Joulukirkkoon · DIGI

Joulukirkkoon

Toulu! Mikä kaunis kaiku, mikåi mah- tavatenhovoima tuossa ^{pienessä sanassa.}

. . Sitå kuullessa on kuin sydän ilosta sy- kähtåiisi,

rinta

riemusta lämpenisi.

Joulu, sinä riemun

ja

rauhan

juhla!

Si-

nua kaikkialla kaihoten kaivataan. Siksi

olet sinä

jokaiselle

tervetullut

vieras.

. . Sinä syystalven synkkyyteen tulet va- loa tuomaan, koleaan kolkkouteen vaih- telua saattamaan?

Edellä

kirjoitetut

sanat

ovat

vuoden 1916 lauttakylä-lehdestä.

Ne on

kirjoi- tettu Suomen Suuriruhtinaskunnassa, jo-

ka

valmistautui ottamaan ensimmäisen askeleensa vap aana isänmaana. Kauneu- den kaipuu eli voimakkaana ihmisten sy- dämissä. Sen purkausteitåi

oli

^tietenkin moniakin, mutta herkimmin se purkau-

tui juuri

^jouluna. Tähän

liittyi

myös va- pauden kaipuu, joka sai lakipisteensä seu- raavan vuoden itsenäisyyspäiväjulistuk-

sessa.

Vapauden

ja

kauneuden kaiPuu on johtanut monet huittislaisetkin vuodesta toiseen myös joulukirkkoon. Se tapahtui vuosisatojen

ajan juuri

jouluaamuna.

Jouluaamun uniset ihmiset muodostavat sen Jumalan seurakunnan kirjavan jou- kon,

joka

löytiiä Seimen l-apsen ^myötåi yhtenäisen rauhan

ja

rakkauden asun.

E.m. kirjoittaja pohtii jouluaamun väkeä sanoin: "Kun jouluaamun kellojen ^soides- sa kirkkoon astuu, tulee siellä olevaa kir- javaa ihmisjoukkoa katsellessa ajatelleek- si: Millähän mielellä kukin on joulukirk- koon lähtenyt?"

Kirjoittaja

toteaa sitten vielä:

"Kaikille kaikuu

sama rauhan ja rakkauden sanoma

-

joulupäivän evan- keliumil

Tämä joulun rauhan ja

rakkauden viesti tahdottiin tarjota Huittisissa jo var- hain myös heille jotka eivät ^pääse joulu- aamuna kirkkoon. Heille tarjottiin ^joulu- aattona

klo 4

iltapaivällä joulusanoma vuodesta 1904 lähtien.

Tätli

kutsuttiin useimmiten jouluaaton hartaudeksi, jos-

kus

myös jouluaaton jumalanpalveluk- seksi.

Nyt

tatäjo 84. kertaa pidettävää ti- laisuutta kutsutaan aattokirkoksi, ^jossa

on

säännöllisesti mukana myös kirkko- kuoro.

Sirkka Suurkari kertoi aattohartaudes-

ta, ettii

sen omaksuminen

kesti

hyvin kauan Huittisissa.

Alkuun

siellä

oli

vain muutama kymmenen osanottaiaa. Mit- kään aikakirjat eivät kerrq kuinka kauan tätä hiljaiselon aikaa kesti; en muista sitii Sirkaltakaan

kuulleeni. Vuodelta

¹⁹³⁵ löytyy: kuitenkin tietq jonka mukaan aat- tohartaudessa

olisi ollut mukana

800 henkeä. Silloin siitii

jo oli tullut

suosittu

joulukirkko. Viitt i ^vuotta

^myöhemmin

on merkitty vastaavassa tilaisuudessa ol- leen väkeä 700, mikä luku pysyy pitkiin aikaa muuttumattomana. Sodan loput-

tua v.

1944, jouluaaton hartaus kutsuu osallistujia

jo

1200 henkeä, misfå se vaih- telee 1000

ja

1450 hengen välillä aina vii- me vuoteen ^saakka.

Joulukirkkojen määrä lisääntyi vuon-

na

1929 yhdellä, kun Huhtamon kirkko valmistui. Sinne on tullut Huhtamon alu- een lisäksi väkeä

jopa

_toiselta puolelta seurakuntaa.

Kirkko on

jouluaamuisin anivarhain ollut tåiynnä väkeä.

Niin

kau- an kuin rovasti Mikonmäki

oli

Punkalai- tumella, hän hoiti nämä huhtamolaisten varhaisjoulukirkot. Hänen jälkeensä vuo-

ro siirtyi Huittisten papeille

alkuaan kirkkoherralle, joka vanhastaan hoiti jou- luaamun saarnan niin Huhtamossa kuin Huittisissakin.

Viime

vuosikymmenellä tapa

muuttui;

Huittisista

on

^{aina ollut}

mukana kaksi pappia, saarna on hoidettu vuoron mukaan. Vuorolista rikastuu enti- seståän,

kun Huittisten

pappien määrä on kasvanut

ja

kasvaa.

Joulunajan kolme jumalanpalvelusta keräsi vuosikymmenten ajan tiiydet salit rukoilijoita ja kiittäjiä, rauhan sanomasta iloitsevia ihmisiä. Mikäli jouluaamun lu- kemiin voi luottaa,joulukirkoissa kävi ^vä- keä

jonain

vuotena

jopa

4000 henkeä.

Tämäkään ei vielä riittiinyt; vuonna 1969 Huittisten kirkossa järjestettiin jouluaat- tona erikoisesti lapsille tarkoitettu ^perhe- jumalanpalvelus, jossa

oli

mukana heti ensimmäisellä kerralla 650 henkeä.

llvut

laskivat seuraavina vuosina n. viiteensa- taan, mutta alkoivat nousta

jo

v. 1973 705,850, 830

-

-

^{nousten v.} 1977 ensim- mäisen kerran tuhanteen. Sen jälkeen se

onkin

ollut

lähes yhtä suosittu

kuin

aa-

ton

iltapaiväkirkkokin, osallistumisluku- jen vaihdellessa

ll00 ja

1300 välillä. Tä- mä edelleenkin perhekirkkona ^pidettåivä

jouluaaton _hartaus aloittaa

^monessa

lapsi-

ja

lapsettomassakin kodissa RAU-

HAN JUHLAN.

Joulun sanoma kotona ja _kirkossa ker-

too

pysyväståi ra"uhasta

ja

rakkaudesta.

Sen on kansamme saanut kokea erikoises-

ti

sodan

ja

vainon aikoina. Rovasti Elo- vaaratulkitsee varmasti koko kansan ^aja- tukset,

kun

hän talvisodan jouluna _kir-

joittaa:

"iSodasta

ja

verenvuodatuksesta huolimatta surujen ja murheittenkin ^pai- namissa kodeissa saadaan sittenkin viet- taä

iloa

Jeesus-lapsen syntymåhH, mei- dän

ja

kansamme pelastuksestal Sodan kohtalon isku saa hänet kuitenkin seuraa- vassa lehdessä kirjoittamaan vähän kat- kerammassa sävyssä. Hän muistelee ison- vihan aikaa,jolloin Huittisten rovasti, ^Ju- hana Keckonius, raastettiin v.

l7l3

^joulu- aamuna saarnatuolista

ia

pahoinpidel-

tiin.

Omaiset saivat kuitenkin ostaa ^pa- hoinpidellyn rovastin vapaaksi. Vainon ajan toistuttua Elovaara rohkaisee luki- joitaan: a/ihan

ja

vainon alaisinakin ^me

kuulemme Jumalan rakkauden ^äänen.

Olemme

kyllä

syntisiä,

mutta

Jumalan rakkaudessa saarnaamme

ja

uskomme kaikki syntimme anteeksi.

Niin

teemme tåinäkin jouluna.

Niin

totta kuin Jumala on lähettiinyt Foikansa maailmaan, niin totta myös uskomme Jumalan rakkauden kohdallammel Tämän ^valossa rovasti ke-

hottaa jakamaan omastaan kaikkea ^hy- vää myös lähimmäisilleen: niille pakolai-

sille jotka

sodan jaloista

olivat

tulleet lånne Huittisiin.

Emme elä vaaran emmekä vainon ai- koja, mutta sama viesti sopii omalle ajal- lemmekin. Kun ulkonaisesti elämme rau-

han

aikaa, olemme menettäneet ^sisäisen rauhamme. Meillä monella on hyvin pa- ha olla. Koti, jonka piti olla rauhan ja on- nen tyyssija, onkin

tullut

rauhattomuu- den ja taistelun paikaksi. krheenjäsenet,

joiden piti

tukea

ja

rakastaa toisiaan, työntåivätkin syytösten

tulvan

toistensa päälle, jopa vihaavat toisiaan.

Miten

tåi-

mä on

mahdollista?

IGiken

aiheuttaa synti, olemme synnin orjia.

Juuri

tåistti orjuudesta Jeesus tahtoo vapauttaa meidät

jouluna. Hän

tahtoo rakkaudellaan ^j a anteeksiantamuksell aan hoivata meitli kokemaan joulu _{joka päivä} sydämessämme.

Hänen

paimenäänensä rauhoittad, lohduttaa

ia

rohkaisee. Hän tahtoo antaa voiman

ja

tahdon myös lä- himmäistlinsä rakastamaan. Tarvitsemme

tiitä voimaa ja rakkautta

jatkuvasti;

saamme sen omaksemme joka _päivä Va-

,

Rahtajamme omina.

Joulukirkot ja kaikki jumalanpalveluk- set kutsuvat ^myös sinua, yståivä. Sinä saat tulla

juuri

sellaisena kuin olet. Saat tun-

tea

kirkossasi, ettåi taivaallinen kunin- kaamme puhuttelee sinua, rakastaa sinua ja hoitaa sinua. Hän ei esitä vaatimuksia vaan ilmoittaa: Sinulle

on

syntynyt va- pahtaja, joka on Kristus Herra.

SIUNAUSRIKA,STA JOULUA Eino Orpana

3