• Ei tuloksia

Mäntsälän kunnan kunnalliskertomus 1972 : Osa 2/2 · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Mäntsälän kunnan kunnalliskertomus 1972 : Osa 2/2 · DIGI"

Copied!
128
0
0

Kokoteksti

(1)

VIII.

LIIKELAITOKSET

1. Yleistä

Kunnanvaltuuston

ja kunnanhallituksen alaa

koskevista

päätöksistä

mainittakoon

seuraavat:

Päätettiin vahvistaa uusiksi

sähkön

hintatariffeiksi

1. 1. 1973

alkaen:

Yleistariffi, K)

mk/ty. v

+ 14

p/kWh

—■

Täyssähkötariffi, 51

mik/v+

51

mk/ty.

v,

6,0/4,

6

p/kWh

Yösähkötariffi, 48

mk/v

+4,8

p/kWh

Pj.tehotariffi,

42.96/ kW. v-f

11,2

p/kWh

Sj.tehotariffi

)

112,8 mk/kW. v

+6,2

p/kWh

Yösähkön

hinnat

pj.

4,8 p/kWh,

sj. 4,6

p/kWh

Tilapäistariffit,

24,8 p/kWh

Energiatariffi, 1

p/kWh-lisäys hintaan.

Hintojen korotukset johtuvat

Sähkölaitoksen

ostaman sähkön hin- nan noususta (khall. 22. 12. §' 1189, kvalt. 22. 12. § 177).

Päätettiin

antaa

Sähkölaitokselle oikeus

ottaa tilapäisluottoa 250.00.0 mk:n

määrään asti

(khall. 4. 5. § 382).

2. MÄNTSÄLÄN KUNNAN SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTA- KERTOMUS VUODELTA 1972

Yleistä

Kertomusvuosi oli sähkölaitoksen toiminnassa varsin merkittävä,

sillä

110/33/20

kV;n

sähköaseman valmistuttua

siirryttiin

virranhan- kinnassa

110 kV:lla tapahtuvaan ostoon. Tämän johdosta parani

mm.

sähkön käyttövarmuus ja

-laatu Mäntsälän

jakelualueella. Vastaavan-

lainen sähköasema

rakennetaan

Kärkölän

jakelualueelle

Järvelään,

jonka pitäisi

suunnitelmien mukaan olla

käyttövalmiina syksyllä -74.

Sähkön

jälleenmyyntihintoja

korotettiin

1. 2. 1972

alkaen,

joka joh- tui sähkön tukkumyyjän saamasta korotusluvasta h=

6,4

arvosta h= 8,0

arvoon.

Sähkölaitoksen

organisatiossa

tehtiin sellainen muutos, että asen-

nusosasto jaettiin

tarkastusosastoksi sekä

huolto- ja korjausosastoksi.

Hallinto

Kunnanvaltuuston valitsemina

ovat

sähkölaitoksen

johtokuntaan kuuluneet:

rehtori Tauno

Ratsula, puheenjohtaja

herastuomari Väinö Leino,

varapuheenjohtaja maanvilj.

Reino Juselius

(2)

135

insinööri Pekka Korkee

kirvesmies

Veijo

Leimu

maanvilj.

Aarne Räihä

maalari Jukka Vaahtera

Johtokunta kokoontui

kertomusvuonna 15 kertaa.

Kunnanhallituk- sen

edustajina ovat olleet kunnanjohtaja Tapio Hyyryläinen

sekä toi-

mitusjohtaja

Jaakko Huikkola.

Henkilökunta Toimitusj ohtaj

a

Suunnitteluinsinööri Suunnitteluteknikko

Rakennuspäällikkö

Asennustarkastaja

r

Laitosteknikko

Piiriteknikko Asennusteknikko Kirjanpitäjä Kassanhoitaja

Varastokortiston

hoitaja

Virtalaskutuksen

hoitaja Lin jatyön johtaja

Maastosuunnittelija Lin j atyönjohtaj a Varastonhoitaja

»

Mittarimekanikko

insinööri

Veijo Tapanainen

insinööri

Harry Kilpinen

teknikko Heikki

Hannula 1. 6. 1972 saakka

teknikko

Jouko

Hakala

1.

5.—31.

8.

1972

teknikko

Teuvo

Helminen 30.

10.

1972 alkaen

teknikko

Paavo

Merilinna

1.

8.-—3O.

9. 1972

teknikko Severi Kivikärki

1. 9. 1d72

saakka

teknikko Jouko

Hakala 1. 9. 1972 alkaen

teknikko Pentti Tuomisto

2. 6. 1972 saakka

teknikko Severi Kivikärki

1. 9.

1972

alkaen

teknikko

Heikki

Hannula

1. 6.

1972

alkaen

teknikko

Ingmar

Porko

teknikko

Antero

Saarni

3. 3. 1972

saakka

neiti Hilkka

Peussa neiti Sinikka Viksten rouva

Raija

Linna neiti Satu Huumonen

Lasse

Rinne

asentaja

Heikki Saarinen

13 .9. 1972 alkaen

Matti

Järvelä

(Järvelä) Tauno

Tuomi

Helge Tuomi (Järvelä)

Osmo

Viljanen

(3)

Asentajia ja muuta

henkilökuntaa on kertomusvuoden aikana

ol- lut 35.

Eläkkeelle siirtyivät seuraavat:

18.9, 1971 Erkki

Laaksonen

15. 3. 1972

Esko

Reijonen

Kesäkuun 2pv:nä 1972

kuoli

teknikko Pentti

Tuomisto

auto-onnet- tomuudessa.

Elokuun 12 pv:nä 1972 hukkui

eläkkeellä oleva

piirimies

Heikki

Toivonen.

Tilintarkastajat

Kunnanvaltuuston

valitsemina

tilintarkastajina ovat

toimineet: Oiva

Hannula, Maija Seppä,

Kauko Kanninen, Lauri Nakari sekä Maalais-

kuntien

Liitosta

Vilho

Välilä.

Sähkön

hankinta

ja

kulutus

Hankinta

Energian osto tapahtui 1. 4. 72 saakka Imatran

Voima

Oy

Hikiän

muuntoasemalta 30 kV:lla. Huhtikuusta alkaen

on

osto tapahtunut 110 kV:lla

sähkölaitoksen Mäntsälän

muuntoasemalta.

Hikiä 12.159.000

kWh

Mäntsälä

27.177.000

Riihimäen Saha

Oy, Hyvinkää

314.000

yht.

39.650.000

kWh

Hankinnan lisäys:

20,2

%

6.660.000

kWh

Suurimmat huiput: tammikuu pätöteho 8.520 kW

elokuu loisteko 2.620

kVAr

Suurin hankinta vuorokaudessa: 18.1 173.000 kWh

Pienin

hankinta vuorokaudessa: 24. 6 38.000 kWh

(4)

137

Sähkön hankinta kuukausittain Hankinta

100.0

kWh

Suurin pätöhuippu

Suurin

loishuippu Kuu-

kausi

kW kVAr

1972 1971 1972 1971 1972 1971

I II 111 IV V VI VII VIII IX X

XI

XII

4506 3123 8520 6410 2440 1870

3933 2946 7520 6170 2050 1670

3715 3159 7520 6460 1880 1690

3140 2512 5950 5020 1800 1780

2664 2110

5450

4730 1800 1470

2166

1903

5050 4350 2180 2000

1936 1498 4350 4240 2060 1500

2748 2433 6150 5720 2620 2400

2988 2914 6150 6270 2570 2770

3491 2963 6860 5960 2010 1790

4036 3523 7650

7150

2140 2120

4327 3903 8350 7480 2580 2350

39652 32986 8520

7480

2620 2590

(5)

Sähkön kulutus

toimitus.

ja

Lisäys 9592

MWh

20,0

%

Pien jännite

Suurjännite

Kunta

Yksityinen

Maa-

ja

Jalostus

Palvelu

Julkinen

Jalostus

Julkinen

Yhteensä

kulutus

metsätal.

kulutus kulutus

MWh

32

345

427

Hausjärvi

kpl

20 7

,2 i

93

MWh

' 372

79

Hollola

kpl

1 1Oi

11

'~ MWh 545 73 40

2

1932 132

2730

Hyvinkää

kpl

S 1

35,

4 4 1 1

128

i

MWh

I

31 32

Koskl

kpl

1 7

S

7

TT

MWh

2197 2658

507“

792 701

5328

12153

Kärkölä

kpl

799

346

13 59 37

1

1255

“~ 3210 5266 MWh 2180 1824 4920

428

17828

Mäntsälä

kpl

1610

915

29

179

83

1

2817

MWh

69

339

TT

12

8

445

Orimattila

kpl

53 53

4

1 2

113

MWh

7737 8843 2827

406Ö

2535

726Ö 428

33690

Yhteensä

kpl

256

5

1438

51

243 123

2 1

4423

Kulutus

pienjännittellä

26 002

MWh

65,6

%

Toimitus suur jännitteellä

7

688

19,4

%

Verkostohäviöt

5

960

15,0

%

Hankinta

39 650

MWh

100,0

%

(6)

139

1,

31. 12. 1972 Tariffit pien]ännitt eellä

Kiinteät

maksut

mk/—/v

Teho- maksu

Mittarianiokra

Energia

p/kWh 220 V 380 V

Tariffi N:o

mk/kW/v Mk/v mk/v

Perusmaksu-

Teho-

1 10/ty lOkW

13,0

10,2/4,4

20,86

8,0/4,

4

23,8

4,2 15,0

2 42,96

40,0

Energia- 3

Täyssähkö- Yöaika-

4 51/ty Sl,O

5 3 kW

48,0

Tilapäis- 6

Verkon rakennus ja käyttö

Suur

j

ännite

j

ohdot

Johdolla

N:o 21

PMA I Ridasjärvi

suoritettiin

jännitteen muutos 19 kV:sta 20 kV:ksi. Samoin osalla johtoa N:o 24

välillä

PMA I Mäntsälän

Metalli.

Johtopituus lisääntyi

24,74

km.

Johtopituus

Johtimien massa

JännitekV

Johdinlaatu

km tonnia

1972 1971

1972

1971

Kuparia

33

31,64

25,53

0,24 55,49

0,31 99,41 257,97

1.15

31,64

25,53 0,15 2,48

15,30 15,30

Teräsalumiinia

Kuparia

17,09 17,09

20 kV

0.10 o,n

Teräsalumiinia

Maakaapelia Kuparia

38,25 1,00 0,34

10 kV 105,78

280,48 1,15

37,94

39,78

111,02

Teräsalumiinia

Terästä

97,07

0,29 0,29 Maakaapelia

471,74

447,00 |

206,38 184,59

(7)

2. Pienjännitejohdot

Verkoston siirtokykyä parannettiin johtimia

vahvistamalla

ja

lisää-

muuntopiirejä.

mällä sekä jakamalla

Johtopituus km Johtimien massa tonnia Johdinlaatu 1-vaihejohdot 3-vaihejohdot

1072 1971 1972 1971

1972 1971

Kuparia 38,52 61,29

73,66

91,85 177,69

63,34 401,12

110,01 216,76

280,83

47,81

73,07

99,25 119,16 158,70

112,40 Teräs alumiinia 68,51

Riippukierrejohtimia Maakaapelia Cu

73,53

8,78 6,48

4,97

3,99 0,64 0,43

AI 1,21 0,92

180i,56 199,13 662,46 617,531 311,37

310,24

3. Muuntoasemat

Päämuuntoasemal otettiin

käyttöön

huhtikuun

alussa.

Asema,

joka sijaitsee n. 3 km

Mäntsälästä

pohjoiseen,

on

varustettu

2:11 a

pää-

muuntajalla 16 MVA

110/21

kV ja 10

MVA 110/33

kV (21 kV).

Koska verkoston

pohjoisosaa

ei voida

montaa vuotta syöttää

Mänt- sälästä

33

kV:lla, aloitettiin

syksyllä alustavat

suunnittelut

Järvelän

33/10

kV

aseman

laajentamiseksi

110/10 kV

(21 kV)

asemaksi.

Jakelumuuntamolta rakennettiin

36kpl, joista 3kpl oli siirtoja sekä

Mäntsälän Metallilla

muuntamon laajennus. Työaikaisia

muuntamoi-

ta oli käytössä 2kpl.

(8)

141 Vuoden aikana rakennetut jakelumuuntamot

Muuntamo 20

kV

johto

Kunta N:o

Nimi

kVA rakenne km

FeAl

Kärkölä

4057 Sorakuoppa 100 XI

Mäntsälä

5070

Suojärvi 50 I 0,08 3x40

Kärkölä 4100 Hähkäniemi 50 I

1,00

3x63

Mäntsälä 5175

Mäntsälän

Metalli 2xBoo

kivi 0,15

3

x7O

kaapeli

Kärkölä

4241 Kakola 50 A 0,95 3x 40

4244 Tienpää

50

I 1,43 3x40

Mäntsälä

5250

Yrjölä 50 I

0,90

3x 40

Orimattila 6257

Salusjärvi 50 I

1,86 3x40

Kärkölä

4259 Koukummaa 50 I 0,37 3x 40

Orimattila

6263 Korpela 50 I

Mäntsälä

5269 Kaskela

50

I 0,23 3x 40

5270 Nummela 50 I 0,78 3x40

Kärkölä 4271

Rauhamaa 50 I

Mäntsälä 5273

Koveronjärvi 50 I

5274 Nykulla 100 II 0,75 3x40

5281

Eskola 50 I 0,63 3x 40

5287

Sepänmäki 50 I

0,10

3x40

5285 Saikarinkulma 50 I 0,52 3x 40

n 5289

Liedontie

100 II

0,28

3x63

5291 Koskimaa

50 I

0,91

3x 40

Kärkölä

4292 Karjasilta 50 I

2,10

3x40

Mäntsälä 5293 Puotila 50 I 0,94 3x 40

Kärkölä

4297

Kukonmäki

60 I

0,63

3x63

4298

Karvala

50 I 0,85 3x 40

Mäntsälä 5300

Kartanonpelto 100 II

0,12

3x 63

Kärkölä

4302

Koskinen

3 315 2x A 0,04 3x 63

4305

Mikkola 50 I

0,72 3x40

5)

4306

Kivisoja 100 II

0,40

3x63

Mäntsälä

5307

Mäenpää 50 I

0,67

3x 40

Kärkölä

4308 Purola 50 I

0,33

3x 40

Mäntsälä 5309 Kaakkumäentie

100 II

Hausjärvi

0310 Metsärinne

50 I

1,45

3x40

Mäntsälä 5312

Myllyoja 50 I 0,43

3x40

5313 Katinhännäntie

100 I

Orimattila 6319 Ali-Seppälä 50 I

1,30

3x40

Mäntsälä 5329 Mäkijärvi 100 II 1,39

3x40

4015

22,31

(9)

Pää- ja välimuuntoasemat

Johdot

Muuntajan

suuruus

Jännitteet

Aseman nimi kV Jännite

luku-

määrä

kVA

kV

Mäntsälä

140/20

110/33/20 3S/10

16000

110/20 1/2

PMA 1 10000 33 2

3000

Mäntsälä 33 1

VMA 1 Järvelä

1000 10 5

331/10

2000i 33 1

VMA

2

Olkinen

2000i 10 4

331/10 i 650

33 2

VMA 3 500 10 2

Hyvinkää

20/10

500 20 2

VMA

4 10 1

1 1

Kellokoski 20/10

500 20

VMA

5 10

Jakelumuuntoasemat

31.

12. 197[3

10/0,4

kV

20/0,4 kV

Rakenne

Sähkölaitos

Kuluttaja

Sähkölaitos

Kuluttaja puu pyi-

kivi

kpl

kVA

kpl

kVA

kpl kVA kpl

kVA väs

Hausjärvi 12 600 12

Hollola 2 100 2

Hyvinkää 1

500

9 500 1

630

8 3

Koski

2

109

2

Kärkölä 86

5450

3 2015 7' 74 8

Mäntsälä 153 9270

2 400 27 4050 5 153 24

Orimattila

12

700

11 1

267

16220

6

2915 36

4550 1

630

12 262

36

Yhteensä jakelumuuntajia

310

kpl

24315 kVA

(10)

143 Pylväät

Lahosuojattuja Raakoja Muutos

Johto

I A H

I A

I A

33 kV 20

kV

10 kV 0,4

kV

507

800

79

5569 1042 13164 2843

176

+765 +

71

321

25

303 —454 190 107

20040

3964

176 190 107

Verkostossa

pylväitä 24

477

kpl

6. Keskeytykset suurjänniteverkostossa

Kulunut

vuosi

oli eräs

häiriörikkaimpia

koko sähkölaitoksen

tähän-

astisen toiminnan aikana. Varsinkin

kytkinlaitoksille

kesän

ukkoset

aiheuttivat melkoisia vaurioita. Näistä mainittakoon

seuraavat: 1.

7.

-72 osui

todennäköisesti suora

salamapurkaus 20

kV

johtoon

aiheut-

taen

Mäntsälän

110

kV

asemalla

osittaisen

20

kV

kennon räjähdyk-

sen.

Edelleen 7. 8. -72

vaurioitui

ukkosesta Mäntsälän

33/10

kV

ase-

mailla

2 MVA välimuuntaja

siten, että se

oli

lähetettävä

valmistajan tehtaalle korjattavaksi.

Sähköasemilla

katkaisijat

suorittivat onnistuneesti

536 pika- ja 21 aikajälleenkytkentää. Automatiikka

selvitti n.

92 %.

(11)

Keskeytyksen aiheuttajan

sijainti

Avojohdot S«hk6..em.t i.

J muuntoasemat

Keskeytyksen syy

I I

cti » cd

o:cö *i—» CU :cö ■'“*

cu m:S cu

w .-m m m .•*■?

S-*

o.

g g. c

W5“ 6 5 W5“ 65

1. Ukkonen 17 685 4

360

2.

Lumi-

ja jääkuormat

3. Muut

sääolosuhteet

5 810

4. Ulkopuolisten varomattomuus

töissä j

5.

Eläinten

tuottamus 1 170

6. Ilkivalta

7.

Rakenne-,

työ- ja

hoitoviat

1

40

8. Tuntematon

9.

Kohdat

I—B yhteensä 23 1665 5 400

10.

Keskeytys sähköntoimittajan

ver-

kossa 1 30

14.

Kytkentä-, korjaus- ja kunnossa-

pitotyöt

omassa

verkossa 23 310 3 30

12. Sähköntoimittajan ennalta

ilmoit-

tamat keskeytykset

13. Kohdat 9—12

yhteensä 47 2005 8

430

Asennustarkastusosasto 1.

Tarkastustoiminta

Asennustarkastustoiminta on

keskitetty

lähinnä uusien

kiinteistöjen ja sähkölämmitykseen siirtyneiden kuluttajien

sähkölaitteiden vas- taanottotarkastuksiin.

2. Urakoitsijatoiminta

Sähkölaitoksen jakelualueella hyväksyttyjen

asennustoimintaa

har- joittavien

liikkeiden asennusoikeudet

jakaantuvat

seuraavasti:

Yleisurakoitsij

at:

A-ryhmä 1kpl B-ryhmä 10

C-ryhmä 4

(12)

145 Omatarveurakoitsijat: OA-ryhmä 9 kpl

08-ryhmä 1 OC-iyhmä 4

Tilapäisiä

kiinteistökohtaisia urakointioikeuksia

myönnettiin

vuoden

aikana 12kpl.

Urakoitsijoiden taholta

tehtiin

vuoden aikana

tarkastusilmoituksia

249 kpl.

Erikoisurakoitsijain V-ryhmän

tarkastusilmoituksia tehtiin

5 kpl, Erään B-ryhmän

asennusliikkeen urakointioikeudet

peruutettiin

tois- taiseksi varmuus-

ja urakoitsijamääräysten

vastaisten

asennusten ta- kia.

3. Sähkölämmitys

Sähkölämmityksen kysyntä

on vuoden aikan ollut erittäin vilkasta, mikä

johtunee

vilkkaasta rakentamisesta

ja

ennenkaikkea

jakelu-

verkoston

parantuneesta tehonsiirtokyvystä.

Vuoden aikana

kytkettiin verkkoon

lisää

21S kpl täyssähkölämmi- tyskuluttajaa.

Sähkölämmityskuluttajat: yösähkö

115

kpl

liitt.teho n.

1550

kW

täyssähkö 495

n.

4950 kW Sähkölämmityskuluttajat pitäjittäin

MkS:n

verkossa:

Pitäjä

Yösähkö

Täyssähkö

Hausjärvi 2 5

Hollola 2

Hyvinkää 1 10

Koski

Kärkölä 58 107

Mäntsälä 53 356

Orimattila 1 15

Yhteensä 115

495

4. Mittarikorjaamo

Mittarikorjaamossa

on

puhdistettu. korjattu, maalattu jatarkastettu;

Valomittareita

259 kpl

Sekamittareita

249

Erikoismittareita 328

Kellolaitteita 314

Yhteensä

1147kpl

(13)

Vuoden

aikana vaihdettu ja asennettu

Yalomittareita

211 kpl

Sekamittareita

192

Erikoismittareita

271

Kellolaitteita

283

Yhteensä

957 kpl

Vuoden aikana hankittu:

Yalomittareita

kpl

Sekamittareita

Erikoismittareita

289

Kellolaitteita 246

Käytöstä poistettiin 67 kpl

kWh-mittareita.

Jälkimittarimyyntiin

siir-

retty 67 kpl

erilaisia kWh-mittareita.

Vieraille

korjattiin ja

tarkastettiin

15 kpl

kWh-mittareita.

Sisäjohtoasennukset

Kertomusvuosi oli asennusosastolla erittäin työntäyteinen eikä

kapa-

siteetti

riittänyt

kaikkea

työtarjontaa

tyydyttämään. Tähän on suu- resti vaikuttanut

sähkölämmitysasennusten

edelleen

jatkuva

voima-

kas lisääntyminen,

vain osa

tarjotuista

asennuksista pystyttiin teke-

mään. Kunnan

uudisrakennus-

ja korjaustyöt ovat myös työllistä- neet

asennusosastoa erittäin

paljon.

Mittaussiirtoja ja talojohtojen

uusimisia peruskorjauksen alaisissa

muuntopiireissä

suoritettiin asennusosaston toimesta vähäisessä

mää-

rin, suurimman osan

ko. työstä

suorittivat rakennusosaston asen-

tajat.

Kirjattuja työkohteita

on vuoden

aikana

ollut Mäntsälän

osastossa IM kpl ja

Järvelän

osastossa 210 kpl. Suuremmat työt

Mäntsälässä olivat

kunnan

teollisuushallin valmistuminen

ja

Onnilanrinteen

rivi- talo

sekä Järvelässä

Järvelänpuiston

rivitalon valmistuminen

ja Jär-

velänhovin kerrostalo.

Tievalot

Tievaloja

lisättiin seuraavasti:

Mäntsälä,

lisäys

180

kpl yht. 764 Kärkölä, lisäys 23 kpl yht.

216

(14)

147

TULOSTASE

1. 1.—31. 12. 1972

Kulut:

Varsinaiset kulut

Palkat

MKS 778 821,26

Sähkötörmä

4 720,84

783

542,10

Vuokrat 24

523,47

Korot

MKS 67 003,20

Sähkötörmä

28

275,25

95

278,45

Verot 4112,42

Energian osto 2 055

727,59

Poistot MKS

749 152,42

Sähkötörmä 11406,38

760 558,80

Muut vars. kulut MKS 989

587,68

sähköt

11 990,73 1 001 578,41 4 725 321,24

Tilivuoden

voitto

36 113,43

Mk 4 761 434,67

Tuotot:

Varsinaiset tuotot

Sähkön

myynti 3

910

321,72

Asennuslaskutus

ja tarv. myynti 524

298,06

Mittarivuokrat

45

602,47

Korkotuotot

10 288,35

Vuokratulot,

Sähkötörmä

50 189,75

Muut varsinaiset

tuotot 220 734,32 4

761

434,67 Mk 4

761434,67 Maksetut

palkat

917 976,22

mk

Liikevaihto

4 588 124,064 588 124,06

Mäntsälässä

14. 2.

1973.

Tauno Ratsula Reino Juselius Pekka Korkee Juhani

Riikonen

Ilpo

Wilkman

Veijo TapanaiiVeijo Tapanainen Aarne

Räihä Harto

Palen

(15)

OMAISUUSTASE

JOULUKUUN

31 PÄIVÄNÄ 1972 Vastaavaa:

Varsinainen

omaisuus

Rahoitusomaisuus

Pankkisaatavat

172 436,62

Tilisaatavat

1 284 846,68

Muut saatavat 988,27 1 458 271,57

V

aihto-omaisuus

Tarvikevarastot

345 816,53

Pylväsvarastot 106

490,00

452 306,53

Käyttöomaisuus

Aineellinen

Tontit

37

734,10

Rakennukset 468 709,84

poisto 26

998,13

441 741,71

Sähkötörmä 437

026,14

poisto 11 406,38 425

619,76

Sähköasema

900 315,46

poisto 242

394,75

657

920,71

Johtoverkko 774 502,71

lisäys 496 018,39

poisto

381 156,32

889

364,78

Koneet ja kalusto 125

527,26

lisäys 35

576,20

poisto 42 660,04 118

443,42

Mittarit

94 288,97

lisäys 88

418,50

poisto 54

812,24

127 895,23

öljysäiliöt 5

654,77

poisto 1

130,94

4 523,83

Aineeton

Puhelinosakkeet

5

730,06

2 708 943,54

Siirtyvät erät

Sähkötörmän

siirtyvät

erät 155,00

Mk 4

619

676,64

(16)

149 Vastattavaa:

Vieras pääoma:

Lyhytaikainen

Veronpidätykset ja stm 32 986,82

Lyhytaikaiset

lainat 130 730,76

TilivelatMKS 290 564,94

Tilivelat Sähkötörmä

167 319,97 457 884,91

Takuumaksut 6 000,00

627

602,49

Pitkäaikainen

Pankkilainat

MKS 735 000,00

Pankkilainat

Sähkötörmä .. . 382

980,00

1 117

980,00

Liittymismaksut 2

407 430,34

3 525 410,34

Siirtyvät

erät

59

444,72

Oma pääoma:

Käyttörahasto

371

105,66

Tilikauden voitto

36 113,43 407

219,09

Mk 4 619 676,64 Mäntsälässä, 14. 2. 1973

Tauno Raisula Reino

Juselius

Pekka Korkee Juhani Riikonen Alpo Wilkman Veijo Tapanainen Aarne Räihä Harlo Palen

IX. RAKENNUSTOIMEN

YLEINEN

OHJAUS JA

VESIENSUOJELU

1. Yleistä

Kunnanvaltuuston ja

kunnanhallituksen

asiaa

koskevista

päätöksis- tä mainittakoon seuraavat:

Päätettiin hyväksyä ja asettaa nähtäväksi seuraavat Oy Suunnitte-

lukeskus

MKR:n

laatimat

Kirkonkylän rakennuskaavan lisäys- ja

sa- neerausehdotukset,

jotka

kaavatoimikunta on

hyväksynyt:

Kartanonpellon uusi

omakotialue

Kirkonkylän keskustan pääosaltaan

korttelikaava-alue

(rajoittuu Lahdentiehen, vanhaan

Porvoontiehen

ja

Mäntsälän

jokeen)

(17)

Kaava-alue

Lahdentien

länsipuolella

eli osa-alueet 1,

2 ja 4 (khall.

7. 1. § 16).

Päätetiin

täydentää Kartanonpellon

asuntoalueen rakentamismää-

räyksiä seuraavasti;

rakennukset eri

tonteilla on

rakennettava 3m päähän

toisistaan, eli ei saa

rakentaa 1,5m

lähemmäksi

naapurinrajaa (khall. 4. 5. § 397).

Päätettiin

hyväksyä 17. 10. -72 allekirjoitettu

asuntorakennustoimin-

taa koskeva yhteistoiminta sopimus vv. 1973—76 Helsingin

Asuntokes-

kuskunta Hakan ja kunnan kesken (khall. 8. 11. § 988).

2. Rakentamisen valvonta kunnan alueella

Rakentamisen

valvonnasta ja

rakennuslain tarkoittamasta

rakennus- neuvonnasta kunnan alueellaon vastannut kunnan rakennuslautakunta ja

sen alaisena toimiva

rakennustarkastaja.

Rkennustarkastaja on ollut rakennuslupahakemusten vastaanottoa ja

rakennusneuvontaa

varten yleisön

tavattavissa

kahtena päivänä

vii-

kossa.

Rakennuskatselmuksia

hän

suoritti

vuoden

aikana

405kpl. Bm.

katselmuksia

36 kpl koski MKL:n

mukaista rakentamista

ja 78 kpl

aravalainoitettua rakentamista.

Rakennuslautakunta piti vuoden 1972

aikana

15

kokousta

ja 16. 11.

72

suoritettiin

Keskustien

haltuunottokatselmus. Kokouksissa käsitel-

lyistä

asioista

kertyi pöytäkirjaan

315

§:ää.

Suurimman osan käsitel-

lyistä asioista

muodostivat

rakennuslupahakemukset, joita jätettiin lautakunnalle 194 kpl ja hyväksyttyjä rakennuslupapäätöksiä annet-

tiin

186kpl.

Lääninhallitukselle osoitettuihin poikkeuslupahakemuksiin

lautakunta

antoi

lausuntonsa 18 tapauksessa sekä

kunnanhallitukselle osoitettuihin

lohkomislupa-anomuksiin

annettiin

lausunto 14 tapauk-

sessa.

Lausuntoja

rakennuskaavan muutosehdotuksista annettiin

neljästä osa-alueesta.

Rakennuspiirustusten

tarkastamisesta

ja

rakennuskatselmuksista

pe-

rittiin

kunnan kassaan vuoden 1972 aikana yhteensä mk 12

605,34.

Myönnetyt rakennusluvat jakaantuvat

erilaisten

rakennusten

osalle

seuraavasti;

(18)

151

Uudisrakennukset

Lisärakennukset

:ni A

:S o

0

.3 :cö

oi 3

-r-4 :o3

•«

o 3

g s a

s*

§

g g

s

g

g-

h

Us lii

s

i-E

Hb l~al

Omakotitalot

45

548 20 45

4

270

h-ala

13

1

660

k-ala 491

Maatilan

asuinrakennukset

. .

9 5

413

9 1

158

24

4

770

1

221

Asuntokerrostalot

4

18

649

87

4

405

Asuntorivitalot

1 2

120

9

538

Teollisuusrakennukset

3 3

355

k-ala 488

2

24 690

4

073

k-ala

Maatalousrakennukset

17

881 12

2

839

2 2

300 231

Lomarakennukset

31

3

471

1313

3

392

98

rakennukset Muut

17

4

061

1

569

2

93 32

Olennainen

muutos sisärak.

7 3

800

1

069

Tilapäiset

rakennukset

5

451

k-ala 174

1

475

1

90

132

70

949 150

54 38 180

1

Myönnettyjä

rakennuslupia

yhteensä

186

kpl

niiden

ja

yhteinen

tilavuus

109 129 m

3

Rakennusluvan saaneissa

rakennuksissa

on

yhteensä

uutta 151

asuinhuoneistoa

niissä

ja

yhteensä

huo-

neistoalaa 10416

m

2

Uusista

omakotitaloista

rakennetaan

rakennuskaava-alueelle kk;n

23

kpl, uusia

asuinhuoneistoja

tulee

kirkonkylään

yhteensä

120

kpl

(19)

V.

valmistuneet 1972

rakennukset

Uudisrakennukset

Lisärakennukset

I

~

g

-g||

-S -3

P

-r-l :CÖ

-fH

.

3

.r-H .03 -r?

p

oip

orPw

p

oip

w

>

«g

-2s

g

>

g

§

o

rrt O 3 O H

.

03 O 3

.

O H

'a

a».

OJ

ö.

3.5

a!

.M Eh

S

E-i

S

M ,244 S

Oiii

Omakotitalot

28

707 12 29

2

715

h-ala

18

2

765 847

Maatilan

asuinrakennukset ..

5

511*5

7

842

17

2

904 930

Asuntokerrostalot

2

300 13 58

3

194

~

Asuntorivitalot

1

2450

9

005

Liikerakennukset

1

10980

7

410

~

2

391

k-ala

1

18

6

Teollisuusrakennukset

1 3

890

783

~

4

370 27

413

4

Maatalousrakennukset

6 4

457 897

1

33 14

rakennukset Muut

19

4

751

1

575

3

378 128

Lomarakennukset

24

2

627 959

Olennainen

muutos sisärak.

7 3

715 924

Tilapäiset

rakennukset

1

135 ....

1

32 h-ala

88

60412

111

8

068 h-ala

51

37183

7262

6

605

k-ala

Rakennusluvan saaneita

rakennuksia valmistui

yhteensä

139

kpl

97 5*95

m

3

Valmistuneissa

rakennuksissa

oli

yhteensä

uutta 111

asuinhuoneistoa,

joissa

huoneistoalaa

8

058'

m

2

(20)

153 3. Vesilautakunnan toimintakertomus

Lautakunta

kokoontui v.

1072

aikana

kymmenen kertaa.

Kokouk- sissa suoritettiin katselmuksia

ja

annettiin

päätöksiä

viemärivesien

joh-

tamisesta

sekä

vesistöihin

liittyvistä

asoista.

Kokouksissa

käsitellyistä

asioista mainittakoon

seuraavat

tärkeim-

mät:

7. 3. 72:

Suoritettiin katselmus

Sääksjärvellä yleisen

uimarannan

lä- heisyydessä. Jäällä todettujen öljyläikkien

ei

todettu

aiheuttaneen ve-

den likaantumista.

2. 5. 72:

Annettiin

päätös Impivaaran ojan perfcausasiassa Mäntsä- län kirkonkylässä.

21. 6. 7,2:

Annettiin

päätös maanvilj. Matti Kettusen ja maanvilj.

Veikko Ollilan viemäreiden

johtamisasiassa Sääksjärven kylässä.

21. 9. 72:

Luettiin.

Sääksjärven ranta-alueiden omistajien kirje, jos-

sa

kuntaa

kehoitetaan selvittämään

järven

luoteisosan huomattava re-

hevöityminen.

Lautakunta pitää tarpeellisena järvivesien puhtauden tarkkailua, mutta

toteaa,

että lautakunnalla

ei ole

k.o.

tutkimuksien hoitamiseen

määrärahaa. Kirjelmä

lähetettiin kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

3. 19. 72:

Tehtiin asianosaisten kesken

sopimus rajaojan kaivami- sesta Yli-Ollilan.,

Yli-Peltolan

ja Kalliomaan tilojen rajalle

Mäntsälän

kirkonkylässä.

12. 10. 72:

Suoritettiin

viemäriojan perkauskustannusten jakaminen eri osakasten kesken Hirvihaaran kylässä.

4. 12. 72:

Tehtiin asianosaisten

kesken sopimus rajaojan kaivami- sesta Ruohojärven ja Luukan tilojen rajalle Hautjärven kylässä.

Edellä mianittujen kokousten,

lisäksi on

puheenjohtaja

Nousiainen

suorittanut vesilautakunnan puolesta

arilaisia valvontatehtäviä

maas- tossa.

X. MAATALOUS

1. Maatalouslautakunnan toimintakertomus ajalta 1. 1.—31. 12. 1972

Maatalouslautakunnan puheenjohtaja on ollut yleisön

tavattavissa

joka

keskiviikko

kello 9—12 kunnantalossa maatalouslautakunnan toi- mistossa,

Maatalouslautakunta piti vuoden aikana 11 kokousta, joissa

merkit-

tiin pöytäkirjaan

219

§.

Maatalouslautakunnan puheenjohtaja on hoitanut muut maatalous- lautakunnan

toimistotehtävät

ja kirjeenvaihdon paitsi pinta-alalisää

koskevat

kirjalliset työt, jotka on hoitanut kunnantoimiston virkailija.

(21)

Asia on sovittu Mäntsälän

kun-nan ja Helsingin maatalouspiirin Maa

taloustoimiston

kesken.

Tärkeimmät maatalouslautakunnan

käsittelemät asiat

Maanosto- ja

sisarosuuslainahakemuksia

jätettiin lautakunnalle

vuo-

den

aikana

20 kpl. Haettujen lainojen yhteinen

määrä oli

641400, mk. Lautakunta

käsitteli lainahakemukset

ja

antoi

niihin

lausuntonsa.

Maankäyttölain

mukaisia

salaojituslainahakemuksia jätettiin vuoden aikana lautakunnalle 6 kpl. Haettu lainojen määrä

oli

23 950, mk.

Lautakunta

käsittei

hakemukset ja

antoi niihin

lausuntonsa.

Maankäyttölain

mukaisia rakentamislainahakemuksia

jätettiin lau- takunnalle vuoden kuluessa

seuraavasti: Asuinrakennusten

laajennus- ja peruskorjausta varten 7 kpl. Haettu

lainamäärä

yhteensä 103 100, mk.

Kotieläinrakennusten

tekoon ja korjaukseen haettu lainoja 3 kpl, yhteismäärä

70000,-

mk. Lautakunta

käsitteli

hakemukset ja

asetti ne

kiireellisyysjärjestykseen ja antoi

niistä

lausuntonsa.

Lisämaan

saantia koskevia

maansaantihakemuksia jätettiinlautakun- nalle vuoden

aikana

22kpl. Lautakunta

käsitteli

hakemukset ja

antoi niihin oman

lausuntonsa. Puunmyyntilupahakemuksia

käsiteltiin

8kpl.

Lautakunta myönsi

niihin luvat Uudenmaan-Hämeen

piirimetsälauta- kunnan antaman lausunnon ja

leimauksien

perusteella.

Luovutuslupahakemuksia

käsitteli

lautakunta vuoden kuluessa 5 kpl ja antoi niihin

oman lausuntonsa.

Lykkäysvuosihakemuksia jätettiin

lautakunnalle

4 kpl, jotka lauta- kunta käsitteli jaantoi

oman

lausuntonsa.

Pellonvaraussopimuksen alaisten tilojen viljelysmaiden

metsittämis-

tä koskevia

hakemuksia

jätettiin

lautakunnalle

2 kpl.

Lautakunta kä- sitteli hakemukset

ja

antoi niistä

puoltavan lausuntonsa.

Saamisen siirtoa koskevia

hakemuksia jätettiin lautakunnalle 4kpl,

niihin lautakunta antoi oman lausuntonsa.

Pellonvaraussopimuksen

tekemistä koskevia hakemuksia

jätettiin lautakunnalle

vuoden kuluessa

11kpl.

Lautakunta käsitteli

hakemuk- set ja

antoi niistä oman

lausuntonsa.

Lautakunta

antoi

lausuntonsa

Maatilahallituksen

kirjelmään

2117/

4125-72,

joka koski Antero ja Kyösti Suomisen omistamaa Kujanpää

RN:o

744

tilaa

(kokous 1. 3. 72 § 47).

Lautakunta

käsitteli

Viljo

Lehniölle liikaa

makseltua v. 1962 sato-

vahinkokorvausasiaa. Todettiin että

7. 2. 1972

toimitetussa

ulosottoyri- tyksessä

havaittiin maksuvelvollinen

Viljo

Lehniö varattomaksi.

Lauta- kunta päätti

esittää,

että

Maatilahallitus

poistaisi k.o. saatavan 816 mk perittävien

tileistä

(kokous 1. 3.

72

§ 48).

Lautakunta

on

todennut, että Veikko

Salolle, ImpiLyyli

Heikuralle

ja Martta Haapasaarelle

on

maksettu v. 1970pinta-alalisää

väärin

pe-

(22)

\

155 rustein, joten lautakunnan

on

ryhdyttävä

takaisin

perimiseen. Lauta- kunta päätti pyytää

asianosaisilta

selvityksen

asiasta

2

viikon sisällä tiedoksisaamisesta

(kokous 1. 3. 72 § 49).

Lautakunta

käsitteli

kokouksessaan

10.

5, 1972 94 §

Soini Risto

Me-

rosen hakemuksen saamisen siirtämisestä

hänen

nimiinsä.

Koskien Sä- linkään kylässä sijaitsevia Mäntyniemi ja Mäntyniem II tiloja, jäljel-

läolevalta

summaltaan 8

921,09

mk.

Laina on

Simo Armas Avarinaan nimissä. Lautakunta puoltaa

siirtoa

sillä

ehdolla

että lopullinen kaup- pakirja laaditaan.

Lautakunta päätti

oikaista

Erkki Kesijärven pinta-alalisän

maksua

koskevan asian (kokous 10. 5. 72 § 95).

Lautakunta käsitteli

hakemuksestapoiketen myönnettäviä pinta-ala-

isähakemuksia vuodelta

1971 10kpl ja hyväksyi

ne

maksettavaksi (pöy- täkirjan § 96).

Lautakunta käsitteli 69 kpl pinta-alalisähakemuksia, ja päätti hy- lätä hakemukset

Valtioneuvoston

päätöksen 9. 9.

1971

askoko.

N:o 682/

71 ja

sen

perusteella annetun

Maatilahallituksen

kiertokirjeen nojalla (kokous 10. 5. 72 § 97).

Heikki

Kyyhkynen oli jättänyt myöhästyneenä pinta-alalisähake- muksensa. Lautakunta päätti pyytää

asiasta

lausunnon Helsingin

maa-

talouspiirin

Maataloustoimistosta

(pöytäkirjan § 99).

Lautakunnalle oli jätetty pinta-alalisähaäemuksia v. 1971 pinta-ala-

lisistä

592 kpl, joista

hakemuksista

lautakunta hyväksyi

maksettavaksi

pinta-alalisää

517

hakijalle yhteensä

281

439, mk (pöytäkirjan § 110).

Lautakunta päätti maksaa myöhästyneenä hakemuksensa jättäneelle

Heikki

Kyyhkyselle pinta-alalisän 296,

mk

Helsingin maatalouspii- rin

Maataloustoimiston

kirjelmän

N:o 719/45-72

perusteella (pöytäkir-

jan § 111).

Lautakunta käsitteli Martti Mikkolan pinta-alalisähakemuksen, joka koskee Viljo

Mikkolan

perikunnalta vuokrattua maata, ja josta

oli määräaikana

jätetty pinta-alalisähakemus erehdyksessä perikunnan

ni- missä. Lautakunta

päätti

lähettää hakemuksen

maatalouspiirin

ratkais-

tavaksi ja puoltaa hakemusta 112).

Luettiin tiedoksi

Helsingin maatalouspiirin

Maataloustoimiston

kiel-

teinen

päätös

N:o 720/451-72 Veikko Salon valitukseen

pinta-alalisä asiassa ja

samalla

määrännyt

hänen suorittamaan valtiolle takaisin v.

1970perusteettomasti

saamansa

pinta-alalisän

723,

mk 122).

Käsiteltiin

Oiva

Kujalan jättämä

valitus v.

1971 pinta-alalisän hyl-

käävästä

päätöksestä.

Lautakunta katsoo

että

ei

ole syytä muuttaa ko.

päätöstä,

koska tiedot

v.

1970

ovat

oikeat,

kuten hakija

itsekin

myön- tää 131).

Käsiteltiin Hilja Liljebladin jättämä

valitus v.

1971 pinta-alalisän hylkäävästä päätöksestä. Koska

verotoimistolta

saadun selvityksen mu

(23)

156

kaan,

jota vuokraajan

Raimo

Kirjorinnan

todistus

puoltaa, on pellot olleet vuokrattuna

v.

1970 satokautena kokonaan

Raimo

Kirjorinnalle, joten

ei

ole syytä muuttaa aikaisempaa päätöstä 134).

Lautakunta päätti

ehdottaa

Helsingin maatalouspiirin

Maataloustoi- mistolle, että Sälinkään

kylässä sijaitseva

asuntotontti

Koivuako RN:o

154« myytäisiin käyttösuunnitelman

mukaisella

30

000,

mk hinnalla Olavi ja

Sisko

Kuosmaselle 138).

Käsiteltiin

Helsingin maatalouspiirin

Maataloustoimiston tiedustelu:

Alueiden

Tm

(l766)3 ja (l775) 4 käyttö.

Lautakunta käsitellessään asiaa

toteaa, että Maankäyttötoimikunnan hintaesitys Riihelän tilan talous-

keskuksesta

muodostetuille asuntotonteille Tm (l786 )3

o

]j 17 q.00,

mk,

josta

rakennusten osuus 11000,,

sekä maapohja 1,lm'2 .

Lautakun-

nan käsityksenä hinta

on kohtuullinen.

Nummenmaan tilasta muodos- tettu alue Tm (l775) 4 hintaesitys oli 6 000,mk

eli noin

1.900,

mk/ha,

jolloin pellon

hintana

oli käytetty 2

50i0,

mk/ha

ja metsämaan yksik-

köhintana

220

mk/ha.

Alue on tarkoitettu luovutettavaksi

Voitto Nikki-

selle. Lautakunta käsityksenään pitää hintaa kohtuullisena.

Riihelän talouskeskuksesta muodostettava asuntotontti olisi

lautakunnan

mie-

lestä annettava Raine

Pietilälle

10

vuoden

maksuajalla 5 % korolla,

käteismaksu

2 000, mk. Loma-ajan asunnoksi alueella ei liene merki- tystä, eikä lautakunnan mielestä ole

tarkoituksenmukasta

pyytää hin- tatarjouksia

lehti-ilmoituksilla

(§■ 186).

Käsiteltiin Maatilahallituksen

Maanhankintatoimiston lähettämä

kir-

jelmäN:o

9995/21 l

loi-72

ri, koskien

pakkohuutokauppaa 8. 11. -72

Mänt- sälä

Oy

nimisen

osakeyhtiön konkurssipesään. Lautakunta käsiteltyään

asiaa,

katsoo

että

ei ole

tarkoituksenmukaista

valtion lunastusoikeu- den käyttö

sanottuihin kiinteistöihin

192).

Luettiin

lautakunnalle

tiedoksi

Maa- ja

metsätalousministeriön

pää- tös N:o

5184/73

MM1972 rf 13. 12. 72 koskien tilojen luovuttamista

muu-

hun kuin maankäyttölain

tarkoituksiin

197).

Luettiin lautakunnalle

tiedoksi

Maatilahallituksenpäätös

DN:o

12525

/3172-72 rf, jossa tilusjärjestelyalue päätettiin myydä Aarne Tuomas Hatakalle 198).

Maatalouslautakunnan valvonnassa

oli v.

1972

aikana

pellonvaraus- sopimuksen

alaisia

viljelmiä 66 tilaa, joilla peltoa yhteensä

588,98

ha.

Lautakunnan

toimesta suoritettiin tiloilla heinä-elokuun

aikana

katsel-

mukset. Mukana

katselmuksissa

oli lautakunnan jäsenistä

Soini Hämä- läinen

ja Heikki Ovaska. Katselmuksen yhteydessä jouduttiin anta-

maan huomautuksia

8 viljelijälle ja pitämään niillä uusi tarkastus. Val- tiolle ostettuja tiloja oli lautakunnan valvonnassa 4 tilaa, joista

kaksi

jaettiin

lisäalueiksi vuoden 1972

aikana.

Maankäyttötoimikunnan

kokouksia oli

vuoden aikana

viisi,

joissa lautakunnan puheenjohtaja oli mukana.

(24)

157

Maatalouslautakunnan

puheenjohtaja

on

suorttanut Helsingin

maa-

talouspiirin

Maataloustoimiston antamia

tarkastus-,

tiedustelu-

ja

val- vontatehtäviä.

Lautakunnan puheenjohtaja

on

antanut lausuntoja maa- talouspiirille.

Mäntsälässä

24päivänä huhtkuut IOT3

Arvi Paajanen

Maatalouslautakunnan

puheenjohtaja

XI. TYÖASIAT JA TALOUSELÄMÄN SÄÄNNÖSTELY 1. Yleistä

Kunnanvaltuuston

ja

kunnanhallituksen

asiaa koskevista päätöksistä

mainittakoon

seuraavat;

Esiteltiin tiedoksi

työvoimaministeriön työvoimaosaston kirje n;o

150/31/72 Tt/13.

1.

1972,

josta

ilmeene, mitä näkökohtia

kunnan tulee uuden työllisyyslain mukaan ottaa

huomioon

työvoiman käytöstä yms.

Lähinnä

on

kysymys työohjelmien

laatimisesta

ja

töiden

ajoittamisesta (khall. 24. 1. § 57).

Päätettiin

asttua puoltamaan

Lahden

Osuuskaupan anomusta

saa-

da harjoittaa kiertomyymäläkauppaa myymääautolla

Mäntsälän

kun-

nan Niknojan ja

Sulkavan

kylissä

kulkevilla reiteillä.

Kysymyksessä

on

kiertomyymäläkauppaa koskevan luvan

uusiminen

(khall. 21. 2. §

144).

Päätettiin

asettua puoltamaan kauppias

Raino Mattisen

kiertomyy-

mäläkauppa-anomusta (khall.u 8. 11. §

1004).

Päätettiin

asettua puoltamaan Osuuskauppa Karan kiertomyymälä- kauppa-anomusta (khall. 15. 11. § 1035).

Päätettiin

asettua puoltamaan kauppias

Raimo Haaralan

anomusta kiertomyymäläkaupan harjoittamiseksi lisäpysäkeillä

Mäntsälän

kunnan Liettonojan

asutusalueeilla

(khall. 7. 12. § 1120).

2. Työllisyyden hoitaminen 1972 Maa- ja

metsätalous

Vuoden

1972 aikana

asioi

47 alan työnhakijaa (47) (suluissa

edelli-

sen

vuoden

lukema),

avoimia

paikkoja 69 (54), täytetyt paikat 54 (36).

Luvuissa

esiintyvä vajaus

on kohdistunut

pelkästään karjanhoitajiin, alan paikat ovat

erittäin vaikeasti

täytettävissä, johtuen hakijoiden vähyydestä, kun taas metsätyövoimaa

on ollut

yli kysynnän.

(25)

Teollisuus

Työnhakijamäärä tässä ryhmässä

oli

169 (143)

avoimia

paikkoja

215

(215), täytetyksi

ilmoitetut

182 (167), päivätyöpaikat ovat

erittäin

ky- syttyjä,

etenkin naisten kohdalla.

Rakennustoiminta

Työnhakijoita 69 (58)

avoimia

paikkoja 165 (115) täytetyksi

ilmoi-

tetut 117 (87), tässä ryhmässä hakijoina esiintyy

vain

alan ammatti-

miehet, esimerkiksi

rakennusapumiehet isommalta osalta esiintyvät

se-

katyömiehen

nimellä,

ja näinollen

eivät

esiinny tämän ryhmän työn- hakijoina.

Yleisesti

katsoen työvoimatilanne

on

hyvä

tällä

alalla.

Palvelualat

Tämän

ryhmän

kohdalla

työnhakijamäärä

on

155 (141),

avoimia

paikkoja 310 (225), täytetyksi

ilmoitettu

190: (138). Tämän alan työvoi- matarvetta näkyvimmin auttaa

koulunsa

päättävät

sekä

kesäaupulai- sina opiskelijat.

Eniten on

esiintynyt puutetta

ammattitaitoisista

elintarvikemyyjistä, sekä

ravintola-alan

työntekijöistä.

Työnvälitys

Työnvälitystoiminnan laajuus on kehitys kertomusvuonna

selviää

parhaiten

seuraavista numerotiedoista.

työnhakijoita

avoimia

työpaikkoja välityksiä

1972 692 759 543

1971 628 612 429

(tilastoissa hakija

on

1 per kk,

ei

asioimiskerta)

Työllisyyttä

edistäville ammattikursseille

hyväksyttiin 33 (8)

haki-

jaa, näistä

18 oli tilaisuudessa saada uusi ammatti omassa

pitäjässä (vaiheompelijan ammatti) tosten

saadessa

oppinsaeri

kurssikeskuksissa, teollisuuden

ja palvelualojen opetuksen. Eri

ammattiliittoihin

kuulu- ville jäsenille vuoden aikana jouduttiin antamaan

kassatodistuksia

351 kpl (459).

Liikkuvuus avustuksia

eri työnantajien palvelukseen

muuttaneille seuraavasti,

palvelualat 6, maatalous 1 ja

teollisuus

1kpl työntekijöitä, matkalippuja 65 tapauksessa

oli oikeus

vapaaseen

matkaan.

Työllisyyslain edellyttämää työttömyyskorvausta jouduttiin

toimin-

takautena maksamaan

naiselle

ja

miehelle

lyhyen ajan.

Syyskuun alusta työnvälitystoimisto

aloitti

palvelun kokopäiväisenä.

Mäntsälässä 18. 7. 1973

Reino Eerola työnvälittäjä

(26)

159 XII. PALOTOIMI, VÄESTÖNSUOJELU SEKÄ MAAN-

PUOLUSTUS 1. Yleisiä

Kunnanvaltuuston

ja

kunnanhallituksen asiaa koskevista

päätöksistä

mainittakoon

seuraavat:

Kunnanhallitus

päättiyksimielisesti

valita kutsuntalautakuntaan mv.

Soini Hämäläisen sekä

hänen

varamiehekseen

tilanomistaja Harry

Jo- hanssonin

4.—5.

toimittavia

kutsuntoja varten (khall. 24. 7. § 611).

Kunnanhallituksen

esityksen

mukaisesti

päätti

kunnanvaltuusto

hy- väksyä uuden

Mäntsälän

kunnan väestönsuojelujärjestyksen (khall. 13.

3. § 224, kvalt. 20. 5. § 59).

Palosuojelurahasto myöntänyt kunnalle avustusta 15 009 mk kor-

vauksena

Mercedes-Benz merkkisen paloauton, Autophon

merkkisen

kannettavan radiopuhelimen, paloletkujen ym.

kaluston hankinnasta

(khall. 18. 9. § 823).

Sisäasiainministeriön

päätös

n:o 730/720/72/6.

10. -72, jolla

vahvis-

tettu 20. 5. -72 tehty kunnanvaltuuston päätös

Mäntsälän

kunnan

väes-

tösuojelujärjestyksen hyväksymisestä (khall, 9. 10. § 936).

2. Mäntsälän palolautakunnan toimintakertomus vuodelta 1972 Palolautakunnan puheenjohtajana

toimi

kertomusvuonna myymä- länhoitaja Leo

Poutala,

varapuheenjohtaja

oli teknikko Pentti

Tuo-

misto,

hänen poistuttuaan

likenneonnettomuuden

kautta

valittiin

lop- puvuodeksi maanviljelijä Niilo Laaksonen.

Palolautakunnan

jäsenet

oli-

vat

Linnanmäki Markku,

Kettunen

Martti,

Villberg

Reino,

Penna

On- ni,

Virtanen

Veikko,

pöytäkirjat

laati

Eronen

Erkki, kokouksiin osal- listui

myöskin

Koskinen

Tenho,

sekä

kunnanjohtaja Hyyryläinen Ta- pio.

Palolautakunta kokoontui

kertomusvuonna (8) kahdeksan

eri ker-

taa, pöytäkirjan pykäliä tehtiin (79) seitsemänkymmentäyhdeksän py- kälää.

Merkittävämpänä

hankintana voidaan

pitää uuden

Mercedes-Benz

paloauton

hankinta, tämä saatiin

käyttökuntoon ja katsastettua 7. 2.

1972, auto

on uusi,

mutta

valmistettiin

paloautoksi

omin voimin, tässä

kunta

hankki noin

2 500—3 090,—.

Sisäasiainministeriön

kehoituksesta

palolautakunta hankki kerto-

musvuonna

sopivat

venttiilit liittimineen kiinnitettäväksi TVH:n vesi- säiliöautoihin,

jotta näitä

voitaisiin

käyttää

suuremmissa

tulipaloissa sammutusvedenajoon. Edellämainittuja

säiliöitä on

kolme kpl.

Kunnalle

hankittiin

myöskin yksi 5 900 litran

vesisäiliö

varustettu-

(27)

na

samanlaisilla venttiileillä

kuin

TVH:n autoissa, tämä saatiin

ostaa TVH:n varastolta 50, hintaan (uuden hinta noin 2.500,—).

4. 3. 072 järjestettiin paloasemalla Suomen Nuohoojamestariyhdis- tyksen

kokous,

jossa

olivat

mukana

Mäntsälän

ja lähiympäristön

nuo-

hoojia,

sekä

muuta palotoimen

henkilökuntaa,

osanottajia

oli

24

mies- tä

ja

tilaisuudessa selviteltiin

nuohous ynnämuita paloalan

asioita.

Nuohoustoimi

Nuohous on hoidettu samoin kuin edellisenäkin vuonna kolmella nuohoojalla. Nuohoojina ovat toimineet Reino Villberg, Reino Kivinen ja Olavi

Tevalin.

Kertomusvuonna olivat

nuohoukset

hiukan aikatau- lusta myöhässä, tämä johtui

kahden

nuohoojan tapaturmaisesta sai-

rastumisesta,

jotka kumpikin

kesti noin

yhden kuukauden. Myöhem-

min saatiin kuitenkin

taas myöhästymiset

kiinni

ja nuohous jatkui

normaalisti.

Nuohoojien lukumäärää ei ole lisätty koska sähkölämmitys vähen- tää huomattavasti heidän työtään, ottamalla

lisää

työntekijöitä

tulisi

joillekkin työtöntä

aikaa osa vuodesta eikä

tämäkään

olisi

suotavaa.

Koulutustoiminta

Palokunta kokoontui harjoituksiin

kertomusvuoden

aikana 47

eri kertaa,

puolivakinaisia

.miehiä on

44

miestä,

harjoitusvahvuus 25 miestä.

Paloasemalla

järjestettiin sammutusharjoitus yleisölle

kemiallisilla sammutuslaitteilla, tähän osallistui noin 60—70 henkilöä, sammuttimet kustansi

OY Torrex AB. Tämä

osoittautui

erittäin hyväksi opetusme- netelmäksi.

Samoin

annettiin opetusta

kemiallisten sammutuslaitteiden eli käsi-

sammuttajien käytöstä kunnan eri

laitoksissa, kunnalliskodissa,

lasten-

kodissa,

sekä muutamilla

kouluilla, osa kouluista

kävi paloasemalla

sa-

massa tarkoituksessa. Myöskin

eri liikkeiden henkilökunnalle

käytiin

selvittelemässä

alkusammutuskaluston käyttöä.

Palokuntapojat

Palokuntapoikia

on

IS poikaa, jotka käyvät kerran viikossa harjoi-

tuksissa.

Palokuntanaiset lahjoitti

kertomusvuonna

pojille 10paria ku- misaappaita, joita käytetään ainoastaan palokuntatyössä.

Mäntsälässä

14. 2.

1973.

Leo Poutala puheenjohtaja

Erkki Eronen palopäällikkö

(28)

161

3. Kertomus Mäntsälänpuolivakinaisen palokunnan toiminnasta

vuonna 1972 Palokunta

Mäntsälän

puolivakinaiseen palokuntaan kuului kertomusvuonna 44 puolivakinaista

miestä.

Vakinaisia

ovat palopäällikkö sekä yhdistetty varapalopäällikkö- palotarkastaja-VSS ohjaaja, sekä paloaseman talonmies-kalustonhoitaja, joka ajaa

sairasautoa

joka

toinen viikko.

Palon sammutukseen palokunta hälytettin kertomusvuonna 43

eri

kertaa, muita avunantoja

oli

8

kertaa, kaukoavustuksia

annettiin 2 ker- taa, ja

saatiin

2 kertaa. Lähtöjä yhteensä 51 lähtöä.

Miesvahvuus

yhtä lähtöä kohden oli 23

miestä,

miestunteja, jotka johtuvat hälytyksistä

on

2,300

tuntia.

Suuremmat

vahingot aiheutti Talkkunatehtaan palo Sälinkäällä,

na-

vettapalo Ohkolassa ja asuntopalo Haarajoella, jossa menehtyi yksi

henkilö, samoin

asuntopalo Haarajoella, jossa myöskin menehtyi yksi henkilö.

Harjoitus

Harjoituksiin palokunta kokoontui 47

eri

kertaa,

miesvahvuuden

ollessa 25

miestä

harjoitusta kohden, 2,35 harjoitustuntia.

Pääasiallisena harjoitusaiheena

oli

kaluston käyttöharjoitukset, ke- mialliset

sammuttimet

ja

sammutusaineet, kalustoon tutustuminen,

pa- lolainsäädäntö, sekä paljon muuta paloalaan kuuluvaa.

Palokunta kävi harjoitusmielessä

tutustumassa

Mäntsälän-Metalliin,

lastenkotiin, kunnalliskotiin

ja Apposen kenkätehtaaseen.

Yhteisharjoitus vapaapalokuntien kanssa pidettiin

lääkärintien var-

rella.

7. 5. kuljetettiin perinteellinen palokuntaviesti koko Pohjoisen pa- lokuntapiirin

alueella,

tähän

osallistui kaikki

Pohjoisen piirin palokun- nat ja matkaa tuli

noin

300 km.

4. 6. pidettiin Mäntsälänmaljan kalustokilpailu, tähän osallistuipalo- kuntia

seuraavasti:

Tuusulan

VPK,

Kaukasten

VPK,

Hyvinkään

VPK

ja

Mäntsälän

puolivakinainen palokunta. Kilpailun

voitti

Tuusulan VPK, mutta kilpailu

oli kuitenkin

hyvin

tasaväkinen.

27. 6.

alkoi

ensimmäinen kulohälytystila ja päättyi 6. 7. 72,

7. 8. oli

Mäntsälän

paloasemalla Pohjoisen palokuntapiirin järjestä- mä öljyntorjuntakurssi, jossa

esitelmöi

ja

esitti

rainoja

Nesteen

tarkas- taja A.

Lehtisalo,

Nesteen kalustoa

esitteli

kalustopäällikkö Rytkölä.

Seuraavana päivänä luennoi puolustuslaitoksen palopäällikkö

Pertti

Uurasmaa. Osanottajia

oli

eripalokunnista piirin

alueelta

25

henkilöä.

Koululaisille annettiin useampiaeri kertoja neuvontaa ja opastusta

(29)

palontorjunnasta, jotkut koulut

kävi

paloasemalla ja

toisille selvitel-

tiin paloasioita

kouluilla.

6. 12. vietettiin jo tutuksi tullutta pikkujoulua, jokapidettiin Hirvi- haaran seurojentalolla,

tilaisuuden

kulujen peittämiseksi

tekivät

lah- joituksia seuraavat liikkeet,

Osuusliike

Väinölä, K-Halli Raimo Haa-

rala, Länsireimari, Aarne Hukiini,

Linjaliike

Mannerkivi

ja

Koskisen-

linja Oy.

Kulut

peittyivät hyvin jailta kului erittäin

hauskasti,

niinkuin

odottaa saattoi.

Paloautona

toimineen entisen Hitlerin

Mannerheimille lahjoittaneen

Steier-Taimler merkkisen

auton palolautakunta luovutti kunnanhalli- tuksen

hallintaan,

joka edelleen lahjoitti

sen Suomen

Sotamuseolle. Au- to palveli

Mäntsälän

palokuntaa 17 vuotta.

Mäntsälässä

14. 2. 1973.

Leo Poutala

Erkki

Eronen

puheenjohtaja palopäällikkö

Mäntsälän puolivakinaisen palokunnan lähdöt vuonna 1972, lähtöjä kaikkiaan 50 kpl

1. Tulipalot

Asuntorakennus,

kokonaan palanut 2 kertaa

Asuntorakennus,

osittain

palanut 2

Ulkorakennuksia kokonaan

palanut 4

Ulkorakennuksia osittain

palanut 6

Viljankuivaamoja, hälytyksiä 2

ei vahinkoja.

Teollisuusrakennus 1

Saunoja

osittain

palaneita 6

Metsäpaloja

noin kahden hehtaarin

2

pieniä alkuja 6

Palonalkuja roskan poltosta sekä lasten

leikeistä

10

Autopaloja 2

Nokipaloja 1

Kaukoavustuksia

2

Öljyvahinkoja 2

Liikenneonnettomuuksissa

palokunnan apua

tarvittu

2

Yhteensä

51 lähtöä Syttymisen syyt

Palavien

nesteiden

huolimaton

käsittely 1 kertaa

Tuhopoltto 1 »

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tutustuttuaan yleis- suunnitelmaan, annettuihin lausuntoihin sekä jätettyihin muistutuksiin kunnanvaltuusto päätti lausuntonaan esittää: että kunta ei missään tapauksessa

Hyväksyttiin Mäntsälän Yhteiskoulun lukuvuoden 1967—1968 tilien ja hallinnon tarkastuksesta laadittu tilintarkastajien kertomus (khall.. § 727 ja § 791, kvalt

Kilpailun palkintolautakunta, johon kuuluivat Mäntsälän kunnan valitsemina kunnanjohtaja Tapio Hyyryläinen sekä rehtori Pekka Au- kia, agrologi Martti Kalliola, koulutoimenjohtaja

Juhlavuosi, jota vietettiin Mäntsälän seurakunnan ja Mäntsälän kunnan yhteisenä PITÄJÄN JUHLANA, avattiin Mäntsälän kirkon ra- pulla 31.12.1984 klo 23.30 - 24.00

Jälleen oli sähkö palannut Mäntsälän elämään, ja koska Imatran Voima Oy oli suunnittelemassa voimajohtojensa vetämistä, jos ei Mäntsälän kunnan, niin ainakin

minta ollut suhteellisen hiljaista, kunnes sitten vuonna 1928 Mäntsälän kunnanvaltuusto vahvisti Mäntsälän kunnan kirjastolaitoksen säännöt sekä kanta- että

firvepaperit elivat niieta tehtyjen lue; teleiden mukaieeeti tale. lella ja eraäntyneet keret ja eeinget

Eräiden tutkimusten mukaan voidaan maalaiskunnissa päästä n. viiteen uimakertaan vuodessa asukasta kohti.l) Järvelässä kävijätilasto viittaisi Jopa kymmeneen käyn- tiin, mutta