Aatelisia Huittisissa · DIGI

Aatelisia Huittisiss&

Gripenberg-, Ridderborg- ja Munck-

sukujen vaakunat.

Odert Johan Gripenberg.

Koska Huittisissa ei ole ollut varsinaisia kartanoita, täällä ei ole ollut myöskään pi- tempään paikkakunnalla asuneita aatelissu- kuja. Sen sijaan lyhyemmän ajan paikka- kunnalla on vaikuttanut monienkin aatelis- sukujen jäseniä. Suurin osa heistä on ollut 17OO-luvulla ja 1800-luvun alussa Huittisis- sa olleiden sotilasvirkatalojen haltijoita ja heidän perheenjäseniään. Tuohon aikaan- han armeijan kantahenkilökunnan palkkaus oli järjestetty siten, että he saivat viljeltävåik-

seen talon, jonka suuruus riippui asianomai- sen sotilasarvosta. Ylennyksen yhteydessä tällöin yleensä myös virkatalo vaihtui. Täl- laisia muutaman vuoden Huittisissa virkata- loa hallinneita aatelissukuja on toistakym- mentä. Mahdollisesti

kaikki

talonhaltijat eivät edes asuneet virkatalossaan. Tässä käsitellään vain kolmea sellaista sukua,

joil-

la on ollut ainakin jonkinverran vaikutusta paikkakunnan elämään, sukuja Gripenberg, Ridderborg ja Munck. Gripenberg-suku on lähtöisin Ruotsista,

ja

se

levisi

Suomeen 1600-luvun loppupuolella. Suvussa on ollut erikoisen paljon sotilashenkilöitä. Silloinen Porin jalkaväkirykmentin luutnantti, myö- hemmin everstiluutnantiksi kohonnut Odert Johan Gripenberg (1722-1803) sai vuonna

17 49 palkkatilana hallittavakseen Karhinie- men Unton talon. Mainittakoon sivumen- nen, että yli puolet kaikista Huittisissa asu- neista aatelisista on asunut

juuri

Untolla, joka oli yksi pitäjän suurimmista sotilasvir- kataloista. Sotilastehtäviensä ohella Odert Gripenberg toimi myös Kokemäenjoen kos- kenperkaustöiden johtajana. Erikoisuutena mainittakoon, että hän laati vuonna I77 4 tutkimuksen merikarvialaisesta unissasaar- naajasta Anna Rogelista. Vieläpä hän raken- nutti virkatalonsa maalle Huittisten ensim- mäisen tuulimyllyn. Monipuolinen ^{mies siis} kaiken kaikkiaan. Loppuikänsä hän asui omistamassaan Haistilan talossa Ulvilassa.

Myös luutnantin puoliso Eva Gustava o.s.

Silfversvan oli aatelissukua. Vaikka talo oli perheen hallinnassa vuoteen 1761, he asui- vat talossa vain osan tuosta ajasta. Kuitenkin perheen 17 lapsesta neljä poikaa on merkitty

18

Huittisissa syntyneiksi. Poikia lapsista oli kaikkiaan yhdeksän, jotka kaikki valitsivat isän ammatin ja ryhtyivät upseereiksi. Kaik- ki pojat olivat kolmen kyynärän, siis n. 180 cm pituisia ja tuon ajan miehiksi harvinaisen pitkiä. Kuningas Kustaa

III

sanoikin joskus leikillään, että hänellä on arrneijassaan 27 kyynärää Gripenbergiä. Seuraavassa esitel- lään lyhyesti ne Gripenbergin lapset, jotka synt/ivät Huittisissa. Vanhin heistä oli Odert Albrecht(17 53-1823), josta tuli eversti. Hän osallistui mm. Pommerin sotaan 1805- 1807 ja _asui armeijasta erottuaan Hauholla, missä omisti Hovinkartanon. Seuraava poika oli Hans Henrik (17 54-1813), josta tuli kenraa- limajuri. Hän oli yksi Suomen sodan 1808- 09 huomattavimmista päälliköistä ja lopulta Ruotsin pohjoisarmeijan komentaja. Hänet mainitaan mm. Vänrikki Stoolin tarinoissa,

ja

hän lienee ainoa Huittisissa syntynyt kenraali. Vanhempana hän asui omistamas- saan Voipaalan kartanossa Sääksmäellä.

Tunnettu naisasialiikkeen uranuurtaj a Alek- sandra Gripenberg oli hänen pojantyttären- sä. Kolmas Huittisissa syntynyt poika oli Reinhold

Wilhelm

(1756-1820). Hänkin osallistui Suomen sotaan 1808-09

ja

yleni everstiluutnantiksi. Nuorin Huittisissa syn- tyneistä Gripenbergeistä

oli Nils

Leonard

( 1758- I 84 1 ), joka eteni majuriksi. Hän osal- listui mm. Porrassalmen taisteluun 1789 ja menetti siellä oikean silmänsä

ja

puolet nenästään. Vammansa vuoksi hän sittem- mih voi vain rajoitetusti osallistua sotilas- tehtäviin.

Nils oli

veljeksistä ainoa, joka tavallaan palasi synnyinseudulleen, Unto oli nimittäin Hänen virkatalonsa l79I-93. To- sin ei ole tietoa, asuiko hän tilalla. Vanhuu- denpäivänsä hän asui Ulvilassa omistamas- saan Uotilan talossa. Ridderborg-suku on lähtöisin Ranskasta, mutta se levisi Ruotsiin

jo

1600-luvun puolivälissä. Suvun alkupe- räinen nimi oli de Mar, mutta kun suku 1704 aateloitiin Ruotsissa, nimeksi

tuli

Ridder- borg. Suvun ensimmäinen Suomessa asunut jäsen oli kapteeni Lorenz Ridderborg, joka muutti maahamme 1780. Suomeen muutta- neen sukuhaaran pääasialliseksi kotipaikka- kunnaksi tuli Pälkäne. Kapteenin pojanpoi- ka, pastori Karl Isak Ridderborg tuli Huittis- ten seurakunnan pitäjänapulaiseksi I 857. Pi- täjänapulainen lienee nykyihmisille jonkin-

verran outo virkanimike; se tarkoitti erään- laista alemman palkkaluokan kappalaista.

Huittisissa ollessaan hän meni naimisiin vihtiläisen sepän tyttären Karolina Forströ- min kanssa, ja perheeseen syntyi myös yksi poika, Karl Elis Eugen, josta tuli sittemmin metsänhoitaja. Pastori

kuoli

kuitenkin

jo

1862, vain 46-vuotiaana. Karl nuorempi oli kahdesti naimisissa, mutta

jäi

kuitenkin lapsettomaksi. Hän asui pääosan elämästään Pälkäneellä, ja hänen kuollessaan l926koko suku sammui Suomessa. Ridderborgeja oli

siis

maassamme

vain neljä

sukupolvea.

Munck-suku on alunperin suomalainen ja aateloitu

jo

vuonna 1585. Suvun virallinen nimi on oikeastaan Munck af Fulkila, mutta useat sen jäsenistä ovat käyttäneet sukuni- menään lyhennettyä muotoa Munck. Suvun ainoa Huittisissa asunut jäsen

oli

varatuo- mari Carl Gustav Munck. Hän oli syntynyt Turussa 30.9. 1859 ja hänen isänsäkin oli la- kimies. Toimittuaan nuorempana raastuvan- oikeuden virkamiehenä Turussa ja Tampe- reella hän ryhtyi 1904 asianajajaksi ja aset- tui aluksi asumaan Karkkuun, missäoli hänen sukulaisiaankin. Pian hän kuitenkin siirtyi Huittisiin, missä teki pääasiallisen elämän- työnsä toimimalla asianajajana lähes 30 vuotta ja jossa hän myös kuoli naimattoma- na22.2.1934. Munck oli myös valtiopäivien jäsenenä vuosien 1888 ja 1900 valtiopäivil- lä. Vanhemmat huittislaiset vielä muistavat hänet.

Keijo _Jaakola

Karl Isak

Ridderborgin valurautainen

risti

Huittisten hautausmaalla.