Oppilasvaihtoa Huittisissa - Vanhat perinteet Saksaan · DIGI

Oppi lasvai htoa H u ittisista

komaisen opiskeltian. Ndin

kansainvälisiä

yhteyksiä koulun opiskelijoilla oli myös 1,970- j^ 1980 -luvuilla.

Uusi vaihe oppilasvaihtoon syntll, kun Fluittinen 1990 -luvun jälkipuoliskolla lähti

mukaan

vieraiden kielten monipuolistamis- ^j a kehi ttä- misprofektiin eli I(immoke -hankkeeseen.

Sitä

kautta koulu sai opetushallitukselta määrärahan ys tdvyys ko ulu- yhteistyön toteuttamiseen.

Ystdvyyskoulu löyryt S aksasta.

I(umppani oli \ilTittenbergtn

Iåhelt4

Heidegymnasium Pretzsch. Valmistavien vie- railujen jälkeen oppilasvaih- dosta tuli jälleen todellisuutta lukuvuonna 1 998-1999. Sen

j älkeen opis kehjaryhmät ovat liikkuneet lähes vuosittain.

Jokaisella vierailulla on aina om^ teema, jota koulu

ja

vierailuohf elman osallis- tujat tutkivat. Aiheet ovat vaihdelleet vuosie

n

alkana.

Aluksi tutkimusaiheena oli saksalais- ja suomalaisnuo-

ris on ajattelutapa ke skeisis tä nuoris okysymyksis tä, mutta myöhemmin tutkimuskoh- teena on myos ollut joki eri ilmiöineen sekä reform aatto.

Joki-t ^eemaan liittyen Laut-

Vanhat perinteet Saksaan

Lauttakylän

yhteiskoulun - lukion oppilasvaihdolla on pitkä perinne. Jo ^vuodesta

1958 alkaen yhteiskoululla oli yhteistyötä saksalaisen Albert Schweitzer - Schulen kanssa.

Joka toinen vuosi Huittisista lähti Flofgeismariin ryhmä opettajia

ja

opiskelijoita.

Välivuosina taas saksalaiset opettai^t ja opiskehjat olivat yhteiskoulun vieraina Huit-

tisissa.

Oppilasvaihto

jatkui

aina vuoteen 1972 saakka. IQik-

l<taan matkoja tehtiin kah- deksan. Osallistujia

oli

yli 200,

ior

^{mukaan lasketaan}

sekä opettajat että opiskehjat.

I(ulttuurivaihto ^ko sketti siten melko suurta joukkoa koulun henkilöstöstä.

Yhteistyön side katkesi 1970 -luvulla. Taustalla oli monia eri asioita. I(oulun pitkä kieli vaihtui saks asta englanniksi. Tällöin suurin kiinnostus saksalaisyhteis- ryöhön sammui, mutta kyse

oli

myös rahasta. Monien yksityisten henkilöiden ja

yhteisöi.r tuesta huolimat- ta rahoituksen kokoaminen oppilasvaihd on tarpeisiin ei

ollut

helppoa. Julkista tu- keahan ei ko. tarkoituksiin tuolloin ollut.

Uusi herääminen

Paikallis et kansalais ^j ärj estöt

ovat

toimineet aktiivisesti kansainvdlisen nuorisovaih- don

hyväksi.

Lions klubit lähettiv åt ja lähettdvät monia lukion opiskelijoita ^kesälei- reille

joko

Yhdysvaltoihin tai Euroopp a^n. Rotaryklu-

bin

toimesta taas joillekin on avautunut mahdollisuus vaihto-oppilasvuoteen ul- komailla ja koulu on ^saanut tällöin vaihdossa myos ul-

takylån

lukio

jåtjesti iop^

taidendyttelyn Wittenb ergin keskustassa. Comenius 1

ohlelman kautta tullut Euroo- p^n komis sion rahoitustuki on merkittdvdsti helpottanut yhteistyön kdytännön toteut- tamista.

Kiina -verkko

Kiinan

opetusministeri vieraili kaksi vuotta sitten Suomessa. Isännät esittelivät vtera^lle suomalaisen lukio- i"tjestelmän.

Se

kiinnosti kiinalaisvierasta niin palj on, että syntyr yhteistyöverkko kiinalaisten ja suomalaisten lukioiden välille. Opetushalli- tus valitsi verkkoon seitsemän

lukiota eri puolilta Suomea.

Lauttakylän lukio pääsi osaksi tätä verkkoa.

Lukion yhteistyökoulu on Pekingissä toimiva Beijing Pingguoyuan Middle School.

Mittasuhteilt^an

koulu

on suuri. Opetushenkilökuntaa

on yli

^1,30

ja

opiskelijoita

1200 . Toistaiseksi yhteistyo on näkynyt konkreettisesti lukiolla kiinalaisen operus-

I a tutkimusryhmän vierailuna, kiinalai s aihei s ina tapahtumina sekä kitieenvaihtona. Ensim- mäinen opettaj^ i^ ^{opiskehi^-} ryhmä on lähdössä I(inaan

lokakuun lopussa 2003.

Opetushallituksen rooli

I(iina

-verkon toiminnassa on taloudellisen tuen vuoksi merkit tåvå. To sin ^j okaiselta ystdvyysvierailuun osallis- tuvalta vaadita

rt

omaa ta- loudellista panostusta, sillä toimintakulut muodostuvat

pitkien matkoi.r

vuoksi saksalaisyhteistyötä suurem- miksi.

Miksi oppilasvaihto on tärkeää ^?

I(okemukset ystdvyyskou- lutoiminnoista ovat olleet

positiiviset.

Oppitasvaih- dolla frietaan hyt ln koulun

kieliopetusta,

totutetaan opiskehjat kansainväliseen

yhteistyohön ja

^lisätään

tietämystä eri kulttuureista.

Lisäksi kanssakdyminen on synnyttänyt monia pitkäai- kaisia ystdvyyssuhteita ja alen

ko ulutyo tähän vieraili jat ovat piristäneet pitkäksi ajaksi.

Suurin ongelm^ on ollut vierailujaksoi.r sovittami- nen siten, että ne eivåt håi- ritse osallistuvien kdytännön koulutyötä . Onneksi yhteis- työllä on tällaisetkin ongelmat kyetty jtujestamään.

Erkki YIi-Olli

Huitlisten Joulu

2003

I ^I