.

Huittisissa ei maanhankin- talain toteuttamisen esteenä

ollut kielikysymys. Myöskin

itse maanluovutus sujui ilman suurempia vaikeuksia. Monet maanluovuttajat auttoivat lain toteutusta vapaaehtoisen kauppojen muodossa.

Reino Äit<ia

Huit[isten Joulu 2005 37