Mäntsälän kunnan kunnalliskertomus 1968 : Osa 1/2 · DIGI

Mäntsälän kunnan

KUNNALLISKERTOMUS

vuodelta 1968

MÄNTSÄLÄN KUNNAN

KUNNALLISKERTOMUS

vuodelta

1968

YLEISTÄ

Mäntsälä

Mäntsälän kunta sijaitsee Uudenmaan läänin keskiosassa jarajoittuu Sipoon, Tuusulan, Hyvinkään, Hausjärven, Kärkölän, Orimattilan, Pukkilan, Askolan ja Pornaisten kuntiin sekä Järvenpään kaupunkiin.

Kirkonkylästä on matkaa Helsinkiin 60km,Lahteen 44 km jaPorvoo- seen 36 km.

Mäntsälän kunta kuuluu hallinnollisen jaoituksen mukaan Uuden- maan lääniin, Porvoon henkikirjoituspiiriin sekä oikeudellisen jaoituk- sen mukaan Mäntsälän tuomiokuntaan, johon lisäksi kuuluvat Artjär- ven, Askolan, Orimattilan jaPukkilan kunnat jaMäntsälän nimismies- piiriin. Seurakuntana Mäntsälä kuuluu Helsingin hiippakuntaan ^ja Tuusulan suomalaiseen rovastikuntaan.

Kunnan pinta-ala ilman vesiä on 57.440,42 ha. Suurin pituus kaa- kosta luoteeseen on 36 km ^ja lounaasta koilliseen ³⁴ km. ^Kunnan pinta-alasta on vv. 1962—1963 toimitetun mittauksen mukaan peltoa 16.197,08 ha (28,2 ^% kokonaisalasta), laidunta 958,45 ha (1,7 %),

varsinaista metsämaata 35.995,37 ha (62,7 ^% kokonaisalasta), puu- tarhaa 30,65 ha, tonttimaita 1.186,58 ha (2 %) sekä tie- ja jouto-

maata 3.072,29ha (5,4 %).

Viljelmiä ryhmiteltyinä viljelyspinta-alan mukaanon seuraavasti;

0,25 1 ha 107 kpl

1.1 ^{2 „ 135 „}

2.1 ^{3 „ 90 „}

3.1 ^{5 „ 156 „}

5.1 10 ^„ 419 „

10.1 15 „ 278 ^„

15.1 ^{25 „ 205 „}

25.1 ^{50 „ 84 „}

50.1 —lOO ^„ 9 ^„

yh ₁₀₀ „ 4 „

Kunnan asukasluku oli henkikirjan mukaan 1. 1. 1968 10361 hen- keä (1. 1. 1967 10 272), joista miehiä 4 978 ja naisia 5 383. Asu- kasluku jakaantui kylittäin seuraavasti: Hautjärvi 383, Hermanonkimaa

134, Hirvihaara 557, Kaukalampi 351, Levanto 318, Maitoinen 34, Mäntsälä 2559, Nikinoja 181, Numminen 1092, Olkinen 108, Ohko- la 1 643, Saari 412, Soukkio 260, Sulkava 423, Sälinkää 1 133,Sääks- järvi 750 ja laitokset 21. Lukuihin sisältyy ulkomaalaisia 16 henkeä.

Asukastiheys _{on 18} henkeäkm² kohti.

Mäntsälä on v. 1616 muodostettu omaksi seurakunnaksi Porvoon, Hollolan,

Janakkalan

^ja Sipoon seurakuntiin kuuluneista kylistä. En- simmäinen omakirkko rakennettiin v. 1585 ja oma pappi saatiin ^1587.

Seurakunta kuului aikaisemmin kappelina Porvoon seurakuntaan. Seu- rakunnat hoitivat paikallishallinnon kokonaisuudessaan vuoteen 1865

saakka, jolloin6.2. annetulla keisarillisella asetuksella kunnalliset asiat erotettiin seurakunnallisista ja nykyinen kunnallishallintomme luotiin.

Kunnallisasiain kehitys kuluvana vuonna selviää yksityiskohdittain

seuraavasta kunnalliskertomuksesta.

2. Tärkeimmät yleisluontoiset valtuuston ja kunnanhallituksen toimenpiteet

Totesimme edellisen vuoden yleistaloudellisessa katsauksessa, että lokakuussa 1967 oli pantu toimeen Suomen markan devalvointi, jolla sen arvoa alennettiin 31,25 ^% ja joka vuoden vaihteessa aiheutti uhkan uudesta inflatiokierteestä. ^Maamme hallitus puuttui kuitenkin tarmokkaasti asiain kulkuun ja 10. 4. 1968 astui voimaan asetus talou- dellisen kehityksen turvaamisesta eli n.s. valtalaki, jokaasetti varsin kestäväksi osoittautuneen sulun inflatoriselle kehitykselle. Palkat, hin- nat, vuokrat ja erilaiset maksut ^joutuivat säännöstelyyn jaindeksi- sidonnaisuus poistettiin työ- ja rahoitusmarkkinoilla, maataloudessa, erilaisissa urakkasopimuksissa ^ja joillakin muilla aloilla. Talouselämän kehitys jatkuikin vakaana koko vuoden. Huomattavimmat korotukset tapahtuivat palkkojen kohdalla, ^joita korotettiin 1. 1. 1968 alkaen 5,9 ^% ja näitä palkkoja vielä 1.6. lähtien 3,5 %, mutta kuitenkin vähintään 27

mk/kk.

^Erittäin ilahduttavana piirteenä pantakoon vielä merkille ulkomaan kaupan suotuisa kehitys. Edellisen vuoden huomat-

tava vajaus kääntyi vähitellen ylijäämäiseksi, mikä vuoden loppuun mennessä nousi n. 290 milj. markkaan. Tästä huolimatta elpyminen työmarkkinoilla osoittautui kuitenkin varsin hitaaksi. Työttömyysluvut kohosivat talvella 1968—1969 ennätyslukuihin ^jaalennus _vuotta myö- hemmin on osoittautunut varsin vähäiseksi.

5 Kunnallisella alalla tapahtuneesta lainsäädännöllisestä jamuusta kehi- tyksestä todettakoon, että jo edellisen vuoden alussa vahvistettu laki kunnallisen jaoituksenmuuttamisesta jakuntien yhteistoiminnan kehit-

tämisestä on edelleen antanut aihetta laajaan polemiikkiin ja erilaisiin kannanottoihin. Keskustelun mainingit ovat käyneet korkeina ja laki on saanut paljonvastustusta osakseen. Suurin ^{osa niistä pienistä}kun- nista, jotkasen mukaan olisi yhdistettävä suuremmiksi, ovat esittäneet halunsa jatkaa toimintaansa edelleen itsenäisinä. Kun kuntien määrä- aikaa lausuntojensa antamiseen lääninhallituksille on jatkettu 15.3.

1969 saakka on vasta sen jälkeen _saatavissa lopulliset yhteenvedot kannanotoista. Lain vaikutukset ovat kuitenkin saaneet käytännöllisiä- kin toteutumismuotoja sikäli, että monet esikaupunkikunnat ovat liit-

tyneet kaupunkeihin ja_muutamat pienetkunnat naapurikuntiin. Naa- puristostamme todettakoon, että Hyvinkään kunta liittyi vuoden 1969 alusta Hyvinkään kaupunkiin, mistä näin ollen tuli toinen rajakaupun- kimme.

Eräs vuoden merkittävimpiä lainsäädännöllisiä uudistuksia kunnallis- alalla oli n.s. peruskoulun puitelaki eli laki koulujärjestelmän perus- teista 26.7. 1968. Siinä ^on lopullisesti hyväksytty koulujärjestelmän kehittäminen yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti, mikä merkitsee nykyisen keskikoulun liittämistä kansakouluun eli peruskouluun sen yläasteeksi. Kunnassa toimivat keskikoulut olkoot ^{ne sitten} valtion, kunnan tai yksityisen kannatusyhdistyksen ylläpitämiä, siirtyvät laissa säädetyssä järjestyksessä kunnan peruskoulun osaksi. Valtioneuvosto laatii alueittain suunnitelman siitä, missä järjestyksessä kuntien on muutettava koulujärjestyksensä uuden lain pohjalle, elleivät ne tee sitä jo sitä ennen vapaaehtoista teitä. Uusi laki merkitsee tähänasti suurinta uudistusta kansakoululaitoksessamme ja se tulee aiheuttamaan myös kunnille huomattavasti lisääntyneitä kustannuksia koululaitosten-

sahoidossa.

Useampia kuntia käsittävien talousalueiden maankäytön ^ja kaikin- puolisen taloudellisen kehityksen suunnittelua varten luotiin maaham- me viime vuosina seutukaavaliittoverkosto, joidentyö alkoi tuottaa

näkyviä tuloksia. Mäntsälän ^{kunta määrättiin} kuulumaan Itä-Uuden- maanseutukaavaliittoon ^jatäällä valmistui kuluvan vuoden loppupuo- lella alueen runkokaava. Tämä osoittautui Porvoo-keskeiseksi ^{ja muu-} tenkin Itä-Uudenmaan rannikkoaluetta suosivaksi asiakirjaksi, jolla oli Mäntsälälle hyvin vähän tarjottavaa. Kunnan asiasta _antama lau-

sunto sisälsi ^seuraavaa;

"Tutustuttuaan runkokaavaehdotukseen jasaatuaan pyytämänsä lau- sunnot, kunnanhallitus toteaa, että runkokaava Mäntsälän kunnan osalta on laadittu suurimmalta osin liian pessimistisiin ennusteisiin

perustuen. Kunnanhallituksen käsityksen mukaisesti varsinaista ennus-

tetta ei ole ollenkaan laadittu, vaan laskelmat perustuvat aikaisempien vuosien alentuviin asukasmääriin ja niistä johdettuihinlaskelmiin, otta- matta ollenkaan huomioon kunnan ulkopuolelta saapuvaa muuttolii- kettä, joka on varmuudella odotettavissa kunnan ^erittäin hyvän maan- tieteellisen jaliikenteellisen sijainnin huomioiden. Tämän mukaisesti kunnanhallitus pitääkin erittäin tärkeänä, että runkokaavan laadinnan pohjaksi on otettava Mäntsälän kunnan osalta kunnan yleiskaavaluon- noksessa esitetyt laskelmat ja ennusteet. Runkokaavan laadinnassa on tämän mukaisesti oltava kiinteässä yhteistyössä yleiskaavan laatijan Helsingin Maanmittauspiirin jakunnan yleiskaavatoimikunnan kanssa.

Ellei näin menetellä saattaa yleis- ja seutukaavojen välillä olla huomat- tavia eroja, jotka seutukaavassa ovat selvästi kunnan ^etujen vastaisia, eivätkä perustu siihen, että seutukaava myös on oleva tavoitteellinen ja nojauduttava tulevaisuuden ennusteisiin eikä vanhentuneisiin tilas- toihin. Samoin kunnanhallitus ^on tutkimuksissaan todennut, että Seutukaavaliitto ei muutoinkaan ole ottanut huomioon seutukaava- alueen ympärillä olevien alueiden taloudellista aktiviteettia ja sen ohjausta tälle alueelle. Tämä ilmenee erikoisesti siitä, että tieverkoston kehittämisessä on pysyttäydytty liian paljon oman alueen sisällä, eikä ole riittävästi painotettu alueelle johtavien, valtakunnallisestikin tär- keiden tiesuuntien suunnittelua jarakentamista. Samoin ^on erikoi- sesti huomattava, että runkokaavaehdotuksessa on alempiluokkaisten liikenneverkkojen käsittelyssä jätetty eräät alueet huomioimatta tai tarkoituksellisesti kaavassa johdettu liikenneväyliä suuntaan, joka on luonnollista kehitystä vastaan. Tällä tarkoitetaan erityisesti Pornaisten jaMäntsälän sekä Kärkölän jaMäntsälän välisten tieyhteyksien puut- tumista. Myös Orimattilan suuntaan ei runkokaavaluonnoksessa ole tieyhteyttä merkitty.

Kunnanhallitus esittää yksimielisesti, että edellä olevien huomautus-

ten lisäksi on runkokaavaa laadittaessa huomioitava erikoisesti seu- raavaa:

Väestömäärä:

Runkokaavan mukaisesti Mäntsälän kunnan asukasluku nousisi edul- lisimman _ennusteen mukaisesti v. 2000 mennessä 11.000 asukkaaseen

ja ettävasta 1980 luvulla asukasmäärään tulisi lisäystä.

Koska kuitenkin jo 1. 1. 1968 toimitetussa henkikirjoituksessa todet- tiin kunnan asukasluvun lisääntyneen edelliseen ^vuoteen nähden ⁸⁹ asukkaalla on tämä selvä merkki asukasmäärän vähentymisen pysähty- misestä jakääntymisestä lähivuosina tasaiseen nousuun. Edellä mai- nittua väestöennustetta pidetäänkin liian pessimistisenä. Mäntsälän yleiskaavan perusteluissa (Helsingin Maanmittauspiiri) edellytetään, että ottaen huomioon kunnan erittäin edullisen sijainnin varsinkin maantieliikenteen kannalta Uudellamaalla, pidetään mahdollisena, että

7 kunnan asukaslukuv. 2000 on 18.000, jostakeskustaajamassa eli^Kir- konkylässä on n. 10.000 asukasta.

Kunnanhallitus edellyttää, että runkokaavassa huomioitaisiin tämä todellisuutta varmaankin paremminvastaava väestömäärä ja että muut-

kin runkokaavaan ^perustuvat laskelmat tarkistettaisiin ^tämän mukai- sesti (väestö- ja työvoimaennusteet, elinkeinot, talousalueen toiminnal- linen keskusrakenne, asuminen, tekninen huolto, koulutus, terveyden-

jasairaanhoito, virkistys jne.).

Elinkeinot.

Runkokaavassa korostetaan erityisesti Porvoota ^jaLoviisaa teollisuu- den sijaintipaikkana.

Ottaen kuitenkin huomioon Mäntsälän Keskustaajaman erittäin edullisen sijainnin maantieliikenteen kannalta (Helsinki—Lahti valta- tie ⁼ tuleva moottoritie, Porvoo—Mäntsälä—Hyvinkää—Lohja-—•

Hanko kantatie ⁼ uloinkehätie, tuleva Mäntsälä—Pukkila—Myrskylä

—Kouvola maantie jne.) pitää kunnanhallitus varsin asiallisena, että runkokaavan perusteluissa otetaan huomioon _{se, että} Mäntsälä em.

lisäksi on erittäin edullinen paikka sellaiselle teollisuudelle, jotkaeivät tarvitse satamaa tai rautatietä välittömässä läheisyydessään. Kunnan- hallituksen käsityksen mukaan hyvin suuri osa keskiraskaastakin teol- lisuudesta on sellaista, jotka tulevat toimeen hyvien maantieyhteyksien avulla.

Erikoisesti muiden lisäksi on otettava huomioon myös serunkokaa- van tutkimuksissakin todettu tosiasia, että Mäntsälä kuuluu keskus- verkoston osalta ns. vaihettumisalueeseen eli muodostaa oman itsenäi- sen keskuksen muiden kaupunki- _tms. keskusten leikkauskohdassa.

Tällaisella alueella jakeskuksella onhyvin suuretmahdollisuudet kehit- tyä normaalia nopeammin. Tämä pitäisi myös sanallisesti ja selvästi todeta runkokaavan perusteluissa, koska piirrokset yksin eivät ^sitä kaikille selvitä.

Liikenne.

Valtakunnallista luokkaa olevista tiekysymyksistä halutaan erikoisesti korostaa ^{seuraavia tarpeita:}

uusi maantiesuunta Mäntsälä—Pukkila—Myrskylä—Elimäki—Kou- vola.

Koska Uudellamaalla ja osassa Kymen lääniä ^ei ole ollenkaan kunnollista tieyhteyttä suunnassaKouvola—Mäntsälä jaMyllykoski

—lnkeroinen—Elimäki—Mäntsälä, on tiesuunta erittäin tärkeä poikittaisliikenteen kannalta, Hanko—Lohja—Hyvinkää—Mäntsälä kehätien osan valmistuttua tulee em. tiellä olemaan vielä suurempi vaikutus koko Etelä-Suomen liikenteelle. Tien suunnittelu jaraken- taminen pitäisi saada mahdollisimman nopeasti käyntiin, sillätämä tie ^parantaa huomattavasti ^paitsi eräiden Itä-Uudenmaan kuntien

varsin vaikeita tieoloja, myös on laadultaan valtakunnallista luok- kaa. Runkokaavassa em. tiesuunta on käännetty Myrskylän jälkeen Lapinjärven kautta Loviisaan. Tiesuunta Mäntsälä—Myrskylä—

Elimäki on liikenteellisesti niin tärkeä, että sitä on syytä korostaa ja esittää suunta Myrskylä—Loviisa omana tarpeellisena lisäykse- senään tähän. Tämän tien rakentamisen kautta voidaan huomatta- vasti ^{siirtää ja sitoa} taloudellista aktiviteettia Kymen teollisuusseu- duilta kuin myös Hyvinkää—Riihimäki—Lohja seuduilta Itäiselle Uudellemaalle.

uusi maantiesuunta Kurhila (tie N:o 4)—Kärkölä—Mäntsälä. Täl- lä lähinnä nelostien ohjaamisella Lahden ohi, lyhennettäisiin matkaa Keski-Suomesta Helsingin seudulle, helpotettaisiin Lahden seudun liikenneongelmia ja parannettaisiin erittäin vaikeita tieolosuhteita alueella, jossanykyisin ei ole kunnollista maantieverkkoa. Kuten edellä mainittu Mäntsälä—Kouvola tie, niin myös tämä tiesuunta on valtakunnallisesti hyvin tärkeä, _mutta samalla se on Itä-Uuden- maan talousalueen kannalta erittäin tärkeä, koska senkin avulla voidaan huomattavasti ^{siirtää ja sitoa} taloudellista aktiviteettiä muualta Suomesta Itäiselle Uudellemaalle. Nämä molemmat tie- kysymykset ovat sitä luokkaa, että niiden kautta voidaan varmuu-

della parantaa seutukaava-alueen taloudellista tilaa. Seutukaavassa pitäisi käsityksemme mukaan ottaa juuri huomioon enemmän täl- laisia tavoitteellisia tiesuunnitelmia.

uloin kehätie välillä Mäntsälä—Hyvinkää. Runkokaavaehdotuksessa onkantatie 55 suunta merkitty linjalle Mäntsälä—Kaukas—Noppo.

Mäntsälän kunta pitää erittäin tärkeänä, että suunnaksi merkitään TVH:n ^jakunnan hyväksymä ns. yleissuunnitelma eli että suunta on Mäntsälä—Ridasjärvi—Hyvinkää. Mäntsälän samoinkuin koko talousalueen kannalta on paljon tärkeämpää kytkeä Hyvinkää—

Riihimäki seutu välittömästi tänne, kuin että tie ohjataan liian paljon yksinomaan Lohja—Hanko suuntaan. Yhteydet Lohja—■

Hanko suuntaan järjestetään Hyvinkään ympäristössä, _mutta nii- den yksityiskohtainen järjestelyei koske niinkään ^paljoatätä aluet-

ta, kuin tämä pääsuunnan linja.

paikallisempaa laatua olevan liikenneverkon osalta kunnanhallitus korostaa sitä, että runkokaavassa pitää selvästi näkyä liikenneyh- teyksien tarpeellisuus välillä Pornainen—Mäntsälä, Pornainen—

Halkia, Mäntsälä—Sälinkää—Sulkava—Lappila,

Levanto—Järvelä

jaKaukalampi—Orimattila.

Koulutus.

Runkokaavassa on peruskoulusuunnitelma esitetty laadittavaksi ns vaihtoehto C:n pohjalta, jolloin koulukeskukset olisivat Porvoossa,

9 Loviisassa, Nikkilässä, Mäntsälässä ^ja Askolassa. Koska kuitenkin Pornaisten koulukeskuksen säilyttäminen kokonaisuuden kannalta on katsottava tarpeelliseksi kunnanhallitus esittää, että koulukeskuksien osalta noudatettaisiin vaihtoehtoa ^A eli että koulukeskukset olisivat Porvoossa, Loviisassa, Nikkilässä, Mäntsälässä, Pornaisissa, Askolassa

jaPorlammilla.

Terveyden- ja sairaanhoito.

Ottaen huomioon Mäntsälän keskeisen sijainnin ja hyvät liikenne- yhteydet sekä sen, että kunnan asukasluku tulee jatkuvastikasvamaan, pitääkunnanhallitus ensiarvoisen tärkeänä, että paikkakunnalle saadaan asianmukainen paikallissairaala. Yhteistoiminnan mahdollisuuksia tältä osin tulee olemaan varmaankin naapurikuntien (Pukkila, Askola, Por- nainen) ym kanssa. Kunnanhallitus edellyttääkin, että kaikki tiedossa olevat seikat huomioiden myös runkokaavassa pitäisi ottaa huomioon Mäntsälän tuleva paikallissairaala. Mäntsälä ^{ei missään} tapauksessa voi tullatoimeen tällä alallaPorvoon ja Loviisan sairaaloidenavulla, ottaen

huomioon paikallissairaaloiden käyttötavat ja runsaan paikkatarpeen.

Paikallissairaala tulee toimimaan kunnanlääkäreiden toiminnan tukena,

joten ei voida pitää mahdollisena, että paikallissairaalatarve voitaisiin hoitaa ylipitkien matkojen takaa. Korkeamman tason sairaalapalvelus-

ten saamiseksi kunta tulee luonnollisesti olemaan muiden kuntien alueella olevien sairaaloiden varassa.

Kunnanhallitus pitää myös välttämättömänä, että useiden lääkärei- den erikoislääkäriasemasijoitetaan Mäntsälänkeskustaan, ^jostavoidaan palveluksia _antaa myös ^em, naapurikuntien alueelle. Lääkäriasemien- kaan osalta ei voida katsoa, että Mäntsälän seutu voitaisiin hoitaa muualta päin. Runkokaavassa olisi ^siis huomioitava Mäntsälän osalta luonnollisena ratkaisuna sekä paikallissairaala että erikoislääkäriasema.

Runkokaavan yhteenveto.

Seutukaavan pohjaksi on erilaisten vaihtoehtojen tarkastelun jälkeen päädytty neljän keskuksen rakennemalliin, jossa Mäntsälä jaPukkila muodostaisivat oman ryhmittymän. Koska kuitenkin myös osa Askolaa ja Pornaista kuuluu Mäntsälän keskustaajaman vaikutusaluee- seen jatieyhteyksien parantuminen vielä tätä lisää, pitäisi kunnanhal- lituksen mielestä myös tämä huomioida runkokaavassa.”

Siirtyessämme kunnan omiin sisäisiin asioihinvoitaneeliioittelematta sanoa, että luultavasti tärkein jakauaskantoisin ratkaisu koski uuden Porvoo—Mäntsälä maantien _suuntaa Kirkonkylässä. Tie- javesiraken- nushallituksen ensimmäisen suunnitelman mukaan ^tie olisi johdettu Kirkonkylän pohjoispuolitse Osuusliike Väinölän rakennuttaman Ravintola Hirvenkruunun ja Shell-autoaseman sivuitse. Tämän suun-

nitelman kunnanvaltuusto hyväksyi keväällä 1967. Pian tämän jälkeen laadittiin suunnitelma pohjois—etelä-suunnassa kulkevan Kirkonkylän länsipuolitse sivuuttavan moottoritien paikasta ja liittymistä. Tässä

suunnitelmassa oli Kirkonkylän liittymä suunniteltu kylän eteläpuolelle, johonmyös Porvoo—Mäntsälä uusi maantie oli yhdistetty, mistä se sitten jatkaisi matkaansa edelleen Hyvinkäälle. Kun mielipiteet alkoi-

vat yhä enemmän kallistua tämän vaihtoehdon kannalle laati tie- ^ja vesirakennushallitus uuden suunnitelman Porvoo—Mäntsälä tien joh-

tamisesta Kirkonkylän eteläpuolitse mainittuun moottoritieliittymään.

Uusi suunnitelma oli kunnanvaltuuston käsiteltävänä 14. 9. 1968, jol- loin valtuusto äänestyksen jälkeen 16äänellä 14 ääntävastaan hyväksyi uuden tiesuunnitelman. Yksityiskohtainenrakennussuunnitelma hyväk- syttiin myöhemmin syksyllä ja rakennustyöt pääsivät _taas käyntiin kohti Kirkonkylää Sääksjärven-—Hermanonkimaan paikallistieltä, mihin rakennustyö edellisenätalvena oli päättynyt.

Toinen kunnan kannalta erittäin tärkeä jatulevaisuuteen vaikuttava kysymys on suunnitellun Uudenmaan Vajaamielislaitoksen sijoitus- kysymys. Uudenmaan Maakuntaliiton aloitteesta oli jo v. 1964 asetettu

toimikunta asiaa tutkimaan ja tekemään siitä kuntain edustajain ko- koukselle perustellun esityksensä. Laajan ja perusteellisen työn tulok- sena tällainen ehdotus oli valmistunut vuoden 1968 alussa. Valmiste- leva toimikunta oli ehdottanut, että ensiksi rakennettavan laitoksen paikaksi hyväksyttäisiin Mäntsälän kunta ^jakunnan ^omistama Anttilan tila kunnan esittämin perustein, ehdoin javelvoituksin ja että toisen vajaamielislaitoksen paikka jätettäisiinperustettavan kuntainliiton rat-

kaistavaksi. Asia käsiteltiin kuntain edustajain kokouksessa Vihdissä 8. 4. 1968, missä oli edustettuna 37 kuntaa kutsutuista 45 kunnasta.

Siellä toimikunnan ehdotus hyväksyttiin äänestyksen jälkeen 540,5 äänellä 400,5 ääntä _vastaan. Kokouksen jälkeen voitiin todeta, ^että vähemmistöön jääneet kunnat ryhtyivät harjoittamaan parlamenttaari- seen tapaamme täysin sopimatonta hajoitustoimintaa kutsumalla vä- hemmistöön jääneet kunnat _uuteen kuntain edustajain kokoukseen Vihtiin, missä ^päättivät perustaa toisen kuntainliiton, joka rakentaisi vajaamielislaitoksen Vihdin Nummelaan. Kummankin kuntien edusta-

jain kokouksen toimesta lähetettiin ehdotus kuntainliiton _perussään- nöksi ^jalaitosten perustamissuunnitelmaksi lääninhallituksen vahvistet- tavaksi. Asia oli vielä ratkaisematta vuoden päättyessä, mutta jo seuraava vuosi ^tuonee asiaan ratkaisun, mikä kunnan tulevaisuutta silmälläpitäen on erittäin merkityksellinen.

Kertomusvuonna saatettiin päätökseen jo edellisen vuoden aikana aloitetut kolme mainittavaa rakennustyötä: paloasema, Sälinkään ^ter- veystalo jaKirkonkylän vedenottamo johtolinjoineen. Paloasema val- mistui heinäkuun alkuun mennessä ja senrakennuskustannukset nousi-

11

vat 744 878,66 ^mk;aan. Sälinkään terveystalo luovutettiin terveyden- hoitolautakunnan käyttöön 5. 4. 1968 ja senrakennuskustannukset oli-

vat 270451,14 mk. ^Ojalan vedenottamon ja Kirkonkylään tulevan päävesijohdon rakennustyö otettiin eräin ehdoin valmiina vastaan 27.6. 1968 ja sen rakennuskustannukset nousivat 194864,01 ^mk;aan.

Näiden töiden lisäksi suoritettiin Kirkonkylän rakennuskaava-alueella runsaasti vesijohto- javiemäritöitä sekä rakennuskaavateiden rakennus- töitä ^nousten näiden yhteismäärä suunnittelukustannuksineen 452 756,08 ^mk;aan. Kun yllämainittuihin huomattavan suuriin inves-

tointeihin saatiin valtiolta ^avustusta vain ^{30 000} mk paloaseman raken- tamiseen jouduttiin huomattava osa rahoittamaan yksityisiltä laina- markkinoillasaatavilla luotoilla. Kunnan velkamäärä lisääntyi jakassa- tilanne pysytteli edelleen varsin kireänä.

Ainakin osaksi kunnan sijoitustoiminnan ansiosta ^saatiin Kirkon- kylään kertomusvuonna toinen asunto-osakeyhtiötalo. Lokakuun puoli- välissä valmistui As Oy Hampputöyryn omistama 38 osakehuoneistoa käsittävä kerrostalo kansakoulun läheisyyteen. Talon ”grunderinä” oli toiminut Rakennusliike Passila ^& Kumpp Kommandiittiyhtiö Lahdesta.

Kunta varasi talosta ⁶ huoneistoa, ^mutta myi niistä rakennuskauden aikana yhden, ollen kunnan sijoitusosuus vuoden päättyessä 5 huoneis-

ton osalta 234 500 mk.

Muista yleisluontoisista valtuuston ^jakunnanhallituksen päätöksistä mainittakoon ^seuraavat:

Kunnalliset ilmoitukset päätettiin saattaa kuntalaisten tietoon jul- kaisemalla ne ilmoitustaulun lisäksi sanomalehdessä Uusimaa. Valtuus-

ton kokouskutsut julkaistiin lisäksi Suomenmaassa, Kansan Uutisissa jaSuomen Sosialidemokraatissa (kvalt. 20. 1. 4—5 ^§§).

Kunnanhallituksen kokoukset pidettiin joka kuukauden 2. ja 4.

maanantaina tai seuraavanaarkipäivänä. Pöytäkirja pidettiin nähtävänä viikon kuluttua kokouksesta (khall 8. 1. 21 ^§).

Päätettiin kunnalle vastaanottaa Sälinkään kylässä Rytkölä RN:o

1291-niminen,l²⁹¹-niminen, 12 aarin suuruinen sekä ² huoneisen asuinrakennuksen käsittävä tila, jonka 28. 5. 1967 kuollut käsityöl. Olga Hammar oli

testamentannutkunnalle ehdolla, että kunta hankkii hänen haudalleen muistomerkin ^jahuolehtii haudan hoidosta (kvalt. ^§ 30).

Hankittiin Kirkonkylän kansakoulun opettajalle jakoulun entiselle monivuotiselle johtajalleAarne Leppälälle Maalaiskuntien Liiton kul- tainen ansiomerkki kiitollisuuden osoituksena 35-vuotisesta palveluk-

sesta kunnan koululaitoksen hyväksi. Merkki ojennettiin hänelle kou- lulla järjestetyssä erojaistilaisuudessa 30.5. 1968 hänen siirtyessään täysin palvelleena eläkkeelle ^{(khall §} 220).

Hyväksyttiin MKL:n suositus kunnallisten viranhaltijain ja työn- tekijäin työaikajärjestelyistä, työajoista ja tästä johtuvien _muutosten

tekemisestä kunnan virkasäännön 25. §;ään. Päätös merkitsi käytän- nössä sitä, että kunnan virastoissa, laitoksissa ja rakennustöissä siir- ryttiin 1. 6. 1968 alkaen 5 päiväiseen työviikkoon, mikä virastoissa toteutettiin työaikaa lyhentämättä _siten, että lauantain tunnit tehtiin viikon muina päivinä. Muissa kuin toimistotöissä työaika lyhennettiin 40 t. viikossa (kvalt § 56).

3. Vuoden 1968 kunnallisvaalien keskusvaalilautakunnan toimintakertomus

Kunnallisvaalilain mukaisesti suoritettiin maankaikissa kaupungeissa, kauppaloissa ja maalaiskunnissa kunnallisvaalit kertomusvuoden loka- kuun 6—7 päivinä. Kunnanvaltuusto oli toukokuun 24. päivänä pitä- mässäänkokouksessa suorittanut keskusvaali- javaalilautakuntien sekä vaalitoimikunnan vaalit.

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin kunnallisneuvos Pekka Siren, varapuheenjohtajaksi mv.Viljo Latvio sekä jäseniksimv.

Usko Rautasuo, palopäällikkö Erkki Eronen ja pankinjohtaja ^Keijo Ilmasti. Vaalilautakuntia asetettiin 16 sekä vaalitoimikunta kunnallis- kodissa sekä Hirvihaaran laitoksessa suoritettavia vaaleja _varten.

Lautakunnan kokouksissa käsitellyistä asioista mainittakoon seu- raavaa:

14.^8.; Lautakunnan sihteeriksi kutsuttiin kunnanjohtaja Tapio Hyy- ryläinen.

Todettiin, että kunnallisvaalilain ja kunnallislain mukaisesti ^vaa- leissa on valittava edelleen 31 valtuutettua ja heille lain määräämät varamiehet.

Valitsijayhdistysten perustamisasiakirjoja ja muita ilmoituksia vas- taanottamaan valtuutettiin lautakunnan puheenjohtaja Pekka Siren ja kunnanjohtaja Tapio Hyyryläinen.

26.8.: Tarkastettiin lautakunnalle määräaikaan mennessä jätetyt valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat jatodettiin, että näitä oli jätet-

ty seuraavasti:

Mäntsälän maatalousväen, palkannauttijain, liike- jayrittäjäväen vaaliliiitto 33 kpl

Sosiaalidemokraattisen puolueen vaaliliitto 39 kpl Kansandemokraattinen vaaliliitto (SKDL) 23kpl

Suomen Maaaseudun puolueen vaaliliitto 2kpl Keskustapuolueen vaaliliitto 62 kpl

Yhteensä ¹⁵⁹ kpl perustamisasiakirjoja.

Jätetytvalitsijayhdistysten hakemukset japerustamisasiakirjat hyväk- syttiin sellaisenaan. Ehdotetut vaaliliittojen nimitykset hyväksyttiin sellaisenaan. Kaikki ehdokkaat todettiin vaalikelpoisiksi.

13 2. 9. ja 3.9.: Todettiin, ettei keskusvaalilautakunnalle oltu lain määräminä aikoina jätetty kunnallisvaalilain mukaisia muistutuksia ja ilmoituksia.

5. 9.: Vaaliliittojen kesken suoritettiin arvonta, minkä perusteella niiden järjestys ehdokaslistojen yhdistelmässä muodostui seuraavaksi:

1. Sosiaalidemokraattisen puolueen vaaliliitto nmt 2—40 2. Suomen Maaseudun puolueen vaaliliitto n:ot 41—42

3. Mäntsälän maatalousväen, palkannauttijain, liike- ja yrittäjäväen vaaliliitto nmt 43—75

4. Keskustapuolueen vaaliliitto ^nmt 76—-137

5. Kansandemokraattinen vaaliliitto (SKDL) nmt 138—160.

Lautakunnan puheenjohtaja Pekka Siren varamiehenään lautakunnan jäsen Esko Rautasuo oikeutettiin vastaanottamaan vaaliliput ja _muut vaalilautakuntien ^asiakirjat laskentatoimituksen vaalipaikoilla päätyttyä.

8. 10. ja 22. ^10.; Lautakunta kokoontui suorittamaan vaalin tulok- sen laskentaa. Tämä selviää parhaiten oheistetusta taulukosta.

Vaalilippuja jouduttiin hylkäämään yhteensä 18kpl.

Kaikki ^saapuneet oteäänet yhteensä 50 kpl hyväksyttiin.

23. 10.: Suoritettiin vaalin tuloksen lopullinen tarkistus jatodettiin,

että kunnanvaltuutetuiksi vv. 1969—1972 oli valittu seuraavat hen- kilöt:

toI

I s 3 p

•3:3 3

S;^S fc£

;cs S >4 c

Ts-S ^° ₀ Kunnanvaltuutettu

CÖ « .r4^..

> £

4 100 Laine, Onni, maanviljelijä 125 2087

3 46 ^Harja, Viljo,_maat. ja^metsät, maisteri, agr. 139 1251 1 35 ^{Storm, Lauri} Erik, pienviljelijä 68 1060 4 93 Hämäläinen, Soini, maanviljelijä 91 1043,5 4 109 Niemelä, livari, maanviljelijä 83 695,67 3 60 Mikkonen, Leo, ylikonstaapeli 97 625,5 5 155 Talvio, Veikko Kalervo, sähköasentaja 86 554

1 27 Repo, Jorma^{Aatto Antero, lehtori 59 530}

4 122 Siren, Pekka, kunnallisneuvos, maanvilj. 82 521,75

4 112 Peltola, Onni, agrologi _{77 417,4}

3 48 Hämäläinen,Kaarina, sairaanhoitaja,rouva 88 417 1 13 ^Kivikärki, Niilo Severi Untamo,

sähköteknikko 52 353,33 4 101 Lehtilinna, Hanna tarkkailukarjakko 73 347,83 3 57 Lehtelä, Aaro, kansakoulunopettaja 82 312,75

4 81 Anttila, Rauha, emäntä 69 ^298,14

5 156 Toikka, Jaakko, maanviljelijä 62 277

1 36 Tervahartiala, Sirkka Ritva Helena

asent.vmo 51 265

4 91 Heija, Matti, maanviljelijä 67 260,87

3 68 Ratsula, Tauno, agronomi,

ammattikoulunjoht. 71 250,2 4 95 Kalliola, Martti, agrologi, maanviljelijä 65 231,89 1 19 Leimu, VeijoAleksander,rakennustyöläinen 51 212

4 124 Sukula, Niilo, talousneuvos 64 208,7

3 47 Huikkola, Jaakko, toimitusjohtaja 6767 208,5208,5

4 119 Salmi, Veikko, maanviljelijä 62 189,73

5 160 Villberg, Reino Ilmari, nuohooja 52 184,67 3 75 Virtanen, Salli, kirjanpitäjä 58 178,71 1 12 Kilpelä, Pekka Jalmari, rakennustyönjohtaja 49 176,67 4 103 Leino, Väinö,

herastuomari,

maanviljelijä 60 173,92

4 90 Hannula, Oiva, maanviljelijä 52 160,54

3 63 Poutala, Leo, liikkeenhoitaja 55 156,37

1 8 Forsten, Aune, baariemäntä 49 151,43

Valtuutettujen varamiehiksi todettiin vaaliliitoittani seuraavat hen- kilöt:

1. Sosiaalidemokraattisen puolueen vaaliliitto: Paavo Villberg, nuo- hooja 49 ääntä, Kalervo Arvo Antero Lehtinen, mielisairaanhoitaja 48 ääntä, Antti Armas Ahola, puhelinmestari 45 ääntä, Yrjö August Ha- rilo, muurari 44 ääntä, Viljo Latvio, maanviljelijä 41 ääntä, Keijo Olavi Kolu, rakennustyöläinen 40 ääntä ja Lauri Kalervo Lindroos, maanviljelijä 28 ääntä.

3. Mäntsälän maatalousväen, palkannauttijain, liike- ja yrittäjäväen vaaliliitto: Teuvo Jatila, agronomi 54 ääntä, Urho Koivisto, kauppias 49 ääntä. ^{Marjatta Saalo,} maanviljelijä 48 ääntä, Harry Johansson, tilanomistaja _{40 ääntä,}Paavo Kunnas, autoilija 35 ääntä, Niilo Palen, maanviljelijä 26 ääntä, Arvi Laine, maanviljelijä 25 ääntä ja Maire Ahde, emäntä 24 ääntä.

4. Keskustapuolueen vaaliliitto: Arvi Tuominen, maanviljelijä 49 ääntä, Toivo Vilja, maanviljelijä 48 ääntä, Ralp Moberg, professori 42 ääntä, Tuovi ^Leino, emäntä 41 ääntä, Reino Olavi Aunola, maan- viljelijä 41 ääntä,

Jalo

^Weckström, maanviljelijä 38 ääntä, ^Väinö Aro- maa, maanviljelijä 38 ääntä, Usko Rautasuo, maanviljelijä 37 ääntä, Erland Mäkeläinen, maanviljelijä 36 ääntä, Tauno Talikainen, maan- viljelijä 35 ääntä, Yrjö Virtanen maanviljelijä 34 ääntä, ^Matti

Juhani

Juhola,maanviljelijä 33 ääntä ja Ossi Teppinen, maanviljelijä 33 ääntä.

5. Kansandemokraattinen vaaliliitto (SKDL):

Jukka

^{Vaahtera, maa-}

lari 45 ääntä,

Johan

^{Vihtori Ansala, ent.} maanviljelijä 31 ääntä, ja

Johan

^{Tapio Salmi,} tehdastyöläinen 30 ääntä.

15

KUNNALLIS ^VUODELTA VAALITILASTO

1968

Äänioikeutettuja

Äänten Joutuminen

vaali-

£

Äänestysalueet

liitoittani

A g

«

nq

ici

q

Sos.dem.

SMP

lII*

KP:n

SKDL

qa

q

m

miehla

naisia

yht.

Yl

vL

yI

_

yL vI

.

fr g

g g g

£

Arola

180 189 369

46

7

25

156

44

1

279 75,6

Hautjärvi

111 125

236

24

8

36 88

33

1

190 80,5

Hirvihaara

190

212 402

95

7

63

87

34

286

71,1

Kaanaa

107 114

221

3 6

18

123

39

1

190 86,0

Kaukalampi

104 107

211

41

4

47

41

26

159

75,4

Kirkonkylä

717 902

1619

297

17

494 248

92

2

1150

71,0

Levanto

101 105 206

7 2

39 67 38

1

154

74,8

Nikinoja

66 75

141

7

1

32 52

4

1

97

68,8

Numminen

393 406 799 158

18

68

316

54

3

617 77,2

Ohkola

291 369 660 135

23 68

242

35

1

504 76,5

Olkinen

46 48 94

9 4 8

60

3

1

85

90,4

Saari

143 169 312

47

10

56 74

33

3

223 71,5

Soukkio

71

85

156

16

2

42 58

7

125 80,1

Sulkava

116 120 236

16 11

29

114

8

178

75,4

Sälinkää

257 277 534

97

8

88

130

89

2

414 77,5

Sääksjärvi

224 262 486

46

12

107

211

8

1

385 79,2

Vaalitoimikunta

8 6 9 2

25

Yhteensä

3117 3565 6682 1052

140

1226 2076

549

18

5061

75,7

Oteäänet

8

1

25

11

5

50

Kaikkiaan

1060

141

1251 2087

554

5111

76,5

*>

Maatalousväen, palkannauttijain ^liike-

ja

yrittäjäväen

vaaliliitto

II TOIMIELIMET

1.Yleistä

Kunnanvaltuuston ja -hallituksen henkilöasioita koskevista päätök- sistä mainittakoon seuraavaa:

Kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi v. 1968 valittiin edelleen kun- nallisneuvos Pekka Siren, I varapuheenjohtajaksi rehtori Tauno Ratsula

ja II varapuheenjohtajaksimuurari Yrjö Harilo (kvalt. ^§ 1).

Kunnan vuositilintarkastajiksi _v. 1968 valittiin mv. Oiva Hannula (kokoonkutsuja), työnjohtaja Lauri Nakari, isännöitsijä Pentti Martti- nen, osuuskassanjohtaja Kauko ^Kanninen. Vara^vuositilintarkastajiksi valittiin mv. Paavo Kesäläinen, nuohooja Reino Villberg, mv. Kauko Koskilinna japankinjohtajaKeijo Ilmasti (khall ^§ 19,kvalt ^§ 2).

Kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajiksi v. 1968 valittiin liike- mies Väinö Mattila (kokoonkutsuja), kirvesmies Eino Kaven ja mv.

Aake Eerola. Varalle valittiin mv. Esko Krakau, ^mv. Aarne Räihä ja nuohooja Reino Villberg (khall § 20, kvalt ^§ 3).

Sairausvakuutustoimikuntaan w. 1968—1971 valittiin varsinaisiksi jäseniksi ylikonst. Leo Mikkonen, mv. Toivo Ruponen ja rva Aune Torsten sekä varajäseniksi myymälänhoitaja ^Leo Poutala, mv. Oiva Hannula ja rva Lempi Simanen (khall ^§ 96, kvalt ^§ 24).

Raittiuslautakunnan erovuoroiset jäsenet mv.Pekka Mankinen, seppä Matti Rauti jakirvesmies Niilo Hakanen valittiin uudelleen lautakun-

nan jäseniksi(kvalt § 6).

Alitilittäjien hallussa olevien ^varojen tarkastajiksi valittiin v. 1968 mv. Soini Hämäläinen ^{ja mv.}

Jaakko

^{Toikka (khall § 23).}

Valittiin kunnanhallituksen edustajat ^eri lauta- ^ja johtokuntiin v.

1968 (khall ^§ 24).

Maanjako-oikeuden jäseniksi vuosiksi 1968—72 valittiin Lauri Storm, PenttiKarikuusi, Hannu Nieminen jaViljo Eerola (kvalt ^§ 6).

Kunnan halkohankintojen hoitajaksi v. 1968 valittiin edelleen mv.

Usko^{Rautasuo ja}

työnjohtaja

Yrjö Ranta (khall ^{§ 29).}

Uudenmaan vajaamielishuoltoa käsitteleviin kuntain edustajaia- kokouksiin valittiin edustajiksi kunnallisneuvos Pekka ^Siren, liikemies Viljo Latvio ^jakunnanjohtaja Tapio Hyyryläinen sekä varaedustajiksi mv. Jaakko ^{Toikka, mv. Onni Laine} sekä til.om. Harry

Johansson

(kvalt ^§ 27).

Konstaapeli Martti Untamolle myönnettiin anomuksesta ^{ero väestön-} suojelulautakunnan puheenjohtajan tehtävistä. ^Hänen tilalleen valittiin jäljellä olevaksi toimikaudeksi lautakunnan puheenjohtajaksi ^{mv. Matti} Kärpänen. Väestönsuojelulautakunnan jäseneksi puheenjohtajaksi väli-

17 tun mv.Kärpäsen tilalle valittiinopettajaReino Vuorinen (kvalt^§ 25).

Talouspäällikkö Olavi Nuutiselle myönnettiin paikkakunnalta pois- muuton vuoksi ero kunnanhallituksen jäsenyydestä ja tilalle valittiin työnjohtaja Yrjö Ranta javarajäseneksi mv. Lauri Storm (kvalt § 48).

Onkimaan kurssikeskustoimikuntaan valittiin kunnanhallituksen edustajiksi toim.joht.

Jaakko

^{Huikkola ja}mielisair.hoit. Kalervo Leh- tinen (khall ^§ 250).

Työaikatoimikunnan jäseniksi valittiin pj:ksi kunnanjohtaja Tapio Hyyryläinen, työnantajapuolen edustajaksi kunnallisneuvos Pekka Siren jatyöntekijäpuolen edustajaksi pääluottamusmies Veikko Talvio (khall § 367).

Työmies Otto Määtälle myönnettiin anomuksesta ero sosiaalilauta- kunnan jäsenyydestä ja hänen tilalleen valittiin lautakunnan jäseneksi työmies Veijo Leimu (kvalt § 49).

Apukoulun johtokuntaan valittiin v. 1968 rehtori Pekka Aukia, kirv.mies Kalevi Sulopuisto, mv. Veikko Salmi, mv. Martti Kalliola, autoilija Veikko Salovaara ja opettaja Aaro Lehtelä (kvalt § 72).

Paikkakunnalta poismuuttaneenLeo Vesikon tilalle kansalaiskoulun johtokuntaan valittiin agronomi Terttu Heikkilä (kvalt 91 ^§).

Holhouslautakunnan puheenjohtajaksi esitettiin vv. 1969—1972 asioitsija Mauno Ratia (khall § 790).

Eri lauta- ja johtokuntien puheenjohtajien vuosipalkkiot v. 1969 määrättiin seuraaviksi:

kunnanvaltuuston puheenjohtaja 500 mk

sosiaalilautakunnan puheenjohtaja 2000 mk rakennuslautakunnan puheenjohtaja 300 mk yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja 400 mk holhouslautakunnan puheenjohtaja 200 mk terveydenhoitolautakunnan puheenjohtaja 300 mk

tielautakunnan puheenjohtaja 150 mk

sähkölaitoksen johtokunnan puheenjohtaja 300 mk nuorisotyö- jaurheilulautakunnan puheenjoht. 100 mk raittiuslautakunnan puheenjohtaja 50 mk kunnalliskodin johtokunnan puheenjohtaja 300 mk lastenkodin johtokunnan puheenjohtaja 100 mk kansakoululautakunnan puheenjohtaja 300 mk

palolautakunnan puheenjohtaja 100 mk

asutuslautakunnan puheenjohtaja 250 mk (lisäksi kokouspalkkio toimistopäiviltä)

metsälautakunnan puheenjohtaja ⁵⁰ mk

kirjastolautakunnan puheenjohtaja 50 mk teollistamislautakunnan puheenjohtaja 100 mk

2

vesilautakunnan puheenjohtaja 150 mk liikennelautakunnan puheenjohtaja ⁵⁰ mk yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtaja 250 mk Anttilan maatilan hoitok. puheenjohtaja 100 mk museo- ja kotiseutulautakunnan puheenjohtaja 50 mk kansalaisopiston johtokunnan puheenjohtaja 170 mk kansalaiskoulun johtokunnan puheenjohtaja 100 mk vuositilintarkastajien koollekutsujan palkkio 50 mk

Kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen sekä lauta- ja johtokuntien kokouspalkkioksi v. 1969 määrättiin 18 mk lukuunottamatta kansa- koulujen johtokuntienkokouksia, joistapalkkioon 5 mk.

Vuositilintarkastajien ja kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkasta- jienpalkkioksi määrättiin 30 mk/pv.

Edustustehtävästä oman kunnan alueella maksetaan palkkiota 18 mk/pv.

Luottamusmiesten päivärahan suuruus virkatehtävistä kunnan alueen ulkopuolellaon 30 mk matkustussäännön mukaisesti.

Lautamiesten palkkioksi hyväksyttiin 30 mk/istuntopäivältä, jos istunto kestää yli klo 18 maksetaan 15 mk;n lisäpalkkio.

Matkakulukorvausta hyväksyttiin maksettavaksi ^oman auton käy- töstä virka-asioissa ^{sama määrä} kuin valtiollakin noudattaen kunnan oman matkustussäännön korvausperusteita (kvalt § 125).

VIRANHALTIJAT

Terveydenhoitolautakunnan esityksestä hyväksyttiin perustettavaksi yhteinen terveystarkastajan päätoiminenvirka Pukkilan kunnan kanssa.

Virkaan päätettiin nimetä sitä aukijulistamatta terveydenhoidonkatsas- taja Heimo Laurila sekä hyväksyävirasta tehty sopimus ja johtosääntö

(khall § 32, kvalt ^§ 12, ^124).

Perustettuun kunnaninsinöörin virkaan valittiin ²⁴ hakijasta insi- nööri Veikko VirtanenHelsingistä (kvalt § 11).

Rakennustoimiston toim.apul. Toini Hannulallemyönnettiin 1. 2. 68 alkaen II ikälisä (khall § 12).

Perustettiin I kunnanlääkärin vastaanottohoitajan virka ^{1. 1. 68} al- kaen. Virka sijoitettiin A ¹² phaan ja siihen valittiiin nti Mirja Paakki

(khall ^§ 697,kvalt ^§ 13).

Viran- ja toimenhaltijani sekä työntekijäin käytössä olevista kunnan asunnoista perittävistä vuokrista myönnettiin 20 ^% alennus (kvalt

§ 14).

Pääkirjastonhoitajan palkka päätettiinkorottaa 600 markaksi kk:ssa (khall ^§ 107).

19 Kunnalliskodin sairasosaston sairaanhoitajan virka korotettiin 1.3.

68 alkaen A 15phaan (khall ^§ 108, 192,kvalt ^§ 37).

Anomuksesta päätettiin sosiaalisihteerin virka korottaa 1 3. 68 al- kaen A 21 palkkaluokkaan ^{(khall §} 191, kvalt ^§ 38).

Kunnanrakennusmestarin virka päätettiin anomuksesta korottaa A 22 palkkaluokkaan 1.3.68 alkaen (khall § 143, 190,kvalt § 39).

Apuhoitaja Annikki Suikkasellepäätettiin suorittaa 5. ikälisä 1.4. 68 alkaen (khall ^§ 194).

Terveyssisar Anni Eskolalle myönnettiin 2. ikälisä 1.4. ⁶⁸ alkaen (khall § 323).

Kanslisti Kristina Lampolalle myönnettiin maksettavaksi 3. ikälisä 1.4.68 (khall ^§ 257).

Tehdystä anomuksesta myönnettiin apuhoitaja Annikki Kokkoselle 15. 3. 68 maksettavaksi 3. ikälisä (khall ^§ 324).

Sosiaalilautakunnan esityksestä päätettiin kunnan lastenkotiinperus- taa 1. 6. 68 alkaen lastenhoitajan virka ^{A 10} pl (khall § 368, kvalt

§ 58).

Rakennustoimiston toimistoapulaisen virka päätettiin 1. 6. 68 alkaen

muuttaa apulaiskanslistin viraksi ^japalkkaluokaksi vahvistettiin A ¹⁰ pl (khall ^§ 386,kvalt ^§ 65).

Kunnan eläinlääkäri Pertti Hartikalle myönnettiin 1. 11. 67 alkaen maksettavaksi 2. ikälisä (khall § 518).

II kunnanlääkäri Ahti Hämäläiselle myönnettiin sairaslomaa aj. 5. 8.

—l3. 10. 68. Sijaisina toimivat ajalla 5.—30. 8. lääk.kand. Paul Sand- ström,aj. I—B. 9. sekä I—7. 10. lääk.lis. Nina Standertskiöld-Norden-

stam, aj. 9—30. 9. tri Carl-Gustav Standertskiöld-Nordenstam sekä aj. 7—13. 10. lääk.kand. Pentti Eklund (khall § 553, 641, 674, 837, 794, 887).

Viranhaltijain jatyöntekijäin perhe-eläke hyväksyttiin maksettavaksi perhe-eläkesäännön 24 ^§:n II vaihtoehdon mukaan (aikaisemmin vaih-

toehto ^I mukaan, khall ^§ 486, 781, kvalt ^§ 84).

Väestönsuojeluohjaajan sivuvirkaan valittiin ylivääpeli Armas Nie- minen 1. 6. 68 alkaen 200

mk/kk

^{palkkiosta (khall} 284, 363, 625, kvalt § 53).

MKL;n esityksen mukaisesti hyväksyttiin maksettavaksi viranhalti- joille jatyöntekijöille 1. 1.68 alkaen5,9 ^% palkankorotus sekä 1.6.68 alkaen 3,5 ^% korotus javähintään ²⁷

mk/kk.

Sivuvirkojen ^ja eläk- keiden osalta maksetaan sama prosenttikorotus. Pukurahan maksatus tapahtuu suosituksen mukaisesti ^{(khall §} 588, 640,kvalt ^§ 96).

Kunnalliskodin sairasosaston _vastaava hoitaja Airi Koskentolalle myönnettiin anomuksesta II ikälisä 1.8.68 alkaen (khall ^§ 633).

Kunnaneläinlääkäri Pertti Hartikalle myönnettiin oikeus hoitaa As- kolan kunnaneläinlääkärin virkaa elokuussa (khall § 571).

Kodinhoitaja Saara Simanaiselle myönnettiin anomuksesta II ikälisä 1.9.68 alkaen ^{(khall §} 585).

Eläinlääkäri Pertti Hartikalle myönnettiin vuosilomaa aj. 23—27. 9.

68 ja sijaisuutta hoiti Hautjärven Ambulatorin klinikka. Vuosilomaa myönnettiin myös ajalle 4—lo. 12. 68 jolloinka sijaisuuden hoitaa el.

lääk.kand. Erkki Hirvonen (khall § 771, 1062).

Kanslisti Airi Vileniukselle myönnettiin anomuksesta 3. ikälisä maksettavaksi 1. 10. 68 alkaen (khall ^§ 832).

Apuhoitaja Helena Klemetille myönnettiin 4. ikälisä 1. 10. 68 al- kaen (khall 14.10.68 ^§ 833).

Sosiaalilautakunnan esityksen mukaisesti päätettiin perustaa kaksi

uuttakodinhoitajan virkaa ^{1. 1.} 1969 alkaen (khall ^§ 799,kvalt 124).

Kunnan huoltolaitoksissa palveleville sairaanhoitajille ja apuhoita- jille sekä kunnan terveyssisarille, kätilöille ja laboratorion henkilö- kunnalle päätettiin suorittaa 250 mk pukuraha vuodessa ^{(khall §} 962, 963, kvalt ^§ 137).

Kunnanlääkärit

J.

^P.Aalto-Setälä jaA. Hämäläinen oikeutettiin osal- listumaan lääkäripäiville 10—16. 11. 68. Sijaisuuden hoitaa lääket.kand.

Pentti Eklund (khall § 871).

Kunnalliskodin sairasosastolle päätettiin perustaa yksi apuhoitajan virka 1. 1.69 alkaen palkkaluokkana A 10 (khall ^§ 933,kvalt ^§ 141).

Ammattientarkastajan palkkio päätettiin korottaa 1. 1.69 alkaen 150 mk:aan kk. (khall § 1025, kvalt ^§ 140).

Terveystarkastajan viran palkkaluokaksi hyväksyttiin A 12pl (khall

§ 1026, kvalt ^§ 139).

Kunnaneläinlääkäri Pertti Hartikan palkkaluokkapäätettiin korottaa A 20 phaan 1. 1. 69 alkaen sekä eläinlääkärin päivystyskorvaus koroi- tettiin 2 mk:aan t. (khall § 1027, 1028, kvalt ^§ 138).

Hyväksyttiin maksettavaksi ^1.1.69 alkaen viranhaltijain palkkojen ja eläkkeiden yleiskorotus 3,55—6,11 ^% palkkaluokasta riippuen (khall § .1016, kvalt ^§ 151).

Tri Aalto-Setälälle myönnettiin tehdystä anomuksesta sairaslomaa ajalle 29.11.68—31.1.69. Sijaisuudet hoitaa aj. 29.11.—2.12. ja 5. 12. tri Pentti Eklund, 3—4. 12. tri Mikko Vuorio, 9—lo. 12. tri Kari Linna, 11. 12. tri Matti Äärynen, 12—13. 12. ja 16—20. 12. tri Henrik Malmberg ja 21. 12. 68—31. 1. 69 tri Matti Virkkunen (khall

§ 1033, 1071, 1087).

Hylättiin urheilulautakunnan esitys tyttötyönohjaajan viran ^perusta- misesta (khall ^§ 1048, kvalt ^§ 142).

Työntekijät:

Rakennustoimiston esityksestä päätettiin kunnan vesi- ja viemäri- töissä oleville rakennusmiehille jaosalle Sälinkään terveystalon raken- nusmiehistä antaa talvilomaa pakkaskausina (khall § 45).