• Ei tuloksia

SOSIAALIHUOLTO I. Sosiaalihallinto

linjatyönjohtaja

IV. SOSIAALIHUOLTO I. Sosiaalihallinto

1. Yleistä

Kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen sosiaalihuoltoa koskevista päätöksistä mainittakoon seuraavaa:

Esiteltiin tiedoksi sosiaaliministeriönpäätös, jollaon vahvistettu ko-dinhoitotoiminnan ohjesääntö (khall. § 124).

InvalidisäätiönOrtopediselle sairaalallemyönnettiin avustusta 2 pen-niä asukasta kohti (khall. § 92).

Sosiaalilautakunnan esityksestä päätettiin liittyä Sosiaalihuollon Kes-kusliiton jäseneksi1. 1. 1969 alkaen (kvalt. § 149).

2. Sosiaalilautakunta

Sosiaalilautakunnan puheenjohtajana on kertomusvuoden aikana toi-minut kunnallisneuvos Pekka Siren ja varapuheenjohtajana maanvilje-lijä Kalervo Lindroos.

Sosiaalilautakunta on ohjesäännön perusteella jakaantunut kahteen

osastoon, nimittäin yleiseen- ja huolto-osastoon.

51 Yleinen osasto:

Puheenjohtaja kunnallisneuvos Pekka Siren, varapuheenjohtaja opet-taja Kerttu Simonen sekä jäsenetmaanviljelijät Matti Heija ja

Johan-nes Naatti, työmies Otto Määttä 31. 5 saakka jasen jälkeen rak.työl.

Veijo Leimu januohooja Olavi Tevalin sekä terveydenhoitoon pereh-tyneenä jäsenenäterveyssisar Kyllikki Laurila.

Huolto-osasto;

Puheenjohtaja kunnallisneuvos Pekka Siren, varapuheenjohtaja maanviljelijä OnniLaurila sekä jäsenet maanviljelijät Olavi Hovi, Toi-vo Vilja jaKalervo Lindroos ja sähköasentaja Veikko Talvio sekä terveydenhoitoon perehtyneenä jäsenenäterveyssisar Kyllikki Laurila.

Huoltopiirit ja piirivalvojat:

Yhteiskunnallisen huollon toimeenpanoa ja valvontaa varten kunnan alue oli kertomusvuoden aikana jaettu 11 piiriin, joista kukin oli yhden lautakunnan jäsenenvalvonnan alaisena.

Sosiaalitoimisto ja -lautakunta:

Sosiaalitointa koskevat asiat on hoidettu edelleen kunnantalolla sijait-sevassa sosiaalitoimistossa.

Sosiaalilautakunnan ja sen osastojen kokoukset on pidetty kunnan-talossa ja on pöytäkirjat laadittu toimistossa. Näistä kertyi 446 kone-kirjoitettua sivua ja 1.004 §.

Sosiaalihuollon kenttätyö;

Piirivalvojain ohella palkattu sosiaalitarkkaajaon suorittanut pääasial-lisimman osan sosiaalitoimen kenttätyöstä.

Sosiaalihuollon varsinaiset hallintomenot olivat 88.425,55 markkaa.

11. Huoltoapu 1. Yleistä

Kertomusvuoden aikana sai kunnassa huoltoapua 264 perhettä ja yksinäistä henkilöä. Huoltotapausten lukumäärä oli 305 jahuoltoavun vaikutuspiiriin kuuluvia henkilöitä (yksinäiset avunsaajat, perheen-huoltajat, aviopuolisot jaalle 16-vuotiaatlapset) oli kaikkiaan 428.

Avunsaajista oli omakuntalaisia379, siirtoväkeen kuuluvia 5 ja huol-toapukin edellyttämiä valtion tapauksia 44.

52

Avuntarpeenyleisimmät syyt olivat:

Miehet Naiset Lapset Yht.

Invaliditeetti (sokeus, kuurous,

raajarikkoi-suus) 5 5 10

Mielisairaus ja vajaamielisyys (kaatumatauti) 33 33 5 71

Sairaus 65 68 12 145

Perhesuhteet (aviopuolison kuolema, perheen suurilukuisuus, huolehtiminen aviottomista

lapsista 4 4

Vanhuus 1 5 6

Epäsosiaalinen elämäntapa (työhaluttomuus, juoppous, vankilassa 010, kevytmielinen elämäntapa, perheensä jättäminen,

elatus-velvollisuuden laiminlyönti) 9 1 10

Työttömyys (työnpuute, työriita) 12 2 14

Synnytys 3 3

Muu syy 1 1

125 122 17 264 Pääasiallinen huoltomuoto eri tapauksissa oli seuraava:

Kotiavustus 273 tapauksessa

Laitoshoito;

Kunnalliskotihoito 65 tapauksessa

Mielisairaanhoito 36

Sairaan- ja muu laitoshoito 54

Yhteensä 428 tapausta

Huoltoavun kustannukset olivat 646,888,29 markkaa, mikä

jakaan-tuu erihuoltomuotojen kesken seuraavasti:

Kotiavustukset 25.297,84

Laitos- jasairaanhoito 591.092,58

Muussa muodossa 30.497,87

Huoltoapukustannuksista perittiin korvauksia yhteeensä 257.109,25 markkaa, josta

yksityisiltä 222.064,49

valtiolta 93,10

muussa muodossa 34.951,66

53 2. Kotiavustukset

Huoltoavun saajista nautti kotiavustusta 150 perhettä ja yksinäistä henkilöä ja sen vaikutuspiiriin kuului yhdessä perheenhuoltajien kanssa

avustusta saaneet huomioiden 273 henkilöä. Avustusta annettiin sekä luontoissuorituksina että rahassa, luontoissuoritusten näytellessä avus-tusten pääasiallisina osaa.

3. Laitoshoito Kunnalliskoti;

Kunnalliskodissa on 100 virallisesti vahvistettua hoitopaikkaa, joista yleisellä osastolla 70 jasairasosastolla 30.

Johtokunta

kokoontui kertomusvuoden aikana 5 kertaa jakäsitti pöytäkirja yhteensä 51 §:ää.

Laitoksessa hoidettiin kertomusvuoden aikana kaikkiaan 160 hen-kilöä, joista 62 miestä ja 98 naista. Edellämainituista hoidetuista 65 sai hoitonsa huoltoapuna. Vuoden lopussa oli laitoksessa 34 miestä

ja58 naista eli yhteensä 92 henkilöä.

Hoitopäiviä olikertomusvuoden aikana kaikkiaan 32.115.

Laitoksen lääkärinä toimi II:n kunnanlääkäri Ahti Hämäläinen.

Lääkärintarkastuskäyntejä oli laitoksessa vuoden aikana 64. Hammas-lääkärinä on toiminut Sinikka Evinen-Carleman.

Kertomusvuoden aikana seurakunnan papisto on käynyt laitoksessa pitämässä hartaustilaisuuksia kaksi kertaa kuukaudessa. Liikkumaan kykeneville hoidokeille on annettu tilaisuus osallistua seurakunnan jumalanpalveluksiin ja erilaisiin juhlatilaisuuksiin. Radiosta ja televi-siosta ovat vanhukset seuranneet kaikenlaista ohjelmaa. Erilaisia sanoma- ja aikakauslehtiä tulee laitokseen hoidettavien luettavaksi.

Kodissa on vieraillut Mäntsälän mieskuoro jaeri kylistä diakoniapiirit, sekä taiteilija Erkki Nikkilä.

Laitoksen päiväjärjestys on kertomusvuoden aikana ollut seuraava;

Herätys ja aamupesu kello 7, aamupuuro jamaito kello 7.30, pää-ateria kello 11,päiväkahvi kello 13.30 japäivällinen kello 17. Ruokai-luaikojen välillä työkykyiset hoidokit olivattyössä erilaisissa tehtävissä.

Ovet suljetaan talviaikanakello 20 jakesällä kello 21.

Ravintoaineista suurin osa on hankittu paikkakunnan kauppaliik-keistä. Sianliha on kokonaisuudessaan saatu omassa taloudessa kasva-tetuista sioista ja maito sekä perunat on saatu laitoksen vierellä ole-valta Anttilan maatilalta.

Juurikasvit

sekä puutarhatuotteet saatiin omasta puu- jakasvitarhasta. Ravintokustannukset hoidokkia ja hoito-päivääkohden olivat 2,34 markkaa. Ravinto on pyritty saamaan moni-puoliseksi javaihtelevaksi.

Laitoksen työhön kykenevät hoidettavat ovat olleet apuna

siivouk-sessa, sikalan hoidossa ja keittiössä sekä kesällä puu- ja kasvitarhan hoidossa ja marjastamisessa, sekä osallistuneet laitoksessa esiintyviin töihin kykyjensä mukaan. Työtä tekeville hoidettaville on kuukausit-tain maksettukehoituspalkkioita heidän työsuoritustensa mukaan.

Mainittavampia järjestyshäiriöitä ei ole laitoksessa kertomusvuoden aikana sattunut.

Peruskorjauksia ei laitoksen rakennuksissa ole kertomusvuoden aikana ollut.

Koko laitoksessa on automaattinen, lämmön nousuun perustuva,

sähköhäiriöistäriippumaton palohälytysjärjestelmä. Palokalustoa on ns.

4-miehen painettava kartanoruisku, 2kpl paloletkuja sekä 4 kpl käsi-ruiskuja. Kalusto on pidetty asiaankuuluvassa kunnossa.

Laitoksella on vajaan

1/2

ha:n suuruinen oma puu- ja kasvitarhan-sa. Siitä on laitoksen käyttöön saatu seuraavat määrät tuotteita: Pork-kanaa 700 kg, punajuurta 400 kg, lanttua 600 kg, kaalia 500 kg,

tomaattia 120 kg, viinimarjoja 290 kg jakarviaismarjoja 80 kg. Mus-tikoita on poimittu 75 ja puolukoita 300 kg sekä sieniä jonkinverran.

Sioista on saatu lihaa 730 kg.

Kertomusvuoden aikana on laitoksessa käynyt kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajat ja kunnalliskodin johtokunta on kokoustensa yhteydessä tarkastanut laitoksen.

Kun laitoksen kokonaismenot olivat 511.402,23 markkaa ja tulot 30.778,71 markkaa jäinettomenoksi 480.623,52 markkaa.

Huomioon-ottaen, että hoitovuorokausia oli kaikkiaan 32.115, olivat kustannukset hoidokkia jahoitopäivää kohden 14,97 markkaa.

Kunnalliskotihoidosta perittiin maksamaaan pystyviltä 4,50 markkaa vuorokaudelta.

Työlaitoshoito.

Kunta on osallistunutHyvinkään kunnassa Ridasjärvellä sijaitsevaan Uudenmaan työlaitokseen 2V2 paikalla. Laitoksessa on ollut lasten elatusavun turvaamisesta annetun lain perusteella 8 miestä. Kunnan osuus työlaitoskustannuksiin oli 10.506,81 markkaa.

Kunnan valitsemana edustajana Uudenmaan työlaitoksen

valtuus-tossa on ollut kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Usko Rautasuo.

Mielisairaanhoito.

Kunta omistaa Tuusulan kunnassa sijaitsevasta Kellokosken sairaa-lasta 23 mielisairaanhoitopaikkaa. Sosiaalilautakunnan kustannuksella hoidettiin näillä paikoilla vuoden aikana 27 henkilöä, joista 16 miestä ja 11 naista.Kustannukset hoidosta, Ohkolan sairaalassa hoidetut

mu-55

kaanluettuina, olivat 47.179 markkaa. Kellokosken sairaalassa oli lisäk-si hoidettavana vuoden aikana itsemaksavia potilaita.

Mäntsälän kunnassa sijaitsevassa Ohkolan sairaalassa kunta omistaa 15 paikkaa. Näillä paikoilla hoidettiin sosiaalilautakunnan kustannuk-sella vuoden aikana 9 henkilöä, joista 2 miestä ja 7 naista. Lisäksi sairaalassa oli hoidettavana itsemaksavia potilaita.

Kehitysvammaisten hoito.

Espoon kunnassa sijaitsevasta Rinnekodista kunta on varannut 8 hoitopaikkaa. Näillä paikoilla hoidettiin vuoden aikana yhteensä 4 kehitysvammaista. Lisäksi 1 kehitysvammainen on ollut hoidettavana Perttulan keskuslaitoksessa. Kustannukset hoidosta olivat yhteensä

21.880 markkaa.

Tuberkuloosiparantolahoito.

Nurmijärven kunnassa sijaitsevassa Kiljavan parantolassa kunnalla on osuus 8 tuberkuloosihoitopaikkaan. Tuberkuloottisia on hoidettu vuoden aikana ko. parantolassa 9 miestä ja 4 naista, eli yhteensä 13 henkilöä.

Muu laitoshoito.

Muissa huoltolaitoksissa jasairaaloissa hoidettiin huoltoavun kustan-nuksella vuoden aikana yhteensä 49 henkilöä. Kustannukset hoidosta olivat 10.630,50 markkaa.

4. Siirtoväen huolto ja sotasiirtolaiset

Siirtoväkeä on siirtoväen huollon järjestämisestä 30 päivänä joulu-kuuta 1949 annetun lain perusteella avustettukertomusvuoden aikana voimassa olevien huoltolakien mukaisesti. Avustusta sai

kertomusvuo-den aikana 5 henkilöä, joitakaikkia hoidettiin kunnalliskodissa.

111. IRTOLAISHUOLTO Irtolaistapauksia ei vuoden aikana ole ollut lainkaan.

56

IV. PÄIHDYTTÄVIEN AINEIDEN VÄÄRIN-KÄYTTÄJIEN HUOLTO

Poliisiviranomaisilta saapui kertomusvuoden aikana 137 juopumus-pidätysilmoitusta, joista 136 miestä ja 1 nainen. Lautakunnalle ilmoi-tetuista tapauksista lain edellyttämään käsittelyyn otettiin 6 henkilöä.

Näistä oli käsitelty ehkäisevin huoltotoimenpitein, nimittäin neuvottu jaohjattu 4 henkilöä. Huoltolassa oli kertomusvuoden aikana 2 hen-kilöä. Alkoholiliikkeen voittovaroista myönnettiin avustusta 4 alkoho-listin perheelle yhteensä 1.218,88 markkaa.

V. LASTENSUOJELU

1. Yleistä

Kertomusvuoden aikana ilmoitettiin sosiaalilautakunnalle 20 uutta

lastensuojelutapausta. Ilmoituksit tekivät tapauksista:

Poliisi- tai oikeusviranomainen 17

Sosiaalilautakunnan omia aloitteita 3

Yhteensä tapauksia 20 Ilmoitusten tai aloitteiden syyt olivat seuraavat:

Rangaistava teko 17

Kasvatuskyvyn puute 3

Yhteensä tapauksia 20 Lastensuojelulain nojalla huollettiin kertomusvuoden aikana kaik-kiaan 39 lastatai nuorta henkilöä, joista25 poikaa ja 14 tyttöä.

Huollon tarpeen syyt olivat seuraavat;

Lapsen sairaus 3

Lapsen rangaistava teko 20

Vanhempien kuolema 4

Vanhempien sairaus 3

Kasvatuskyvyn puute 9

Yhteensä tapauksia 39

57 Pääasiallisimmat huoltomuodot olivat seuraavat:

Sijoitushoito 3

Lastenkotihoito 16

Varoitus 3

Esitutkinta toimitettu 17

Yhteensä tapauksia 39 Hoitokustannukset olivat 130.144,68 markkaa, josta

sijoitushoito 840,75

laitos- ja sairaanhoito 129.303,93

Yhteensä 130.144,68 Lastensuojelukustannuksista perittiin korvauksia yhteensä 55.004,61 markkaa, josta

yksityisiltä 3.100,00

toisilta kunnilta 31.299,89

valtiolta 12.143,44

muussa muodossa 8.461,28

YTiteensä 55.004,61 Muiden kuntien jaPelastakaa Lapset r.y:n sijoittamia lapsia hoidet-tiin kunnan alueella 26.

2. Kotikasvatusta tukeva toiminta Lastenneuvolat.

Kotikasvatusta tukevia laitoksia kunnalla on ollut kertomusvuoden aikana eri puolilla kunnan alueella toimivat pikkulasten

neuvola-asemat.

Kasvattilapset.

Sosiaalilautakunnalle ilmoitettujen kasvattilasten lukumäärä oli ker-tomusvuoden aikana 14, joista 6 poikaa ja 8 tyttöä. Kasvattilapsen pitämiskieltoa ei kertomusvuoden aikana annettu.

58

Sopimattomalta ansiot o i m e 11a suojeleminen.

Lasten ja nuorten henkilöiden ansiotoimia koskevia asioita ei kerto-musvuoden aikana ole ollut sosiaalilautakunnan käsiteltävänä eikä lupia ole annettu. Valvonnasta huolehti lautakunnan puheenjohtaja kunnal-lisneuvos Pekka Siren.

Varoitukset, suojeluvalvonta ja sosiaali-lautakunnan huostaanottaminen.

Varoituksiasai kertomusvuoden aikana 3 tyttöä.

Suojeluvalvontaa ei kertomusvuoden aikana ole ollut.

Sosiaalilautakunnan huostaan ei kertomusvuoden kuluessa otettu lapsia.

Vuoden lopussa oli lautakunnan huostassa kaikkiaan 7 poikaa ja 3 tyttöä eli yhteensä 10 lasta tai nuorta henkilöä.

3. Yksityiskotilioito

Sosiaalilautakunnan huostaanotetuista alaikäisistä oli yksityiskoteihin sijoitettu yhteensä 3 lasta, jotka kaikki poikia. Hoitomaksu vaihteli60 rakista 80 mkraan kuukaudessa.

4. Laitoshoito Lastenkotihoito.

Sälinkään kylässä sijaitseva Mäntsälän lastenkoti on vuodesta 1946 lähtien ollut kunnan omistuksessa.

Laitoksessa hoidettiin kertomusvuoden aikana 33 lasta, joista 14 tyttöä ja 19 poikaa. (Lukuun sisältyvät myöskin vieraskuntalaiset.)

Tyttöjä Poikia Yht.

Vuodenalussa laitoksessa 12 17 29

Vuoden aikana tuli uusia 2 2 4

Yhteensä 14 19 33

Vuoden aikana poistui 2 5 7

Lapsia vuoden lopussa yhteensä .... 12 14 26 Lasten ikä oli:

kert.v:n lopussa alle2v. 2—alle/v. 7—alle16v. 16 v. Yht.

Tyttöjä 2 10 12

Poikia 3 10 1 14

Yhteensä 5 20 1 26

59 Lasten koulunkäynti (syyslukukausi):

Vuoden alussa oli Tyttöjä Poikia Yht.

Varsin, kansakoulussa 8 9 17

Kansalaiskoulussa 2 1 3

Ammattiopissa 1 1

Yhteensä 10 11 21

Lasten edistyminen koulussa:

Paras Kaikkien Huonoin k-a

Käytös 10 10 10

Huolellisuus 9 8 7

Edistys, keskiarvo 7,6 6,8 6,2

Lasten työtoiminta:

Lapset auttaneet keittiössä, kasvi- ja puutarhassa osan päivästä omalla vuorollaan. Käsitöinä kutomista ja ompelua. Pojat korjailleet polkupyöriään jaleikkikalujaym.

Vapaa-aikojen käyttö:

Lapset ovat osallistuneet seurakunnalliseen kerhotoimintaan, jossa urheilu- jakuntopallokerhot. Piirustusta harrastettu ja erilaisia pelejä onkäytössä. Joulujuhlaon järjestetty japyhäkoulun jakerhojen juhlat kirkossa. Koulun kirjastosta on lainattu kirjoja. Kodissa ovat vierail-leet mieskuoro, pastori, nuoriso-ohjaaja, lasten vanhempia ja vieraita.

On retkeilty ja osallistuttu koululaisretkeen Linnanmäelle, Korkeasaa-reen ja messuille Helsinkiin. Hiihtokilpailuja on pidetty ja laulua ja soittoa harrastettu. Televisiota on katsottu.

Järjestys jakurinpito:

Mainittavampia järjestyshäiriöitäei ole tapahtunut, eikä karkaamisia vuoden aikana sattunut.

Ruokajärjestys jaravintoaineiden saanti:

Kello 8 puuro jamaito,kello 11 aamiainen, kello 15 päivällinen ja kello 19 voileipää ja maito, sekä hedelmiä. Ravintoaineet hankittiin

paikkakunnan kauppaliikkeistä ja maito meijeristä. Perunat, juurikas-vit ja marjat saatiin omasta puutarhasta. Lisäksi marjoja ja omenia ostettu.

Vaatetus:

Eri vuodenaikoina tarvittavia arki- japyhäkäyttöön soveltuvia vaat-teita on riittävästi. Liinavaatevarasto on riittävä.

Puhtaanapito:

Kodissa on oma sauna, kylpyhuone jauimaranta. Saunassa käytiin kerran viikossa.

Lasten terveyden- ja sairaanhoito:

Lääkäri on tarkastanut lastenkodin tarvittaessa. Sairaustapaukset on hoidettu kotona ohjeiden mukaan. 15 vuotiaat kävivät yleisessä tub.

tarkastuksessa. Rokotukset on hoitanut terveyssisar. Käytetty

vitamii-nivalmisteita, sekä lisäksi annettu hedelmiä ja juurikkaitaraasteena.

Fyysillinen kehitys on ollut hyvä.

Rakennukset ja kalusto:

Henkilökunnan jalastenhuone paperoitu jamaalattu. Verannan lat-tia jakellarin ovet uusittu. Henkilökunnalle hankittu huonekaluja.

Kiinteistö- ja irtaimenomaisuuden tarkastus suoritettu.

Paloturvallisuuslaitteet japalotarkastukset:

Lastenkodissa on automaattinen, lämmön kohoamiseen perustuva,

sähköhäiriöistä riippumaton palohälytysjärjestelmä sekä vesijohtoon liittyvä paloposti, paloruisku sekä paloportaat. Palotarkastus suoritettu.

Lapsia ei hoideta yläkerran huoneissa paloturvallisuuden tähden.

Valtion ja kunnan viranomaisten suorittamat tarkastukset:

Sosiaalilautakunta vieraili kodissa talousarviokokouksensa yhteydessä jalastenkodin johtokunta tarkasti kodin kokoustensa yhteydessä. Ko-kouksia oli 6 japöytäkirja käsitti yhteensä 40 §:ää.

Taloustietoja:

Laitoksen kokonaismenot olivat 129.303,93

jatulot 8.461,28

jotennettomenoksi jäi 120.842,65

Kun laitoksessa oli hoitovuorokausia kaikkiaan 10.158, ovat kustan-nukset hoidokkia jahoitopäivää kohden 11 markkaa 90 penniä. Hoi-dostaperittiin omakuntalaisilta 5: javieraskuntalaisilta 6:— vuoro-kaudelta. Ravintokustannukset hoidokkia jahoitopäivää kohden olivat

1,82 markkaa.

Muu laitoshoito:

Kasvatuslaitoksissa ja niihin verrattavissa koulukodeissa ei kerto-musvuoden aikana ollut hoidettavia.

61 5. Avioliiton ulkopuolellasyntyneet lapset

Lastenvalvojana on toiminut asioitsija Mauno Ratia, jonka valinnan toimeensa kihlakunnanoikeus on hyväksynyt 22. 11. 1955, sekä vara-miehenä sosiaalisihteeri Kalevi Espo.

Lastenvalvoja on suorittanut toimistotyöt kotonaan sijaitsevassa toi-mistossa, jossavastaanottanut asiakkaitaan jokatorstai jamuulloin so-pimuksen mukaan. Lastenvalvojalle on saapunut kirjeitä 53 kpl ja läh-teneitäkirjeitä on ollut 107kpl. Asioiden hoitamista varten on lasten-valvojalla ollut käytössä nimikirja, henkilötilikirja, kassakirja, postikirja

ja tarvittavat lomakkeet.

Rekisteriviranomaisten ilmoituksen mukaan oli kunnassa syntynyt

kertomusvuoden aikana 104 lasta, joista aviottomia 6. Kertomusvuon-na syntyneistä on merkitty lastenvalvojan luetteloon 6 lasta.

Valvottavana olleet lapset:

Luettelossa vuoden alussa 72

Kertomusvuonna otettu luetteloon 13

Yhteensä 85

Kertomusvuonna poistettu luettelosta 7

Luettelossa vuoden lopussa 78

Kertomusvuonna on luetteloon merkitty uusia tapauksia 6 ja

tois-ten lastenvalvojien valvonnasta siirtyneinä 7 lasta.

Luettelosta poistamisen syynä oli 17 ikävuoden täyttäminen 2

ta-pauksessa, toisen lastenvalvojan valvontaan siirtyminen 4 tapauksessa javanhempien avioliittoonmeno 1 tapauksessa.

Luettelossa vuoden lopussa olleiden lasten kokonaisluvusta on ela-tusapuasia selvä 53 tapauksessa ja selvittämättä 25 tapauksessa.

Selvittämättä jääneidentapausten syyt ovat seuraavat:

Keskeneräisiä tapauksia 6, kanne hylätty 1, äiti ei suostu ilmoitta-maan makaajaa 9 tapauksessa, vaillinaiset tiedot makaajaksi epäillystä 5 tapauksessa, todistajat puuttuvat 2 tapauksessa, makaaja kuollut 1

tapauksessa javeritutkimus sulkipois 1 tapauksessa.

Selvittämättä jääneistä tapauksista on sosiaalilautakunta päättänyt jättääelatusavun selvittämisen sillensä 19 tapauksessa ja sosiaalilauta-kunnan päätöstä ei ole vielä 6 tapauksessa.

Luettelossa vuoden lopussa olleiden lasten hoitopaikat:

Kunnan Ilman

avustuksen kunnan

varassa avustusta Yht.

1. Äitinsä luona 55 55

2. Äitinsä jaelatusvelvollisen luona 5 5

3. Äitinsä vanhempien luona .... 10 10

4. Muiden luona kasvattilapsena 3 3

5. Sos.ltkrn sij. lastenkodissa .... 1 4 5 Elatusvelvollisuutta koskevia haasteita on annettu vuoden aikana 2 tapauksessa, elatusasia järjestetty sopimuksella 3 tapauksessa ja tuomiolla 1 tapauksessa.

Voimassa olevien elatusapujen suuruus kuukautta kohti teki keski-määrin 63,90 markkaa ja oli suurin elatusapu 106 ja pienin 42 markkaa.

Sopimuksesta tai tuomiosta huolimatta elatusapua ei ole saatu peri-tyksi sen johdosta, että elatusvelvollinen on kuollut 1 tapauksessa, lapsen äiti ja elatusvelvollinen asuvat yhdessä 5 tapauksessa, perintä sosiaalilautakunnalla 20 tapauksessa, elatusvelvollinen kadoksissa 2 tapauksessa jahavaittu varattomaksi 1 tapauksessa.

Sosiaalilautakunta on päättänyt jättää elatusavun perimisen sillensä 1 tapauksessa.

Selvitetyistä tapauksista sosiaalilautakunta on päättänyt jättää

elo-tusavun perimisen vastaisen selvityksen varaan 27 tapauksessa. Sosiaa-lilautakunnan päätöstä ei ole 1 tapauksessa.

Sosiaalilautakunnan valitsemina lastenvalvojan tilien ja toiminnan tarkastajina ovat kertomusvuoden aikana olleet sosiaalilautakunnan jäsenet Toivo Vilja jaKalervo Lindroos sekä sosiaalisihteeri Kalevi Espo.

Vuoden 1968tilien ja toiminnan lopputarkastus on suoritettu 15. 1.

1969,eikä huomauttamisen aihetta ilmaantunut.

6. Lasten elatusavun turvaaminen ja elatusavun ennakot Lasten elatusavun turvaamisesta jaelatusavun ennakosta annettujen lakien edellyttämät tehtävät on aviottomien, avioero- ja

asumuserolas-ten kohdalla hoidettu sosiaalitoimistosta käsin.

Avioerolasten elatusvelvollisista on kertomusvuoden aikana tehty 4 ja au-lasten elatusvelvollisista 3 työlaitoshakemusta.

Vuoden lopussa oli työlaitoshakuasioissa päätös saamatta 8 tapauk-sessa ja työlaitospäätös täytäntöönpanematta 18 tapauksessa.

63 Elatusavun ennakkoa maksettiin vuoden aikana 51 henkilölle, 94 lapsesta yhteensä 33.287,04 markkaa. Elatusvelvollisilta on peritty ennakkoa takaisin 3.132,52 markkaa ja muilta kunnilta 41,26 mark-kaa. Kunnan osuus perimättömistä ennakoista teki 7.528,31 markkaa eli 25 % javaltion osuus oli 22.584,95 markkaa eli 75 %.

VI. MUU HUOLTOTYÖ

1. Kodinhoito

Kodinhoitotoimintaa johtavana elimenä on toiminut sosiaalilauta-kunta.

Kodinhoitajan virkoja on kunnassa kolme ja asuvat kaikki kodin-hoitajat kirkonkylässä, josta on hyvät kulkuyhteydet pitäjän eri osiin.

Kodinhoitotilauksia tehtiin kertomusvuoden aikana yhteensä 201 ja kodinhoitotapauksia oli yhteensä 193. Kodinhoitoapua saaneita per-heitä oli 67.

Kodinhoitotapaukset ja perheet perheiden suuruuden mukaan ryh-miteltynä seuraavasti:

C/5

•SJ~ 3 g

:3 Perheenjäsenten luku

Kodinhoito- 23456789 10 11 12 Yht.

tapauksia 30 8 4193629 25 25 9 8 193

Perheitä 7 5 4 4 16 11 10 4 4 2 67

Perheet kodinhoitotapausten lukumäärän mukaan ryhmiteltynä:

Kodinhoito- yliyli

tapauksia 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 12 Yht.

Perheitä 34 8 844 23111 1 67

Kodinhoitotapausten erittely niihin käytetyn ajan mukaan seuraa-vasti:

Vajaa päivä 20, yksi päivä tai vuorokausi 66, 2—3 vrk 49, 4—6 vrk 33, 7—lo vrk 17, 11vrk tai yli 8, eli yhteensä kodinhoitotapauk-sia 193.

Korvausta on peritty annetusta kodinhoidosta yhteensä 353,76 mk.

Apua saaneissa kodeissa oli työkykyisiä aikuisia 159, sairaita aikui-sia 154, työkyvyttömiä vanhuksia 73, alle 1-vuotiaita terveitä lapsia

31 ja sairaita 9, I—7 vuotiaita terveitä lapsia 188 ja sairaita 18, sekä

B—l 6 vuotiaita

terveitä lapsia 228 ja sairaita 1 eli perheenjäseniä yhteensä 861 henkilöä.

Kodinhoitajille muodostui kodinhoitotyötä 5.254 tuntia, kokouksia janeuvotteluja 6tuntia, muuta työtä 19 tuntia, varallaoloa 18 tuntia, sekä yöpymisestä apua saaneissaperheissä 20 yötä å 3 tuntia yö, 60 tuntia jamatkoista 554 tuntia, eli yhteensä 5.911 tuntia.

Kodinhoitajien matkat tekivät yhteensä 9.117 kilometriä ja matka-korvauksia maksettiin 808,20 markkaa. Kodinhoitajat ovat aterioineet hoitokodeissa yhteensä 575 kertaa. Kodinhoitajien työpäivien luku, va-paapäiviätähän lukematta, oli 639. Sairauspäivien luku oli 47. Muiden virkavapauspäivien ja vuosilomapäivien luku oli 122. Kodinhoidosta aiheutuneet menot olivat kertomusvuoden aikana 33.886,58 markkaa.

Valtio korvaa kodinhoitajien palkoista tällä kertaa 46,5 %.

2. Äitiysavustukset

Kertomusvuoden aikana sosiaalilautakunta käsitteli 120

äitiysavus-tushakemusta, joistahyväksyttiin 117 jahylättiin 3 sen johdosta, että oli lyöty laimin lain edellyttämä tarkastusvelvollisuus lääkärin tai kun-nallisen kätilön luona ennen neljännen raskauskuukauden loppua.

Äitiysavustusten määrä oli jokaista syntynyttä lasta kohden 50:—.

Se suoritettiin sosiaaliministeriöntoimittamina äitiysavustusmääräerinä jarahassa silloin, kun vauvan vaatteista ei ollut puutetta.

Vuoden aikana suoritettujen avustusten arvo oli seuraava:

76kpl määräerinä å 50: 3.800,00

Rahana 2.200,00

Yhteensä 6.000,00 3. Perhelisät

Perhelisälain mukaista perhelisää haki 115 perhettä, joiden hake-mukset hyväksyttiin 105 tapauksessa. Perhelisää myönnettiin 84 per-heelle perhelisälain 1 §:n 1 momentin nojalla eli sen, vuoksi, että perheessä, jonka molemmat huoltajat olivat elossa, oli vähintään 4 perheen huollettavana olevaa alle 16-vuotiastalastatai alle 20-vuotiasta työkyvytöntä tai koulunkäyntiään jatkavaa lasta. Perhelisälain 1 §:n 2 momentin nojalla, eli perheille, joiden pääasiallinen huoltaja oli kuol-lut tai tullutpysyvästi työkyvyttömäksi ja joissaoli vähintään 2 perhe-lisään oikeuttavaa lasta, myönnettiin perhelisää 21 tapauksessa.

Perhelisän määrä oli kertomusvuoden aikana 65: kutakin perhe-lisään oikeutettua lasta kohden suurissa perheissä neljännestä ja ns.

leskiperheissätoisesta lapsesta ylöspäin. Perhelisinä jaettiin näin ollen yhteensä 12.642,50 markkaa seuraaviin tarkoituksiin:

65 Luontoissuorituksina:

Asuin- ja talousrakennusten kunnostamiseen 1.230,00

Sänkyihin javuodevaatteisiin 5.694,36

Astioihin jamuihin taloustarvikkeisiin 2.165,33

Huonekaluihin 845,00

Vaatetukseen 2.702,81

Rahana 5,00

Yhteensä 12.642,50 4. Toipilasrahat

Toipilasrahaa maksettiin kertomusvuoden aikana 1 tuberkuloositoi-pilaalle yhteensä 90 markkaa.

5. Varattomien ja vähävaraisten äitien lomat

Lomamatkakustannuksia suoritettiin kertomusvuoden aikana yhden äidin osalta 36,60 markkaa, josta menosta haettiin korvaus sosiaali-hallitukselta.

6. Invaliidihuolto

Kertomusvuoden aikana sai invaliidihuoltoa 18 henkilöä. Annettu huolto jakaantuilaatunsa mukaan seuraavasti:

Sairaalahoitoasai 2,invaliidirahaa 8, tukilaitteen korjauksen 1, tuki-pohjallisia 1, käsiproteesin 1, kyynärsauvat ja reisiproteesin 1,

orto-pediset jalkineet 1, matkakuluja tarkastuksiin 2 ja koulutusta teknilli-sessä koulussa 1.Invaliidihuollon kustannukset olivat 1.703 markkaa,

josta haettiin korvausta sosiaalihallitukselta.

7. Ammattikasvatus

Ammattiopintojen avustuskin tarkoittamaa apurahaa ja opintolainaa sai kertomusvuoden aikana 47 vähävaraista nuorta henkilöä yhteensä 9.010 markkaa. Avustusten saajista opiskeli kauppakoulussa 6,

ammat-tikouluissa 23, teknillisessä koulussa 6, kauppaopistossa 2, teknillisessä opistossa 2, sairaanhoitajakoulussa 4, talouskoulussa 1, apuhoitajakurs-silla 1,lääkintövoimistelukursseilla 1 jakasvattajaopistossa 1.

5

8. Lapsilisät

Lapsilisän nostamiseen oikeutettuja henkilöitä oli kertomusvuoden lopussa 1.319 jalastenkokonaisluku, joista lapsilisää nostettiin 2.654.

Näistä oli lapsia, joista sosiaalilautakuntanosti lapsilisää 15.

Lapsilisää nostettiin:

1 lapsesta 555 tapauksessa

2 426

3 195

4 97

5 30

h ~ 7 ~

7 ~ h ~

8 2

9 1

Yhteensä 1.319 tapausta

Kaikkiaan välitettiin lapsilisää pitäjään v. 1968 636.974 markkaa.

9. Erityislapsilisät

Erityislapsilisää suoritettiin 120 lapselle ja 70 nostajalle yhteensä 24.978 markkaa.

10. Sotilasavustukset

Sotilasavustusta välitettiin kertomusvuoden aikana 17 asevelvollisen vanhemmille tai aviopuolisoille 10.349,89 markkaa.

11. Kansaneläkelain aiheuttamat toimenpiteet

Kertomusvuoden lopussa oli kunnassa vanhuuseläkkeensaajia 1.124, työkyvyttömyyseläkkeen saajia 336 ja vanhuuden tuen saajia 70, eli yhteensä 1.530. Eläkkeiden tukiosista kunnalle aiheutuneet menot

oli-vat 327.606,22 markkaa.

12. Muu huolto

Oy Alkoholiliike Ab:n kanssa on oltu yhteistoiminnassa väkijuomien väärinkäytön estämiseksi.

67 Varattomuus- ja vähävaraistodistuksia annettiin 82 tapauksessa.

Oikeudelle jouduttiinsuorittamaan nuorista rikoksentekijöistä 17 esi-tutkintaa.

Kun varsinaisten huoltolakien nojalla huollettuja oli kaikkiaan 467

henkeä, oli huollettujen suhde 4,5 % kunnan asukasluvusta.

Sosiaalihuollon 4 pääluokan menot olivat 1.237.458,13 markkaa sekä tulot 328.649,27 markkaa eli 26,6 % menoista, joten

netto-menoksi jäi 908.808,86 markkaa. Menojen ja tulojen kehitys selviää

seuraavasta taulukosta:

Vuosi Menot Tulot Netto- Avust. Huolto-

Huolto-menot saan. menot menot luku vero-

asu-äyriä kasta kohden kohden

1964 781.977,62 243.169,72 538.807,90 523 —,3 50,61 1965 866.611,51 242.166,22 624.445,29 517 —,2,7 59,08 1966 953.310,13 252.343,35 700.966,78 457 —,2,5 67,36 1967 1.040.230,31 288.741,52 751.488,79 488 —,2,7 73,16 1968 1.237.458,13 328.649,27 908.808,86 467 —,2,9 87,71

Mäntsälässä helmikuun 28päivänä 1969

Pekka Siren Kalevi Espo

V. OPETUS- JA SIVISTYSTOIMI