Lähes sata vuotta
Osuuskauppatoimintaa
Karstulassa
nglannista alkunsa saanut osuuskauppa-aate on yksi niistä harvoista, joka on säi
lynyt vuosien saatossa. Se on merkittävää, varsinkin verrattuna siihen, kuinka aate toisensa perään on murentunut vuosin saatossa, joskus rajuinkin seurauksin ja siitä huolimatta että useimmat aatteet pyrkivät pohjimmiltaan yhteiseen hyvään.
Karstulaan ensimmäinen Osuuskauppa perustettiin 1907. Innokkaina puuha
miehinä mainitaan Perhon- kankaan isäntä Eljas Perho
nen sekä Vekaran veljekset.
Kauppa sijaitsi entisen Siwan kiinteistön paikalla.
Kauppa teki vararikon ja aiheutti ikäviä yllätyksiä.
Köyhiltä ihmisiltä saattoi mennä kaupan velkoihin jopa ainoa lehmä.
Vuonna 1918 yritet
tiin uudelleen perustaa Osuuskauppa. Perustamis
asiakirjan kirjoitti 28 eri ammattiryhmien edustajaa, enemmistö maanviljelijöitä.
Hallitukseen kuuluivat pu
heenjohtaja opettaja Paavo M eriläinen, kunnankirjuri Vihtori Honkamaa, apteek
kari Eeva Lindholm, maan
viljelijä Matti Aho, isännöit
sijä E.T: Takeva ja opettaja Herman Ahonen. Varajäse
niä olivat Heikki Oikari, Ee
mil Poikola ja Herman Poi
konen. Kauppa avattiin var
sinaisesti 5.4.1919 ja tavaraa myytiin 4113 mk:n arvosta.
Liikehuoneisto vuokrattiin Poikolan talosta ja liikkeen hoitajana toimi Kalle Pasa
nen. Jo seuraavana vuonna liikkeelle ostettiin oma kaup- pakiinteistö K.V. Varvikolta.
Myynti lisääntyi nopeasti,
vaikka ensimmäisen maailmanso
dan jälkeiset vaikeudet heijastuivat Karstulaankin. Palvelualttiutta ja yrittäjyyttä kauppaliikkeellä oli.
Alussa perustettiin eri kylille jaka
moita ja myymälöitä.
Tämän päivän suosikit kertovat paitsi myymälöiden kylmätekniikan kehittymisestä myös muuttuneista
makutottumuksista ja muuttunees
ta elinkeinorakenteesta ja kaupan kansainvälistymisestä. Hedelmät ovat varmasti olleet ylellisyyttä aina 1950-luvulle saakka. Ruis on suoma
laisten suosikki, nykyisin kuitenkin valmiina leipänä.
Osuuskauppa uudistuu
1930-luvun pula-ajan ja maailmansodan jaloista sel
vinnyt osuuskauppa pääsi 1950-luvulla tehostamaan toimintaansa. Uudet liiketa
lot rakennettiin Kyyjärvelle ja Karstulaan. Kyyjärvelle rakennettiin ensimmäiseksi (1959), koska entinen kiin
teistö tuhoutui tulipalossa.
Karstulan kiinteistö valmis
tui 1960. 1957 aloitti myös m y y m ä l ä a u t o t o i m i n t a . Samoihin aikoihin myös osa myymälöistä jouduttiin sulkemaan.
Osuuskaupan toimin
nassa on aina ollut jäse
nistöllä merkittävä osuus.
Koko historian ajan ovat myymälöiden toiminnassa olleet mukana myymälätoi- mikunnat. Jo 1944 perustet
tiin naistoimikunta. Tiedo
tus- ja suhdetoimintaa on hoidettu yleisötilaisuuksilla ja Yhteishyvä-jäsenlehdellä.
Karstulan Osuuskauppa sulautui Osuusliike Keski
maahan 1984. Toimipistees
tä tuli S-market Karstula.
Keskimaa rakensi uuden toimitalon Karstulaan vuonna 1990-1991 Nimeksi tuli S-market Kymppi.
Sitäkin on jo laajennettu.
Viimeisimpinä muutoksia tuli lisätilaa tekstiiliosas- tolle, ALKO muutti Keski- Osuuskauppa 1930-luvulla. (Kuva Keskimaa)
Osuuskauppa 1960-luvulla.
■ ■ ■
S-Market Kymppi 1990.
6
maan kanssa samaan kiinteistöön ja liikkeen yhteyteen avattiin ABC- huoltoasema. Asiakasomistajuus on osoittautunut hyväksi toimintaide
aksi ja bonusta kertyy mitä erilai
simmilla kulutustavoilla.
Johtajia ja pitkäaikaista henkilökuntaa
Itsenäisen Karstulan Osuuskaupan johtajina ovat Penttosen jälkeen toimineet Toivo Seppi, Toimi Nauk
karinen ja Altti Jylhä. Keskimaahan liittymisen jälkeen myymäläpäällik- köinä ovat toimineet Veikko Ahven
ainen ja nykyisin tehtävää hoitava Gunnar Muhonen.
Jaakko Paananen teki pitkän päi
vätyön elintarvikeosaston hoitajana vuodesta 1966 alkaen.
Kangasosaston hoitajina pitkään palvelivat Siiri Sydänmaa, Marjatta Pillikko ja Anneli Lehtonen.
Maatalousosaston hoidosta vastasi pitkään Jouko Tuokko ja hänen jäl
keensä Erkki Renvall.
Vuodesta 1966 itsenäisen osuuskau
pan loppuun kirjanpitäjänä toimi Marja-Liisa Paananen.
Olli Korkalainen toimi myymälä- tarkastajana, Pekka Koivunen varas
tonhoitajana ja
Irma Koivunen elintarvikeosas
tolla.
Pitkäaikaisia työntekijöitä olivat myös myymäläautotoiminnasta vastaavat Tuikkasen ja Renforsin pariskunnat. Myös tämänhetkisessä henkilökunnassa on saman työnan
tajan palveluksessa pitkään olleita henkilöitä, kuten Marja-Liisa Joki
nen, Liisa Moisio, Liisa Löytökoski ja Kaija Hokkanen. S-Market on mer
kittävä työllistäjä ja viime aikoina on henkilökuntaan ilmestynyt monia uusia kasvoja.
Pitkä ja nousujohteinen historia kaupan alalla osoittaa, että Keski
maa on pystynyt aina muuttumaan ja sopeuttamaan toimintaansa ajan tarpeiden mukaan. Asiakasomista- ja-filosofia on juurtunut väestöön.
Uusia huoltoasemia on viime vuosi
na rakennettu vilkkaasti Keski-Suo- meen, myös Karstulaan ja pankkitoi
minnan aloittaminen on jo päätetty.
Tavallisena kuluttajana odotan vielä Keskimaalta "jätebonusta" ja jättei
den hyötykäyttöä energian tuotan
toon kestävän kehityksen hengessä.
Vuosilukuja SOK.n historiasta
1844 R och d alessa P ohjois- E nglannissa perustetaan osuuskauppa, jo n k a m ukainen osuustoim innan m alli lähtee leviäm ään eri puolille Eurooppaa
1882 Viipurin konepajan työm iehet perustavat Suom en ensim m äisen kulutusosuuskunnan
1901 Suom en valtiopäivillä hyväksytään osuustoimintalaki
1904 Suom en Osuuskauppojen Keskuskunta perustetaan Tam pereella 2 2 .3 .,
perustajaosuuskaupoissa jä sen iä yhteensä 3 30 0
1914 S O K perustaa ensim m äiset tuotantolaitoksensa, muun muassa kahvinpaahtim on, harjatehtaan, neulom on ja tulitikkutehtaan
1916 S O K ostaa skottiliikem ies Jam es Salvesenilta sahan, m etsää ja muita m aa-alueita V aajakoskelta, jo s ta tulee keskusliikkeen
teollisuustoim innan keskus 1917 työväenliikettä lähellä olevat osuuskaupat irtautuvat SO K : sta ja perustavat sen rinnalle Osuustukkukaupan eli O T K :n
1921 S O K :n pääkonttori valmistuu H elsinkiin Vilhonkadulle
Rautatientorin laidalle
1928 S O K :n palvelukseen tulee arkkitehti E rkki Huttunen, jon k a jo h d o lla keskusliike rakentaa
1930-lu vulla eri puolille Suom ea näyttäviä funktionalistisia m yym älä- ja konttorirakennuksia
1939 S O K tukee sotaponnisteluja muun m uassa luovuttam alla puolustusvoim ien käyttöön V aajakosken piikkilankatehtaan sekä m ylly jä j a tekstiilitehtaita
1952 H elsinkiin avataan
olym piavuonna H otelli Vaakuna ja ensim m äinen Sokos-tavaratalo
1983 S O K :sta ja sen
osuuskaupoista, jo tk a 1970-luvulla ajautuivat vaikeaan kriisiin, kehitetään pääjoh taja Juhani P esosen S-83-strateg ian m ukaisesti uudenlainen S-ryhm ä
1988 Jere Lahti S-ryhm än pääjohtajaksi
1991 S-ryhm än pääkonttori muuttaa Vilhonkadulta Vallilan Ä ssäkeskukseen
2 0 0 2 K ari N eilim o S-ryhm än pääjohtajaksi
2 0 0 3 S-ryh m ällä 1,3 m iljoonaa jäsen tä, vähittäism yyntiä 7,1
m iljardia euroa ja työntekijöitä yli 23 0 0 0 .
Keskimaa on kehitty
nyt maakunnan j a sen
• i ihmisten mukana.
Pienestä kellarimyy- mälästä on kasvanut voimien kokoamisen myötä suuri alueosuuskauppa, joka monelta osin on viitoittanut koko S- ryhmän tietä nykymenestykseen.
1915Jyväskyläläiset seminaarin leh
torit perustavat Jyväskylän Osuus
kaupan kokouksessaan Jyväskylän kunnallistalolla 27.5.
- Jyväskylässä asukkaita vajaat 5 000
1918
- koko henkilökunta erotetaan, kos
ka työntekijät ovat ostaneet säännös
teltyä tavaraa ohi kirjanpidon - Keski-Suomessa asukkaita noin 160 000, Amerikkaan muutto vilkas
ta maakunnan luoteisosassa, Karstu
lassa, Saarijärvellä ja Kivijärvellä - kansalaissodan tapahtumat aihe
uttavat taloudellista ahdinkoa ja järkyttävät maakunnan yhteiskun
tarauhaa 1919
- perustetaan myymälä Suolahteen, jossa osuuskauppaliikkeen suun
tataistelun jälkeen ei omaa SO K n leiriin kuulunutta osuuskauppaa enää ollut
1920
- Jyväskylän Osuuskaupan nimi muutetaan Jyväskylän Osuusliik
keeksi
- Keski-Suomen asukasluku on 150 000
1921
- perustetaan myymälä Äänekos
kelle 1922
- Multialla vuonna 1904 perustettu osuuskauppa liittyy Osuuskauppa Keurusmaahan
1924
- Lievestuoreen Uusi Osuuskauppa liittyy Jyväskylän Osuusliikkeeseen - Keski-Suomen Maakuntapäivät kokoontuvat, järjestäjinä osuustoi
minta-, maatalous-, nuorisoseura- ja raittiusväki
7
1928
-U u si nimi Osuusliike Keskimaa otetaan käyttöön
1960
- Pekka Prättälä aloittaa toimitus
johtajana - jäseniä 7 840
- Keski-Suomen asukasluku 250 000
- taajamat kasvavat, kun maaltapa
ko kiihtyy: 46 % keskisuomalaisista asuu taajamissa
- Keski-Suomen lääni perustetaan 1962
- Jyväskylän Sokos avataan 1972
- Seppälän Prisma avataan
- Keskimaan talous alkaa vahvistua 1983
- Kalevi Liukkosesta tulee uusi toi
mitusjohtaja 1984
- Suuri fuusio toteutuu, Keskimaa
han liittyy vuoden alussa 9 muuta
osuuskauppaa: Ala-keitele, Hanka- pohja, Kangasniemi, Karstula, Ko
tikunta, Saarijärvi, Seppo, Sisämaa ja Vaajala
-jä se n iä 39 676 1989
- ostohyvitysten tilalle tulee bonus- järjestelmä
- palvelujen ja etujen tuottaminen sitoutuneille asiakasomistajille nou
see toiminnan ytimeksi
- Keskimaa ostaa Esso Hirvaskan
kaan 1995
- Suomi liittyy Euroopan Unioniin, rajat kilpailulle aukeavat
1997
- Keski-Suomen lääni lakkautetaan 1999
- toimitusjohtajana aloittaa Kuisma Niemelä
- asiakasomistaja lähes 59 000 - Keskimaa ottaa uudelleen käyt
töön ylijäämänpalautuksen, joka on osuuskaupan perin-teinen, hyvän
taloudellisen tuloksen mahdollis
tama tapa kiittää jäseniään sitoutu
misesta 2002
- uusi osuustoimintalaki astuu voi
maan
- Keskimaassa toteutetaan rahasto- korotus, jolla jokaisen täysivaltaisen asiakasomistajan osuusmaksu nos
tetaan 100 euroon
- Osuuskauppa Keskimaan uudeksi nimeksi Keskimaa Osk
2005
- kasvu jatkuu edelleen - asiakasomistajia 81 600
- Keski-Suomessa asukkaita 267 000
LÄHTEET:
Karstulan Osuuskauppa 1918-1968, Tauno E. Pekkanen
http: Hwww.talouselam a.fi/doc. te ?f_
id-558613
M yydyim m ät tuotteet vuonna 1924
1 R u is ja u h o ja on m y y ty 7 8 4 0 0 kg 2 7 5 0 0 0 m k
2 K a h v ia 6 2 4 0 2 1 2 0 0 0
3 T o p p a s o k e ria 1 2 5 5 0 1 3 8 0 0 0
4 P a p e ro s s e ja ja p iip p u tu p a k k a a 1 3 2 0 0 0
5 S ie m e n iä 3 5 0 0 0 1 2 0 0 0 0
6 V e h n ä ja u h o ja 1 2 4 0 0 7 4 0 0 0
7 K a u ra ry y n iä 4 1 0 0 0 4 1 0 0 0
8 A p u la n to ja 2 9 8 0 0 3 8 0 0 0
9 K ris ta llis o k e ria 3 2 0 0 3 2 0 0 0
10 P o h ja n a h k a a 7 0 0 2 8 0 0 0
11 N iitto k o n e ita 8 kp l 2 6 0 0 0
12 Rinkeli%o 2 0 6 0 kg 2 0 6 0 0
13 P a lttin a a 2 7 6 0 m 2 0 0 0 0
14 M a n n a ry y n iä 1 0 4 0 kg 2 0 0 0 0
15 K a ra m e lle jä ja p a s tille ja 9 3 0 kg 19 0 0 0
16 S e p a ra a tto re ita 19 kpl 18 0 0 0
17 P o lk u p y ö riä 13 kp l 17 0 0 0
18 P e tro o lia 6 0 0 0 kg 1 7 0 0 0
19 F la n e llia 1 4 5 0 m 1 5 0 0 0
20 H a m e k a n k a ita 1 4 5 0 m 1 5 0 0 0
26 S u o la a 13 4 0 0 kg 1 1 0 0 0
Vuonna 2006
1 K e v y tm a ito
2 B a n a a n i
3 R u is p a la tle ip ä
4 T o m a a tti
5 S ik a -n a u ta ja u h e lih a
Anitta Rasi
