Mäntsälän kunnankirjasto 125 vuotta : Puhe 5.2.1972 · DIGI

- ~/›‹:›I/ 1.4, flš/ÖU/ w/o a /HA ~ Q. \&'I\ ..r:.;›-'f*v"ı'.

fH-Jífii;

, .f/ 'êw

i :f ...<312 “'”.L\

Mäntsälän kunnankirjasto 125 vuotta \\_p~

_{a A Ä 010 //'}

'T

fjf/ííıik'

0éffÖ”;z

I Varhaisvaiheita *“§s fåáaw

_{f' J}

Täytynee alkuun todeta, että olisi ehkä ollut sopi-

vampiakin henkilöitä tämänlaatuista historiikkia laatimaan,

sillä vanhimmilta kirjaston alkuvuosikymmeniltä ei ole

ainakaan minun käsiini toistaiseksi painettua tietoa _

kešynyt, vaan on pitänyt turvautua pääasiassa niin sanoak-

seni perimätietoon elikkä vuosikymmeniä kixgx Mäntsälän kirjastolaitoksen parissa työskennelleiden haastatteluun ynnä joihinkin täiizixtnn heidän kirjoittamiinsa kirjaston vaiheita käsitelleisiin sanomalehtiartikkeleihin. Näillä

henkilöillä tarkoitan tässä erityisesti rva Elma Mikkosta ja rovasti Anshelm Mikkosta, Uotstav Rva Mikonenhan toimi

Mäntsälän pääkirjaston hoitajan kokonaista 42 v. ja hänen puolisonsa Anshelm Mikkonen pitkäaikaisena kirjaston johto- kunnan puheenjohtajana. Kiitän heitä avusta.

Aluksi on syytä huomioida se seikka, ettei Mäntsäl

kirjasto alunalkuunsa ollut suinkaan ollut jukkisessa omis- tuksessa oleva kunnankirjasto, vaan eräänlainen yksityinen tai yksityisten tukema kyläkirjasto. Täälaisena se toimi

muutamia lamakausia lukuunottamatta aina.vuoteen 192g'

eli siis yli 8o vuotta.

Eräässä vanhassa K.Werkon toimittamassa kirjasessa mainitaanv ("Tietoja ja mietteitä Suomen kansa- ja lasten-

kirjastoista ynnä lukuyhdistyksistä ja luennoistaä) tode-

taan Mäntsälän kirjaston aloittaneen toimmntansa v, 1847 Perustajana kansanvalistusaatteelle lämmennyt mies,

Mäntsälän silloinen kirkkoherra rovasti A. Ehnroos. Hank- keen toteuttaminen on sitäkin kunnioitettavampaa, kun otamme huomioon, että rovasti Ehnroos teki tämän omilla varoillaan

ja myös omilla varoillaan kirjastoa kartutti. Lienee toimi-' nut itse myös sen hoitajana. Koska kixfiaxtnnxiaajxn kirjojen

hankkimiseen ei olut käytettävissä julkisia varoja, on

luonnollista, ettäi kirjasto kovin nopeasti voinut kasvaat-I

Vuodelta l875% mainitaan kuitenkin kirjastossa olleenzjo I

n. 5oo nidosta. Rovasti Ehnroosin zivistya voimakkaasta

sivistyshaarastuksesta on ehdottomasti syytä vielä mainita, että v. l8ã9 hän testamenttasi suuren osan omaisuudestaan

Mäntsälän seurakunnalle ehdolla, että se käytetään pitää

jään rakennettavan koulun hyväksi.

Vuosisadan vaihteen molemmin puolin on pitkähkö ajanjakso, jolta ei ole aanvttav mainittavampia tietoja._/I

Näyttää knitxnkix siltä, sortovuosina ja ensimmäisen maa- 'T

ilmansodan aikoina koko kirjastotoiminta olisi ollut kuta-

kuinkin lamassa, koska v.l9l7 mainitaan pidetyn kokous

jonka tarkoituksena oli kirjastotoiminnan elvyttäminen.

(kirkkoherra Hallio) Nyt perustettiin eriyinen kirjasto- xxnxx hoitokunta ja tilattiin mallisäännöt Suomen Kirjasto- seuralta. Kirjastoon litettiin Osuusmeijerillä ollut nuori- soseuran kirjasto, kirjat luetteloitiin, valittiin kirjas- tonhoitaja ja määriteltiin hänen tehtävänsä. Niistä henki- löistä, jotka aikoinaan ovat»fi䧧§ãšän kirjastoa hoitaneet mainittakoon herastuomari J.H.Antinpoika šeltonen, tieten-

kin Rovasti A. Ehnroos, pastori M. Kotilainen, neiti L.' Klang, tehtailija J.P.Järveläinen, maalari J:H.Blåberg, kansak.op.A.Turunen, yhoppÄ E.Lönneström ja rva Aleksandra Vinqvist. Ja myöhemmistä tämän vuosisadan alkukymmeniltä muurari Heikki Vilkas perheineen,. Vilkas oli myös innokas

työväenliikkeen mies ja oli aikoinaan perustamassa Mäntsä-

län työväenyhdistystä, mikä sekin on vanhimpia maaseutu-

yhdistyksiä. Asiakirjojen mukaan Heikki Vilkas olisi siirrä»

nyt kirjaston yhteyteen myös-$ähäisen-työväenfíššââš%%%%ã:ñ

V

II Rvn ELMA MIKKOSEN KAUSI

vähäisen kirjakokoelman.

-20-luv.

Kansalaissodan fläíknnn jälkeenYIienee kirjastotoim-

minta ollut suhteellisen hiljaista, kunnes sitten vuonna 1928 Mäntsälän kunnanvaltuusto vahvisti Mäntsälän kunnan

kirjastolaitoksen säännöt sekä kanta- että piirikirjastoja varten.w§Ä3ššE§flåana oli säädetty myös kansankirjastolaki'

ja aloite kirjaston kunnanhaltuun ottamisesta on täytynyt

tulla kouluhallituksen taholta. Kirjaston hoitajaksi suos- tuteltiin rva Elma Mikkonen ja johtokunan puheenjohtajaksi

pastori Anshelm Mikkonen. Tuskin rva Mikkonen saattoi toi- meen ryhtyessään uskoaettä se tulisi jatkumaan yhtäjaksoiseti kokonaista 42 v. Noina vuosikymmeninä, ammua Rva Mikkonen antaumuksella ja työtuntejaan laskematta kehitti Mäntsälän kirjastoa useinkin ulkonaisesti kovin vaikeissa ja puut-

teellisissa tiloissa. Vaikeuksista huolimatta, joista en halua jättää mainitsematta taloudellisia, sillä ei kuntakaan näytä aina kovin avokätinen kirjastolaitosta kohtaan olleen,

saatiin perustetuksi kuitenkin kuusi sivukirjastoa elikkä

piirikirjastna kuten niitä aijennin nimitettiin. Naista on_

' . m

vanhl§ ñššfiíân Ohkolan ja Nummisten kirjastot. edellinen

vuodelta 31, ja jälkimmäinen vzlta 1932, Viimeiksi perustettı

on Saaren 1946 perustettu sivukirjasto, jolloin sivukirjas-

toja oli kuusi kaikkiaan. Sivukylissä oli esim. Ohkolasaa '

ja Nummisissa toiminut jonkinlainen yksityinen krrjasvr Q lainakirjasto jo ziáxmminkin vuosisadan alkupuolelta.,

Pöytäkirjoista voi tehdäsen havainnon, että

kantakirjaston johtokunta on aikalailla pyrkinyt valvomaan

kirjojen hankintoja nyskin kyıakirjastnjen. Näiaennän piti

toimittaa hnkintasuunnitelmansa johtokunnan hyväksyttäväksi' Erimielisyyttäkin näyttää joskus syntyneen esim. teosofisen

kirjallisuuden esim. teosofisen kirjallisuuden hankinnoista

` kuitenkin

jota kaikki eivät voineet oikein hyväksyä. Yleensä näyttää

yhteistyö sekä johtokunnassa, että piirikirjastojen suun-`

taan sujuneen kitkattomasti. Erityisesti on jo 30-luvullakiı painotettu tietokirjallisuuden lisäämisen tärkeyttä.

Kantakirjaston aukioloajat ovat menneinä aikoina meidän

mielestämme ollet kovin rajoitettuja - nelisen tuntia aviikossa kahtena päivänä viäksssa, joista toinen oli sun-

nuntai, jolloin kirjasto oli auki kaksi tuntia kirkonmeno- jen jälkeen. 1937 lisättiin aukioloaikaa viiteen tuntiin, viikossa erityisesti siksi, että saataisiin lapsille oma_/ kirjastotuntinsa. Vasta kuusikymmentäluvulla päästiin

lo tunnin aukioloaikaan viikossa, Täytyy kuitenkin muistaa että kirjastonhoitajan knimi oli sivutoiminen aina vuoteen

7o. Sotavuosina kirjasto pyrki tarjoamaan mahdollisimman

normaaliin tapaan, Erityisesti mainitaan siirtoväen luku-`

halukkuus. Tarkastaja Hellin Hendolin toteaa tarkastuskerto muksessaan vuoden 41 toukokuulta,että kirjasto on hyvässä

kunnossa ja lainausliike hoidettu moitteettomasti. Kuiten-e

kin hän kokosti, että kirjastoa sietäisi huomattavammin lisä tä ja uusia, kun sen käyttä on tullut yhä runsaammaksi.

Kunta on ollut liian kitsasteleva ja sen olisi korotettava

vuotuisia määrärahojaan kirjastolle.

Mitä kunnan kirjastokustannuksiin tulee niin olivat esiı

v. 1940 hieman yli kymmenentuhatta mk. eli nykyrahassa n.

5ooo:- Tällä hetkellä kunnan osuus on noin kymmenkertainen

mutta niin on vastaavasti kirjastotoimikin laajentunut.

20.10.44 oli valtion Kirjastotoimistosta tullut

kiertokirje, joka koski fletynlaisen kirjallisuuden syr-

'jäänpanemista, jotta ei vahingoitettaisi Suomen ja Neuvosto

liiton keskinäisiä suhteita (rauha solmittu 19.9.-44)

Niinpä nämä muuttuneet olosuhteet oli otettava visusti

huomioon ja pää- ja sivukirjastoista poistettiin luette-

loiden mukaan lähes sata nidosta. Hitlerin Taisteluni nii

jota Iytyi kolme kpl oli tietenkin tulenarinta tavaraa

samoin Horst Wessel-elämäkerta. Ompa indeksilistalle joutu- neet myös Simo Penttilä, Mika Waltari ja Olli pakinakokoel- mallaan Pisteet lopussa ynnä Armas J. Pullan Ryhmyja Romp-

painen-kirjat. Huomattavin osa on kuitenkin sellaista, jota

nykyään ei voitane sopimattomaksikatsoa, vaan ovat joutu- neet poistetuksi jonlaisena hätävarjelun liioitteluna kuten

esim. Palolammen Kollaa kestää, Haanpään Korpisoturi tai Siifi

Siilasvuon Suomussalmen taistelut. Monilla teoksilla.olisi.

jo antikvariaattistakin arvoa, mutta ne ovat kaikki tyyni kadonneet.

loo-vuotis uhla

Vuonna 1947 valmistauduttiin viettämään Mäntsälän -kirjaston loo-vuotisjuhlaa. Juhlahuoneisto päätettiin pyytää

urheiluseuralta lahjaksi, koska ruumiillisen ja henkisen

kulttuurin tuli käydä käsi kädessä, kuten pöytäkirjassa' mainitaan. Merkkipäivän vi etto siirtyi kuitenkin seuraa-

van vuoden Kalevalan päiväksi erinäisten korjaustöiden vuoks:

Kunnalta anottiin ja saatiin määräraha juhlien kustannuksiin.

kuten tälläkin kertaa.

Kirjaston loo-vuotisjuhlasta kertovat lehdet nel- V jännesvuosisata sitten mm. "Kirjaston loo-vuotisjuhla Mänt--

sälän seurojen talolla oli merkittävä tapaus pitäjän sisvis- tyshistoriassa. Vaikka oli lauantai päivä oli väkeä saapu- nut runsaasti. Silloinkin'luonnollisesti muisteltiin myös A- kirjaston vaiheita. Kirjastoneuvos HeäIeWKäfinífš§iättä7}' vain pari muuta maaseudun kirjastoa yltää ]samaan ikään

Mäntsälän kirjaston kanssa.

Kirjastolautakunnan puheenjohtajan toimi kuten

mainittu vuodesta 1928 Anshelm Mikkonen aina vuoteen 1954

vuosia 46-49 lukuunottamatta, jolloin puheenjohtajan tehtä-

Viljo Latvio. 54 siis Rovasti Mikkonen luovutti nuijan

runsaan kahdenkymmenen puheejohtajavuoden jälkeen tilan"-4

omistaja Henrik Herleville, joka on ollut kirjaston johtofi kunnassa ja vuodesta 1931 toimien samalla toistakymmentävuot

ta varapuheenjohtajana.

Kun nyt óo ja 7o-luvun vaihteessa kirjastolaitokses samme ryhdyttiin moniin huomattaviin muutoksiin, jotka

asettivat luonnollisesti etenkin kirjastonhoitajan voimat 'kovalle koetukselle, katsoi Buva Elma Mikkonen parhaim-

maksi korkean ikänsäki vuoksi jättää nämä raskaat Ja

,kiireiset uudistukset nuorempiin käsiin. Niin päättyi

vuoden 70 lopulla rva Mikkosen 42 vuotta kestänyt ansiokas*

Mäntsälän kirjastolaitoksen hyväksi suoritettu työ.

Koko tämän pitkän ajan on rva Mikkonen ollut pääkirjaston hoitajan vaativassa tehtävässä. Seon ollut hänelle todella elämäntyö, johon hän paneutui antaumuksella ja tunnollisuu-it dzlla.Noina vuosikymmeninä on kirjastoa jouduttu usean

_kerran siirtämään paikasta toiseen, jolloin muuttuneet, usein vaikeatkin työolosuhteet käixi ovat aiheuttaneet

hankaluukisa kirjastotyössä. Vaikeuksista huolimatta on rvav

Mikkonen pystynyt hoitamaan kirjastolaitosta hyvin ja sen kehitys on ollut menestyksellastä. Minittakoon vielä, että hänen aikanaan perustettimn myös kaikki Mäntsälän kuusi

sivukirjastoa. "tt W

Varmaankin kaikki, jotka kirjastossaakäydessään

saivat osakseen rva Mikkosen asiantuntevaan ja_ystävällistäf

palvelua, tuntevat häntä kohtaa kunnioittavaa kiitollisuutš

ta.

IV KIRJASTOAUTO JA SIVUKIRJASTOJEN LAKKAUTTA=

MINEN V

Vaikka pienet ovatkin olleet hyvin tarpeellisia ja tuoneet lukuviihdettä kyliin, liittyi niiden toimintaan

ajan mittaan yhä ilmeisemmäksi käyviä epäkohtia. Lainaukset ` pysyivät vuosikausia kutakuinkin vakioina n. runsas kymme- ' nentuhattalainaa yhteensä vuosittain. Uushankintoja ei

voitu suorittaa riittävästi ja näin kirjavalikoimien vaih-A tuvuus jäi suhteellisen vähäiseksi. Kuitenkin kustannukset l lainausta kohden nousivat varsin korkeiksi. Sitä paitsi

V

niiden toimitilat eivät kaikissa tapauksissa vastanneet

kirjastolain edellyttämää tasoa valtionavun saamisesksi.

Näistä syistä, ja koska eri puolilla maata oli saatu kirjastoautotoiminnasta varsin myönteisiä kokemuksia ja koska myös kouluhallituksen taholta oli hankintaa läm- g pimästi suositeltu, päätti kirjastolautakunta kokouksessaan_&

elokuulla 67 ehdottaa, että vuoden -68 talousarvioon varatta

taisiin 6o ooo mkzn määräraha kirjastoauton hankkimista

varten. Esitys ei kuitenkaan vielä tuolloin johtanut

myönteiseen tulokseen. Pari vuotta myöhemmin asia otettiin uudelleen esille sekä valtuustoaloitteena että kirjasto

lautakunnan esityksenä. Nyt olivatkkn mielet kypsyneet hankk keelle suosiollisiksi ja kirjastoautomääräraha hyväksyt-

I

tiin talousarvioon yksimielisesti.

xımınaim l L

Kirjat pääkirjastoon

jakirjastoautoon kpl

[LoØÄQšÄ;Ä>

ta.

vten osalta ,

a 3”

siunattiin yksimielisesti, niin k-hallituksessa

kuin valtuustossakin.

Mäntsälän kirjastolaitoksen näin siirtyessä autoaikakauteerl katsoi kirjastolautakunta aiheel

liseksi harkita sivukirjastojen lakkauttamista siinä

vaiheessa kun k-auto aloittaa toimintansa. Uudis- tuksissa tapaa olla aina se ikävä puoli, että omana aikanaan merkityksellistä ja tärkeätä ja joudutaan rajoittamaan tai poistamaan. Haikeata erityisesti niille, jotka 30 ja 40 luvuilla ovat olleet sivukir-

jastoverkostoa Mäntsälään luomassa. Kirjastolaitos on kuitenkin ogäuyñtelåkuntaa, jossa arvostetaan sitä mikä on uutta áaxtakn tehokasta ja taloudellis

Näin kunnanvaltuusto kokouksessaan l97o

teki päätöksen Arolan, Nummisten, Ohkolan, Saaren ja '

Sääkxkyiän Sääksjärven sivukirjastojen lakkauttamise sesta. Myöhemmin lakkautuspäätös peruutettiin Nummis

joten toimimaan jäivät Sälinkään ja Nummisten sivukirjastot. Samassa kokouksessaan päätt kunnanvaltuusto niinikään kirjastolautakunnan esityk~

sen mukaisesti perustaa päätoimisen kirjastonhoitaja viran sekä kirjastoautonkuljettaja-hoitajan viran.

Kun virkojen perustamisessa oli näin päästy hyvään lvauhtiin, eikä vastustavia ääniä kuulunut, niin

päätti kırjastoıautakuntaesittää vielä pääteımısen

kirjastoapulaisen viran perustamista, joka sekin

tuli hyväksytyksi. Kaikki mainitut muutokset tapahtu

tuivat vuoddn l97o aikana ja paljon muutakin. Nimen- . omaan kirjastoauton lainaustoiminnan nopeuttamiseksi oli välttämätöntä siirtyä nxx yksikorttijärjestel-

mästä ns. Detroit-järjestelmään. Tämä on ollut suuri

mittainen työ, joka on vaatinut tuhansia työtunteja. tähän

tehtävään on ollut käytettävä myös tilapäistä työvoimaa.

Ompa asiaa vauhditettu talkoovoiminkin. Tästä kitos Kirjas- topoliittiselle yhdistykselle. Uuteen järjestelmään voitiin

myös pääkirjaston osalta siirtyä viime syyskuun aâustä.(7l)

Edellämainittu kirjastoautotoiminta pääsi alkamaan i2.l.2.7l. Sen mxkanax myötä mäntsäläläiset sai- vat 57 uutta sivukirjastoa. Sinikeltaisen pussin suosio on ylittänyt odotukset, sillä jo lo ja % kkzn aikana,

minkä auto viime vuonna ehti ajaa, kohosi lainojen määrä

5l.323:en. Kun myös kirjastoautosta saadaan valtionapu,

ovat kustannukset yhtä autolainaa kohti vain muutama kym- menen penniä.

t Laajennettu toiminta

Kun uusi kirjasonhoitajamme, Tuula Mattila-

Blåfield lokakuussa -70 esittäytyi kirjastolautakunnalle, voimme jo heti panna merkille, että valinta oli osunut,

_""\..-“\ f 'N

jos sallitaan sanoa - nastaan. Iloinen, tarmokas, ennakko-- d luuloton, olivat ensivaikutelmat. Tämän viehättävän nuoren naisen hahmossa olimme saaneet kirjastomme johtoon oikean kirjastoalan velhon. Ei ollut hieman verkkaisempaan menoon 7 tottunut lautakuntakaan aina pysyä vauhdissa mukana.

Ne monet uudistukset, laajennetun ja monipuolis- tuneen toiminnan muodot Mäntsälän kirjaston toiminnassa

lienevät useille tältä puolentoistavuoden ajalta tuttuja,' mutta

koskakirjastomme/pääasiassa uuden kirjastonhoita-

jamme ansiosta, on saanut laajempaakin tunnustusta ja

noussut, äıiixi ei tietenkäänkokonsa, mutta uusien ide-

lo

oitten toteuttajana kirjastotoimintamme eturiviin, lienee.

ainetta mainita niistä joitakin. 1

Koska kirjasto on tarkoitettu palvelemaan kaik--i kia, niin ei ole sopivaa unohtaa perheen pienimpiä.

Tässä mielessä aloitettiin kirjastossamme säännölliset satu- l tunnit. Satutätinä on toiminut luonnollisesti Tuula Blå-

field välittömään ja hauskuuttavaan tapaansa.

Kirjastoon on hankittu myös magnetofoninauhoja näkönsä menettäneitä palvelemaan. Musiikkikirjastajatuksen

°\

toteuttamiselle on tilanahtaus asettanut voittamattoman es- , teen, koska se vaatisi ehdottomasti sille varatun huoneen. l

näyttelyllä. Tempaukseen liittyi myös ilmainen elokuvaesi-t

Kun lainaukset kasvoivat viime vuonna yli sadal- la prosentilla vuoteen seitsemänkymmentä verraten, niin tämä tuskin selittyy pelkästään kirjastoauton tuomalla mainonnalla. On tarvittu muutakin. Siihen on tarvittu

lehdistöä, televisiota ja etenkin tanssia ja torvisoittoa.

Että kunnallista ja varsinkaan kirjaston tiedoitustoimin-

taa hoidettaisiin iltamien avulla lienee ollut aikalailla uutta. Mutta kuten useimmat läsnäolijat kait muistavat,

niin tapahtui Mäntsälässä noin vuosi sitten. Kirjastoil- "

tamat olivat menestys ja samalla osoitus siitä, ettäi

kulttuuripalvelusten suinkaan tarvitse jäädä muun tiedoi- -K

tustoiminnan ja markkinoinnin jalkoihin. I

Kirjastotiloja voidaan hyvin käyttää myös eri-

laisten näytteıyiden järjestämiseen. Taalla aloitettiin

viime maaliskuussa Suomalaisen elokuvakirjallisuuden

tys' Häytiıiy Taidenäyttelyjen sarjan aloitti viime_.

toukokuussa avattu Ensio Kohosen maalausten esittely.

Sarja jatkuu edelleen kolmikuukautisin jaksain. Nyt

kirjastoviikolla onafiåfiåäxx kai jo neljäs ja vuorossa

ovat Toini ja Keijo Aalto.

'll

On suunniteltu myös mahdollisuutta saada lainata taidetå

ta kotiin esim. kuukaudeksi pientä maksua vastaan.

Tässä ei varmaankaan oletulleet esille kaikki laajen- tuneen toiminnan muodot puhumattakaan ideoista, mutta

kirjastonhoitaja olisi sopivampi niistä kertomaan.

Jos vielä rohkenen tähää lopuksi esittää muuta- mia lukuja, vaikka numerot ehkä ovatkin ikäviä sinänsä , niin tuskin nyt tässä tapauksessa. Jos nimittäin luomme

` pikaisen katsauksen lainausmäärien kasvuun, niin tilasto;

puhuvat seuraavaa kieltä: mäntsäläläisten lainausaktivi- tevtin kehityksestä:

v. 1930 annettiin kirjastosta n. 2ooo kotilainaa

v. -4o päästiin yli looooån

v. -50 _ l2ooo

v. -6o dl44oo

v. -70 jo kokolailla hyvään 42ooo lainaan

vl' -71 lainamäärät räjähtivät 9o25o:en

~ Luvuissa on mukana myös sivukirjastot.

Vaikka lainaus- ja lainaajaluvut Öãlñåinovatkin jo melkoiset nimittäin 31% mäntsäläläisistä käyttää kirjastopalveluksia,

ja nämä lukevat keskim. 29 kirjaa lainaajaa kohti, niin varaa on vielä parantaa. Ainakin likutaitoprosentti on

korkeampi kuin 31.

Voinemme kuitenkin olla aikalailla tyytyväisiä tähänastiseen kehitykseen - se antaa uskoa tulevaisuuteen.

Ja kun katsomme eteenpäin, niin näemme siellä Mäntsälän tulevan kultturikeskuksen ja sieltä Mäntsälän aktiivisesti

toimivalle kirjastolle varatun riittävät ja ajanmukaiset tilat kirjaston edelleen kehittämiseksi kaikkien yhtai- e meidän yhteiseksi ilhksemme ja hyödyksemme.,\

,_<.}f~@. A kg i ,,;” :ILÄwjRb`\»\

_{w' :fff}

v

. Ä f: . --<><><>-- 0

;1i;i“%§âiigšä§i24/