Ainakin sata vuotta torvisoittoa Huittisissa · DIGI

Ai nakin sata vuotta torvisoittoa ^{H u ittisissa}

Vuonna

2002

huhtikuun

20 påtvanä tulee kuluneeksi sata

vuotta siitä, kun

virallisista

asiakirjoista löytfy

^ensim-

mäinen maininta

torvisoitto-

kunnasta

Huittisissa. Huit- tisten VPI*n

pöytäkirjasta 20.4.1902

löytfy

pykåla,

iot-

ka koh dalla

on

tehry päätös

j onkinlaisten sääntö _1en laaa- misesta

soittokunnalle.

Soit-

tokuntatoimi

nta Huittisis s a

on alkanut jo

1800-luvun puolella, ko sk a Aura-nimises- sä sanomalehdessä on vuon-

rt

¹⁸⁸⁴

^{ollut uutinen,}

^että

Lauttakylaan

perust ettavan torvisoittokunnan torvet ovat saapuneet höyrylarva Per

Brz-

hella Turkuun. Torvia on ollut 6 kapp aletta ja ne ovat mak- saneet yhteen så 366 marl<kaa

ilman

kuljetusta ja

tullia, e[

näine kustannuksineen

noin

400 markan vaiheilla. _Jois sain myöhemmis sä lehtiuutisis sa

1 800-luvulla samaisessa Aura- lehdessä

on kerrottu soitto-

kunnan hyväksi järj estetyts- tä arpajaisista mm. Klaavolan talossa Nanhi an kyIås sä, _i

ot-

sa soittokunt

a

ort saanut

lu-

van jårlestaå arpalaiset tanssin kanssa soittokunnan

nhava- t^rn

lisäämiseksi.

Ensi vuotta

votdaan hy-

väLLå syyllä pttåa juhlavuote- na huittislaisen

puhallinmu-

siikin historiassa. Ensimmäi- sestä virallisesta asiakir

jamer kinnästä on kulunut

^tasan

sata vuotta ,

ja muutoin tie-

dossa oleva

torvisoiton

kaatt lähentelee 120

vuoden

rkaa.

Tästä syystä

Huittisten

soit-

tokunta

rf, _f oka nykyisin

toi-

mii soittokunnan

taustajär- jestönä,

on

päättänyt nimetä vuode

n

2002 puhallinmusii-

kin

teemavuodeksi

Huittisis-

sa. Teemavuoden atkana huit- tislaista puhallinmusiikkia py- rrtään prtamaän esillä enlai- sissa konserttr- la muissa ta-

pahtumissa.

Teemavuoden juhlakonsertin lisäksi ^j ärj este- tään mm. tutus tumis tilai suuk- sia eri oppilaitoksissa, kesällä tehdään puhallinmu siikkikier- rue

Huittisten eri kylille

yh- teistyös sä paikallisten kyläyh- disrysten kans sa, ^j ärj este tään nelf än

soittokunnan

yhteis- kons

ertti mahdollisuuksien

mukaan ulkoilmakons erttina,

o s allis tutaan ys tdvyys kunta- vierailuun ja järjestetään mo- nenlaista muuta atheeseen

liit-

quråå toimintaa.

Omakohtaiset kokemuk-

Haittisten toraisoittokunta / 920 luuun a/kuauosilta. Istumassa uasemmalta: Veik- ko Rossi, Aleksi Seppälä johtEa, Oskar Broms (Paarma). Seisomassa uasemmalta

I'liilo Aalto, Feliks Valin, Eero Rossi ja Otto Iingren (Iuo-).

seni soittokunnasta

alkavat

1 960-luvun puolivälistä,

iol- loin

itse pääsin soittokunnan harjoituksiin mukaan. Soitto- kunta

toimi silloin

seuranta-

lo I(arhulan tiloissa. Meitä

"oppipoikia" oli silloin

^mu- kana

iso

liu ta, kavereina

oli

JalawonJouni ja Jussi, Suon- påånJuhani, Kaasalai ^s en Jot-

m^, Mattilan Erkki,

Sario-

m^an Ilkka, Aaltosen Kan

ja varmaart muutamra muita,

joiden nimiä

en enää muis-

ta. Nuoriso-osasto oli

sil-

loin

voimakas.

Myöhemmin kaikki muut mukana

^olleet

ovat muutt^neetpois

paik- kakunnalta tai jostain muusta

syys tä jättåneet

torvimusiikin

jalon harrastuksen. Tä11ä het-

kellä soittokunnan

suurena murhe

en

on nuorien soitta- jien puute.

Niin

^{vilkasta kuin} musiikki elämä Huittisis sa on-

kir, nuoria puhallinsoittaiia on hyvin

vähän,

l^

^{jos heitä}

onkin,

he eivät ole löytäneet

tietä soittokunnan riveihin.

Toivomme hartaasti, ettänuo- rrz- harcastajta

löytyisi

niin, että soittokunnan yli satavuo-

tinen

^ehnkaart

^ei

^katkeaisi

siihen

kun

nykyiset

soittaiat

siirtyvät puhalt^m^

n

tarvaal- lisia pasuunoita.

Torvisoittokunt^ on to-

dennäköisesti alunperin pe-

rustettu Huittisten VPK:n

yhteyteen,

vaikka

asialÅria- merkin töjä ^s oittokunnast a ei

löydy ennen edellä

^mainit- fria

vuotta

^1,902. Tosin pöy- tåI<trjat ovat o sin ristiriit arsia, 1,5.2. 1,903

on

päätetty koota

VPI*n

torvet puuseppä I(us- taaLaaksoselle, _{ia 26.7} .1903 on valittu

VPI*n edustai^I3- virannan tilalla

pidettdvään

torvisoitto-osakasten koko- ukseen. Edustajalle on

^an-

nettu

tehtdväksi esittää, ^että

mainitut

o sakk aat huovuttai- sivat

torvet VPI*lle.

Näistä merkinnöistä päätellen torvia on

ollut

myös jonkun muun tahon kuin

VPICn

hallinnas- sa. Joka tapauksessa soitto- kunta on ollut olennainen osa

VPK:n

toimintaa vuosisadan

alkuvuosina.

_Johtaia ja soit- tajapulan kourissa

torvet

on välillä

vuokrattu

ryöväenyh- distykselle ehdolla, että soit-

tokunta

soittaa

VPI(:n vuo-

sijuhlan l^ yhden huvimatkan ilmaiseksi.

Vuonna

1'91'7 on

Huittisten S oittokanta urlznna 1 98 2.

Takana uasemmalla: Pekka ^S uonpcici, Kau ko Kaasalainen, Antti H uhtinen, Markus Törmälä.

Edessä uasemmalta: I lkka Kotiranta, Paauo Törnälä, Aarne Aaltonen, _Ju-

h ani Taluim o, Pe kka ^{l-'tih te enn ciki,} Ilkka l-ahti, Pertti Wallenias, Pentti Rautanen, Antti S a/onoja, Raano I-e htoranto

j

o H ei kki Aalto ne n.

E tualalla soitto kunn an

j

o ht@ a dir.mus. Eino S aonpcici.

78 Huittisten

_Joulu

tehty päätös

VPK:n torvien

myymisestä.

Jo

^{1920 -Iuvun} alkupuolella on pöytäkirj oj en mukaan taas keskusteltu soit- tokunnan perustamismahdol- lisuudesta, mutta asia on tuol-

loin

^jaanyt pöydälle.

VPI{:n

soittokunnan soittajia ja puu- hamiehiä ovat alkuaikoina ol-

leet Emil Falen ja

Fredrik Tuomi, ^joka

toimi

myös soit- to

kunnan

^j ohtaj^\'r^.

Muina soittajina ovat olleet Karl

\Wahlsten, Feliks Falin, Ven-

ni I(anervo,

mahdollisesti E,.V. Lönngren

l" W

^Schultz.

Myös

I(arl

Vahlsten

toimr

ar-

kanaan

soittokunnan johta- jana.

Samoihin aikoihin kun VPK:n soittokunta

loppui, perustettiin

Huittisten

suoj e- luskunnan soittokunta, johon

osa

entisistä

VPI(n

soitta- jista

siirtyi.

Suojeluskunnan soittokunnan ^johtajana

toimi

sahanisännöitsif ^ä Aleksi S.p- pålå. Lisäksi soittokunnassa

soittivat Niilo Aalto,

Oskar

Broms (sittemmin

^Paarma), Otto Lönngren (Lauro), Eero Rossi, Veikko Rossi ja Feliks Falin. Soittokunnan ^johtaJina toimiv

^t

^{1920 -luvulla myö s}

suo j eluskunnan aluepäällik-

kö Kauppi ju Otto

Vainio.

Yhteistyö

VPK:n

kanssa

i^t-

kui. Vuonn a 1,928 soittokunta sai harjoitustilat

VPI(:n

talon puhvettihuoneesta, ^j a esiintyi usein myös palokunnan tilai- suuksissa.

1, 9 20 -Iuvun loppup uolel- la

soittokunnan

soittajra

oli- vat Niilo Aalto, E,rkki Itå-

kylä. Paul

Johansson

^SaLar-

vo), lJrho Lehtomäki, Otto Lönngren, I.O. Muottinen,

Veli Muottinen, Bruno Mäki- talo, Veikko Rossi, \Talden _la Aaro

Virtanen.

^{1920- ja 30-} lukujen vaihteessa soittokun-

taan saatiin

palion

uusia op- prlarta,mm. Olavi Alen,

Ant- ti

I(auppila, Pekka I(auppila,

Erkki Kiviniitry

^{Mauno Ran-} tanen,

Eino

^Suonpää,

Fnns

Tamminen ^ja

Onni Torkki.

1 93O-luvulla soittokunnan iohtalana

toimi kanttori

Aar-

ovat kdyttökelpoisia. Toimin- ta

oli

vreää, ^ja vuosikymme- nen puolivälissä perustettiin

mm. suojeluskuntaan poi- kasoittokunta, johon

kuu-

luivat

Pekka Heinonen,

Ant- a

_Jalarvo,

Osvald I(ohijoH, Yrjö Metsikkö, Erik

Mäki- nen,

Uuno

Salminen ja Tau-

no Tuomi.

Suojeluskunnan soittokunnan toimin ta

paåtqi

sodan syttyessä vuonna 1.941'.

I(anttori Aarno Antila

kaa-

tui

jatkosodan ensimmäisissä taisteluissa kesällä 1,9 41' .

Sotien ^j dlkeen vuonn a 1,9 46

soittokunnan toiminta j^t- kui Eino

Suonpäänjohdolla.

Soittajina

olivat

tä\Löin

Niilo

Aalto, Aarne Aaltonen,

Ant- n

Jalarvo, Ma

tn

_Jalarvo, Paul

J alarvo, Kauk

o

Kaas alainen,

Erik

Mäkinen, Reino Rekola,

Uuno

Salminen,

Martti

Säl- ke, Kalevi Tenkanen _f a

Onni Torkki. Heistä Niilo

^Aalto,

Paul Jalano, Antti

_Jalarvo,

Kauko

Kaasalainen, Reino Rekola,

Onni Torkki

^ja myös aikaisemmin

mainittu

Pekka

Kauppila

soittivat soittokun- nassa vielä 1960- luvun puo- livälissä,

jolloin

itse

tulin

mu- kaan.

Eino

Suonpää

tormi

soit- tokunn

^n iohtaiana vuoteen 1986 asti.

TälIöin

hän

koti-

matkalla soittokunnan esiin- rymisestä sai sydäninfarktin, johon menehtyt. Vordaan sa-

noa,

että hän

poistui

^jasta

iäisyyten

^lähes

torvi huulil-

la.

Heti

sodan jälkeen alortta- neista soittajista

Aarne Aal-

tonen on vielä aktiivisesti toi- minnas sa mukana. Soittokun-

nan perusrunko on

^pitkiä

aikoj a muodostunut samoista

henkilöistä. Eino

Suonpää

koska entiset

suojeluskun- nan torvet oli myyty, eikä uu- sia

soittimia tahtonut kaikil-

le soittajille löyqå. Vähitellen soittimia

kuitenkin

saatin, ja

ha\orttelu voi

^alkaa.

Har-

joituspaikkana

toimi

seuro- jentalo

I(arhulu,

^joka sijaitsi nykyis en Lau ttatalon paikal-

Ia.

1960-luvulla

oli

^syrjäky-

]äIIä kasvaneelle 14-vuo aaal- Ie maalaispo ^j alle aikamoinen

elämys kavuta

seurantalo I(arhulan parvelle, jossa soit-

tokunta piti

harjoituks

r^

n, ja alkaa soittoyritykset vanho-

j en konkarisoittajien kans sa.

Alkuvaikeuksien

^jälkeen soittokunnan toiminta oli suh- teellisen vakiintunut

ta

sään-

nöllisine harjoituksineen

^ja monine esiintymisineen, ja tu- levaisuus

kin

nåyttt turvafulta, koska siellä

I(arhulan

parvel- Ia saattoi parhaimmilla n olla lähes

kymmenkunta poika-

sotttajaa ^j oukon ^j atk on^

har

joittelemassa. Sitten 1 960-lu-

vun puolivälin

^jälkeen

I{ar-

hula purettii n, ja soittokunta menetti harjoitus- ja soittimi- en sdilytystilansa. Täm ån jaI-

keen toiminnassa

alkoi

ep^- säännöllisemp

t

arka, kokoon- tumisia oli vain harvoin, kun kokoonnuttiin ^j otakin tilattua esiintymistä varten. Vuodesta 1966 vuoteen ^1,972 olin pois- sa

paikkakunnalta

opiskele- massa ja armeijassa. Tultuani takaisin paikkakunnalle soit- tokunta oli toiminnassa. Soit- tokunta oli päässyt kansalais- opiston opintopiiriksi vuonna 1,970, kesäaikan se kokoon-

tui

^tarpeen vaatiessa. Toi-

minta

tapahtui

silloin

ja vie- läkin Lauttakylän ala- asteella.

197O-luvulla toiminta

ei

^kaik- kina vuosina

ollut

säännöllis- tä.

Vuosikymmenen loppu-

puolella toimunt^an tuli uutta

pontevuutta, joukkoon

saa-

tiin

uusia soittaji a. I{ansalais-

opiston

toimesta

hankittiin

soittokunnalle uusia soittimia, mm. baritoni-, tenori- _{ia bas-}

sotofvet.

Myös soittokunnan omilla varoilla ostettiin muu- tamta uusia soittimia. Ertryt- sen suuren työn soittokunnan

toiminnan

elvyttämiseksi te-

kivdt I(erttu

_{ja Jorma}

_Jalar

vo. He toimeenpanivat vuon- na 1,981 varainkerdyksen, jon- ka

tuotolla

saatiin hankituksi soittokunnalle mm. yhtenäi- set esiintymisasut.

Iiitokseksi

puhallinmusiikin hyväksi teh- dystä

työstä

soittokunta on nimennyt _J o r ma _J alarvo n s oit- tokunnan kunniarummunlyö- jäksi.

Kuten edellä on tullut esil- le,

soittokunta on

aikaisem-

no Antila. Soittajina olivat

toimi soittokunnassa5T vuot-

Niilo

Aalto, Paul Jalawo.

Pek-

t^, _ioista johtajana 41, vuotta, ka

\{auppila, Heikki I(oivu-

Paul Jalawo

tuli

olleeksi soit- niemi, Bruno Mäkitalo,

Mau-

tokunnassa 53

vuotta, Onni no

Rantanen, Reino

Rekola, Torkki

52 vuotta,

Niilo

Aalto

Eino

Suonpää,

Onni Tork-

⁴⁵

^{vuott^}

l^ ^Pekka Kauppila

ki, Toivo Vahervuo ja Karl

^{44 vuotta. Aarne Aaltosen ak-}

Vahlsten. Kad

Vahlsten

on tiiviur^ on

tähän mennessä

kirjoittanut käsin

hyvin

pal-

^{jatkunut 55 vuotta.}

ior

kappaleita

soittokunnan Toiminn n

alotttaminen

nuottikirjoihin,

^jotka

vieläkin sodan iälkeen oli

^varkeaa,

Haittisten Soittokunta soittaa Osauspankin pihalla kesällci 200/.

Huittisten Joulu

⁷⁹

min toiminut VPK:n,

työ-

väenyhdistyksen tar

suoje- luskunna;n yhteydessä. Soti- en jälkeen

soittokunnalla

ei ole

ollut

mitään taustajärjes- töä,

toiminta oli

pelkäs tään vanhojen, kauan soittaneiden miesten harcastuksen

i^ ^yh-

teishengen varass a. TtJanne

koettiin ajorttain,

varsinkin vaikeuksien yllåttåes s ä hyvin

turvattomaksi

^ja irralliseksi.

Siitä syystä

soittokunnassa

1 980-luvun alussa soittaneet

soittajat paatavåt

perustaa yhdistyksen,

Huittisten

soit-

tokunta r.y:n, joka

on

merkitry

yhdis tysrekis

teriin

1 0.9. ¹ 980. Yhdistyksen ensim- mäiseksi puheenjohtajaksi va- littiin opettaj a Pertti \Tallenius ja sihte

enf

nhastonhoitajaksi

Antti Huhtinen.

Pe rustalajä- seniä olivat kaikki silloin soit-

tokunnan

toiminnassa

mu-

kana olleet

soittajat.

Yhdis- tys on

toiminut

soittokunnan taustajärjestönä

jo 21

vuo-

den

ajan. Tärkeänä yhteis- työkumppanin

^ on

edelleen

Huittisten

seudun kansalais-

opisto, jonka opintopiirinä soittokunta toimii

talvikau-

det. Toimint^ on kuitenkin

ympärivuotista,

harjoitus-

_ia

e siintymi s tilai suuksia kertyy vuosittain yhteensä 60-70 ker- taa.

Eino Suonpään

^jälkeen

soittokunnan

johtajaksi

tuli

opetta ja P ertti $Tallenius, 1 oka toimi _iohtajana vuodesta 1987 vuoteen1999 asti. Hänen jäl- keensä iohtajana on

toiminut

Aslak

Allinniemi

Vammalas- ta. Soittokunnassa soittavat Rauno Lehtor anta, Lauri Y at-

im, Pentti

^{Rautanen, Pekka}

Lähteenmäki, Juhani Talvimo, Aarne

Aaltonen, Flarri Ylö- niemi, Antti

Salonoja,

Ilkka Kotiranta, Kalle Kallo,

Pek- ka Suo npää,

Antti

Huhtinen,

Erkki Jokinen, Pentti

^Risa- nen jaPaavo Törmälä. Soitto- kunnalla on tiivistä yhteistyö- tä

Kiikan torvisoittokunnan

kanssa. Soittajista

Aslak Al-

linniemi, Kalle

Kallo,

Rauno

Lehtoranta,

LauÅ Varjus, ja

Antti

Salonoja

toimivat

sään- nöllisesti myös

Kiikan torvi- soittokunnassa, ja

aina tåy- dennys tä tarvtttaes sa muutkin soittajat

ovat

puolin ja toisin valmiita yhteistyöhön.

Soittokunta kokoontuu

har ^j oituksiin LauLtakylän ^ko u- lun veistoluokkaan joka kes-

kiviikko kello 19.00. Kaikki

puhallinmusiikis ta kiinno s tu- neet voivat ilmoittautrta mu-

kaan toimintaan. Tanå vuon- na kansalaisopistoss

^ onmah- dollisuus saada myös puhal- lin s

oitinten

yksityt s op etu s ta.

Soittokunnan

^johtaja

Aslak Allinniemi toimii

opettajana

runneilla. Soittokunnan

va- rastoss a on muutamra vapatta soittimia, mm. kaksi trumpet- aa ja

tenoritorvi, joten

soit-

timen puuttuminenkaan

ei haittaa harcasruks

en

alottta-

mista,

sen

sa lainaksi

soit- tokunn aIta.Jor ^j oku lukij ois-

ta tuntee kipinän

sisällään, tervetuloa mukaan mukavan

rentoon porukka;an

koke- maa;n

torvimusiikillisia

elä- myksiä.

Paauo Törmcilci

Lähdeaineistona käytetty v. 1983 Huit- tisten Joulussa julkaistua Jorma ja Kerttu Jalarvon ^{laattmaa hi s to} riikkia.