Arolan ja Jokelanseudun kyläsuunnitelma 1999 · DIGI

JCytäsuunnitebna

tddd

2 KYLÄSUUNNITELMA

Sisällysluettelo

Kylän historiaa 2

Palvelut 6

Ympäristö 9

Elinkeinotoiminta 12

Kulttuuri ja vapaa-aika 13

Yhteenveto 21

Liitteet I ja II

Työryhmä

Kari Aunola,RitvaAunola, JaanaHietanoro, Tuija^{Kosonen, Kirsi} Kostamo, Riitta Lehtiran- ta,Kirsti ^{Manninen,Lisbet} Muurinen, Eija Mykkänen, Veijo Peltola,

LeenaRantanen, Antti Vihla

Kuvitus

JaanaPenttinen, TiinaPenttinen, Ilona Kosor

•

•

#

Kylän historiaa

Arola-Jokelanseutu ja sen asukkaat

Se alue eteläisessäMäntsälässä, jossaArola-Jokelanseutu sijaitsee^molemminpuolin Ohkolan Kera- vanjärveltäSuomenlahteenlaskevaaOhkolanjokea, ^{oli ennen vuotta 1794}pelkkää Ohkolan kylän yhteismaata. Alueen läpi kulki ohkolalaisten vanha kirkkotieSipooseen.^Aina 1830-luvullesaakka Ohkola nimittäin kuului Sipooneikä Mäntsälän seurakuntaan. Ohkolalaiset käyttivätyhteismaataan paitsi läpikulkualueenamyös metsästykseen ja hyödynsivät jonkinverran sen metsiä jaluonnonniit- tyjä, ^{muttavakituista asutusta}ei täällä ollut. Kruunun kannalta näin suuri vajaakäytössäoleva alue olihyödytön jasiksi^sekiirehtikin 1700-luvun lopullatoteutetussa isojaossamuodostamaanyhteis-

maastauudistiloja: ^Ohkolankyläntilaksi nro 22tuli JOKELA, jossaolimaata runsaat 70hehtaaria, ja joentoiselle puolelle perustettiinAROLA, jossa^{maataoli aluksi}n. 160 ha. Myöhemminseuraa- valla vuosisadalla sai Jokela lisämaitaympäröivistätiloista.

Näinsuuret ja^kokonaan peltoavaillaolevatuudistilat eivätkiinnostaneet ^Ohkolantalonpoikia. Niin- päuudistilojaostelivat^lähinnäympäristönkartanonisännät omien kartanoidensa ulkotiloiksi.Arola myytiin ensin Nummisten Ylikartanon Nordenskiöldeille jaheitä se siirtyi samaan sukuun kuuluval- le HeddaNordenskiöldille, jokaoli kuuluisantutkimusmatkailijan^A.E. Nordenskiöldin^naimaton täti. Jokelamyytiin Kellokosken ruukinkartanon sivutilaksijasitä hoitivat aluksi vuokraviljelijät.

Myöhemminpeltoalan kasvaessa Jokelan maille syntyikuusi torppaa, jotkamaksoivat taksvärkkinsä elitilanvuokransa^tekemällä pajahiiliäKellokosken ruukin tarpeisiin.

Vanhat torpat

Ensimmäiset tiedotJokelanseudun torpista ^ovat 1830-luvulta.Vuonna 1832 oli Jokelan maillerai-

vattu peltoa jo 10.53 ha. Suurin peltoaukio oli nykyisen Halkiantien varrella lähellä Pornaisten rajaa.

Sen laidoilla olivat vanhoistatorpista ^mm.NYKULLA, joka sijaitsiKatariinan kirkkotien varressa ts. nykyisen Mäenpääntien itäpäässäWulffienAholan eli Uusikummun paikalla. ^AivanPornaisten ^ja Sipoon rajan ^tuntumassaoli torppanimeltäJOHANNESBERG, jokasittemminsai nimekseen Kell- forsin torppasamannimisenrajalaskuojan ^mukaan. Peltoaukionlänsilaidallamelko lähellä^nykyistä

Jokelan kartanoa oli KARLSBERGin ^torppa, jokahävitettiin 1800-luvunlopulla, kun Jokelasta ryh- dyttiin ^tekemäänkartanotyyppistä^suurtilaa.

Toinen ^hiukanpienempi peltoaukea oli^raivattu joenitäpuolellePirkkalan kallioista lounaaseen. Sen eteläisellä laidalla olitorppa nimeltäILOMÄKI, jonkaasukkaatjoutuivatvuonna 1835käräjillevii- nanmyynnistä jamustalaistenmajoittamisesta.Peltoaukeantoisessa laidassa Jussilanmäen kupeessa lähellänykyisiä Ojasen jaJokisentaloja sijaitsiJUSSILANtorppa. Tämäkin torppa hävisiasukkai- neenkirkonkirjoista ^1800-luvunlopulla.

Jussilanmäenpohjoispuolella^lähellälaskuojan ja OhkolanjoenyhtymäkohtaaoliANDERSHOVIN torppanykyisten^Paula Uusi-Uiton joenpuoleisten peltosarkojenliepeillä. Kun Suomessa vuosina

4 KYLÄSUUNNITELMA

9

•

1867^- 1868 koettiin suuri nälkävuosikulkutauteineen,Andershovi jäiautioksijaseuraavalla vuosi- kymmenellä^{sen maat}yhdistettiin Jokelaan. Kaikkein ^suurin Jokelanseudun torpista oli nykyisen Mäenpään paikalla sijainnutKATRINEBERGLUND eliKatriinan ^torppa. Sen ensimmäinen isäntä Tuomas Matinpoika tuli Nummisten Alikartanon Mikkolan torpasta vuonna 1830.Tilallaoli siitä pitäen jatkuvasti vuosikymmenestä^toiseen 5^- 6 renkiä. Kun Mäenpään pelloilla ^yhävielä voi näh-

dävanhojen puuhiilimiilujen pohjia, ^{on selvää,}että suurtarenkijoukkoa ^tarvittiinnimenomaanhiil- lytettävienpuiden kaatoon, miilujenrakentamiseen japolttamiseen ja^hiilienkuljettamiseen^Kello- kosken ruukille.

Asukkaiden jatorppien myötäkylään syntyi myöskinttupolkujen jakärryteiden verkosto. 1800- luvunpuolivälissä paras tieyhteys oli edelleen vanha kirkkotie Ohkolasta Sipooseen, ^{muttakun Oh-} kola olivuonna 1837liitetty^Mäntsälän seurakuntaan, tämäyhteysrappeutui vähitellen.^Sen sijaan torpanväetkulkivat paljonKellokosken jaPornaisten suuntaan,jotennämäreitit alkoivatajanmit- taan vahvistua oikeiksitieyhteyksiksi.Vielä 1930-luvullane olivat kuitenkinyhäkiemurteleviaso- rakujia, jotka^varsinkinkevätpuolella rospuuton aikaan olivat lähes ajokelvottomia.Tienpitoon vel- voitetut talotajoivatnimittäin keväisin hankikeleillä lakisääteiset sorakuormansa omallanimellään merkityn tietolpan kohdalle ja^kaatoivat sen siihen lumen sulamistaodottamaan. ^Siinäsitten^kulke- vaiset saivat hevosineenpujotella^sinnetännesiroteltujen soraläjienvälistä kohti määränpäätä.

Jokelan kartano

1800-luvunlopulla Kellokosken^kartano ryhtyi aktiivisemminviljelemäänulkotilaansajaperusti tänne lopultasuurtilan, jokasai nimekseen JOKELAN KARTANO. Kylällä tosin kerrotaan perimä-

tietona, ettäKellokoskenruukinpatruuna ei tahtonut saada tytärtään naitetuksi ja joutuisiksi perus- tamaan tälle oman kartanon myötäjäisiksi. Joka tapauksessa suurtilan muodostamiseksi lakkautet- tiin joukko Jokelaa lähimpänä ^oleviavanhojatorppia, kun niiden asukkaatkuolivat^tai muuttivat muualle. Näiden torppien viljelysmaat yhdistettiinkartanon pelloiksi jalaitumiksi.

Vuonna 1890 rakennettiin Jokelaankartanotyylinen päärakennus jaseuraavallavuosikymmenellä syntyi sen liepeille oikeakartanokylä: iso kivinavettanykyiselle Oravan tontille jasen yläpuolelle rinteeseen talli, renkituvat, pakarit ja meijeri.^Kartanonkarjaa janiiden heiniä^{varten tarvittiin}isot ladot-joista yksi on Maaseutuseuran iltamalato.^Kartanon viljapuitiin kuuluisassa^Jokelanriihessä nykyisen Viestivakan kohdalle. Kartanon ympärilleperustettiin puistojapuutarha ja Kellokosken suuntaanjohtavan^tienvarteen istutettiinkoivukuja. Sen viimeiset jättiläiskoivutTVL kaatoi 1980- luvulla tienparannuksen yhteydessä ^monienkyläläisten haikeudeksi.

Lupaavasta alustahuolimatta^Jokelankartanostaei tullut taloudellisesti kovin kannattavaayritystä.

Kellokosken^Dahlit myivättilan vuosisadan alussaLoringille. Häneltä tilajoutui jomuutamassa

vuodessa turkulaiselleAgraaripankille, jokaryhtyi lohkomaan kartanon maista pientiloja. ^Seuraa- viaomistajia^olivatItälä,Rantanen ja Kokkonen, jotkajatkoivat 1920-luvun alussakartanon mai- den lohkomista pientiloiksi. Kokkosen jälkeentila kuului jonkinaikaaNissiselle,kunnes se vuonna

1927joutuipakkohuutokauppaan jauusiksi omistajiksitulivat tuomariEero Jägerroos ja^hänen Astrid-vaimonsa. Kun Jägerroos välirauhan aikaankesällä 1940 halusi myydä kartanon, sille löytyi

tunnettuostaja. Kirjailija ja varakas liikenainen HellaWuolijoki oli nimittäin viettänyt Talvisodan kaukana litissäMarlebäckin^kartanossa jatahtoi nyt vaihtaa ison kartanon pienempäänja lähemmäs Helsinkiä.

Hella-rouvan myötä kartanoon muuttivat^sotaapakoon myös hänen^tyttärensäVappujavävynsä Sa- kari Tuomioja, ^tuleva suurlähettiläsjaministeri, jokavuoden 1956 presidentinvaaleissa oli^Kekko- senvastaehdokkaana. TuomiojienlapsetTuuli jaErkki tarvitsivat vielälastenhoitajaa. ^Jatkosodan sytyttyäsolutti^EtsiväKeskuspoliisi neuvostoyhteyksistään^tunnetunkartanonrouvan lastenhoitaj- aksi^omanagenttinsa, jokalopultapaljastiHellaWuolijoenpiilotelleen luonaan desanttina toimivaa Kerttu Nuortevaa. Jokelan kartanon emäntäjoutuimaanpetoksesta vankilaan ja häntä uhattiin jo kuolemantuomiollakin, mutta sodanpäättyminenpalautti Hellan jälleen yhteiskunnan huipulle.

Sodan jälkeen Hella Wuolijoesta tuli muutamiksi vuosiksi Yleisradion pääjohtaja ja vuosina 1946^- 1948hän toimi myöskansanedustajana. Värikäs Hellan aikapäättyiYleisradiossavuonna 1949 ns.

Lex Jahvettiin.^Kartanossa vaihtui^{omistaja vuonna 1954,kun HellaWuolijoen}perikunta myi^karta- non jasen pihapiirin kemiläiselle tekstiilikaupan veteraanille,kauppaneuvos AkseliAntikaiselle, jokatarmokkaasti osallistui seuraavina vuosikymmeninäsekäPienviljelijäyhdistyksen^kerhotalo- hankkeisiin^ettäurheiluseuraAjonperustamiseen.

Pien- ja

pirttiviljelijät

Nykyinen Jokelanseutusyntyi 1910-ja1920-luvuillakartanotalouden alamäen aikaan jasen seu- rauksena. Vieläkin muodostavat asutuksenperusrungon ne pienviljelystilat, jotka 1910-luvulla^oli

myytyjävuonna 1918 virallisesti lohkottu Jokelankartanosta. Osa näistätiloista olivanhoja 1800- luvuntorppia, osa uusiatiloja:^Kaukola, Kuusisto, Mäkelä, Vuorela, Alho, Harjula, Mäenpää, Leh-

musto,Uusikumpu jaKellokoski eli Källfors. Myös Ohkolanjoenlänsipuolelle Arolan kulmalle

ksyntyi samoina vuosina valtava pienviljelysasutus,kun Kellokosken kartanon maista lohkottiin 140 pientilaa.

Seuraavalla vuosikymmenelläpienviljelystilojenitsenäiseksilunastamistakoskevanLEX KALLI- ON tultua voimaan lohkottiin Jokelan kartanonmaista vielä uusi ^{erä 10-20}hehtaarin ^suuruisia pientiloja. Näin syntyivät mm.Varpula jane tilat, joille^Penttisen veljekset asettuivat. Myös Jokiset, jotkaostivat^entisen Jussilan^{torpan maita} ja^asuivat ensimmäisen kesän omaa taloarakentaessaan kartanon suuressa ladossa(Jokisen ladossa), saivat oman tilansa näidenkauppojenyhteydessä.

Uusientilojen ^myötäkylään ^muutti lyhyessä ajassakoko joukkouusia sukuja. Jostakinsyystä van- hat torpparisuvut eivät edes 1910-luvulla olleeterityisen innostuneita lunastamaan torppia itselleen.

Helsinki mahdollisuuksineen oli liian lähellä.Leipä lähti helpommin muista töistä. Sen sijaanesi- merkiksi etelähämäläisen^Tammelanpitäjän kivisiltä torpanmailta suuntautuiJokelanseudulle oikea kansainvaellus.^Ensin saapui Kalle ^{Peltolavuonna} 1917 Tuusulan kautta. Hiukan ^myöhemmin muutti KuusistoonKalle Peltolan veli Kustaa Peltola perheineen.Myöskaupunkipaikoista tultiin perheenkasvaessa maaseudun rauhaan. Niinpä 1910-luvun lopullahelsinkiläinenajuriArthur Wulff

muutti vaimonsajalastensa kanssa Jokelanseudulleentisen Nykullan_torpan paikalle Uusikumpuun eliAholaan. Kokkoselta ostivat^myös tilansa^{Einari ja}Alina Lahti vuonna 1924. Lehtirannatmuutti-

KYLÄSUUNNITELMA 6

•

•

vatpaikkakunnalle vuonna 1927,kun Alarik Lehtiranta tuli Jägerroosille^kartanonpehtooriksi. Pel- toset taas muuttivat entiseen Eskelisen paikkaanvuonna 1932Riihimäen suunnalta.

Suvutkasvoivatavioliittojen^myötä.Lapsia oli Jokelanseudulla^1920-luvunalkupuolella jooman koulun taipeeksi. Taistelu^omastakoulusta olikin se ensimmäinenvoimainponnistus, joka^yhdisti eri puolilta saapuneet uudet javanhat asukkaat. Kouluhankeen puuhamiehenäoli Jokelanseudulla var-

sinkinKalle Peltola. Asiaa jouduttioppivelvollisuuslaki, jokamääräsi, ^etteikoulumatka saanutolla viittä kilometriäpidempi, javelvoittikunnan rakentamaan koulutalot kaikkiinkyliin. Väliaikainen koulunpito päästiinkin Arolan jaJokelanseudullaalkamaan jovuonna 1921 Ahokalliontalossa,_mut- takoulutalon paikasta syntyipitkäaikainen kiista. Jokelanseudun uudet asukkaat toivoivattietysti koulua ^sinne, missä pääosalapsistakin oli eli joenitäpuolelle.Asian kuitenkin ratkaisi entisen Aro- lan ^tilan maat ostanutmaanviljelijä^Boman (Asuja), joka lahjoittikunnalle^koulun paikaksi entisen Arolan tilan päärakennuksen tontin. Uusi koulurakennus valmistui^vuonna 1924 jakoulusai van- han kantatilan muistoksi nimen AROLANKOULU.

OPPILASENNUSTEET/AROLAN^KOULU

Lähde: Mäntsälän kunta^/koulutoimi

•

•

Palvelut

KAUPAT

Omaakyläkauppaaei ^{ole, lähimmät}kaupat Haarajoen kyläkauppa, Kellokosken kaupat, Ohkolan kyläkauppa, Metsäkylänkauppa. Myymäläauto jajäätelöauto^kulkevatalueella.

KIOSKI

Eteläisen pikatien jaLinjatien risteyksessä sijaitsee^Lahden kioski, jossa myydään karamelleja, lim- saa, lehtiä ja^muutapientä. Kioski on olluttoiminnassajoyli 30^vuotta jase tunnetaanjättiläisko- koisesta katolla seisovastajaffapullosta.

POSTI

Omaapostia ei ole. Postipalvelut osalla asukkaista Järvenpäässä, osallaKellokoskella. Postilaatikko keskeiseltä paikalta^kioskiltapoistettiin hiljattain. Jokelanseudunpuolellapostilaatikko sijaitsee Halkian-jaPaippistentien risteyksessä.

KOULU

Arolan peruskoulu, 1-6luokat,kolme opettajaa, oppilasmäärä tänä vuonna 65,ks. ennuste.Yläas- teet Mäntsälässä ja Kellokoskella, samoinlukiot. Monetkäyvät ^lukion Järvenpäässätaierityisluki- on Helsingissä.

Arolan koululla toimiiiltapäiväkerho 1-2 luokkalaisillepäivittäin klo 16 saakka. Pajakoulutoiminta loppui syksyllä-99 tuntikehyksen pienentämisen vuoksi.

Koulutaksikyyti yli 5 km:n päässä asuvilleoppilaille.Taksikyyditsee myös lähempänäasuviaoppi-

laita, mikäli ^{tilaa on.}

Kouluavustaja ^on palkattu lukuvuodeksi 1999-2000

8 KYLÄSUUNNITELMA

•

#

PÄIVÄHOITO

Alueella ei ole omaapäiväkotia. Hyökännummella sijaitsee lähin, ^Saviahonpäiväkoti. Saviaho aloittialkuvuodesta-99, jaon jo täynnä.

Kunnallisia perhepäivähoitajiaon kolme, yksityisiä yksi.

ESIKOULU

Seurakunnan päiväkerhossa saaesikouluopetustakaksi tuntia viikossa.

TERVEYSPALVELUT

TerveyskeskusMäntsälän keskustassa.Koulullakäysäännöllisestikouluterveydenhoitaja.

Lähiseutujen yksityisiälääkäriasemiakäytetään paljon.

VANHUSTEN HOITO

Kotipalvelulla on alueella viisi asiakasta. Mäntsälässä toimii palvelukeskus Päivölä sekä kaksi ^van- hustentaloa, vanhainkoti ja^kolme pienasumisyksikköä. Myös Mallusjoen lepokoti ^onkäytettävissä.

Kunta järjestää kerran kuussa virkistystoimintaavanhuksille virikeiltapäivän merkeissä.

Yksityisten ylläpitämäPalvelurinki tulee tarvittaessa^apuunkorvauksetta.

lULKINENLIIKENNE

VälilläHelsinki-Mäntsälä^kulkee useitalinja-autojapäivässä. Osa vuoroista on siirtynytmoottori- tielle sen valmistuttua. Nummistenkautta kulkeekouluvuorojen ^{lisäksi muutama}vakiovuoro^päi- vässä. Viikonloppuisin vuorojaon huomattavasti vähemmän.

Järvenpään paikallisliikenne kulkee Lahden kioskilta Järvenpäänrautatieasemalle n. tunnin välein arkisin.

Tilaustaksi Sampo tilattavissa Järvenpään-Kellokosken puoleisille pysäkeille (Linjatie).

PALO- JA PELASTUSTOIMINTA

Keravan aluehälytyskeskus, puhelinnumero 112.Poliisin hätänumero 10022.

MUUT^PALVELUT Ks. elinkeino-osio.

KIRJASTOAUTO

Ks. kulttuuri-javapaa-aika -osio.

SEURAKUNTA

Lasten päiväkerho toimii kerhotalolla kaksi kertaa viikossa.

Diakonia- ja lähetyspiirit.

•

•

Toiveet ^{- kooste} kyselyn tuloksista

KAUPAT

Kyläkauppaa toivotaan, samoin elintarvikekioskiaveikkaus-jalottopalveluineen sekä baaria. Kios- kia toivotaan myös Arolan toiselle laidalle.

POSTI

Postipankin palvelut halutaan takaisinKellokoskelle, Arolan-Jokelanseudulle asiamiesposti jaauto- maattinen pakettien kanto kotiin. Lähtevänpostin laatikko vaaditaan takaisin kioskille.

KOULU

Kyläkoulu on asukkaille^erittäin tärkeä, hyvätasoinen ja hyvämyöskokoontumispaikkana. Enem- mistön mielestä vaikutusmahdollisuudet koulun toimintaan ovatriittävät,kuitenkin myös enemmän vuorovaikutusta toivotaan. Opetuksessa^toivotaan luovempaa otetta.

PÄIVÄHOITO

Päivähoitopalvelutovatriittämättömät. Päivähoitopaikka osoitetaan usein aivan viimetipassa. Tule- valle lakisääteiselle esikoulutoiminnalle ei ole osoitettutiloja.

TERVEYSPALVELUT

Terveyspalvelujentodetaan olevan liian kaukanaja hajallaan.^Toivotaanlääkärikäyntienostopalve- lumahdollisuuttalähikunnista.Terveyskeskuslääkärien jahoitohenkilökunnan ammattitaitoa toivo-

taankorkeammaksi. Muita toiveitaovat lastenneuvolantoimipiste, hammashoitola, laboratoriopal- veluja jaapteekki.

VANHUSTEN HOITO

Kodinhoitajia ^olisilisättävä, kotisairaanhoitopalvelujakaivataan. Vanhuksille toivotaan myös virik- keellistätoimintaa kutenkuntopiiriä jaturinatupaa.

JULKINENLIIKENNE

Linja-auto yhteydetMäntsälä-Helsinki liianharvat, Mäntsälästä ei pääse takaisin klo 17.30jälkeen!

Ilta-javiikonloppuliikenne huonoa. Sampo-kutsutaksijärjestelmän laajentaminenMäntsälänkin puolelle. Seutumatkalippu työmatkaliikenteeseen.

PALO- JA PELASTUSLAITOS Puolueetonta korttelipoliisia toivotaan.

MUUT PALVELUT

Muitatoivottuja palveluja^ovathuoltoasema, pankkiautomaatti, kirpputori, suoramyyntitila,maksul- linenpalveluryhmä,tilapäisetlastenhoitajat, siivousapua, koiraharrastusta, kirjasto, pankki, kunnal- listekniikka,kunnollisetliikenneyhteydet, lastentarha, huoltoasema,kotiin tilattavaparturi-kampaa- ja, taksi, autokorjaamo, yhdysmiespalvelu, harrastustilat.

KYLÄSUUNNITELMA 10

•

•

Tavoitteet

Arolan koulun alakenttä^kuntoon, nurmikko heinäpellon ^tilalle.

Kävelytiet Halkiantielle, Linjatielle ^jaArolankylätielle.

Postilaatikko takaisin^kioskille.

Monitoimitalo olisiratkaisu ^moneen; tilat esikoululle,päivähoidolle, koulun mahdolliselle^laajen- nukselle, vanhustenhoidolle, kotipalvelun keskukselle.^Paikkavoisi löytyä nykyisenkoulun tontilta.

Kylälle keskus/ydin/napa, ^nytkaikki mitäon, on levällään, ja paljon palvelujapuuttuu.

Nykytilanteen kartoitus

IKÄJAKAUMA(31.12.1995) Kokoväestö 538

0-14-vuotiaat ¹²⁵ 15-74-vuotiaat ³⁸⁸ Yli 74 ^{-vuotiaat 25}

Ikäjakauma

f-

Ä

^{DO-14 -vuotiaat}

( m ■l5-74 ^-vuotiaat

V

/ QY^{li 74} -vuotiaat

vuotiaat

Lähde: Tilastokeskus

•

9

Asuntokuntia kaikenkaikkiaan ^190.

Yksinasuvia^jayli65 vuotiaita 18.Perheitä ^{on 153}kpl, joistalapsiperheitä 80.

Asuinrakennuksia alueella^on yhteensä ²⁰¹ kpl, joistapientaloja191 kpl.

KUNNALLISTEKNIIKKA

Talousveden saanninparantamiseksi perustettiin ^v. 1996 VesiosuuskuntaSuoni, jokahallinnoi vesi- johtoverkostoatällä hetkelläyli sadalle taloudelle^kylän alueella.Veden toimittaa Mäntsälän kunta.

Kunnallista viemäröintiä^ei alueella^ole.

Jätteenkäsittelytapahtuukeskitetysti Kiertokapulan jätelaitoksella Hyvinkäällä.Koululla^roskotti, johonvoi jättää jätepaperin,paristot jalasitavaran. Kerhotalolla jätepaperinkeräysastia.

TIESTÖ

Toimivia^tiekuntia Sarinkankaan ^tiekunta, Mäenpään tiekunta, Jyvälänkulman^tiekuntajaDeccatien tiekunta.

Kyläalueen ^halkikulkee ^Eteläinenpikatie (kantatie 140, joka^{onvanha4-tie)} ja^valtatie E75 Helsin- gistä^Lahteen moottoritienä.

Jokelanseudun^halkikulkee HalkiantieEteläiseltäpikatieltä Pornaisten^Halkiaan. Halkiantieltä^haa-

rautuu NummisiinjohtavaNummistentie.Kylä rajautuu eteläosastaanLinjatiehen, joka johtaa^Ete- läiseltä pikatieltä Kellokoskelle. Arolan^kyläalueen halkikulkee osin päällystämätönArolankylätie

Valaistujatieosuuksia:^Arolan kylätie ^{n. 2 km osuus} Linjatieltä 2kmkoulun ohi ^{Ohkolansuuntaan,} Linjatie,Halkiantie ^1,3km Haarajoelta, Nummistentie ^1,1km, Mäenpääntie0,4 km,Eteläinen pika- tie0,2km Haarajoella.

Kevyenliikenteen ^väylän. 0,6km EteläiselläpikatielläHaarajoelta^{Mäntsälän suuntaan.}

Meluestemoottoritiellä Nummentienkohdalla. Lahden oikoradan^{varaus sijoittuu}moottoritien^vä- littömään tuntumaantien länsipuolelle.

LUONTO

Ohkolanjokilaakso, jotamoottoritie^{halkoo, on osa}Natura-aluetta.Kylää halkovanOhkolanjoen ongelmanaon vedenpinnan voimakas vaihtelujauoman ajoittainen vedenvähyys, jolloinuoma sy- veneejapenkereet syöpyvät.

Pohjavesialue^on Pukinkallionmetsäalueella.Kylämaisemaareunustavatkorkeat näköalakalliot.

NäistäLaivakallioon tosin menettänyt arvoaan luonnonnähtävyytenämoottoritienrakentamisen takia. Jokelanseudun puolella kohoavalta Pirkkalankalliolta^{avautuvat näkymät}viidenkunnan alu- eelle.Peltomaisemat ^antavatkylälle maaseutumaisuuden. Riista-aita^reunustaamoottoritietä.

KYLÄSUUNNITELMA 12

f

Kyselyn tuloksia ASUTUS

Kiinnostusta muuttaakylän alueelle^{asumaan on olemassa, muttatonttien} myyntihalukkuuttaon niukalti. Tonttien myyntihalukkuutta yritystoimintaa^varten on myös vähän.

Nykyisistä asukkaista lähes kaikki ilmoittavathalukkuutensaasua jatkossakin kylällä.

LUONTO

Jokelan kartanon puistoalue ^nähdään merkittävänä luontoalueena. Samoin^myösPirkkalan jaPukin-

Qj

kallion alueet. Joenvedenpinnan nostonähdään tärkeänä. Joenvirkistyskäyttöävoitaisiin^hyödyntää mm. melontareittinäjauimapaikkana. Peltojen säilyttäminenvapaana rakentamiseltatakaa nykyi- sen kylälle tyypillisenkauniin maiseman.

TALOUSVESI

Halukkuuttavesijohtoverkostoon (Vesiosuuskunta^Suoni)liittymiseenon.

Syinälähinnä veden riittämättömyys jaheikko laatu. Suurin ^osatalouksista ilmoittaa kuitenkin ^ve- den olevan vähintääntyydyttävää. Usealla taloudella^on porakaivo.

TIEVERKOSTO

Tieverkostonparannuksina toivotaanmm. kevyenliikenteen väyliä jatievalaistusta lisääLinjatielle, Halkiantielle, NummistentiellejaArolankylätielle. Samoin toivotaanArolankylätienloppuun asti päällystämistä ja⁶⁰km/h-nopeusrajoitusta NummistentiellejaHalkiantielle.^Jyväläntietoivotaan kunnan hoitoon.Karjasilta Ohkolanjoen yli urheilukentänkohdalta toivotaanrakennettavaksi uudel- leen.

•

9

Elinkeinotoiminta

Kyselyn tuloksia

Vastanneista noinpuolet olisivat halukkaitatyöskentelemään^omallakylällä. Halukkuuttapienyrittä- jäksi ryhtymiseenkin löytyi.Aloina mainittiinkäsityöt, puutarhatuotteet, autonkorjausala,^hevostalo- us,entisöinti, myyntityö, elektroniikka, suunnittelutyö,kirjanpito-ja muuttoimistoalantyöt, kotilei- pomo.

Kotona jakylällä hankittuihin lisäansioihin^{johtavaakoulutusta}haluttiinyritystoiminnan, ^maaseutu- matkailun, verkottumisen, eläin-jakasvituotannon, elektroniikan, atk-javiestintäalanja^luonnon-

antimien jalostuksenalueilta.

Muitaalueita, joidenkehittämiseenkylällä erityisestitulisikeskittyä mainittiinpuhtaan leiväntuot-

taminen, luomuviljely, suoramyyntitoiminta,turvallisuusala sekä ihmistenhyvinvointiin liittyvät alat. Rakennusten myymis-javuokraamishalukkuuttaesiintyy^niukalti(alle 10%).

KYLÄSUUNNITELMA

14

•

t

MAATALOUS

Arolan jaJokelanseudun alueeltalöytyy kymmenisenpäätoimistamaatilaa, joistakarjatiloja^kaksi ja yksi sikatila. Lisäksi on saman verrantiloja, joissamaatalouson sivuelinkeinona.

MUUELINKEINOTOIMINTA

Kylältä löytyy yrityksiä mm. atk-javiestintä-, eläinlääkintä-, puu-,^metalli-, puutarha-, kuljetus-ja maansiirtoalalta.

Kulttuuri ja vapaa-aika

URHEILUTOIMINTA

Arolan jaJokelanseudun^alueellaurheilutoiminta alkoi 1920-luvulla. Urheiluseura^{Sampo perustet-} tiin jatkosodan jälkeen ja^setoimi aktiivisesti eriurheilulajienparissa sekäerilaisten^mm. huvitilai- suuksienjärjestäjänävuosikymmeniä.Tällä hetkellä^{Sampollaonmm.} säännöllistä pelitoimintaa.

Urheiluseura^Ajonensimmäinen perustava kokous pidettiin toukokuussa ^1963.Kokouksessa 45 jäsentä liittyi Ajoon. ^Hiihtooli^alustaalkaen^Ajontärkein talvikauden toimintamuoto.^Vuonna 1965 lisättiin ^seuran aktiivisestiharjoittamiin lajeihin myöskinsuunnistus. Toinen toimintakausi^alkoi vuonna 1972.(Hiljaiseloavuosina ^1970-71).

Ajon jäsenmäärän^kasvu:

1963 45⁴⁵

1975 154

1978 190

1983 265

1999 212

Arvi Lindqvistiltä ostettiin peltomaata ^kylän urheilukenttää^varten.

Urheilukenttä^sijaitseeJokelanseudun puolella. Kenttää hoidetaan pääosin talkoilla.^Tänäänkentällä on myös ^{valaistus, mutta}kenttääkäytetäänpääosin kesäkaudella. Ruohokentän jäädyttäminen^on vaikeaprosessi, jotenluistinrata^puuttuu Jokelanseudulta.Arolan koulun urheilukenttä^on luistinra-

tanatalvisaikaan. Urheilukentälläpelataan jalkapalloaja järjestetäänyleisurheilukilpailuja. ^Mesta- ruuskisat ^elokuun lopulla päättävät kesäkauden.

Järvenpäänsosiaalisairaalan ^{tiloissakyläläiset}voivat harrastaa talvikaudella Circuit training-jump- paa ^sekäsulkapalloa ja sählyäkaikenikäisille. Talvisinjärjestetäänhiihtokilpailujasekä talvipäivä-

tempaus. Ajolla^on tekeilläkuntopolku/hiihtolatu Pirkkalankallion^{maastoon. Seura}teettää myös uudet suunnistuskartat.^Ajontämänhetkinenpuheenjohtaja on JariSeppänen.

Kyläkyselyn vastauksissa toivottiinliikuntatiloja,lisääurheilulajeja, tanhuja, uimapaikkaa, leikki- puistoa,kuntosalia, ohjattuakuntoliikuntaa^{ja jumppaa}lisää.

KANSALAISOPISTONTOIMINNASTA

Mäntsälän kansalaisopiston toiminta^jasuunnitelmat^kylänsuhteen tällä hetkellä:

Kerhotalonkapasiteetti ei riitä toiminnan lisäämiseen^jalaajentamiseen ja opiskelijat^eivätole ha- lukkaita kokoontumaan koululla.Tällä tietämällä ei olekäsityökurssinlisäksi suunnitteilla^muita kursseja. Toiveitakyllä kylältä löytyy. Kyselyn ^mukaan ainakin seuraavia^kursseja

•

9

toivottaisiin:tanssi,jooga,taide, kielikurssit, kuvataidekoulu, jumppa,ATK,kuivakukat, maalaus, vanhat käden taidot, tanhut, aerobic,lavatanssit, ilmaisutaito, sukututkimus, puutyö,verhoilu, enti- söinti, miestenkokkikurssi, ensiapu, posliininmaalaus, ^savityöt jakorukivikurssi. Mikäli kurssitar- jontaamonipuolistettaisiin, olisi koulun^{tilat myös otettava}kurssikäyttöön kuten joskus^aikaisem- pinakinvuosina. Siihenei liene esteitä.

KIRJASTO

Kylällä ^{ei oleomaa}kirjastoa,^mutta lähiseudulta^löytyy kirjastopalveluita.

Mäntsälänkirjaston kirjastoauto^tuokokoelmansa ^{Haarajoenkioskin}edustalle^jaArolan koululle.

Kirjastoauto tarjoaa hyvää jayksilöllistäpalveluaArolan jaJokelanseudun asukkailletiistaisin,tors- taisinja perjantaisin. Haarajoen^koulun yhteydessätoimii ^{Järvenpään}kaupunginkirjaston Haarajoen lainausasema, jokaon avoinna tiistaisin jatorstaisin. Lähin suurempikirjasto on Järvenpäässä, jon- nekylältä kertyy matkaa noin^kymmenen kilometriä.

KULTTUURIRAKENNUKSET, MUSEOT

Kylällä ^ei ole mitään varsinaista^museota, asianharrastajienkeräämiä kokoelmiakaan ei oletullut tietoon, vaikka niitä^saattaatältäkinkylältä ^löytyä.Kyselyyn vastanneista^{40 % sanoituntevansa} kylän^historiaa. 55^{% kertoi, etteitunne historiaa, mutta haluaisikylläsiihenperehtyä. Olisiko tässä} kurssin^taiopintopiirin aihe? Vain2 ^%oli sitä^{mieltä,etteitunneeikä} haluakaan^tuntea oman asuin- kylänsä historiaa.

KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUKSET^{TAI PAIKAT}

Yleisesti^voidaan sanoa,ettäArolajaJokelanseutu^ovatasutukseltaan ^nuortajatilat pieniä. ^Neon

erotettu vastatällä vuosisadallaKellokosken^jaJokelan^kartanon maista. Siitä syystämuita histori- allisesti merkittäviä rakennuksia^ei Jokelan^kartanon lisäksi oikeastaan olekaan.

Arolan tila, jostakyläkin ^{on saanutnimensä, on} seudun tiloistavanhin. Muu Lahdentien länsipuoli- nen ^asutus on syntynyttorpparivapautuksen aikaanja^sen jälkeen.Vanhimpiin säilyneisiin^raken- nuksiin^kuuluuNiemensalonsauna vuosisadan vaihteesta.. Tilan vanhapäärakennuson myös vuosi- sadanvaihteesta, jolloinpuutavarakauppias Aleksi^Boman Helsingistä^senrakensi. ^Hänasui tilalla aluksi vain kesäisin.MansikkamäenjaLehtilinnan talot rakennettiin 1910-1912.

Pari vuotta myöhemminVillehardja^Lotta Stenmarkrakensivat^nykyisenAntilan^talon, jota^tosinon myöhemmin^siirretty n.40 metriä. Antilan^{tilalla on} mielenkiintonenrakennus: käytössäoleva^riihi, jossavielänykyäänkin joka syksypuidaan osa talon ruissadostaperinteisesti varstoin.Riihi on siir- retty nykyiseenpaikkaansa 1994. Se on alunperin tehty 1930^Kukkolaan JyvälänkulmalleMooses Luoteentoimesta^jasieltäostettu huutokaupassanykyisille omistajilleAnnukka jaMarkku Aunolal-

1p ⁱqq^

Läheisestä ^Myllyläntilastaon 1910-1915^lohkaistu Kankaanpään, Lehtosen jaKinturin paikat, Koivumäki jaPaimela^ovatmyös suunnilleensaman ikäisiä. Jyvälänkulman^asutus syntyi,kun

Hautjärven^kartanon torppareita asettui Kellokoskenkartanon maista lohkotuille tiloille. Nykyiset Hederin, Jyvälän(tästänimi seudulle) ja^Virtasenrakennukset ^ovat alkuperäisiävuosisadan alusta.

Samoihin ^aikoihinasutettiin^myös Salosen, Ilomäen, Savipakan, Uusi-Kallion, Peltomäen, Tasalan, MalmilanjaKatajan paikat.

16 KYLÄSUUNNITELMA

*

Linjatien varren asutus syntyi samoihin^aikoihin,kunRantala -jossaedelleen vanha riihi jäljellä^- Mäntylä (nyk. Sievilä),Peräpelto jaTuulensuu lohkottiin omiksi tiloikseen myösKellokosken^kar-

tanonmaista. NykyisenArolan koulun ohi ^meneväätietä voidaanpitäärajana, johonloppuivatKel- lokosken kartanon alueista lohkotut tilat jasen länsipuolelta tilat on lohkottu Jokelankartanon ^mais-

ta.Kartanoiden omistajasukujenkeskinäisen naimakaupan ansiostakartanot^olivat itse asiassa sa- man suvun hallussajonkin aikaa. Jokelankartanosta lohkottuja^ovat ainakin AhokalliojaTakala.

Samoin Syrjälä, jossaon vanhariihi ja^aitta. Kuusisto, Mäenpää,Kauhkola, Alho,Varpula ja^Ruo- homäki, jossaon alkuperäinen päärakennus, ovat myös Jokelan kartanosta erotettuja. Nykyisen^Pir- jontien alussa seisova riihi lienee myös alkuperäisiä ja seudun vanhimpiarakennuksia.

Arola-Jokelanseutu^on siis ollutpieneläjien^asuttamaa seutua, joka on vajaanvuosisadan^aikana

muuttanutilmettään merkittävästi,kun alueelle^muuttanuttarmokas väki on raivannut alunperin metsäisen seudun suureksi, lähesyhtenäiseksi peltoaukeaksi, joka^lännessärajoittuuLaivakallioon jaidässäPirkkalan kallioihin. (Edelläkerrottu perustuuR O Aunolan antamiintietoihin)

KYLÄTOIMIKUNNAN HISTORIAA

Toimikunta perustettiin^aluksivuoden 1989joulukuussakaavatoimikunnaksi. Mäntsälän kunnan kaavoitusteknikon (P.Lehtonen ⁾jakyläläisten aloitteesta. Ensimmäisen kokouksenkoollekutsujina olivat Kirsti Manninen, Veijo^Peltola jaKekri Hannula. Kaava-asiasta on edelleen keskusteltu lähes joka kokouksessa, Etelä-Mäntsälän rakennuskielto tosin on loppunut.

Toimikunta muuttuikylätoimikunnaksi vuoden 1991 kevätkokouksessa. Kaavatoimikunta otti kan- taa alueen heikkoon vesitilanteeseen jo 17.4.-90, pohjavettäon vähänjase^onrautapitoista. ^Kylä- toimikunta otti yhteyttä^kuntaan alueenkaivojenkunnostamiseksi ^javeden puhdistamiseksi ja^siitä asia lähti vähitellen etenemään. 1994perustettiin toimikunnan jakunnan muodostama vesihuolto- työryhmä. Kylätoimikunnan edustajinasiinä olivatVeijo^Peltola ja^Pertti Sandberg.Silloisessakylä- kokouksessa, jossakäsiteltiinvesihuoltoa, oli toistasataa kiinnostunuttakyläläistä. Vesiosuuskunta Suoniperustettiin 1996, syksylläaloitettiinputkien ^vetäminenja syöttöputkivalmistui 3. heinäkuu- ta 1997.Tänäpäivänä ovat lähes kaikki halukkaatkyläläiset^jo"putken päässä".

Teiden nimet saatiin viimeinkylätoimikunnan esityksen^mukaisiksi japaikoilleen vuoden 1992 ai- kana. Arolankylätielle saatiin koulun kohdalle^valaistus 1996. Koulun keittiön säilyminentoistai-

seksiArolassa saatiin aikaan 1994. Jätteiden ^lajittelualkoikylätoimikunnanaloitteestavuonna 1994, vaikkaaluksi ^kunta aikoi jättääArolan-Jokelanseudun^kokeilun ulkopuolelle.

Kylätoimikunta on ottanutkantaa seuraaviin asioihin^vuosien varrella:

■

Postipalveluiden säilyminen kylällä.

■

Moottoritiehankejaalikulkujenturvallisuus.

■

Rautatiehanke: ^melu,turvallisuus ja ympäristövaikutukset.

■

^{Kevyen liikenteenväylät ja}koululaisten liikenneturvallisuus.

■

Kyläkoulun säilymisentukeminen.

■

Jokimaisemanparantaminen.

■

^{Haarajoenpatoasiaan} ja Ohkolanjoen vedenkorkeuteen on puututtu vuosien varrella moneen kertaan, mutta asia on edelleenkesken.

•

m

Tällä hetkellä^{työn alla:}

■

Kylätoimikunnan rekisteröityminen.

■

VuorovaikutusprojektiUudenmaan liiton kanssa.

■

TietokoneensijoittaminenJokelanseuden kerhotalollekyläläisten käyttöön.

■

Kaava-asia, iosta näyttää tulleenikuisuuskysymys, jokailmeisestiaiheuttaa vieläpaljon työtä eri osapuolille.

Puheenjohtajat:

1989-1994 ^Sergius Colliander 1994 -1995 ^JuhaniAunola 1995-1999 Pirjo^Leppänen 1999- Antti VihlaAntti Vihla

JOKELANSEUDUN MAASEUTUSEURA

1926perustettiin kylälle Jokelanseudunpienviljelijäin yhdistys.Ensimmäiseksipuheenjohtajaksi valittiin WernerAunola. Jäseniä^oliensimmäisenä toimintavuonna 40. Yhdistyksentoiminta lähti ripeästi käyntiin. ^Se järjesti 20-ja 30-luvulla lukuisiakursseja jailtamia ^(esim.kananhoito-, lan-

nanhoito-japuutarhakursseja).Erilaiset kilpailut ^olivatsuosittuja, mainittakoon vaikkapa ^sokerijuu- rikaskilpailu suurimmasta^sadosta.Yhteisiähankintojatehtiin keskittyen lähinnä maatalouslaittei-

siin.Hankittiinsorkkasakset, kylvökone,käsihara ^jamuutatarpeellista. Kyläläisten virkistykseksi järjestettiinkesäretkiäja opintomatkojalähiseuduille.Aktiiviset ^naisetkokoontuivat säännöllisesti jäsenienkodeissa ompeluseuran merkeissä.Yhdistyksen huvitoimikuntajärjestikesäisin iltamia^Jo- kisen ^{ladossa, jossa jo}silloin esitettiinnäytelmiä jatanssittiin innolla.

Sotavuosientuoman tauon jälkeenyhdistyksen toiminta polkaistiin uudelleen vauhdilla^käyntiin.

Kylään oli ^{muuttanutpaljon uusia}asukkaitamm.uusiakarjalaissukuja.^Taas järjestettiin kursseja ja kilpailuja, hankittiinmehumaijaa japellavaloukkua.

Jokisen ladon yhteyteen rakennettiin^{60-luvullakerhotalo, mikä}tänäkin päivänä toimii erilaisten kerhojen ja^kokoustenpitopaikkana. Yhdistyksen naistoimikuntaon tehnyt arvokasta työtä järjestä- mällä erilaisiatapahtumia, ^joillaon hankittuvaroja^esim. kerhotalon kunnostamiseen.

1992pienviljelijäin yhdistysmuuttui Jokelanseudun Maaseutuseuraksi.Nimenmuutos heijasteli^yh- distyksen yleisluonteessa ja jäsenkunnassatapahtunutta muutosta. Jo 1980-luvullatoimi ^yhdistyk- sen jäsenistäsuurinosa muissakuin maatalousammateissa.^Uusiksitoimintaperiaatteiksi kiteytettiin pyrkimys^kootamaaseutuammattien^yrittäjätsekä^muutmaaseutuhenkiset^ihmisetyhteistoimintaan kyläyhteisön hyväksi jäsenkunnanaineellisenjahenkisenhyvinvoinninedistämiseksi sekä heidän

ammattitietojen-ja taitojenkehittämiseksi.Yhdistys onkin onnistunutkiitettävästikylän voimavaro- jenkokoamisessa. ^Elävästäjavireästäkylätoiminnasta Jokelanseutuajasen pienviljelijäyhdistystä jaMaaseutuseuraa^onpalkittu ainakin kerran vuosikymmenessä.^Vuonna 1982kylä sai toisen pal- kinnon Uudenmaan Maatalouskeskuksen toimintakilpailussa. ^Vuonna 1991 Jokelanseutu sai eri- koismaininnan valtakunnallisessa Vuoden^kylä-kilpailussa.

Jokelanseudunmaaseutuseuranviimeisimpiä projekteja^onollut koululaisten iltapäiväkerhotoimin- nan aloittaminenArolan koululla. Seuranaktiivisinta toimintamuotoa edustaa Jokelanseudun^Lato- teatteri, joka^innokkain harrastajavoimin^tuottaakesäteatteriesityksiä vuosittain.

KYLÄSUUNNITELMA 18

§»«

»>

JokelanseudunMaaseutuseuranjäseniävuonna 1999on 125.

SEURAN PUHEENJOHTAJAT ^KAUTTAAIKOJEN WernerAunola 1926^- 1928

Wilhelm Olenius 1929^- 1947 Onni Peltola 1948-1987 VeijoPeltola 1988^-

Heidän ^lisäkseenkymmenet kyläläiset ovat uurastaneet sihteereinä, rahaston-ja taloudenhoitajina, johtokunnan jahuvitoimikunnanjäseninä,pääemäntinä janaistoimikunnanjäseninä,talkootöiden nokkamiehinä, puhvetinpitäjinä ja kokousedustajina.

JokelanseudunMaaseutuseuran historiikki 'Elon juhlaa' ilmestyi 1996yhdistyksen70-vuotisen^tai- paleen kunniaksi.^Senkokosivat vanhojen asiakirjojen,OnniPeltolankylähistoriamuistiinpanojen jatupailtahaastattelujen pohjalta Anja^Kosonen jaKirsti Manninen.

JOKELANSEUDUN^{KERHOTALO JA} JOKISEN LATO KYLÄNKULTTUURITAPAHTUMIEN KESKUKSENA

Jokelanseudun kerhotalo rakennettiin talkoovoimin 1960-luvun^{alussajaon siitä}lähtien ollut^mo- nenlaisen toiminnan tukikohtana. Mäntsälän kansalaisopiston käsityöpiiri on kokoontunut^yhtäjak- soisesti joyli 20^vuotta.Käsityöpiiri on ylläpitänytperinnekäsitöiden, ^kuten kudonta-, kirjonta-ja nypläystaitojensäilymistä. Käsityöpiirin joulumyyjäisistävoi hankkiakäsintehtyjä joululahjoja ja kotileivonnaisia. Kansalaisopiston taidepiiri kuvataiteenharrastajilleon toiminut kerhotalolla^80- luvun loppupuolelta ^{asti,muttaon nyt}tauolla. Välillä^{on taiteen}parissa kokoonnuttu itsenäisenä ryhmänä. Toiminnan jatkamisesta^onpuhuttujatulevaisuudessapyritäänsaamaan taideopetustaai- kuisille^vaikkapalyhytkursseina.

Mäntsälän seurakunnan lastenkerho alle kouluikäisille^{on myös}pitkään ^toiminutkerhotalon tiloissa.

Syksyllä 1999 kerho aloitti kokoontumisen kahdesti ^viikossaentisen ^yhdenpäivän sijaan.^Kerho

antaamyös esikouluopetusta.

Porvoon seudun musiikkiopiston Mäntsälän^osaston Musiikkileikkikouluon ollut tärkeä leikki-ikäi- sille musiikistainnostuneille lapsille. Muskari^{ei jatkutälläerää}kerhotalolla, syynä lähinnä lämmi- tysongelmat. Lämmityslaite ^onkovaääninen eikä pidätilaa riittävän lämpöisenä.Edellisen talven runsas lumisuus aiheutti^myös omalta osaltaan^ongelmia.

Kerhotalollakokoontuu myöskoulu-ikäisiä lapsia ^januoria 4-H-kerhon puitteissa.

Lasten ja^nuortenkuvataidekerho aloitti toimintansa ensi^kertaa. Innostusta^jatarvettataideopetuk- seen^tuntuulöytyvän, silläkeväällä 1999 JokelanseudunMaaseutuseurantoimestajärjestetylleku- vataiteen lyhytkurssille osallistuikolmisenkymmentä4-16 vuotiastakyläläistä.

Kerhotaloakäytetään paljon kylän eriyhdistystenkokoustilanaja mm. hiihto-, suunnistus- ym. ^ur- heilutapahtumien tukikohtana. JokelanseudunLatoteatteri aloittaalukuharjoitukset jotalvisaikaan käyttäenkerhotilaaharjoituspaikkana ^{ja siirtyy} Jokisen latoon^vasta säiden^lämmettyä.

Kerhotalo ^on kokoontumistilana liian pieni. Jokainen eri kerho tarvitsee^omantilansa askartelu-^ym tarvikkeilleen. Kuvataidekoululle rakennettiin hyllyt, joissa^{työtsaavatkuivua}rauhassa ja^viemättä pöytätilaa. Yhdistysten^käyttöön jaKylävinkintekemiseen^onkylätoimikuntahankkinut tietoko-

•

•

neen. Tietokonelaitteisto^on sijoitettukerhotaloon.

Kerhotalon laajentamisesta^tai lisärakennuksen(varastotilan) rakentamisestaon ollut puhetta, mutta ainakaanvielä^{ei asiasta} oletehty päätöksiäeikäresursseja ja^rahoitusta selvitetty.

Kerhotalon lämmitysjärjestelmäkaipaisi myösratkaisua. ^{Nykyinen vanhasysteemi} on kovaääninen japitää tilan jokoliiankylmänä ^taikuumana! Vedenlaatu on myöshuono, tänävuonna se on ollut juomakelvotontaeikä sitä ole kelpuutettu kahvivedeksikään. Vesipisteet sijaitsevat^WC:ssä(2),läm- mintävettä ei ole. Kerhotalon perussiisteydestähuolehtivatvapaaehtoiset kyläläiset. Kerhojen ve- täjät ja^{muutkerhotalon}käyttäjät siivoavat^{omatjälkensä.}

Koko kylän voimin olisi ehkä syytäpohtia, ovatko Jokelanseudun^kerhotalo jaArolan koulu riittä- vätkokoontumispaikat vai olisiko syytäryhtyä suunnittelemaan^uuttamonitoimitaloa?

Jokisen lato on tänäpäivänä pääasiassa JokelanseudunLatoteatterin estradina.^{Lato on mitä}parhain tilakesänäytelmille jotunnelmansatakia,kuin^myös siksiettei ladossa sateenyllättäessä kastu! ^Esi- tyskertojaoli kesällä -99 ^seitsemän, eli heinäkuutalukuunottamatta lato oli lähes jokakesäviikon- loppu teatterinkäytössä. Jokisen ladossa on kautta vuosien järjestettymyös lukuisiailtamia,kesä- tansseja ja jokavuotisetElojuhlat, jossa ohjelmana^{on ollut}yleensä juhlapuhe, musiikkiesityksiä,

näytelmä jatietysti tanssit elävän musiikin tahdissa.Elojuhliin saapuu aina sankoin joukoinkyläläi- siä toisiaantapaamaan. Aiemmin^oli juhlissa^tapana esitellä uudetkyläläiset,^mutta tapa on viime vuosinajäänytehkä osittainsiksi, ettäuusia^{kyläläisiä}on tullut niin paljon!

Muutamana viimevuotenaon kylän lapsille jäljestetty^omat latojuhlat.^Vanhemmat ovat avustaneet

tarjoilussa jakehitelleetpientä ohjelmaa ja^tekemistä. Pääasia^onkuitenkin^ollutlapsista itsestään lähteneet leikitja ohjelmanumerot. Esiintymislavalle on kivunnut taitavia pieniä ^{muusikoitajalau-} lajia jakesällä -99 estradin valtasi^kirjavateatteriseurue.

Syysmarkkinat on latokauden päätös. Ladossa ^onollutmonenlaistakaupantekijää. Tarjolla^on ollut kotona tehtyjä^herkkuja, juureksia, jauhoja,leipää,käsitöitä, lastenvaatteita, koruja,kirppistavaraa

ym. Esiintymislava on muutettukahvilaksi jakävijöitä ^on ollutihan mukavasti.

Latoa jakerhotaloa voi ^myös vuokrata yksityistilaisuuksiinJokelanseudun Maaseutuseuralta. ^Erilai- sia tilaisuuksia^{on viime} vuosina ollut melkopaljon,^mm.häitä, syntymäpäiviäsekärokkitapahtu- mia.

JokelanseudunLATOTEATTERI

Latoteatteri vietti20-vuotisjuhliaankesällä -99.Latoteatterin estradina on Jokisenlato, jossaon vie- tetty iltamiajo^vuodesta 1926. Sotavuosien tuoman tauon jälkeenJokisenlato oli keskisen Uuden- maan johtava huvikeskus, jossavierailivat^suurettähdet kuten TapioRautavaara, HenryTheel ja Georg^Malmsten.Kerhotalo rakennettiin ladonyhteyteen 1960-luvulla, jolloin^alkoitaashiljaisempi kausi^(ihmisetkeskittyivät^Peyton Placenkatseluun?). Muuttoliikejalapsiperheiden tulo seudulle 70-luvun loppupuolella ^sai kylän yhdistystoiminnan ^taasvirkoamaan janiin elvytettiin myös jopur- ku-uhan alla ollutJokisen^lato.

JokelanseudunLatoteatterin^kantavavoima on alusta lähtien ollut^Kirsti Manninen, jonka näytelmi-

enkantaesityksistäLatoteatterin ohjelmistopääosin koostuu. Innokkaista^teatterinharrastajista kootturyhmä valmisteli näytelmän joka^esitettiin elojuhlissa.Viime vuosinaesityskertojaon lisätty, janäytelmääonryhdytty ^{työstämään} jotalvella. 90-luvullaohjaajana jateatterin voimanaisena on

KYLÄSUUNNITELMA 20

«

m

ollut^AnjaKosonen. Juhlavuoden 1999näytelmänä ^oliKirsti Mannisen Vihreän^{Kullan Maa,kerto-} mus AnnaMäntykoskenelämänvaiheistavuosisadan alkupuolella. ^Anjankautenateatteriharrastus on ^saanutvakavamman ^muodonjapuvustukseen, lavastukseen, valaistukseen sekä äänitehosteisiin on panostettu vuosi vuodeltaenemmän. Äänentoistolaitteet on hankittu jateatterillaon jovarsin kattava ^puvusto sekämonenlaistarekvisiittaa jalavastetta.Varastointitilasta^{alkaa olla}jopuute.

Latoteatterin ^{toimintaon suuren} joukon yhteistä tekemistä, ^{mukana on} aktiivisestinoin kolmisen- kymmentäkyläläistä^vauvastavaariin jamummoon. Vuosi toisensa jälkeenon näytelmä^saatupuris-

tettuaesityskuntoonteatterintekemisen sekasorronjaluovan^kaaoksenkeskeltä.Kun seuraakaik- kein pienimpien teatterilaisten innostusta voi ^{ollavarma että}Latoteatterilla^on jatkuvuuttavielä vuosikymmeniksi.

♦

9

KYLÄVINKKI ^-koko^kylän uutislehti

Kylävinkillä ^onmenossa jokunniakaskymmenes vuosikerta.Ilmestymiskerrat ^{ovat vuosien}varrel- la vaihdelleetalunmuutamasta numerostajo noin kymmeneen numeroon vuodessa. Lehti on tal- koovoimintoimitettu,monistettu ja jaettuUrheiluseuraAjon jakylätoimikunnantoimesta.^Lehden

sisältökoostuu pääasiassa ^tulevientapahtumien tiedottamisesta, kerhoista,kilpailuista, urheilutulok- sista ym. Paikallisten yritystenilmoitukseton koottu lehdentakasivulle.

Toimituskunta^{on vuosien}varrella vaihdellutja^lehteäon kasattu välillätoimittajienkodeissa tai paikallisen ATK-alanyrityksen ^tiloissa. Nykyäänlehti^pystytääntoimittamaan jakopioimaan ker- hotalollasiellä olevillalaitteilla. Lehden nykytilanteen^{mottona on} 'parempi useamminjavaatimat- tomasti kuinharvakseltaan^japrameasti'. Toimituskunta toivoo hartaasti kaiken ikäisiltä jakokoisil-

takyläläisiltäpiirroksia ja muitahengentuotteita^lehteenpantaviksi.

KYSELYN TULOKSIA kulttuurin javapaa-ajan^osalta

Kylän vapaa-ajanviettomahdollisuuksiapidettiin melko vähäisinä varsinkin lastenja^nuortenosalta.

Sisäliikuntatilojenpuute, kerhojen januorisotoiminnanvähäisyys japitkät välimatkat mainittiin puutteina. Monenlaistaharrastusmahdollisuuttakylältä kyllälöytyy, kysymys onkin mikseivätkylä- läisetlöydä^kerhoja, jumppaa, kursseja ja^muutatoimintaa? Parannusehdotuksinalistattakoon ker- hotoiminta(askartelu, kirjallisuus), leikkipuisto, uimapaikka, liikuntaa, monitoimitila, nuorisomes- ta,kuntosali, naisillejumppaa, miehillekeskikaljabaari.

Toivottujaharrastusmahdollisuuksia^{oli lähes}yhtä^montaerilaista^kuin olikyselyn vastauksia.^Toi- vottiinkielikursseja, tennisseuran^elvytystä, ratsastusta, jousiammuntaa,liikunnanlisäämistä, mu- siikkia,lisääkäsityöharrastuksia, kunto-jalaihdutuspiiriä, tanhuja,kuvataiteita, joogaa,atk-opetus-

ta, aerobic, sukututkimusta, puutöitä, entisöinti-ja verhoilukurssia, ^miestenkokkikurssia, posliini-

maalausta, savitöitä,korukivikurssia.

Kylän yhdistystentoimintaan oltiin melkotyytyväisiä, joskinlisää ihmisiä toivotaanrientoihin ^mu- kaan.Kommentteina mainittakoon toiminnankeskittyminen liikaa Jokelanseudunpuolelle. Urheilu-

seuroiltatoivotaan lisäälajikohtaistavalmennusta. Ajanpuutteentodettiin olevan^{este seuroissa}ja yhdistyksissätoimimiselle.^Valtaosakyselyyn vastanneista oli jonkin yhdistyksentoiminnassamu- kana.

Kyselyssä pyydettiin luettelemaan kolme tärkeintä asiaajoihintoivoisikylällä^muutosta. Vastauksi- nakerhotoiminnanlisääminen, joen virkistyskäyttö, paremmatharrastustilat, peltojen myyminen asunto-ja yritystonteiksi, keinotekoisetesteetasukasmääränlisäämisellepoistettava, demokratiaa, hyvää tahtoa, palvelut lähemmäksi jaenemmän niitä,leikkipuisto, koululaisten iltapäivähoito, ^lisää seurakunnantoimintaa, siivous-jaruokapalveluja lisää, lapsille taidekasvatusta, pyöräteitäenem- män, uimapaikka, kioski Arolan toiselle laidalle,perhetapahtumia, kesäretkiä, uusienkyläläisten vastaanottoseremonia, rehellisyyttä, kerhotalon jaladonkäytölle takaraja yöllä, kunnallistekniikka,

lisäälinja-autovuoroja, kylän säilytettävämaaseutuilmapiiri.