Kirkonemännät toimineet 80 vuotta Huittisissa · DIGI

Kirkonemännät toimineet ^B0 vuotta Huittisissa

Huittisten

^seurakunan

kirkkoneuvosto pååttt ko- kouksessaan

elokuun

^27.

pnä

1923 kutsua kokoon toimikunnan, johon kuuluisi kirkkotilan viihtyislrydes tå _ia kaunistamisesta huolehtivia naisia. Tarkoituksena olisi esimerkiksi kirkon tekstiilien kunnosta huolehtiminen, uu- sien tekstilien hankkimin _{en ia} muut tarpeelliset toimet. Ke- säarkaan kirkkoon tuotaisiin

luo nn o nkukki a, iuhannuks ^e - na koivutia ^{jouluna kuusi.}

Toimikunnan nimeksi tuli I(rkonemännät. Tdllainen ryhmä

on vain

harvoissa seurakunnis sa maas samme,

meillä

Huittisissa Huhta-

mon kirkolla on

^omansa.

Huittisten kirkossa emännät ovat keskeytyksettä toimineet kahdeksan vuosikymmenen aian.

Kun tutava ompeliia, toava Hilda Vahala kesdllä 1,923 kä- veli Huittisten hautau smaalla,

hän tapasi siellä ruustinna Elisabeth

(ElIi)

Stenrosin Hän kertoi ruustinnalle luke- neensa ^j ostakin hengellisestä iulkaisusta, kuinka seurakun- nassa tulisi olla palvelualttita naisia, jotka pitdisivdt huolta kirkon kaunistamisesta. Ruus-

tinna

innostui

ajattksesta,

samoin hänen

^miehensä rovasti G.'W.Stenros. Ndin

lähti alkuun Kirkonemäntien toiminta.

Toiminnan ^alkaess a ryhmän perust aiaiaseninä tulivat mu- kaan kutsutuiksi rouva Anna Broms, joka oli nykyisen ark- kipiispamme Jukka Paarman isoäiti, rouvat Amanda Hällio Elina Jokinen, Anna Norri-

Matikkala, Hilda

^Rossi,

Elisabeth (Elh) Stenros, Hil- da Vahala ja Fanni Väinölä.

Puheenjohtajaksi nimettiin Elli Stenros.

Mukana

ovat

atna olleet seurakunnan kirkkoherroi en puolisot, yleensä puheenj oh- tajan ominaisuudes sa, k"p- palaisten puolisot ^ja joukko muita naisia.

1900-luvun

ensimmd.inen

vuosikymmen

oli

^Huitti-

sissakin yhteiskunnallisen toimeliaisuuden aikaa. Suur-

Huittisten historian kerto- man mukaan tääLLä oli naisia,

jotka

osallisruivat moniin

toimintoihin.

Esimerkiksi rovastinfouva

Elli

Stenros oli perustamassa Huittisten raittiusliittoa, naisyhdistys- tä, oppikoulua, ja osallistui

lottatoimintaan.

Vuonna 1923 oli sitten aika perustaa Kirkonemännät, joiden ^en- simmäinen ^puhee niothtaia hän oli, lähes kahden vuosi- kymmenen aian.

Hiljdset

taustavaikuttaiat

Rouva Stenrosin _fälkeen pu- heenj ohtajtna ovat toimineet rouvat Alma Elovaarao Elina Jokineno Aune Salminen ^ja kaikkein kauimmin, 27 vuo- den ajan, Marj atta Orpana.

Pappien puolisoina toimin-

nassa ovat olleet myös Aino Majamaa, Katri Rinne, Auli Airas-Laitilao

Ritva

^Leh-

timäki ia

^Salli Lehtisaario sekä kanttorien puolisot Sylvi Paavola ja Helena Tiusanen.

Kirkonemäntin ä ovat toimi- neet myös Anna Jaatinen,

Sirkka Suurkari,

Taimi Hirvikorpi, Maileena Nop- pari, Hilkka Aalto (Airila)o

Sirkka Kirra,

Anna-Liisa Kannala, Hilpi Norrio Helmi

Tiuttu,

Helena Suojanen, Sirpa

Laurila, Leila

Aal-

toneno Airi Koskua, Annikki Heikkilä, Anneli Anttonen,

Hilkka

Koskua,

Irja

Ni- eminen, Terttu Harjunmaa, Eeva-Maija

Ryti ia

^Ulla-

Maija Mikola.

Kirkonemäntien ryhrrråan kuuluu kerallaan yhdeksän henke å i^ ^kaksi vuotta ^ker-

r:allaan Jonkun ^{jäädessä pois} emännät ehd ottaY^t kirkko- neuvostolle valitsem ^attsa uutta jäsentä.

Vuoden 1,923 syksyllä toi- minta alkoi vilkkaana, aluksi omp elu s euramuo toi s etta.

Kirkko on hankittiin alttanln- na, messukasukat

i^

^-Pudat,

alttankaiteelle valkea lina _ia hautaustoimituksia varten musta Paaftvaate, alttankat- teelle musta vaate, samoin alttarrpoydän etuo s aan. Val- mistettiin myos arvokkaat kalkkiliinat.

Kirkonemäntien

^säännöt laadittiin kiri allisesti vuonna 1955. Tehtdvdt olivat samoia

kuin

aiemminkin, kirkon

viiht5ns)ryttä lisädviä tormta _ia tekstiilien ym kunnosta huo- lehtimis ta. Kirkkovaltuusto

Kaunis kastemala I 640-luuulta.

(ti Markus Hiekkasen mukaan)

myonsi sopivaksi katsomansa määtätahan toimin taa v atten.

Usäksi oli mahdollista p^nn toimeen kerdyksiä tietryfen hankinto ^j en toteuttamis ek- si. Vuonna 1973 sääntöihin tehtiin joitakin muutoksia.

Voitiin artoa

^sopivaksi

katsottavaa

määrätahaa määrttelqryn tarkoituks ^e en.

Vuonn a 1,981, sääntöiå idlleen hieman muutettiin Todetaan Huittisten Kirkonemäntien tarkoituksena olevan toimia vast^ v^n tyontekijän

^pun^

kirkon kaunistamisessa sekä

seurata siihen tarvittavien vdlineiden hoitoa ^ja kuntoa.

On valvottava kirkon ^ja seu- rakuntakeskuksen testiilien, malj akko ien ia kirkkohopei- den kuntoa ja hoitoa sekä tarpee n vaattessa on teh tävå

ntttå koskevi a määrärahaesi- tyksiä talousarviota varten.

Kirkonemäntien toimia Alkuvuosista

lähtien

toi- minnan ytimenä

on

^joka

tapaukses sa ollut kirkkotilan kaunistaminen kesdllä luon- nonkukkasin, ^j uhannuskoivut mukaan lukien. Nyt kun kau- nis kivikirkkomme on myos

tiekirkko, sinne

poikkeaa keszillä palj on matkaili jorta _ia ohikulkij oita, hili. ntymäån hetkeksi, tutustumaart ^his- tonaan

til

^{vaLn katsomaarl}

kaunista vanhaa kirkkoa.

Niin heille kuin seurakunta' laisille kirkonemännät halu- avat nayttåä kirkon kesd,isin

kukin koristettuna. Maljakot

Joulu kausta koriste llaan.

Huittisten _Joulu

2003

75

Joulukausi on saata p1sfl1n ja

odottaa aaton jahlan alkamista.

tåytqvåt niin

eteistiloissa kuin alttaretlla ia muissa so- pivissa kohd.is sa. Tämä työ on elämistä mukana luon- non suuressa juhlassa, kesän kukoistuksessa, josta osasia

siirretään myos temppelin seinien sisäpuolelle.

Talvikauden kohokohta on

j oulukuusen pystyttäminen

kirkkoon. Kuusi

saadaan tavallisimmin seurakunnan metsästä.

Viime

vuosina

on

saatu komeita kuusia myos muutamien seurakun- talaisten pihapiireistä Kun on tullut aika kaataa isoksi kasvanut, ehkä seiniä hipova havupuu, se on päärynyt hie- noon tehtdvdän ^j oulukirkkoa juhlistama rr.

Suuren

kuusen

koristelu ja kynttilöin varustaminen tehdään puun ollessa vaa- kasuorassa asennossa altta- ritasanteen etureu na77a. Kun

kuusi on laitettu

^jalkaan,

koriste et ja kynttilät asetettu paikoilleen, puu nostetaan pystyyn hitaasti ja varovasti, Iahintå katto kruunua varo e n.

Lawasta alas ulottuva nauha, teks tin ään " Kunni a JumaIaI-

le

korkeudessa

ja

maassa rauha, ihmisillä hyvä t^hto", on kiinnitetty toisesta päästä latvaos aan) samoin lawatäh- n, ja alempien oksien tähdet fa kynttilät, kaikki näyttävåt olevan melkein paik orllaan.

Pitkän onkivav^n avulIa saa- daan vielä hieman korjailtua ja viimeisteltyä koristeiden asentoa,

ja

sitten...suuren joulujuhlan kaunis symboli seisoo vihreäflä, tuoksu- varta, odottamassa kansaa

Kntariinan kappe lin kuusi, ijlänin ja ruusuin koisteltuna.

joulukirkkoon. Puun juhla- asuun saattamtsen hetki on joka kerta sanoinkuvaamat- toman kaunis, täynnä herkkää tunnelmaa.

Katarinan kappeliin on usei- den vuosien ajan pystytetty pieni kuusi sakastin oviau- kon tuntuma fl. Sen koriste- luna ovat nyt suuret öylätit, elämän leivdn symbolit, ^ja punaiset ruusut, Kristuksen veren merkki .. TäIlaisen kuu- sen Auli Airas-Laitila näki Turussa piispantalossa ja toi idean meille Huittisiin.

Niinkuin niitykukat,

niin joulun kuusetkin kuuluivat siis alusta asti ohi elmaan.

Vihreät kuusenhavut olivat toisellakin tavalfa kirkon- emäntien kukkina. Talvi- ^ja jatkosodan atkana he elivdt mukana koko kansaamme sy- vdsti koskettaneessa surus sa, he kunnioittivat ^jokaista san- karivai najaa koris taen kirkon havuin _fa kukkasin.

Kirkonemäntien toiminnas sa

on usein ollut muk^rt käsi- työn ^taitajra,

nlt

esimerkiksi Salli Lehtis aart, joka on val- mistanut mm. kauniin alttaÅ- liinan nyplättylne pitseineen.

Käden tattoja tarvttaan myo s

korjaustöihin , iorta toisinaan tulee tehtäväksi.

B i rgitta An u nd i ntyttären jalanjäljissä

Voisi ajatelTa, että meillä on esimerkkihenkitö satojen vuo sie

n

takaa. Karhinieme- läinen Birgitta Anundintytär otettiin Naantalin luostariin

vuonn a ¹ 449. Birgittalaisluos-

Kesän kakkia eteistilassa

tari oli perustettu Naantaliin vuonna ^1438. "Heidän tulee valmis taa ja l<:rjarlla silkillä, kullalla _fa helmillä ne vaatteet,

jotka

ovat tarpeen kirkon kaunistamiseksi _I a Jum alan kunniaksi." Tdllaisen kertoi kirkkotekstiilitaiteen tutkij a,

professori Päikki Priha olleen

vadstenalaisluostarin nun- nien ohiesäännön, käsitöitä ohj eist aYarn kohdan. Nun nat

kir ^j oivat katolilai svaikuttei sia tekstiilejä, ^joissa usein esiin-

ry ^Neitsyt Maria-aihe. Ne on yleensä tehty ennen kuin pro-

te ^s tanttinen jumalanp alvelus

otettiin luostarissa kdyttöön vuonna 1,554.

Poikkeuksellisen arvokas on Birgitta Anundinty ttären kiri atlema alttann etuosan reunrr n kiinnitettävä superf- rontaalinauha. (super=ylä, frontaalinen = ede s täp ätn nähry). Upea nauha

on

at- noe- Suomessa L 400-luvulta

säilynyt

altantekstiili, nyt

Kans allismus eon s dily ttämä.

Kirkonemännät eivdt kirf o silkillä, kullalla tar helmil- Iä, kdytössä

ovat

kotoiset materiaaht. Pellava ja villa ovat luterilaiseen kirkkoon luontuvia.

Vielä runsas vuosikymmen sitten kivikirkkomme tiedet- tiin rakennetun 1340 -Iuvulla.

Tri

Markus Hiekkanen oli

kuitenkin aloitellut

tutki- muksi^at\ joiden tulosten perusteella kirkot täällä län- tisessä Suomessa nuorenivat iop^ 150 vuodella. Jo ^ennen

kivikirkon

rakentamista Karhiniemellä tiedetään ol- leen puukirkon, ^jossa käytiin

laaialta alueelta. Kun nunna Birgitta Anundintytär tutkija Päikki Prihan mukaan lahjoit- ti kiriailemans a alttarrvaatteen

kotikirkolleen

1400-luvun

lopulla, tuntuu

loogis elta

aiafr,ts, että hän lahjoitti sen

Fluittisten

kivikirkkoon, vanhaanko vai upouuteen?

Taitava käsityön tekijä hån joka tapauksessa oli, kaune- uden etsijä.

Kauneuden kokeminen Kirkonemänn ät ov at vuo sien kuluessa osallistuneet myos koulutukseen, kuulleet luen- toja vanho ^j en kirkkoteks tiili- en hoidosta, säilytyksestä ja konservoinnista. On myöskin puhuttu ^j um alanpalveluks en eldvoittämisestä: "Nyky ajan ihminen tulee kirkkoon paitsi kuullakseen _{sana ,} myos ko- kemaan kauneutta paikassa, jossa on rauhaa jahnjaisuutta, häIyäänien ulo ttum attomiin, näkem ään kirkkosalin kaune- uden ja siihen soinnutettujen kirkkotekstiilien harmonian.

Visuaalinen elämys on joille- kin ihmisille tärkeå j^ yhdis- tettynä musiikkiin ja san^ n,

s^

jumalanpalvelukseen

osallistujan

tuntem^ n olonsa turvalliseksi, iloiseksi ja onnelliseksi."

Näin

eräs luennoitsija.

Tällainen tavoite on Kirkon- emäntien tyoll ä, jota tehdään hiljaisesti taustalla. Aina kui- tenkin Jumalan kunniaksi.

Ulla-Maija Mikola

76

Huittisten _Joulu 2003