Hirvihaaran kyläsuunnitelma 1999 · DIGI

H ^On/ (h&avoAv

•

•

kylädiMA^wtäelwuxy

Lokahuu/1999

•

•

KANSIKUVA:

Sepänmäkeäesittävän piirroksen ontehnyt mäntsäläinentaiteilijaEnsio Kohonen vuonna 1976

I.JOHDANTO 3

♦

•

2.

3. HISTORIA

4 6 4. ^YMPÄRISTÖ

5. ELINKEINOT 6. PALVELUT 7. KULTTUURI

11 13 14 16 8. URHEILU JAVAPAA-AIKA

9.KEHITTÄMISTARPEET

18 20

LIITTEET;

1. kyläkyselyn tulokset

2. koululaistenkyselyn tulokset

3. kylällä toimivien yritysten luettelo Mäntsälän kunnanyritysrekis- terin mukaan

4. yhdistysluettelo

5. kylätoimikunnan jäsenet japuhelinnumerot LÄHDELUETTELO

4 KYLÄSUUNNITELMA

#

1. JOHDANTO

Valmistuva Hirvihaarankyläsuunnitelma kuuluu osana MäntsälänKylät ry:n hankkeeseen.Se taaskuuluu osana POMO ^- hankkeen TOIMIVAT KYLÄT-pro- jektiin. Kylätoimikunta, jokaon vastuussa suunnitelmasta, perustettiin huhti- kuussa 1999.

Toimikunta on pitänytlukuisia kokouksia ja työskennellyt myös jakautuneena seuraaviintyöryhmiin; elinkeinot, historia, kulttuuri, palvelut ja ympäristö.Ke- säkuussa toimikunta järjesti Sepänmäellä kyläjuhlan, jostatoivotaan alkua pit- källe perinteelle.

Toimikuntajättää kyläsuunnitelmantutustuttavaksi.Kyläsuunnitelma on alus- tavasti esitetty kyläläisille 28.9.1999, paikalla oli 26 henkilöä. Erityisesti toimi- kunta kiittää kaikkia ^{kyläläisiä} aktiivisestayhteistyöstä jaaivan erityisesti ky- lämme koulua. Toimikunta ei tämänkään jälkeen jäälepäämään laakereillaan, vaan jatkaa työtä yhteisen kylämme entistä paremman tulevaisuuden hyväksi.

Olemme pitkän tien alussa.

Mäntsälän Hirvihaarassa, lokakuussa 1999

Kalevi Ylisirniö puheenjohtaja

ErkkiAnttila JohannaHarjula Minna Kuosmanen Eero Linnamäki Pirkko Matalamäki Tiinaliisa Portano

SeppoRautama

SirpaRanta Helka Rautama

Ritva Tervahartiala Pekka ^Vähäkangas

♦

•

2.VÄESTÖTIEDOT

Hirvihaaran jasiihen tilastollisestiliittyvän Hevossuon alueen väkimäärä^on viime vuosikymmeninä hiljalleenkasvanut. Kehitys aiheutunee suurimmaksi osaksi muuttoliikkeestä. Vuonna 1983 asukasmäärä oli 486 javuonna 1998 543.

Väestö iän ja sukupuolen mukaan osa-alueittain 31.12.1998

0-4 5-9

10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85- Yht.

Lähde:Tilastokeskus

HIRVIHAARA Miehet Naiset Yht.

8 9 13

6 19 8

14 28 21

13 9 22

8 7 15

9 4 13

10 7 17

11 10 21

10 13 23

N H

10 28

10 12 22

8 11 19

5 8 13

1 4 ⁵

0 6 6

1 3 4

164 169 333

HEVOSSUO

Miehet Naiset Yht.

8 9 17

12 7 19

10 8 18

4 6 10

3 7

3 10

6 17

8 7 15

13 10 23

7 6 13

7 13 5 2

9 11 3 2

16 24 8 4 2

0

2 3

4 3 6

1

4 1

10 2 0

108

1 102

1 210

HIRVIHAARAYHTEENSÄ Miehet Naiset Yht.

16 15 31

21 26 47

23 16 39

17 15 32

11 10 21

16 14 30

18 14 32

24 20 44

17 ¹⁹ 36

23 24 47

27 28 55

23 13 36

12 14 26

10 13 23

5 11 16

7 8 15

1 ⁷ 8

1 4 5

272 271 543

6 KYLÄSUUNNITELMA

TILASTOKESKUKSEN KÄYTTÄMÄ OSA-ALUEJAKO

♦

3. HIRVIHAARAN ^HISTORIA

Asutuksen syntyjä vakiintuminen, maanomistus

Hirvihaaran uskotaan olleen vakiintunutkylä keskiajalla 1400-luvun lopulla. Jo vuonna 1557kylässä oli yhdeksän taloa. Kantatilat olivat vakiintuneet lopulliseen muotoonsa vuoteen 1631 mennessä.

Vänrikki Anders Fuldertonille läänitettiin^osa Hirvihaaran kylästä tilapäisesti 1670- luvulla, jolloin hän otti asuintilakseen Sukulan. Hämäläisen tilalle asettuivuonna 1675 kaksi perhekuntaa, ratsuväen torvensoittaja Johan Dewitz perheineen ^ja Mäntsälän kirkkoherran apulainen Johan Stichaeus perheineen. ^Myöhemmin De- witz sai koko tilan haltuunsa Stichaeuksen ^siirryttyä Mäntsälän kirkkoherraksi. Finni- län tila ^on ollut 1680-luvulla pappilan aputilana ^ja 1695 Mäntsälän kappalaiseksi ^va- littu Jakob Insulanus nuorempi alkoi ^asuttaa tilaa. Kappalaisen hoidossa tila toimi eräänlaisena mäntsäläläisten pikkupappilana.

Hirvihaarantalojen sijaintiakäsiteltiinkäräjillä vuonna ^1695, koska tonttimaa oli^käy- nyt entistä ahtaammaksi. Lassilan ^jaMäkelän tilat olivat jotuolloin muuttaneet pois kantakylästä, Eskolan Lauri Sihvonpoika oli juuri muuttamassa ^jakäräjillä yritettiin

saadamyös Kalle Sihvonpoika muuttamaan. ^{Marttila jaMäkelä säilyivät}perintötiloi- na muiden Hirvihaaran kuuden kantatilan menettäessä sukuoikeutensa 1600-luvun lopulla maksamattomien^verojen vuoksi. Sukuoikeutensa menettäneitä^tiloja alettiin ostaa perinnöksi 1700-luvun puolivälissä.

TimoteusWinter, maanmittari,aloitti isonjaonHirvihaarassa vuonna 1781. Se ^saa- tiin päätökseen 1789. ^Isonjaon alkaessakylässä oli ^yhteensä 16 tilaa. Jakoperus- teiksikyläläiset sopivat kunkin talon kyynäräluvun mutta lopulta vain sarkajakopellot jaettiinsen mukaan jamuutomistukset veromäärän perusteella. Isonjaon yhteydes- sä Juho ^Mattila, Eerik Tuppuri ja lisakki Lassila halusivat ^muuttaa pois vanhoilta tonteiltaan.

Metsiä jaettaessasaapui jakotilaisuuteenMäntsälän kappalaisen Jakob Insulanuk- sen vävy, kersantti Anders ^Kallberg. Hän esitti hirvihaaralaisten kanssa vuonna

1770^tehdyn sopimuksen, jossa kyläläiset sallivat Insulanuksen asettua kylään uu- distilalliseksija jossahe antoivat ikuisen omistusoikeuden tämän raivauksille. Tässä vaiheessa tilaa kutsuttiin nimellä Nybacka. Isojakoon liittyi myöstoinen epämiellyttä- vä yllätys, ^{kruunulle jouduttiin}luovuttamaan liikamaata noin 700 hehtaaria. Maa-

herran päätöksellä liikamaa jaettiinSoukkioon suunnitellullekappalaisenpappilalle, Nybackalle jaAntti sekä Matti Sukulalle.

KYLÄSUUNNITELMA

8

•

# Sepänmäen historia

1700-luvulla Hirvihaaran ^kyläläiset luovuttivat^1,5 hehtaarinyhteismaa-alueen kylä- sepän käyttöön. Yhteismaa-aluetta oli aiemminkäytetty hevoslaitumena. Seppära- kensi alueelle^{pajan ja}vähän myöhemmin samalle alueelle alkoi kerääntyä muilta- kin käsityöläisiä. Sittemmin nk. Sepänmäestä kehkeytyi ^vilkas palvelukeskus Hirvi- haarankylälle. Ihmiset Hirvihaarasta jakauempaakin tulivat hakemaan luontaistuot- teet jamuut jokapäiväiseen käyttöön liittyvät^tavarat esim. vaatteet, puusepän"tuot-

teet ja jalkineet.Vuosina 1880- 1920^Sepänmäki koki vilkkaimman kautensa. Par- haimmillaan asukkaita oliyli 30.

Asukkaiden jaasiakkaiden lisäksioman ^säpinänsä käsityöläisyhteisöön toivat^kier- tävätkäsityöläiset, kuten täkintikkaajat, köydenpunojat, kehrääjät jne.Alueen lähel-

lä asuivat lisäksi kirvesmiehet, maalaritjamuurarit. Sepänmäelläkerrotaan myös asuneen kiertävänkansanparantajan eli kupparin. 1920-luvulla alkoi toiminta ^hiljen- tyäteollistumisen vaikutuksesta.Käsintehtyjen tuotteidenarvostus laski jamonet käsityöläiset joutuivatetsimääntyötä muualta. Sepänmäki eli hiljaiseloaparisen- kymmentä vuotta jonaaikana alueella toimi Vesalaisen paja ja korjaamo 1960-luvul- le asti.

Tulitikkutehdasjakartano Hirvihaarassa

Mäntsälän Tulitikkutehtaan ^{omistaja Herman Holmberg rakennutti} Hirvihaaraan komean tiilisen tehdasrakennuksen. Sen valmistumisvai- heessa, syksyllä 1925, suurta kuivausrumpua siirrettäessä sattui ^onnet- tomuus, jossa Holmberg jäi^rummun alle.Hänkuoli saamiinsa vammoi- hin seuraavana vuonna. Holmbergteki huomattavan testamenttilahjoi- tuksen Mäntsälän kunnalle sairaalaa^varten. Osmo Viljasenkok./MKK 9601:73.

•

•

Mäntsälässä suhtauduttiin aluksi nihkeästi^tehtailija Nils Raniuksen aikomuk- seen perustaa Hirvihaaraan tulitikkutehdas. Runsaat haapametsät ^tarjosivat tulitikkutuotannolle mahtavat puitteet ^jaMäntsälän ensimmäinen tulitikkuteh- das perustettiinkin lopulta Raniuksen toimestavuonna 1873.

Tulitikkutuotantokäynnistyi Hirvihaarassa pienessä hirsirakennuksessa. Vuo- sien varrella tehdas vaihtoi usein ^omistajaa.Vuonna 1877se päätyi Frans Holmberginomistukseen. Insinööri ja tulitikkutehtailija Herman ^Holmberg peri isältään Frans Holmbergilta Hirvihaaran tulitikkutehtaan. Herman^Holmberg asettuiasumaan Hirvihaaran kartanoon. Tila ^{on osa} entistä Lassilan tuhansi- en hehtaarien perintötilaa. Lassila lohkottiin 1700-luvulla ^neljäksierilliseksi ti- laksi ja yksi näistä osista nimettiin Hirvihaaraksi läpivirtaavan ^joenmukaan.

Tila on ollut Lassilan ^suvun hallussa 1500-luvultavuoteen 1905, jolloinkarta- non siis osti Herman ^Holmberg. Uusi omistajarakennutti ^nykyisen pääraken- nuksen vuonna 1918.

Herman ^Holmberginaikana vuonna 1922 Hirvihaaraan ryhdyttiin rakentamaan uutta tiilistä tehdasrakennusta. Tehtaan ollessa lähes ^valmis, vuonna 1925, sattui onnettomuus tulitikkujen kuivausrumpua laskettaessa. Onnettomuudes- sa Herman Holmberg jäirummun alleja loukkaantui vakavasti. Loukkaantumi- nen johti Holberginkuolemaan 1926. Hän kuoli ennen uuden tehtaan käyt- töönottoa. ^Holmberginpoismenon jälkeentehdas ^myytiin ruotsalaiselle tulitik- kutrustille, jonkapäämiehenä toimi IvarKreuger. Tehtaan ^tuotanto lakkautettiin vuonna 1929. Enimmillään tehtaassa työskenteli85 henkilöä.

Tulitikkutehtaan tiloissa ^on myöhemmin toiminut useitayrityksiä. Vuonna 1935 tilat vuokrattiin suomalais-tsekkiläisellekutomoyhtiölle puuvillakutomoa varten.

Yhtiön nimeksi tuli Hirvihaaran Tekstiili^Oy. Se lopetti toimintansa ennen talvi- sotaa. Jatkosodan aikana 1943 tehtaassa toimi Hirvihaaran Villatehdas. Sen tarkoituksena oli työllistää sotainvalideja, joitavarten Hirvihaaraan perustettiin oma asuinalue, Invalidikylä. Villatehdas lopetti toimintansa 1950-luvun lopulla

ja1959 kunta osti villatehtaan. Seuraava ^omistaja oli Mäntsälä Oy, jonkatar- koitus oli valmistaa erityisesti kokolattiamattoja. Yhteensattumiensummana sopimus purettiin 1962. Pakkohuutokauppaan yritys joutui 1969. Sittemmin tehdas ^on ollutvarastona jasiellä on toiminutkuormalavoja ja lastauslavojen osia valmistaneet Mikkolava^{Oy ja}Eboma Oy.

Holmberginkuoleman jälkeenkartano ^siirtyiMäntsälän kunnan omistukseen vuodeksi. Vuonna 1929 liikemies Mikael Säkkinen osti tilan. Hän oli Mäntsälän kapinan johtomiehiä. Säkkisen kärsiessä vankeusrangaistustakapinan aikai-

sista^teoistaan, kartano ^ajautui konkurssiin 1932. Omistajaksituli jälleenkun- ta. Tuolloinkäytiin keskusteluja uudestakunnantalosta, jonkarakennuttami- nen koettiin kuitenkin liian uskaliaaksi ^jakalliiksi hankkeeksi. Uudeksi kunnan- taloksi ehdotettiin Hirvihaaran^kartanoa, mutta ^projekti epäonnistui, sillä kun- nanvaltuusto^totesi, että kartano olikin myyty! Ostaja oliRamsay-suku, joka omisti kartanon ^vuoteen 1952 saakka.

10 KYLÄSUUNNITELMA

• Rouva Dagmar Ramsay oli Suomen Punaisen Ristin keskeisiä hahmoja jahä-

nen toimestaan Hirvihaaraan rakennettiin Dagmar-koti, jonkaoli tarkoitus toi- mia parantolana. Dagmar Ramsay kuoli ennen parantolan käyttöönottoa, joten omistus siirtyi Helsingin NMKY:IIe leiripaikaksi, jonka jälkeense on toiminut vielätäysihoitolana Jääskeläisen omistuksessa. Tällä hetkellä rakennus toimii Visakodin nimellä mielenterveyspotilaidenavohoitopaikkana.

Kartano toimi sodan aikana sotasairaalanajakartanon tornia käytettiin ilma- valvontatehtäviin.Helsingin kaupunki osti kartanon vuonna 1952. Helsingin kaupunkikuvaa “siivottiin” olympialaisten vuoksi, jakaikki laitapuolen kulkijat kuljetettiin kartanoon. Virallisesti kartano toimi vanhainkotinavuoteen 1989 saakka. Tämän jälkeenomistussiirtyi jälleen Mäntsälän kunnalle. Kartano oli huonossa kunnossa jakunta myi sen maa-alueineen tammikuussa 1992. Kar- tano remontoitiin perusteellisesti jaavattiin kesällä 1992 hotelliravintolana.

Hirvihaaran koulun historia

Ajatus koulun perustamisesta Hirvihaaraan ^on syntynyt jo 1892, koska koulun rakentamista ^varten on josilloin^perustettu kansakoulurahasto. Ratkaiseva as- kel koulun perustamiseksi tehtiin kuitenkin 18.09.1899, jolloinkuntakokous päätti rakentaa neljä uutta koulua ja yksi näistä oli Hirvihaaran koulu. Hirvihaa- rassa syntyi koulun paikasta hieman ^kiistaa, sillä kunnallisneuvos javaltion- päivämies Oskari Laine oli lahjoittanut jovuonna 1894 talonsa Tuppurin kou- luksi. Jostainsyystä tarjousta ei kuitenkaan hyväksytty, ^vaan koulu rakennet- tiin Ali-Mäkelän pellon ^niskalle, todetaan kuntakokouksen pöytäkirjassa. ^Tontti on mahdollisestisaatu lahjoituksena. Hirvihaarassa koulun johtokunnanmuo- dostivat Oskari ^Laine, S. Martti jaJ.W. Leimu.

Johtokunnan päätöksen mukaisesti koulu aloitti toimintansa 20.08.1900. Kou- luun kirjoitettiintällöin 30 oppilasta. Varsinainen koulu aloitettiin 01.10.1900.

Oppilaita oli silloin 28.Koulunkäynti jouduttiinaloittamaan tilapäistiloissa Kylä- Fasmannin talossa eli nykyisessä seuratalossa. Kunnallislautakunnan mukaan koulurakennuksen loppusyyni pidettiin 20.08.1903. Näin koulu oli saanut ra- kennuksen jaensimmäinen vakituinen^opettaja oli Väinö Riippa. Kunnan va- roin hankittiin vähitellen kalustoa jaopetusvälineitä. Riipan jälkeen opettajina toimivat Toivo Setälä ^jahänen jälkeensä opettajaksituli J.V Taitto, jokasuoritti Hirvihaaran koulussa elämäntyönsä ja jonka työ opettajana ja kasvattajana on kylässä ollut kaikkein merkittävin.

Heinäkuussa 1921 on johtokuntalaatinut luettelon koulupiirin oppivelvollisista jasen mukaan varsinaisessa kouluiässä olevia oli ^67, alakouluikäisiä 27 ja jat- kokursseille tulevia 12. Oppilasmäärän kasvun vuoksi tarvittiin toinen opettaja.

Opettajaksivalittiin Eine ^Taitto, Väinö Taiton puoliso. Myös lisätilojen saaminen tuli ajankohtaiseksi, mutta oppilasmäärä alkoi laskea aiemmista luvuista jaoli kolmea ^vuotta myöhemmin joalle 50. Sotien jälkeen1949 oppilasmäärä oli

I

jälleenkohonnut jaollen silloin^79. Lisätiloiksi johtokunta pyysi entistä kulku- tautisairaalaamutta ^{sitä ei} annettu. Koulutilaa saatiin Ali-Eskolan(Tuppurin) talosta, jonne sijoitettiin l-ll luokka. Heidän opettajakseen tuliLyyli Laavola ja koulusta tuli 3-opettajainen.

Syksyllä 1950 johtokuntaesitti kunnanhallitukselle lisärakennuksen ottamista kunnan viisivuotis-rakennusohjelmaan. Esitys ei johtanuttulokseen. Vuoden kuluttua johtokuntaesitti saman asian ^uudelleen, uuden koulun sijoittaminen silloiselle tontille näytti kuitenkin vaikealta janeuvottelut koulun naapurin Rei- no Mäkisen kanssa aloitettiin tonttimaan ostamiseksi. Samanaikaisesti oppi- lasmäärät kohosivat ja1953 osa koululaista jouduttiin kuljettamaan linja-autol- la kirkonkylälle kouluun. Uuden koulun rakennustyöt alkoivat 1954 ja syksyllä

1955 koulu pääsi aloittamaan uusissa tiloissa.Oppilasmäärän perusteella kouluun perustettiin neljäs opettajanvirka.

Oppilasmäärä kuitenkin hiipui ja1958 neljäsvirka jouduttiinlakkauttamaan.

Pienenevien ikäluokkien jaoppikouluun siirtymisen vuoksi oppilasmäärät las- kivat niin 1970-luvulla, että kolmas opettajanvirka oli lakkautettava. Koulu oli siis jälleen 2-opettajainen. Jolloin vanhan koulun purkaminen tuli myös pu- heeksi.

12 KYLÄSUUNNITELMA

Valtiopäivämies, kunnallisneuvos Oskari Laine (1851-1933)

Vuoden 1899 ylimääräisiä valtiopäivävaaleja^varten mäntsäläläiset asettuivat tukemaan ^omaa ehdokastaan Oskari Lainetta, jokavoittikin vastaehdokkaan- sa. Laine oli Nuorsuomalaisiin lukeutuva javaltiopäivämies- uraltaantyypilli- nen uusmaalainentalonpoikaisedustaja. Ehnroosin kansakoulun hän suoritti kiitettävin arvosanoin ja jäikoulun jälkeen työskentelemään vauraalle kotitilal- leen Hirvihaaraan Tuppurin taloon.

Hän oli tarmokas nuori mies jasai vähitellen hoidettavakseenyhä enemmän kunnallisia luottamustoimia. 1890-luvun alussa hän ^{liittyi nuorten} suomenkie- listen kunnallismiestenryhmään, joka pyrki edistämään Uudenmaan ^suomen- kielisen väestön henkistä ^jaaineellista hyvinvointia. Laine tuli myöstunnetuksi Itä-Uudenmaan maanviljelysseuranperustamisaloitteen tekijänä jainnokkaa- natoimihenkilönä.

Oskari Laine toimi kaikilla jäljelläolevilla säätyvaltiopäivilläMäntsälän tuomio- kunnan talonpoikien edustajana (1899-1906). Hän oli ^arvostettu valtiopäivä- mies jahänen tunnetuin ehdotuksensa oli Järvenpäästä Mäntsälän kautta Lahteen ^johtavanrautatien rakentaminen. Lisäksi hän ehdotti ^{myös mm.} ääni- oikeuden myöntämistä naisille valtiollisissa vaaleissa. Oskari

Laineen valtiopäivämiesura jatkui myös yksikamarisessa eduskunnassa Hänet valittiin sinne Suomalaisen puolueen ^edustajanavuosina 1907-1913.

4.^YMPÄRISTÖ Maisema

“ Hurraa pitkää pellavaa Koskelaan kovia

Mäkelään mätiä Finnilään fiiniä Perttilään pehmeit

Tuppurat tappuratTuppurille Hurraa ^“

Hirvihaarankylämaisema on tyypillinen uusmaalainen maalaismaisema

laajoine peltoaukeineen jamutkittelevinejokineen.Rauhallisen kylämaiseman maamerkkejä ovat^koulu, kartanohotelli ja silta, joka ylittää Hirvihaaranjoen kosken kohdalta.

Suuria korkeuseroja ei kylässä ole, Hirvihaaran korkein kohta onKerlammin- kallio,124 m., sekä Telakopinkallio, 119,7 m. Kylän pinta-alasta on metsää suurin osa. Viljeltyjen tilojen yhteinen peltopinta-ala on 720 ha. Peltomaa on lähes kokonaan viljanviljelyksessä, laidunmaata ja karjaa ei taloissa juurienää ole.^{Kylässä on} myös laajoja suoalueita^{(suurimmat suot: Hevossuo,} Sauna- suo jaKuljunsuo.)

Vesistö

Hirvihaaranjokeapätkittävät pienet kosket. Hirvihaarankoski ^jaLukkokoski ovat suojelukohteita. Lukkokoskellaon myös liito-oravanpesintäpaikka.

Hirvihaaranjokeaoli perattu suurin kustannuksin ^jo 1800-luvun lopulla, ^mutta työ jäimonien vastaavien hankkeiden tavoin pahasti kesken. Joki saattoi pa- himmillaan tulvia jopa neljäkertaa vuodessa, jolloin mm. Hyvinkään jaMänt- sälän välinen tie ^jäitoistuvasti tulvien alle. Joen uusi perkaussuunnitelma val- mistuivuonna 1966 ^{ja työt} päästiin aloittamaanvuonna 1969.Mm Hurankoski poistettiin jaSukulankoski pieneni. Vuonna 1986 perkaus oli lähes valmis. Jo- kea oli perattu noin 23 kilometrin matkalta ^jalisäksi siihen laskevaa Mäntsä- länjokeavieläyli kaksi kilometriä. ^Patoja tehtiin seitsemän, siltoja rakennettiin neljätoista jauusittiin viisi. Hankkeen hyötyalaksi arvioitiin tuhatkunta hehtaa- ria. 1990-luvun alussa perkaus vietiin loppuun ^niin, että kosken ulkoasuun ei tarvinnut juurikaanpuuttua.

Aikoinaan joessauitiin Ruharannassa ^{ja myllyn} alapuolella sijaitsevassalah- dessa. Joki on nykyisin uimakelpoinen mutta yleistä uimapaikkaa vailla.

Joen lisäksi Hirvihaarassa ^on pieni kyläoja sekä soistunutTynnyrilampi japik- kuinen Pitkästenjärvi.

Tiestö

Hirvihaaraa halkovatsuuremmat japienemmät tiet. Hirvihaarantien

(Mäntsälä-Kellokoski -tie no 1456) lisäksi Hyvinkääntie (Porvoo-Hanko-tie ^no 25), Lahden moottoritie(4-tie),vanha Lahdentie (no 140) sekä Soukkien ^jaEe- rakkalan kylätiet. Myös maakaasuputki halkookylää.

Kohtaamispaikat

Kyläläisille tärkeitäkokoontumispaikkoja ovat ^koulu, seurantalo, urheilukenttä, kuntomaja, jääkiekkokaukalojaampumarata. Ennen luontaisia tapaamispaik- koja olivat myös posti, jonkapihalle sunnuntaisin kokoonnuttiin hakemaan päi- vän lehti jakuulemaan kylän uutisia.Kylässä on ollut useitakauppoja mm.

Väinölä, Perhelä sekä aiemminAleniuksen, Leinon, Lukiinin jaMikkosen kaupat.

Kesäisin 1940-luvulla^nykyisen Holperintienvarrella oli sotainvalidien kioski.

KYLÄSUUNNITELMA

14

f

Martti Syrjänen piti 1950-ja1960-luvulla niinikään kesäisin kioskia seuratalon vieressä(kuva Kyllikki Syrjäseltä). Nuorison kokoontumispaikkana olivat ^myös Lammaskallio(nyk. Hormuntakana) jakeinupaikka Huissanmäellä^Kyynärön- tien varrella.

Neljännesvuosisadan 1950-70-luvuillaKerttu Rehunen piti kahvilaa, jossatar-

joiltiinkahvia, jäätelöä javirvokkeita. Kahvila sijaitsi kosken rannalla myllyn vieressä.

Juhannusjuhliavietettiin koskella ^1950-ja 1960-luvulla.

Säilyttämiskohteita

Kylässä on ^{erilaisia suojelu-ja}säilyttämiskohteita. ^{Jo edellä} mainittujen suo- jeltujenkoskimaisemien lisäksi Hyvinkääntien varressa sijaitseva

ns.Hirvihaaran ikimetsä on suojeltu harvinaisinehyönteis- ^ym. lajeineen.

Myös osa kyläntaloista kuuluu kylämiljööseen, mm. Yli-Eskola,^{Ali-Mäkelä ja} Finnilä.

Kylän vanhaa, 1800-luvun lopun ja1900-luvun alun maisemaa ^jaelämänmuo- toa on säilytetty Sepänmäellä, kylän käsityöläisten omalla mäellä, jokatoimii nykyisin museona. ^Museoalueon hyvässä kunnossa. Vanhasta elämänmuo- dosta kertoo ^myös Hirvihaaranmylly, joka sijaitsee Hirvihaaran kosken par- taalla jaon myös suojeltu.

5. ELINKEINOT Maa-ja metsätalous

Mäntsälä jasitämyötä myös Hirvihaaran maatalous^on edelleen^vankkaa, vaikka sekään ei ole voinut välttyä vuosikymmenien aikana toinen toistaan seuranneista rakennemuutoksista. Vuonna 1960 oli maanviljelijöitäkaikista ammatissa toimivista henkilöistä Mäntsälässä ^57,1%. Vastaava luku ^vuonna

1996 oli joalle 10 ^%.

Mäntsälän kunta on omalta osaltaan panostanut voimakkaasti tähän pitäjän peruselinkeinoon, jotta jatkuvastikasvaneista uhkatekijöistä huolimatta ^maa- jametsätalous täälläkin ^pystyisi vastaamaan ^ajanhaasteisiin. Vuonna 1977 kunta perusti maatalouden kehittämistoimikunnan uudistamaan ^japitämään yllä Mäntsälänhaja-asutusalueiden vireyttä japalvelutasoa. Vuonna 1979 val- mistuiyhteistyössä Uudenmaan maatalouskeskuksen kanssa maatilatalouden perustutkimus, jonka pohjaltalaadittiin kehittämissuunnitelma. Toimikunta jär-

jesti mm. kilpailuja, neuvontatilaisuuksia, kalkituskampanjoita, salaojapäiviä sekä teetti viljavuustutkimuksia. Vuonna 1989 toimikunnan tilalle tuli suunnitte- luagrologin seurantaryhmä. Maatalouden seurantatutkimusjulkaistiin 1990.

Vuoden 1984 alusta Uudenmaan maatalouskeskuksenpiiriagrologiteki kun- nan tuella tiloilleviljelysuunnitelmia. Kunta palkkasi 1987yhteistyösopimuksel- la maatalouskeskuksen kanssa määräaikaisensuunnitteluagrologin. Samana vuonna kuntakäytti maatalouden kehittämiseen 350mktilaa kohden.

Hirvihaarassa toimiivuonna 1999 kaikkiaan ²⁰ maatilaa, joiden yhteinen pel- topinta-ala on 720 hehtaaria. Kaikkein silmiinpistävin piirre on ollutlypsykarja- talouden lähestäydellinen loppuminen.

Mansikkatila^Myllyrinne aloitti toimintansa 1980-luvun lopulla. Tila^{työllistää} kesäisin nuoria mansikanpoimijoita jalisäksi tilallaon itsepoimintaa. Kylältä löytyy myöstoinen mansikanviljelijäErik Mäkinen.

Hirvihaaran ^maatilojen viljelyspinta-ala ^on viimeisen parin vuosikymmenenai- kana noussut voimakkaasti. Vielä 1970-luvulla^se oli alle 20 hehtaaria ja kylä- suunnitelman valmistuessa noin 35 hehtaaria. On myös nähtävissä, että suu- rimmassa osassa ^maatiloja ainakin toinen puoliso käy ulkopuolisessa ansio- työssä. EU:n kehityksen myötätilakoko tulee Hirvihaarassakin aivan ilmeisesti

edelleensuurenemaan. Erikoisviljelmistä saatava kate ^on useimmiten, ainakin nykynäkymien ^mukaan, suurempi kuin varsinaisessa massatuotannossa. ^Siksi onkin ennustettavissa, että monipuolinen erikoisviljely myös Hirvihaarassa li- sääntyy.

KYLÄSUUNNITELMA

16

l'

Teollisuus

Hirvihaara alkoiteollistua, kun Mäntsälän tulitikkutehdas^vuonna 1873 perus- tettiin. Se olikin pitäjänvanhin teollisuusyritys. Vuoden 1920 alussa ^sen työvä- keen kuului 39 miestä ^ja63 ^naista, minkä lisäksi henkilökuntaa oli kaksi mies- tä ^{ja yksi} nainen. Tehtaan silloinen omistaja Herman Holmbergrakennuttiin vuonna 1925 komean tiilisen tehdasrakennuksen joen rantaan, jokavieläkin on paikoillaan.

Hirvihaaran tulitikkutehdas lopetettiin vuonna 1929. Tehtaan tiloissa aloitti vuonna 1935 puuvillakutomo, Hirvihaaran TekstiiliOy, jokakuitenkin toimi vain neljä vuotta. Kiinteistössä jatkoiuseita tekstiiliteollisuudenyrityksiä 1960-luvul- lakin.

6. PALVELUT

Koulu Hirvihaarasta elämän eväät

Hirvihaaraan perustettiin koulu lähes täsmälleen sata vuotta ^{sitten, vuonna} 1900. Silti se ei ollut läheskään pitäjän ensimmäinen.Perustamisjärjestykses- sä vanhemmat olivat Ehnroos eli kirkonkylä 1869, Saari-Levanto ^1887, Num- minen 1890, Sääksjärvi 1890, Ohkola 1891, Hautjärvi 1892, Sälinkää 1893 ja Sulkava 1893. Historiatietojen mukaan Hirvihaaran koulun oppilasmäärä on vaihdellut voimakkaasti.^Vuonna 1937 oppilaita oli^76, vuonna 1957 kaikkiaan

112. Välillä ^{myös kylän} asukasluku väheni voimakkaasti. Kymmenen ^vuotta sitten koulussa olikin vain 54 oppilasta ^jaheitä opetti kolme opettajaa. Joen- nen tämän vuosituhannen viimeisenvuosikymmenenalkua oppilasmäärä al- koi kuitenkin voimakkaasti kasvaa ^pitäjän vahvan muuttoliikkeenmyötä. Nyt koulussa opettelee elämän eväitä kaikkiaan 105 oppilasta ^jaheitä opettaa viisi opettajaa. Koulussa työskentelee lisäksi kaksi koulunkäyntiavustajaa, keittäjä sekä siivooja-talonmies. Oppilaansakoulu saavarsinaisenkyläalueen lisäksi Soukkiosta, Eerakkalan tien varresta sekä Johanbergistä jaLinnamäen asun- toalueelta.

Kuin lahjana lähestyvälle satavuotisjuhlallekunta teetti koulukiinteistössä pe- ruskorjauksen, jokavalmistui ^syksyllä 1998. Koulu sai tuolloin mm. yhden uu-

den luokkatilan. Toivelistalle^jäivätsilti kuudes luokkatila sekä erillinen liikunta- sali.

Koulumme antaa perusopetusta, jonkatavoitteenaon välittää oppilailleen myös arkielämän tietotaitoa. Opetussuunnitelmaan kuuluu jokakesäinenkasvi- maan-ja puutarhanhoito. Koulun kasvimaasta huolehtivat^yhdessä oppilaat, opettajat ja 4H-yhdistys sekä oppilaiden vanhemmat Opetussuunnitelmassa painotetaan käden taitoja. Kahtena ensimmäisenä kouluvuotena oppilaat opis- kelevatkäsityöaskartelua kaksi tuntia viikossa. Kolmannelta luokalta lähtien oppilaat opiskelevat vuosittain noin kolmen kuukauden jaksot kotitaloudessa, teknisissä töissä jatekstiilitöissä. Näilläkin keinoin koulu antaa oppilailleen eväitä elämää ^varten.

Elämäntaitojen opiskeluun liittyvät myös isompien oppilaiden asioimisharjoi- tukset. ^Oppilaatopiskelevat virastoissa, pankeissa, postissa, kirjastossa yms.

asioimista. Isommat oppilaat hoitavat^{myös mm.} teatteriretkillä pienempien oppilaiden väliaikavarauksetteatteriravintolaan, huolehtivat pienemmistä kum- mioppilaista koulun retkillä ym.

OPPILASENNUSTE

Lukukausi 1. Ik 2.ik 3.Ik 4. Ik 5. Ik 6. Ik Yhteensä

17 20 9 105

21 17 20 117

18 21 17 118

20 18 21 113

21 20 18 111

1999- 20 18

2000- 21 20

2001-2002 21 21

2002- 12 21

2003- 19 12

2004- 18 19

21 18 20 21 21

12 21 21 20 111 oppilasta

Koulun tiloissa toimii tällä hetkelläseurakunnan, 4H-yhdistyksen, kansalais- opiston sekä yksityisen jalkapalloseuran järjestämiäkerhoja. Talvisin on kou- lun jääkiekkokaukalokovassa ^käytössä. Koulu toivottaa muutkin kerhot ^{ja yh-} distyksettervetulleiksi.

Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ^ovatviime vuosina olleet aktiivinen vanhem painyhdistys, seurakunta, 4H-yhdistyksen Liisa ^Peltola, Erikoisvalu H Laakso Oy, Gasum Oy:n Hirvihaaran toimipiste, ^kirjasto, Sukulan Linja Oy sekä ^naa- purikoulutArola, Mattila jaOhkola.

Kaikki tukijoukot ovattärkeitä koulun toiminnalle.Yhteistyöllä kasvatamme lap- siammeyhteiskunnan hyödyllisiksi rakentajiksi. Yhteistyölläannamme heille elämän eväät.

18 KYLÄSUUNNITELMA

i)

t

Kaupat japosti

Kylässä toimi aikaisempina vuosikymmeniä useita kauppoja. Viimeisimpänä lopetti Siwa 1992. Lähimmät kaupat sijaitsevat kirkonkylässä, jonnematkaa kertyy n. kuusi kilometriä. Liikenneyhteydet keskustaan ^ovat hyvät. Lähin elin- tarvike- yms. kauppa ^on Tuuliruusun NestehuoltamonyhteydessätoimivaK ^- Kauppa. Posti on lopetettu Hirvihaarassa 1990. Nykyisin postipalvelut saa kir- konkylästä.

Kylätutkimuksen mukaan omaa postia kylälle halusi viisi vastaajaa (19 ^% vas- taajista). Omaa kauppaa halusi neljä vastaajaa⁽ 15 ^%) jaelintarvikekioskia samoin neljä vastaajaa ( 15 ^{% ).}

Kirjastoauto

Kirjastoauto käy kolme kertaa viikossa Hirvihaarassa, ma klo 19.15^- 19.40 entinen Siwa

ti klo 8.45 ^- 9.45 koulu

to klo 15.25^- 15.40 Sepänmäen parkkipaikka ti klo 15.25- 15.35 Eerakkalan tie ^/ Nisulan mutka

Kansalaisopisto

Hirvihaaran koululla on mahdollisuus harrastaakeppijumppaa tiistaina klo 18.30- 19.30.

Päivähoitopalvelut

Kylällä on tarjolla kaksi yksityistä päivähoitopalvelua. Heillä on^tarjolla koko- päiväpaikkoja sekä koululaisilleiltapäiväpaikkoja.

Jäätelöauto

Kotijäätelöauto pysähtyy useammassa kohdassa jokatoinen torstai

Kahvila ja kokoustiloja sekä lahjatavaroita

Helsingintienvarrellajoenrannallaon lahjapysäkki jaSEO kylmäasema. Lah- japysäkilläon saatavana ^erilaisia lahjatavaroita,kahvila ja kokoustiloja

»

i

7.KULTTUURI Kulttuurikohteet Kulkutautisairaala

Hirvihaaran urheilukentän vieressä ^sijaitsee iso vaalearakennus, joka1950- luvulle asti toimi kulkutautisairaalana. ^Nykyisin rakennus on kesäasuntona.

Rakennuksen omistaa Urheiluseura Hirvihaaran Verso ry.

Sepänmäen Museo

“ Joka ei vanhaa ^tunne,

ei voi ^uutta, pysyväistä luoda^“

Tällä mietelauseella tervehtii ^{Sepänmäen museo} kävijäänsä.

Käsityömuseo on perustettu vanhankyläsepän pajan läheisyyteen. Se sijait- see Hirvihaarantien varrellan. 5 kilometriä Mäntsälän keskustasta. Museo ^on kauniissa ^jaidyllisessäympäristössä.

Sepänmäen käsityömuseoon elävä jatoimiva ulkomuseo, jokakertoo ^1700-, 1800-ja 1900-luvun elämästä hauskalla ^jamielenkiintoisellatavalla. Eri am-

mattiryhmien työpajat ovat alkuperäisellä tavalla viehättävien asuntojen yhtey- dessä.

Vanhat pihamuodotovat kauniita jasopusuhtaisia. Mökkien välissä kiertelevät polut yhdistävät eri pihat mielekkääksikokonaisuudeksi, johtaenmökiltä toisel- le. Vanha käsityöläisten asuma-alue ^{on entistetty} museoksi. Sinne ^{on kerätty} n. 8000käsityöhön liittyvää esinettä ja yli hehtaarin suuruisella alueella^on 20 eri rakennusta ^janiissä on 14verstasta taityötilaa.

Useimmat museorakennuksetovat alkuperäisellä paikallaan, vain aikaisem- min hävitettyjen mökkien tilalle ^{on siirretty}vastaavanlaiset rakennukset. Myös mökkien nimet“Pirkkala”. “Sepäntupa”, “Jokapaikka”, “Hemmilä”, “Leppälä” ja

“Koskela” ovat alkuperäisiä paikannimiä.

Museo ^on avoinna kesäkuusta elokuun puoliväliin ja ryhmille jotoukokuussa jaaina elokuun loppuun asti.

20 KYLÄSUUNNITELMA

Tapahtumia

Kyläläisten kesäjuhla

Juhla järjestettiin Sepänmäen museolla ensimmäisen kerran kesäkuussa 1999. Kylätoimikunta sai idean juhlan järjestämiseenkeväällä 1999tehdyn kyläkyselyn perusteella. Tapahtuman tarkoituksena on saadakyläläisettutus- tumaan toisiinsa iloisenyhdessäolon ja vanhanajan leikkien kuten köydenve- don ja pussihyppelynmerkeissä.

Maalaismarkkinat

Elokuisena sunnuntainajärjestetään Sepänmäen museoalueella maalais- markkinat. ^Myynnissä on paikallisten taitajien käsitöitä, leivonnaisia, luomu- tuotteita, hunajaa, ryynejä, räsymattoja, huopatossujaym.

Päivän aikana ^on ilmainensisäänpääsykaikkiin museorakennuksiin jaalueel- la on mahdollisuus nauttia kahvit.

SepänSoitto

Vuodesta 1974 lähtien ^onvuosittain kesäkuun alussa tai toukokuun lopussa vietetty valtakunnallinenkansanmusiikkijuhta Sepän Soitto Sepänmäen ^mu- seoalueella. Tapahtumia ^on myös ollutkirkonkylässä. Juhlienyhteydessä pi- detään ^myös pelimanniyhtyeiden SM-kilpailut.Vuodesta 1999 lähtien juhlat vietetään jokatoinen vuosi siten että vuosi 2000on välivuosi.

Nimensä mukaisesti esillä^on perinteistä kansanmusiikkia ja kansantanssia, sekä “uuteen kansanmusiikkiin” sovellettuja tanssiesityksiä. Yleisön mielen- kiinnon kohteena on ollutuseana vuotena myös ulkolaiset kansanmusiikki- tai kansantassiryhmät.

Tiepuolitapahtuma/Tiepuolihiihdot

Vuodesta 1946 lähtien^ovat Hirvihaaranetelä-ja pohjoispuolikilpailleet parem- muudestaan kevättalvella Marianpäivänä hiihdon merkeissä. Muutamana vuo-

tena on jouduttusuoritukset tekemään kävellen tai juosten. Kilpasarjojen li- säksi vuodesta 1971 on ollutkuntosarja, jossa osallistujille ei oteta ^aikaa, vaan pääasia on, että osallistujatuo pisteen omalle puolelle jasaa ilon osallistumi- sestaan.

Tapahtumassa on mukana kaiken ikäisiä nykyisiätai entisiäkyläläisiä. Nuo- rimmat osallistujatovat alle 2 vuoden ikäisiä javanhimmatyli 80 vuotiaita. ^Hy- vällä syyllävoidaan tiepuolitapahtumaa pitää koko kylän juhlana.

f

f

Tiepuolitapahtuman palkintojenjakotapahtui vuosikymmeniä seuratalolla pide- tyissä Marian iltamissa, joissa kyläläiset esittivätnäytelmän. Viime vuosina

palkintojenjakoon suoritettukuntomajalla iltapäivällä järjestetyssäkahvitilai- suudessa.

8. URHEILU JAVAPAA-AIKA

Hirvihaaran urheiluharrastuksen jaitse asiassa koko kylähengen ylläpitäjänä on kautta vuosikymmenien ollut Voimistelu- ^jaUrheiluseura Hirvihaaran Verso ry. Seuran menestyksellisestä vuosistasaa lisätietoaseuran 50-vuotishistorii- kista vuosilta 1933-1983. Seuran toiminnan perustana on olluttalkootyö. Tal- koita ^on tehty urheilukentän, seuratalon,kuntoradan ja kuntomajanrakentami- sessa.

1950-luvun alusta 1980-luvun puoliväliin asti urheilun lisäksi toiminnan keski- pisteenä oli Mäntsälän suurlavan tanssien järjestäminen.Lava oli perustettu yhdessäKeski-Mäntsälän maamiesseurankanssa, jokaluovutti tanssien jär- jestäminenurheiluseuralle. Nykyisinlava onyksityisen omistuksessa.

Nykyisinseura järjestäätalvella kuntoradalla hiihtokilpailulta (sarjakilpailut ja mestaruuskilpailut) jaalkukesästä mastojuoksukilpailut.Kesällä pidetään ur- heilukentälläyleisurheilun sarjakilpailut jamestaruuskilpailu kolmiotteluna. Jä- seniäseurassa on noin 500.

Hirvihaaran hiihtokeskus

Hiihtokeskus sijaitsee Hirvihaaran joenrannalla lähelläMäntsälä-Hyvinkää- tietä. Keskus ^on Etelä-Suomen murtomaahiihdon parhaimpia vaihtelevan ja vaativan maaston ansiosta. Hyvät liikenneyhteydetovat lisänneetsen suosio- ta.

Kuntorata rakennettiin 1970-luvun alussa ^siten, että avauskilpailut pidettiin 19.1.1972. Samana vuonna rakennettiin myös kuntomaja jaradalle saatiinva- laistus. 1980-luvun alussa kuntorataa laajennettiin joentoiselle puolelle. Ho- peasompa-kilpailuiden takia kuntomajaa laajennettiin 1985 ja1986.

Kuntoradalla on valaistua pururataa 4 kilometriä. Talvella valaistua latuaon 5 kilometria. Latujen määrä on lisätty kaasulinjaa pitkin tehdyllä ladulla, jonka pituus on 5 kilometria.Kaasulinjaa pitkin pääsee Mäntsälän jaSälinkään väli- selle tielle lähelle asuntomessualuetta. Lisäksi osan talvea voi hiihtääIsoky- lään ns. Marianladulle, tämän pituus on 5 kilometriä. Hiihtokeskuksessajärjes- tettiin mm. SM-tasoiset Hopeasompahiihdot ^v. 1986. Hirvenhiihto- laturetken keskuksena kuntomaja toimi 1980-ja 1990-luvulla.

22 KYLÄSUUNNITELMA

¥

I

Talvellakuntomaja on auki kuntalaisille kerran viikossa, jolloinvoi käydä sau- nomassa jakahvilasta ostaa virvokkeita. Kuntomajaa voi myös vuokrata erilai- siin tilaisuuksiin.

Jääkiekkokaukalo

Talvella luistelun harrastajilleon jääkiekkokaukalokoulun kentällä. Siellä on järjestetty jääkiekko-jakaukalopallo-otteluita. Kaukalon laidalle^on myös noussut v.1998 kunnan jaVersonyhteistyönä uusi pukukoppi. Kesällä kauka- lossa on ollut mahdollisuus pelata pesäpalloa jatennistä. Asfalttikenttä on pa- hasti vaurioitunut, mikä heikentää tenniksen harrastusmahdollisuuttajavai- keuttaa talvisin jäädyttämistä.

Urheilukenttä

Urheilukenttä sijaitsee Isokylässä jase näkyy Hirviharantielle. Kentällä on pie- nivarastorakennus. Kentän omistaa Hirvihaaran Mylly-yhtymä. 1960-luvulla kentälle tehtiin täysimittainen jalkapallokenttä ja juoksuratapieneni 100 metrin mittaiseksi

Kentällä järjestetään jalkapallo-otteluita jaVersonyleisurheilun sarja-ja mes- taruuskilpailuja.

Mäntsälänampumarata

Ampumarata sijaitseeHirvihaarantien varrella. Kunta on vuokrannut maa-alu- een 1974 MäntsälänAmpumaratayhdistys ry:lle. Ampumaradalla on useita kansainväliset mitattäyttäviä ratoja (hirvirata, villikarjurata, luodikkorata, useita trap-ratoja, skeet-ratoja, metsästysammuntaratoja, pistooli- japienoiskiväärira- toja). Ensimmäiset radat ^ovat valmistuneet 1975.

Ampumaradan yhteyteen ^on rakennettu 1987 paviljonkirakennus. Sitä on mahdollisuus vuokrata erilaisiin juhlatilaisuuksiin.

Ampumaradalla on järjestetty mm. ^lukuisia Euroopan mestaruus-ja Suomen mestaruustason kilpailuja, alueellisista kisoista puhumattakaan. Kauimmaiset osanottajatovat olleetAustraliasta saakka. Radalla ammutaanvuosittain noin 400 000 laukausta. Rata on saavuttanut ampujienkeskuudessa vakiintuneen suosion monipuolisuutensa ^{ja hyvien} ampumisolosuhteidensa takia. Voidaan perustellusti sanoa,että Mäntsälän ampumarata onyksi Suomen parhaista.

6

*

9.KEHITTÄMISTARPEET

Ohessa on yhteenveto keskeisistä kyläkyselyssä, koululaisten toiveissa ja toimikunnassa esille tulleista kohteista. Kehitystarpeita ei ole tässäyhteydes- sä esitetty tärkeysjärjestyksessä. Järjestykseen asettaminen ^on Hirvihaaran kylätoimikunnan tehtävä jasiihen tarvitaan kaikkien kyläläisten tukea.

Kyläsuunnitelman tueksi tehty kyselytutkimus

Kyläsuunnitelman valmistelun pohjaksitoimitettiin Hirvihaaran jokaiseentalou- teen oheisen liitteen mukainen kyselylomake. Kun lomakkeita levitettiinyli 200 kpl. Vastausprosentti oli valitettavan heikko eli lomakkeita palautettiin ^täytettyi- nä vain 27 kpl. Lisäksi jätettiin yksi erillinen kannanotto kevyen liikenteenväy- län puolesta. Yleisvaikutelmaksi jäi,että^kyläläiset eivät sittenkään pitäneet kylän oloja kovin puutteellisina eli erityisiäkehittämistarpeita ei kevyen liiken- teen väylää ja vesijohtoa lukuunottamatta juurikaan esitetty.

Kylän tärkeimmäksi palveluksi nimettiin lähes jokaisessapalautteessa kylä- koulu. Nimettiinpä koulu eräissä vastauksissa jopa kylän sydämeksi jasieluk- si. Eniten esitettiin toivomuksia seuraavista asioista:

1.^Kevyen liikenteenväylä 19 kpl

2. Vesijohto 7kpl

6 kpl 3. Katuvalot

Yhteistyön suurimmiksi esteiksi nimettiintietämättömyys eli toisia eitunneta tarpeeksi hyvin

( 15 kpl eli 56 ^{% )} kateus ⁽ 6 kpl eli 22 ^{% )}vanhat riidat ⁽ 4kpl eli 15 ^% ) sekä se, että ei ole yhteisiä tarpeita (4 kpl eli 15^{% ).}

Meiltä ^puuttuu kevyen liikenteenväylä

Edellä ^{sanotusta ilmenee,} että kaikkein suurimmaksi puutteeksi koetaan ky- lässäkevyen liikenteenväylän puuttuminen maantien 145 varrelta. Hanke on ollut vireillä jo vuosikymmenen ajan jakaiken aikaaon liikenne tällä Kellokos- ken tieksi kutsutulla lisääntynyt. Mm. linja-autoliikenneon vilkasta. Missään vaiheessa hanke ei ole kunnollapäässyt edes suunnitteluvaiheeseen. Tavoit-

KYLÄSUUNNITELMA 24

I

Tärkeänä kehittämishankkeenakylätoimikunta pitää uimarannan perustamista Hirvihaaraan. Toimenpiteitä olisivatrannan laitto, pohjan hiekoitus, laiturinte- keminen, muutaman penkin hankkiminen, vesiliukumäki japukukoppien ra- kentaminen. Yhtenä vaihtoehtona uimarannan paikaksi on ollutkuntomajan läheisyys.

Kylätoimikunnan mielestä Hirvihaarankosken jasiihen liittyvän myllyn ympäris- tön kunnostaminen olisi saatava usean vuoden projektiksi. Ensimmäisessä vaiheessa olisi nimenomaan^ranta siivottava jasaatava mylly-yhtymämukaan

projektiin.

d

d

LIITE 1

KYLÄKYSELYN TULOKSET Lomakkeita palautettu yht.

Vastaajien iät:

27

lukumäärä ^%-osuus

1 ^3.7

0-10 ^v.

10-20

v.

20-30

v.

3 ^11,2

30-40

v.

40-50

v.

50-60

v.

3 ^11,1

60-70

v.

70-80

v.

80-

YHTEENSÄ PALVELUT

27 100

1. Mistä hankitte:

Vastanneita 27

Kyläkaupasta kpl

päivittäistavaranne 0 kodinkoneet

% Keskustasta/kpl/%

25 93

muualta ^-kpl ^/%

0 93 2 ⁷

20 74 7 26

0 27 100

asusteet

rauta-ja rakennustarvikkeet 15 ^{55 12} 45

maataloustarvikkeet 18 67 9 33

2. Oletteko tyytyväinen olemassa oleviin

Vastanneita 2222

ei ^%

kyllä 20

%

postipalvelukin terveyspalveluihin päivähoitopalveluihin

90 2 10

10 45 12 55

10 45 12 55

vanhustenhoitopalveluihin 5 23

KYLÄSUUNNITELMA

26

¥

i

3. Haluaisitteko^{käyttää nyt} tai tulevaisuudessakylällä olevia/tulevia lasten tai vanhusten hoitopalveluita?

Vastanneita 12

lasten päivähoitopalvelulta vanhusten hoitopalveluja

4. Mitä vanhuksillesuunnattuja palveluja kylällänne tarvitaan?

Vastanneita 55

Ruokapalvelua, kuljetusta terveyskeskukseen

5. Olisikoteillä tarvetta koululaisteniltapäiväkerhotoiminnalle?(ohjattua toimintaa 3-4 ^h, koulun jälkeen)

Vastanneita 15

määrä ^%

Kyllä 10 67

Ei 5 33

6. Laittaisitteko lapsenne esikouluun(6-vuotiaana) jossellainenkylällä on/ olisi?

Vastanneita5

Määrä ^%

1 20

Laittaisin

En laittaisi 4 ⁸⁰

7. Kuinka tärkeä palvelu ^kyläkoulu on mielestännekylälle?

Vastanneita 26 Määrä %

26 100

erittäin tärkeä melko tärkeä

ei kovinkaan tärkeä

(I

#

8. Millaisetovat kyläläisten javanhempien vaikutusmahdollisuudet koulun toimintaan?

Vastanneita 17

maara %

Hyvät 17 100

Riittävät Huonot

9. Oletteko tyytyväinen julkisten kulkuneuvojenreitteihin jaaika-tauluihin omallakylällän ne?

Vastanneita 10

määrä ^%

Kyllä 8 80

Ei

En tarvitse 2 20

10. Jos kylällännekulkisi asiointitaksi, niinkäyttäisittekö palvelua?

Vastanneita5

maara Kyllä

%

3 2

60 En 40

11. Missä asioissa tarvitsette/haluaisitte ^käyttää ulkopuolista apua?

Vastanneita 1818

En ^missään Ostoksissa

Asioiden toimittamisessa Kotitaloustöissä

Siivouksessa Huoltotöissä Muussa, missä

12. Mitä uusia palveluja kylällä mielestänne tarvitaan tai olisi kehitettävä?

Vastanneita 0

28 KYLÄSUUNNITELMA

$)

13.Kirjaa 5 mielestänne tärkeintä palvelua, jotka kylällä pitäisi olla.

Vastanneita 27

määrä ^%

koulu 26 96

kauppa 4 15

posti 5 19

kulkuyhteydet 12 44

elintarvikekioski ⁴ 15

Muut palvelut:

YMPÄRISTÖ

14. Tiedättekö henkilön tai perheen, ^jokahaluaisi muuttaa kylällenne asumaan?

Vastanneita 12

määrä ^%

4 8 Kyllä 33

En 67

15. Oletteko halukas^myymään tonttimaatayritystoimintaa tai asumista varten?

Vastanneita 1212

kyllä ^% en ^%

Yritystoimintaan 2 17 10 8

Asumiseen 4 34 8 67

16. Onko ^kylässänne sellaisia^alueita,rakennuksia tai muita kohteita, jotkatulisi säilyttää tai hyödyntää elinkeinotoiminnassa, vapaa-aikana tai virkistystoiminnassa?

Vastanneita 17

Sepänmäen museo, Hirvihaarankoskija mylly, uimaranta

0

17. Voisiko kylällänne edistää maaseutumatkailua?

Vastanneita 1010 määrä

Ei 80

kyllä 20

18. Onko kaivovetenne laatu Vastanneita 2222

määrä 8 Hyvä

Tyydyttävä huono

7 7

19. Olisitteko halukas liittymään vesijohtoverkostoon Vastanneita 2222

määrä

Ei 15

kyllä 7

20. Missä asuisitte mieluiten?

Vastanneita 20

määrä

tälläkylällä 8

Mäntsälän keskustassa 7

lähikunnassa 3

muualla, missä 2

pääkaupunkiseudulla

21. Oletteko tyytyväinen kylän tieverkostoon?

Vastanneita 1515 maara Kyllä 3

en 12

parannusehdotuksia: kevyen liikenteenväylä

KYLÄSUUNNITELMA

30

23. Oletteko kiinnostunut hankkimaan lisäansioita tai pääasiallisen toimeentulon esim. ^ryh-

f)

tymällä pienyrittäjäksi, tekemällä etätyötä kotona, panostamalla maatalouden sivuelinkei- noihin^tms. kotona tai kylällä tehtäväätyötä?

Vastanneita 3

maara %

Millä alalla

En ¹ 33

Kyllä 2 67

24. Olisitteko halukas osallistumaan mahdollisia lisäansioitatuottavaan koulutukseen, mi- käli kylällä sellaistajärjestettäisiin?

Vastanneita 3

% Mitä

maara

En 1 ³³

kyllä 2 67

25. Mitkä ovat ne ^alat, joidenkehittämiseenkylässä erityisesti tulee keskittyä?

Vastanneita 1010

Koulun toiminnan kehittäminen, kevyen liikenteenväylä,tievalot ELINKEINOTOIMINTA

22. Missä haluaisitte tehdä töitä?

Vastanneita

■ W^^^&^t^:~ määrä sä

-

iiii

kotona

5 3

'S^i*1^5lB^::'*i'"*1^'*''•' 11'351Si

Mäntsälän keskustassa 10

lähikunnissa 3

pääkaupunkiseudulla 4 muualla, missä?

Wfå%& ;,;;.

K9 H

■'■■^■^^W&^M^A

*

26. Oletteko halukas ^myymään tai vuokraamaan rakennuksia esim. yritystoimintaan, asu miseen, kesäasunnoksi tai muuhun^käyttöön?

Vastanneita 12

Vuokraamaan hin käyttöön Ei

Yritystoimintaan Asunnoksi Kesäasunnoksi

Muuhun toimintaan Myymään

Ei

Yritystoimintaan Asunnoksi Kesäasunnoksi

Muuhun toimintaan

27. Onko teillä tällä hetkelläkäytössä koneita, laitteita, tiloja, ammattitaitoa tai muuta sel- laista, jotavoisi hyödyntää nykyistä paremmin?

Vastanneita 10

maara %

mitä

8 80

Ei mitään Koneita Laitteita Ammattitaitoa Muuta

2 20

28.Käyttekö maatilan ulkopuolisessa sivuansiotyössä?

Vastanneita 44

maara %

Kyllä ei

1 3

25

75

32 KYLÄSUUNNITELMA

29. Suunnitteletteko tuotantosuunnan ^muutosta tilallanne?

Vastanneita 55

määrä ^%

Uusi tuotantosuunta

Ei 5 100

kyllä

30. Kuinka kauan arvioitte ^jatkavannemaatilanpitoa?

Vastanneita 1212 määrä Alle 5 vuotta

5 10^vuotta Yli 10 vuotta

3 3 6

31.

Vastanneita 1111 määrä Kyllä

ei

8 3 32. Oletteko kiinnostunut

Vastanneita 14

kyllä vuokraamaan lisäpeltoa 1

ostamaan ^lisäpeltoa

ostamaan metsää

6 3 antamaan peltoa vuokralle

myymään metsää myymään peltoa

KULTTUURI JAVAPAA-AIKA

33.Tunnetteko oman kylänne historian ^?

Vastanneita 5

määrä

kyllä ^tunnen 2

en tunne mutta haluaisintuntea 3 en tunne enkä haluakaan^tuntea

*

0

34. Ovatkokylänne vapaa-ajanviettomahdollisuudetriittävän hyvät jamonipuoliset aikuisil- le, nuorille ja lapsille?

Vastanneita 22

Parannusehdotuksia:

Pesäpallokoulu kesäisin, ^“ ei täällä ole kuin ^{kuntomaja “,} seurojentalonkunnostus voisi olla paikallaan, kuntoilumahdollisuudetvajaat jaliikkuminen⁽ lenkkeily)yleensäkinvaarallista autojen seassa

35. Onko kylällä riittävästi sopivia kokoontumistiloja aikuisille, nuorilleja lapsille?

Vastanneita 4⁴

Määrä ^% Mitä puuttuu

Kyllä Ei

2 2

50 50

36.Olisitteko halukas osallistumaanjohonkinharrastustoimintaan omalla kylällä?

Vastanneita 77

määrä ^%

mihin Kyllä

Ei

4 3

58 42

jumppa,maton kudonta, entisöinti, melonta, alueiden hoito/siivous

37.Mitä kansalaisopiston järjestämiä piirejä ja kursseja haluaisittekylälle?

Vastanneita 1212

Atk-ala, markkinointi, kuntopiiri, kudonta 9^);^P:B-M'''

Miksi

kyllä

K]

Aikuisille_Nuorille ^{B*^|}_|FI

W0--jåSM B

UH mrimM q

Lapsille "'■'■.■■""■■'■■"■

>3f§lPlÄ

34 KYLÄSUUNNITELMA

¥

I

38.Oletteko tyytyväinen kylänne yhdistystentoimintaan?

Vastanneita 77

määrä ^%

miksi

71

Kyllä 5

ei ^{2 29}

39. Mitä asioita kylällä olevat yhdistyksetvoisivat^tehdä, edistää tai ^toteuttaa lähivuosina?

Vastanneita ²

Markkinoida kylää oivana asuinpaikkana, ^syntyy kunnalle verotuloja^/ Verso voisiyrittää hankkia seuratalon itselleen, myydäaravan ja sijoittaa myynnistä saadut tulot seurataloon.

Niillärahoilla, yhteiskunnan avustuksellaja talkootyöllä voisi ehkä saada seuratalonkylä- läisten tapaamispaikaksi. Valitettavasti seuratalo ei ole parhaalla mahdollisella paikalla ky- län asukaspainopisteen kannalta ^jatalkooväkikin lienee kylän ikärakenteen takia vähissä

osallistunyhdistysten tilaisuuksiinjahankkeisiin osallistun tilaisuuksien ^jahankkeiden suunnitteluun

osallistun tilaisuuksien jahankkeidenjärjestelyyn jatoteutukseen

41.

Vastanneita 22

määrä ^% Missä tehtävissä

kyllä Ei

1 1

50 50 40. Osallistutteko kylänne yhdistystoimintaan?

Hl

---'■^•* ~k'-fjB•11 ■.-ri&'^~m.^{g- '}*i*ii.*si*i ■

naara ^%

"!^vt^''";":'^|^ ;'i'-V- H H 1 1 ^{■■ ."} H ^■" 1 i:'^^0>^^i'^^^rf:i'-..;ijr0^^l

en osallistu

olen osallistunut^{mutta en} osallistu enää olen yhdistyksen/yhdistyksien jäsen

7 1

f

l

I

70 20 10

#

#

MUUTA

42. Luetelkaa 3 tärkeintä asiaa, joihintoivoisittemuutosta kylällänne.

Vastanneita 33

Talkoohengen lisääminen

43. Missä asioissakylän asukkaiden välistäyhteistyötä tulisi lisätä?

Vastanneita 4

Yhteistoimintakylän kehittämiseksi, talkoohengen lisääminen

44. Mitä ovat mielestänne suurimmat esteet, jotkavaikeuttavat kyläläisten yhteistyötä?

Vastanneita 1515

maara %

luottamuksen puute

kateus ^{6 22}

ei tunneta toisia tarpeeksi ^hyvin 15 ⁵⁶

vanhat riidat 4 15

ei ole^yhteisiä tarpeita 4 15

45. Jäikökyselyssä mielestännekysymättä jokin asia, jollaon merkitystä kylän ja kyläläis- ten tulevaisuutta suunniteltaessa? Mikä?

Vastanneita ⁶

Miten täällä voisi elää eli saisi rahaa ^/Tiet ovat pilkkoneet Hirvihaarankylän. Toisaalta ^ne yhdistävät eri suunnistakirkonkylään. Hirvihaaralaisiayhdistäviä tekijöitä ovat^{vain koulu ja} Verso. ^Se, että ^kylä on pilkkoutunut, ei suinkaan ^merkitse, että Hirvihaara ei olisi hyvä kylä

asua. Kylänosittain pienemmillä ^{alueillayhteistyö} on hyvää, esim. yksityistiehoitokunnat.

Talviasuttavia autiotaloja on alkanutkertyä liian paljon.^/ Huom!Kylä on muutakin kuin vain ydinkeskusta. ^/Kiitos, ettäkysely on^tehty. Tätäon kaivattu vuosikymmeniä. Oltuamme

muuallavuosikymmeniä^tuntuu hienolta, että asioita pohditaan näin kokonaisvaltaisesti^ky- lätasolla. Saisimme vain kyläläisemme vastaustasolta osallistumistasolle.^{/ Ihanaa,} kun jotkut jaksavatolla aktiivisiakylämme kehittäjiä. Kiitos teille kaikille.

36 KYLÄSUUNNITELMA

f

»

LIITE²

LIITE

§

e

HIRVIHAARASSA TOIMIVIEN YRITYSTEN LUETTELO:

Tiedoton saatu Mäntsälän kunnan yritysrekisteristä. ^Siinä ei ole mainittu maatalousyrittä- jiä, jotenmaanviljelystiloja ei ole tässäkään luettelossa mainittu.^Yritykset on esitettytoimi- aloittain samassa järjestyksessä ^kuin em. yritysluettelossa;

Maa-,riista- jametsätalous

-MaatalousyhtymäKoivistoinen ⁽ Mansikkatalo^Myllyrinne), os: Hirvihaarantie^272, 04680 Hirvihaara,

-Ramsicraft Oy ( hevospalvelut) ^, os: Vanha Soukkiontie ^754, 04680 Hirvihaara.

Metsätalous-jasiihenliittyvät ^palvelut

Linme-Timber ^{Oy (} metsäkoneurakointi), os: Hirvihaarantie ^135, 04680 Hirvihaara Pietilä, Rauno Päiviö ⁽ metsäkoneurakoitsija ^, os: Hirvihaarantie 260 _, 04680 Hirvihaara Muurakennuspuusepäntuotteiden valmistus

-Hirsisorvaamo^Seppälä Jari Tmi. ⁽ hirsikehikoiden valmistus), os: Vanha Soukkiontie 564, 04680 Hirvihaara

Muu kuin rautametallien valu

Erikoisvalu H Laakso Oy ⁽ erikoisvalut), os: Kartanonlenkki ^51, 04680 Hirvihaara

Metallien mekaaninen^työstö

- Turomex ^Oy-omistaja Pekka Laine ⁽ alihankintakoneistukset), os: Eskolantie, 04680 Hirvihaara

Jaka-MetalliKy, Helsingintie

Maataloustraktorien ^{valmistus jahuolto}

-Lahti, Pertti Ilari ⁽ maatalous-ja pienkonehuolto, vapaa-ajan koneiden korjaus, rautara- kennetyöt). Os: Invalidikyläntie 8, 04680 Hirvihaara

Kiinteistö-, vuokraus-jatutkimuspalvelut, liike-elämän palvelut

- Harri Sirola ^{Ky (} viestintäpalvelut, piirustukset ja kaaviot, valokuvaus, filmien kehittämi- nen yms., konsultointi- jaopetuspalvelut ym.)

Muiden sähkölaitteiden valmistus

38 KYLÄSUUNNITELMA

*

*

-Leveltec Oy ( pikapuhelinjärjestelmät,kotipuhelimet, elektroniikan alihankintatyöt) Os: Hirvihaarantie^368, 04680 Hirvihaara

Huonekalujenkunnostus

-Anttila, Erkki Juha ⁽ huonekalujenentisöinti ja verhous, helojen jahuonekalujenverhoi- luun käytettävientarvikkeiden myynti, koulutus^). Os: Rotintie ^3, 04680 Hirvihaara Rakentaminen

Rakennus ^{Olympia Oy} (rakennusurakointi, laskutustyöt), os: Eerakkalantie, 04680 Hirvihaara

-Mestari ^& Sälli Ky (rakennusvalvontatoiminnot ja rakennuttajapalvelut sekä niihin liittyvät tehtävät), os: Kartanonlenkki ^, 04680 Hirvihaara

Raivaus, purku ja pohjarakentaminen

-Ahde, Juhani Pellervo ⁽ maa-ja pohjarakentaminen ), os: Vanha Soukkiontie ^549, 04680 Hirvihaara

-Pyykkö, Antti Juhani ( maanrakennustyöt ), os: Eerakkalantie ^12, 04680 Hirvihaara -Sukula, Markku Tapani ⁽ maa-ja pohjarakentaminen ), os; Vanha Soukkiontie ^906, 04680

Hirvihaara

Sähkö-jaLvi-asennukset

-LVI-Vesalainen Oy, (LVI-asennus, -vähittäismyynti, -huoltoja -suunnittelu Maisalantie ^14, 04600 Mäntsälä

-Mendolin, Kai Antti Kalervo ( lämpö-ja vesiasennus, ilmastointityöt) , os: Invalidikyläntie 7, 04680 Hirvihaara

Mäntsälän LVI-asennus ^{Oy (} LVI-alan työt ja tarvikkeet), os: Invalidikyläntie 18 04680 Hirvihaara

Moottoriajoneuvojen huoltoja korjaus

-HirvihaaranAutokorjaamoEero Alanko( autojen jakoneiden korjaus ^), os: Kyynäröntie, 04680 Hirvihaara

Autokorjaamo Heikki Ronni, Tm:i, os: Helsingintie Salpausselän Kuljetus Äikäs Oy .Vanha Soukkiontie

e

(0

Tori-ja markkinakauppa

-Eronen, Leena Inkeri (teknokemian ^{tuotteet), os:} Hirvikorventie ^145, 04680 Hirvihaara Hotellit, joissaon ravintola

-Peumastep Oy. Hirvihaaran kartano⁽ hotellija anniskeluravintola, majoitus-, ravitsemis-, kokous-ja juhlapalvelu ^), os:Kartanonlenkki ^56, 04680 Hirvihaara

Liikenteenharjoittajat

-Sukulan Linja Oy ⁽ linja-autoliikenne, tilausajoiiikenne, matkatoimisto^), os: Riihenmäen- tie ^6, 04600 Mäntsälä

-Aalto, Martti Jalmari (taksiliikenne ^{) ,} os: Hirvihaarantie^553, 04680 Hirvihaara -Ekberg, Aarno ⁽ betoniauto^), os: Keskikaari ^12, 04680 Hirvihaara

-KuljetusAntero JuntunenKy ⁽puutavara-autoilija ^), os: Helsingintie 260, 04600 Mäntsälä

Muut lääkäripalvelut

-Sukula, Pirkko Inkeri ⁽ eläinlääkintä), os: Vanha Soukkiontie ^906, 04680 Hirvihaara Ramsicraft ^{Oy (} hevossiittola, hevostarvikkeiden maahantuonti^{ja myynti)} , os:

Vanha Soukkiontie ^754, 04680 Hirvihaara

Muut palvelut

-Leppäranta, Päivi Maria Hannele ^{( parturi-ja}kampaamotyöt), ^os; Hirvihaarantie^213, 04680 Hirvihaara

_KA^- Myynti Oy ⁽ sijoitus-, kehitys- jarahoitustoiminnat -ym toiminnat^- erittäin^laajatoi- menkuva ^), os: 04680 Hirvihaara

-Anttila, Aulikki, T:mi ⁽ yksityinen elinkeinonharjoittaja ^), os:Rotintie ^3, 04680 Hirvihaara -Syvälä, ^Heikki, Tmi ⁽ saniteettitilojenkalusteidenasennus ^jahuolto ), os: Kyynäröntie 237, 04680 Hirvihaara

-Kuuhirvi-Ohjelmatuotanto ⁽ kaikenlaisten ohjelmien ^tuotanto, esim. tietokone-, video-, musiikki-, radio-ja televisio-ohjelmien tuottaminenym.), os:Kuntomajantie 52, 04680 Hirvihaara

-TurusetKy ⁽ arvopaperikauppa, kiinteistöjen, asunto-jakiinteistöosakkeiden^omistus,

KYLÄSUUNNITELMA 40

vuokraus jakauppa, sijoitustoimintaym.), os: VanhaSoukkiontie, 04680 Hirvihaara

- Lahjapysäkki, Helsingintie

- HuoltoasemaTuuliruusu, Moottoritie

f

*

LIITE 4