• Ei tuloksia

Kaukalammin kyläsuunnitelma 1999 · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kaukalammin kyläsuunnitelma 1999 · DIGI"

Copied!
16
0
0

Kokoteksti

(1)

KAUKALAMPI

KYLÄSUUNNITELMA

(2)

2 KYLÄSUUNNITELMA

• JOHDANTO

Kaukalammen kyläsuunnitelmantarkoituksenaon toimia osana Mäntsälän kunta- ja yh- dyskuntasuunnittelua.Keskeisenä periaatteena suunnitelmassaovat kyläläisten tarpeet ja aloitteet.Pyrkimyksenä on saada suunnittelullejatkuvuutta jatoimia apunakylän jatkuvas- sa, johdonmukaisessakehittämisessä.

Kylätoimikunta on kokoontunut muutamiakertoja kesän ja syksyn 1999 aikana. Kokouksis- sa, jotkaovat olleet pohjanatälle suunnitelmalle,on ollut 4-15 osallistujaa.

KAUKALAMMEN KYLÄHISTORIAA Marjatta Seppäläntaltioimana

Kaukalammen kylä onvuosien jasukupolvien saatossa pystynyt uusiutumaan vanhoista perinteisistä ammateista uusiin urbaaneihin elämänmuotoihin. Se on säilyttänytkuitenkin maatalouden, viljanviljelyn jametsänhoidon . Lisäksi kylälle ontullut uusienelinkeinojen harjoittajia.

Kautta aikojen on haettu lisäansioita kunnan ulkopuolelta. Esivanhemmat kävivät kauppaa mm.Porvooseen ja Helsinkiin; lankkukuormia, porsaita, lihaa, voita, ryynejä, leipää, ym.

vietiin kauppoihin, hotelleihinjatoreille. Monet kerrat on kylän kodeissa pakattu viikon eväät reppuihin, kun perheenjäsenetovat lähteneet viikoksi hakemaan elantoa muualta.

Aika ja työtavat ovat muuttaneet kylän elämää. Monet ammatitovatkadonneet tarpeetto- mina, kuten suutarit, räätälit, ompelijat,sepät, mehiläishoitajat, maltaiden-jatalkkunanteki-

jät, tärkkärit, metsätyömiehet, kivimiehet jauittomiehet vain muutamia mainitakseni.

Sodan jälkeenkaikesta oli pulaa, jatarvittiin yhteisvoimia jälleenrakentamisessa.Kasvu ja rakentaminen oli 50-luvullavaltavaa, öljyoli edullista japalkkataso alhainen; kaikilla oli töitä. Sitten tuli 60-luku, jokatoi tullessaanyhteiskunnan muutoksen, jonkaseurauksena tuli myösKaukaiammelletyhjiätupia. Ihmiset muuttivat mieluummin asutuskeskuksiin.

Maatalouskoneellistui, navetat alkoivattyhjetä jaihmisiä tarvittiinyhä vähemmän.

Kauppoja oli enimmilläänkolme, joista yhtään ei oletoiminnassa, vaikka kulutamme enemmän jaolemmetäysinkaupan palvelujen varassa. Mittaamme matkaa ja etäisyyttä eritavalla.

Koulu sijaitseekeskelläkylää, jase on ollutopinahjona jouseiden sukupolvien ajan.Kau- kalammen koulupiiri perustettiin v. 1900. Kymmenen värikkään ja jopariitaisen vuoden kuluttua valmistui koulurakennusv. 1910.Laajennuksen ja peruskorjauksen saattelemana sepalvelee edelleenkaksiopettajaisenaperuskoulun ala-asteena.

Voimme odottaatulevaisuudelta, ettäkylämme säilyy elinvoimaisena, onhan se saanut

hyvän moreenisen maaperän jääkaudensulaessa. Se on sopivan matkan päässä Helsin- gistä. Esivanhempamme osasivathyödyntää Helsinki-läheisyyttä, niin miksemme me käyttäisi sentuomia mahdollisuuksiakylämme hyväksi.

(3)

KAUKALAMPI TANAAN

Ympäristö jaluonto

Kaukalampi sijaitseeMäntsälästä Lahteen vievän tien (tie 140) varrella noin 8km kirkolta pohjoiseen. Kylän halki kulkee Mäntsälän joki, jokaon jäänytuuden javanhan Lahdentien väliin. Joki saa alkunsaHunttijärvestä jase laskee Mustijoen kautta Suomenlahteen. Kylän keskellä joessaolevalevennys, jotakutsutaan Kaukalammeksi, on keväisin ja syksyisin muuttolintujen, mm. joutsenten, levähdyspaikka.Lammessa onrunsas kalakanta: haukia, mateita,ahvenia jasärkiä. Lammen korkeus merenpinnasta on 67,4 m jasen vieressä sijaitsevaJärvimäki on 106,1 mkorkea. Kylässä on myös muita pieniä metsälampia, joissa on hyvä lintukanta.

Viljelymaisemakoostuu hajanaisistapeltolohkoista, jotka yhdessä muun asutuksen kanssa muodostavat vaihtelevan kokonaisuuden.

Kylän itä- jalänsipuolella sijaitsevat yhtenäiset metsäalueet, joissaon monipuolinen kas- villisuus jaeläimistö. Alueellaon korkeita kalliomäkiä jasoisianotkoja. Metsätyyppi on kuusivaltainen sekametsä, jossavoi tavata jonkun yksittäisen jalopuun.Metsissä liikkuu runsaasti riistaa. Metsästysseuranaktiivisen toiminnan ansiostavalkohäntäpeurakanta on saatu vakiintumaan. Metsät sopivat hyvin virkistyskäyttöön.

Väestö

Kaukalammellaon vuodenvaihteen 98/99 väestötietojen mukaan 273 asukasta. Alla ikäja- kautuma taulukkona:

Asukkaita 0-14 v

15-74 v

yli74 v

273 63 192 18

23,1 % (23,3 %) 70,3 % (71,6 %) 6,6 % (5,1 %)

Suluissa olevat luvutovat vertailulukujakoko Mäntsälän asukkaidensijoittumisestaeri ikäryhmiin.Näistä voidaan nähdä, että kaikkein iäkkäimpien osuus on hieman suurempi kuin kunnassa keskimäärin. Nuorin ikäryhmä on kuitenkin suhteellisestiottaen saman

suuruinen kuin keskiarvo.

Elinkeinot

Kylän asukkaista 108 onvakituisestityöelämässä mukana. Vaikka aiemmin kylällätoimi- neista ammattinimikkeistä on useitakadonnut, on uusia tullut tilalle. Näin ollenkylältä löytyyvarsin monen alan taitajia.

Kylän perinteinen pääelinkeino, maanviljelys, työllistää tällä hetkellä enää 19 henkeä.

Maanviljelys on keskittynyt viljanviljelyyn ja metsänhoitoon, maitotiloja on nykyisin kylän alueella vain yksi. Yhä useammin toimeentulo saadaanomankylän ja jopaomankunnan ulkopuolelta. Silti kylässä on kuitenkin monipuolista yritystoimintaa eri aloilta. Kaukalam- mella toimivat tällä hetkelläseuraavat yritykset:

(4)

4 KYLÄSUUNNITELMA

t

• AutokorjaamoH. Tikkanen

AutokorjaamoP. Hagren Eläinlääkäri M. Johansson Etolan kartano

TmiO.Kauppila TmiKeijunkukka KyAimo Kiikkilä Purolan lääkärit

Sahausyhtymä Ovaska Seppäläntila

Sähköasennus H. Virtanen Sähköasennus T Varpa TaiteilijaS.Kivistö TaksiK. Ollila TB-huoltoasema T. Ukkonen

Valtsun rakennusapu Ylläripuoti P. Heikkonen Palvelut

Kylän oma peruskoulun ala-aste takaa kylän lasten koulutien alkamisentutussa ympäris- tössä. Muut peruspalvelut kylällä ovatkin jokseenkinheikot. Kylällä ei ole omaa elintarvike- kauppaa, tosin myymäläautokiertää alueella kerran viikossa ja jäätelöauto jokatoinen viikko. Postin asiamiespiste toimii naapurikylässä.Kunnallisiaterveyspalveluja japäivä- hoitoa ei ole. Koulun lisäksi kyläläisten sivistyksestäpitää huolta viikoittain kiertävä kirjas- toauto.

Julkiset kulkuneuvot rajoittuvat tietä 140 kulkeviin linja-autoihin, joillakoulujen lukuvuoden aikana pääsee kohtuullisen usein sekä Mäntsälän kirkolle ettäLahteen.

Muista palveluista mainittakoon huoltoasema kahvioineen sekä huoltoasemanyhteydessä sijaitseva kierrätyspiste. Lisäksi Ylläripuodissa voi pistäytyä etsimässä tarpeellista tavaraa laidasta laitaan.

Kaukalammen koulun oppilasmäärät jaennuste

Tällä hetkellä Kaukalammella toimiioma, kaksiopettajainen peruskoulun ala-aste. Koulus- sa on 31 oppilasta, mutta kun tämän hetken suurin luokka, peräti 13 oppilasta, tulee syk- syllä2001 siirtymään yläasteelle, on oppilasmäärässä odotettavissaraju pudotus. Alla oppilasmäärä ja ennuste.

l.lk 2. Ik 3. Ik 4. Ik

4 3 5 2

5. Ik 6. Ik Yht.

13 4 31

2 13 30

5 2 18

3 5 22

4 3 21

3 4 21

1 3 19

3 5 2

99-00

00-01 3 4 3 5

01-02 13 4 3

6 13 4

02-03 1 3 4

03-04 4 6 13

3 4 6 1

04-05 4 6 1

05-06 2 3 4 6

(5)

#

Yhteisötoiminta

Kaukalammellaon jonkinverran yhdistystoimintaa. Suurin on vuonna 1957 perustettu metsästysseura, joka yli 40 jäsenensävoimin toimii aktiivisesti.Kylän Martat toimivat sekä Hautjärvenettä Mäntsälän ja Pohjois-Mäntsälän Marttojen yhteydessä. Kylätoimikunta on aloittanut toimintansa kuluvan vuoden aikana. Lisäksi SPR järjestääkerhotoimintaa alu- een nuorisolle.

TAVOITE- JA

KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Tavoite- jakehittämissuunnitelmaanon koottu ideoitajatavoitteita Kaukalammen kehittä- miseksi. ideat ovat tulleetkyläkyselylomakkeista , jotka jaettiinalkukesällä joka kotiin, sekä kyläkokouksissatulleistaesityksistä. Hankkeiden eteenpäinvieminen janiiden toteutukses- ta huolehtiminenon lähinnäkylätoimikunnan tehtävä. Suunniteltujentoimenpiteiden toivo- taan lisäävänkyläläisten yhteistoimintaa ja viihtyvyyttä. Samallapyritään maatalouden sivuelinkeinojenkehittämiseen.

Vanha keittola

Tarkoituksenaon kunnostaa Kaukalammen koulun pihalla sijaitseva entinen keittola. Kun- nostettuna se soveltuisikokoontumistilaksi, jotavoitaisiin vuokrata kyläläisten käyttöön.

Kylätaulut

Kylän keskustaan sijoitetaan kyläläisten käyttämien reittien varrelle kaksi (2)kappaletta ilmoitustauluja. Näiden avulla tiedotetaankyläläisille omankylän tapahtumista, kylätoimi- kunnan asioista sekä muistakyläläisiäkiinnostavista seikoista.

Kyläjuhla

Pyritään yhteistoimin järjestämäänvuotuinen kyläjuhla, jokakeräisi kyläläiset yhteiseen vapaa-ajanviettoon.Aiempien kokemusten perusteella, jolloin juhlaon järjestetty yksityi- sesti, tämän tyyppisen toiminnan tiedetään kiinnostavan ihmisiä.

(6)

KYLÄSUUNNITELMA 6

KYLÄKYSELYN TULOKSET Lomakkeita palautettu yht.

3. Haluaisittekokäyttää nyttai tulevaisuudessakylällä olevia/tulevialasten tai vanhusten

(7)

#

4.Mitä vanhuksillesuunnattujapalveluja kylällännetarvitaan?

Vastanneita

6. Laittaisitteko lapsenne esikouluun(6-vuotiaana) jossellainenkylällä on/ olisi?

Vastanneita

9. Oletteko tyytyväinen julkistenkulkuneuvojenreitteihin ja aika-tauluihin omalla

(8)

8 KYLÄSUUNNITELMA

*

* kulkisiasiointitaksi, niinkäyttäisittekö palvelua?

11.Missä asioissa tarvitsette/haluaisitte käyttää ulkopuolista apua?

Vastanneita

Muut palvelut; . , . , >

j ,

ues/jQ/yfa

,

KlJLnlbfö/tU.

/ /)UonSO'h/t\

YMPÄRISTÖ

14. Tiedättekö henkilön tai perheen, jokahaluaisimuuttaakylällenne asumaan?

Vastanneita

(9)

15. Oletteko halukasmyymääntonttimaatayritystoimintaatai asumista varten?

Vastanneita

16. Onkokylässännesellaisiaalueita,rakennuksia taimuitakohteita, jotkatulisisäilyttäätai hyödyntää elinkeinotoiminnassa, vapaa-aikana taivirkistystoiminnassa? r

Vastanneita

os<iu

J ,■

ÅOV srwOir/siif vs^?//

19.Olisitteko halukasliittymään vesijohtoverkostoon Vastanneita

(10)

10 KYLÄSUUNNITELMA

'äitienkylän tieverkostoon?

23. Oletteko kiinnostunut hankkimaan lisäansioitataipääasiallisen toimeentulon esim.

ryhtymällä pienyrittäjäksi,tekemälläetätyötä kotona, panostamalla maatalouden sivuelinkeinoihintms,kotona taikylällä tehtäväätyötä?

Vastanneita

24. Olisitteko halukas osallistumaan mahdollisia lisäansioitatuottavaankoulutukseen, mikäli

25. Mitkäovat ne alat, joidenkehittämiseenkylässä erityisestituleekeskittyä?

,

'Pfentj

/y snin**y ,A/

'7 i

T/Tf-Z/e

/ÄcCn

Puhdas

(11)

#

26.Olettekohalukasmyymääntai vuokraamaan rakennuksia esim.yritystoimintaan, asumiseen,kesäasunnoksi tai muuhunkäyttöön?

määrä % Mihinkäyttöön

Vuokraamaan

Ei I

Yritystoimintaan

Asunnoksi /

Kesäasunnoksi Muuhun toimintaan Myymään

Ei

Yritystoimintaan Asunnoksi Kesäasunnoksi

Muuhun toimintaan

27. Onko teillätällähetkelläkäytössäkoneita, laitteita, tiloja,ammattitaitoatai muuta

29. Suunnitteletteko tuotantosuunnan muutostatilallanne?

Vastanneita

30.Kuinka kauan arvioittejatkavannemaatilan pitoa I?

(12)

12 KYLÄSUUNNITELMA

*>

Onkotilallennejatkajatiedossa?

32. Oletteko kiinnostunut

34. Ovatko kylännevapaa-ajanviettomahdollisuudetriittävän hyvät jamonipuolisetaikuisille,

Parannusehdotuksia:

j&M-erAö

n

k)uör/j) ,A//

'hrk>/c\dosf-

, ,

/Uö/OroyicJytcc*,

///^

(13)

36.Qlisitteko halukas osallistumaanjohonkinharrastustoimintaanomallakylällä?

Vastanneita

'Åjn

41. Olisitteko halukas toimimaan joissakinyhdistyksissä, joita kylällännetoimii?

Vastanneita /3

(14)

14 KYLÄSUUNNITELMA

MUUTA

42.Luetelkaa 3tärkeintäasiaa, joihintoivoisittemuutostakylällänne.

Lisää muutettavia asioita

43. Missä asioissakylän asukkaiden välistäyhteistyötätulisi lisätä?

Vastanneita

£6 u

■/ , MUor/'j-ö 'sed- J)'/^suu-Labgj?'

7 «

..

i .-x.-i ;_xl ;i Ai 4

44, Mitäovatmielestänne suurimmatesteet, jotkavaikeuttavatkyläläisten yhteistyötä?

ö/e t4«^»

<2c4l

määrä % mitä

u)/<slhe~J /C&jrh'jäte ,yQ/iti* p\er/V?/i

Muuta,mitä

45. Jäikökyselyssä mielestännekysymättä jokin asia, jollaonmerkitystä kylän jakyläläisten tulevaisuuttasuunniteltaessa?Mikä?

Vastanneita

I

1

\/köU/(U)

Zierlb

t&ne

ZzyZfböh

, ,

Pojö

k/tyi/A

/Y/Vco

Å<ZUi's/ kij ZZ\ &SulZO-tJy

/h^/ZT/Ze

(15)
(16)

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Päätettiin, että Mäntsälän Yhteiskoulun kielistudiolaitteiden han- kintaa varten otetaan Mäntsälän Säästöpankilta lainaa viiden vuoden maksuajalla 30000 mk (khall. §

Juhlavuosi, jota vietettiin Mäntsälän seurakunnan ja Mäntsälän kunnan yhteisenä PITÄJÄN JUHLANA, avattiin Mäntsälän kirkon ra- pulla 31.12.1984 klo 23.30 - 24.00

Jälleen oli sähkö palannut Mäntsälän elämään, ja koska Imatran Voima Oy oli suunnittelemassa voimajohtojensa vetämistä, jos ei Mäntsälän kunnan, niin ainakin

minta ollut suhteellisen hiljaista, kunnes sitten vuonna 1928 Mäntsälän kunnanvaltuusto vahvisti Mäntsälän kunnan kirjastolaitoksen säännöt sekä kanta- että

Ahola Susanna Astrid, Pukkila 1971 Hjelt Satu Charlotta, Kirkkonummi 1972 Honkala Janne Mikael, Pohja 1972 Hyttinen Sari Helena, Sysmä 1970 Hämäläinen Mirja Irmeli, Hanko

Mäntsälän kokonaispinta-ala on 57 000 hehtaaria ja siitä metsien osuus on noin 60 prosenttia eli 33 162 hehtaaria, kun vastaavasti peltopinta-ala on 15 300 hehtaaria. Mäntsälässä

Kaikki tämä on tärkeää ja tavoiteltavaa ja onnistuessaan antaa tyydytyksen niin kuoron johtajalle kuin laulajallekin..

MÄNTSÄLÄN KUNNÄLLıSKOTı, Saıinkäanıie, 04000 MÄNTSÄLÄ 100 hoitopaikkaa. johtaja