Kirkollisten käsitöiden taitajia Huittisissa · DIGI

Krkollisten käsitöiden taitajia Huittisissa

Kansallisen

kulttuurin

^juhla-

vuotena ajatus etsiytyy huittislai-

sen

käsityötaidon,

-taiteen

ja luovuuden

alueelle

kirkollisten kasitoiden'

pariin.

Huittisissa on pitkä perinne kädentaidon taita-

valla

osaamisella. Kirkkotekstii-

lien

osalta arvokasta näyttöä on säilynyt 1400-luvulta.

Birgitta Anundintyttären mestariteos.

Maamme ensimmäinen nimel-

tä

tunnettu tekstiilitaiteilija Bir-

gitta

AnundintSrtär

oli

^kotoisin

Huittisten Karhiniemeltä. Hän sai kasvatuksensa Naantalin birgitta- laisluostarissa (l

45-l

^{591)., jossa}

Vadstenan luostarin esikuvan mu- kaan harrastettiin korkeatasoista kasityotaidetta

"kirkon

_kaunista-

miseen ja Jumalan kunniaksi," ja jossa

pidettiin huolta

maamme

kirkollisten

tekstiilien tarpeesta.

Nunna Birgitta Anundint5rtär val-

misti kotipitäjänsä

Huittisten

kirkkoon

suuritöisen alttaripöy- dänreunavaatteen, antependiu- min. Taidokkaasti kirjailtu 217 sm

pitkä

ja

16 sm korkea alttarivaate

on

kokonaan

kirjottu

silkkilan-

goilla

sekä kullatulla

ja

kultaa- l0

mattomalla hopealangalla pella- vakangaspohjalle

ja

alunperin somistettu

helmillä.

Alttarivaat- teen kuvat esittävät raamatullisia tapahtumia

ja

Jeesuksen suku-

puuta

sekä Pyhää Birgittaa ja

hänen tytärtään Pyhää

Kata-

riinaa, joka on Huittisten kirkon suojeluspyhimys.

Vuonna 1885 alttarivaate luovu- tettiin Suomen Muinaismuistoyh- distyksen kokoelmiin. Se edelsi Kansallismuseon kokoelmaa, jon-

ka

tekstiiliaarteisiin alttarivaate

Detalii alttarin reunavaatteesta

Vas. Neitsyt Marian ilmestys. Oik. Marian ja Elisabetin kohtaaminen.

Kuva Kansallismuseon kokoelmat.

nykyään kuuluu. Birgitta Anun- dinfyttären mestariteos

on

^siellä

ihailtavana. Missään

muualla maamme kirkoissa ei ole vastaa- vanlaista säilynyt. Huittisten Jou- lussa 1980

on

laajempi selostus

tästä keskiaikaisesta kirkkoteks- tiilistä.

Muita kirkkotekstiileitä.

Katoliselta ajalta Huittisten kir- kossa

on

säilynyt messukasukan risti,

jonka

aikoinaan Huittisissa elänyt

ja

vaikuttanut Hanna Loi- maranta kunnosti vuonna 1932.

Senjälkeen risti

luovutettiin Kansallismuseoon.

Hanna Loimaranta os. Reinilä

avioitui

huittislaiseen pappissu-

kuun

Sakari Loimarannan (ent.

Lindstedt) kanssa

vuonna

l9l1 kesken opiskeluaan Ateneumissa

ja

muutti Huittisiin, josta filoso- fianmaisteri

Sakari

Loim aranta

sai

kansanopistonjohtajan pai-

kan. Rouva

Loimaranta opetti kansanopistossa laulua

ja

kasi-

töitä samoinkuin

Lauttakylän yhteiskoulussa kasitoitä, piirus- tusta

ja muita

harjoitusaineita.

Hänen mieluisin harrastuksensa lienee

ollut

käsityöt, joiden _teke- misessä

han oli

erittäin taitava.

Lindstedtien pappilassa

hän

sai

vaikutteita tulevan papinrouvan tehtäväänsä

ja

täällä hän sai tun-

tuman kirkollisiin

tekstiileihin.

Samalla Loimarantojen pappis- suku saattoi auttaa häntä perehty-

mään kirkollisiin

aiheisiin, vä- reihin ja symboleihin. Sakari Loi- marannan valmistuttua papiksi

perhe muutti Huittisista

^pois

vuonna

1919.

Hanna

Loima- rannan työkenttä laajeni

ja

kirk- kotekstiilien valmistamisesta tuli

hanelle elämäntehtävä.

Hän suunnitteli

ja

ompeli satoja mes- sukasukoita

ja muita

kirkollisia tekstiileita ympäri Suomea seura- kunnille,

jotka

_tilasivat

niita

hä- neltä. Hän suunnitteli

ja

_valmisti myös muita arvotekstiileitä, jotka

niinikään olisivat

edellyttäneet hänet ensimmäisten tekstiilitaitei-

lijoiden joukkoon,, mutta

sita arvostusta

ilman han

eläessään jäi.

Huittisten seurakunnalle rovas- tinna Hanna Loim aranta suunnit-

teli ja _aloitti

kasteliinan pitsei-

neen, valmisti useita kappoja, sini- punaisen

ja

sinivioletin ^messuka- sukan

w.

l929ja 1930 sekä korjasi yhden vanhan kasukan. Huhta- mon kirkkoon hän valmisti mes- sukasukan vuonna 1953-1954.

Vas. Jeesuksen syntymä. oik. kuninkaiden kumarrus. Kuva Kansallismu- seon kokoelmat.

Käsityötaitoiset kirkonemännät

Huittisissa

kirkonemännät aloittivat toimintansa ensimmäi- sinä maassamme vuonn a 1923. He ryhtyivät

heti

huolehtimaan kir-

kon

tekstiileistä. Kokoonkutsu- jansa

ja

puheenjohtajansa ruus- tinna

Elli

Stenrosin johdolla _kir- konemänniksi valitut apteekerska

Anna

Broms, emännät Amanda

Hälli ja Anna Norri,

pastorska

Elina

Jokinen

ja rouvat

Hilda

Kirjottu messukasukan ristiom-

mel, jossa keskuskuvana on Neit- syt Maria lapsi käsiYarrellaan ja

alhaalla

polvistunut rukoilija

sekä kirjoja. Kuva Kansallismu- seon kokoelmat.

Rossi,

Hilda

Vahala sekä Fanni Väinölä ompelivat rovastinpappi- lassa uudet messupaidat ja korjai- livat vanhoja, valmistivat alttarille

ja

saarnatuoliin valkoiset

ja

mus-

tat tekstiilit

sekä mustan paari- vaatteen

hopea ristein.

Vanha

silittajä-Miina

Nokkamäentien

varrella

pienenpienessä kodis- saan prässäsi,

silitti ja

tärkkäsi myös tarvittaessa

kirkon

tekstii- leita suurella huolella. Joulukuu-

sien kultasomisteiset

nauhat

tekstein: "KLINNIA

_OLKOON JUMALALLE KORKEUKSISSA

JA MAASSA RAUHA IHMI-

SILLE, JOITA

^KOHTAVN{

HÄNELLÄON HWÄTAHTO'',

ovat myös kirkonemäntien hank- kimat. Vuosikymmenien ajan kir- konemännät huolehtivat kirkon tekstiileistä.

Kun

kirkkovarkaat vuonna 1947 veivät osan,

oli

taas hankittava uudet.

Vuosien kuluessa kirkonemän- tien. puheenjohtajuudet siirtyivät papinrouvalta toiselle

ja

^jäsenet-

kin vaihtuivat ajan mittaan. Pula- aikana 4O-luvulla kirkonemännät rn.m. värjäsivät virttyneita papin- kaapuja. Kaikestahan oli pula.

Kalkkiliina.

Yksi

huittislaisista kirkkoteks-

tiilin

tekijoistä on lehtori Armi Sii-

tonen os.

Rossi.

Hän

valmisti

opiskeluaikanaan

Ateneumissa vuonna 1927 kalkkiliinan Huittis- ten kirkkoon. Se

oli

kayossä syk-

syyn

1953,

mutta

valitettavasti liinaa ei enää löydy kirkkotekstii- lien joukosta. Luullaan kirkkovar-

ll

Kalkkiliina.

kaan "mielistyneen" liinaan,, joka on kultalangoin kirjailtu ja palje- tein koristeltu viininpunaiselle sil-

kille. Armi

Siitonen

antoi

kalk-

kiliinan

mallipiirustukset allekir- joittaneelle ja ne ovat tallessa koti- seutuyhdistyksen arkistossa.

Kirjaliina.

Kirkonemäntä, opettaja Sirkka

Suurkari ompeli

kirjalaudan-

liinan

1953.

Liinan

punaisella sametilla on ommeltu risti ja _kul- tainen orjantappurakruunu.

Uusimmat kirkkotekstiilit.

Messukasukat kaikissa liturgi- sissa väreissä

vuonna

1957 ja

samoin

antependiumit vuonna

1959 on tilattu ulkopuolisilta alan ammattitaiteilijoilta samoinkuin

kirkon

650-vuotisjuhlia varten uudet kirkkotekstiilit.

Vuonna ¹⁹⁹²

huittislaisten Eeva-Liisa Kortelahden

ja

Tyyne Rantaniityn yhteistyönä val mistui

alttariliinat molemmille

alttari- pöydille. Pitsisuunnittelija Eeva-

Liisa Kortelahden Usko-nimisen pitsin nypläsi Tyyne Rantaniitty

ja

Eeva-Liisa Kortelahti valmisti

ja

koristeli

liinat

reikäompelein.

Uudet alttarikaideliinat ovat myös E.-L. Kortelahden valmistamat.

Kaunis

kastemekko

ja

kaste-

liina srkk:n

toimituskappelissa ovat niinikään Eeva-Liisa Korte- lahden suunnittelemat, valmista- mat

ja

lahjoittamat.

Huittisten

Maatalousnaiset ovat lahjoittaneet "Huittisten ryi-

jytr" vihkitoimituksia varten

v.

1955. Ryijyn kutoi Liina Mattila.

Kirkkoonottamismatto, joka on kopio Turun Maakuntamuseoon lahjoitetusta huittislaisesta kirk-

koonottamismatosta

^vuodelta

1712, on Huittisten

Maata- lousnaisten

lahjoitus v.

^1919.

Alkuperäinen matto lienee ainoa maassamme 1700-luvulta säily- nyt kirkkoonottamismatto.

Perinteitä ja huoltamista.

Nykyiset

kirkonemännät pu- heenjohtajansa

Marjatta

Orpa- nan johdolla j atkavat edeltäjiensä perinteita ja huoltavat kirkkoteks- tiileita sekä kunnostavat rippikou- lulaisten albat. Kasitoiden ohella

kirkonemäntien työkenttä

on alusta alkaen ollut monilajinen.

Kirkolliset käsityöt,, paramentit,

ovat

osa kirkkotaidetta. Kirkon kaunistamisen ohella niiden tar- koitus

on

tarkoin määrätyin vä- rein ja muodoin lisätä hartautta ja

juhlallisuutta

jumalanpalveluk-

51SSA.

Jouluna "valon

ja

suuren ilon"

väreissä paramentit pyrkivät sa-

nan ja

sävelen

tavoin

kohotta- maan ihmismielet Korkeimman kunnioittamiseen.

Mirja

Hovi

Löhteet:

Suur- Huiuisten pitrijcin historia

T. Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri Huittisten Kirkonemrinnät 1923- I2.I: 62, muistiinpanoja

Haastattelut:

Mirjam Mustonen Marjatto Orpana Eeva-Liisa Kortelahti

It.1

.ii;lå

*****