Oppikoulu Mäntsälässä 1945-1995 : Osa 1/2 · DIGI

OPPIKOULU

MÄNTSÄLÄSSÄ

1945-1995

•' \i

I/i

|[l|■sf]

B9is

^- ITB^™""'i» ^{rriw r}T

r 't«

^{;^JH}

Oppikoulu Mäntsälässä

1945-1995

Mäntsälän yhteiskoulu 1945-1972 Mäntsälän lukio 1972-1995

Mäntsälän kunnallinen keskikoulu 1972-1976 Mäntsälän peruskoulun yläaste 1976-1985 Ehnroosin koulu 1985-1995

Ehnroosin koulu ja Mäntsälän lukio

Mäntsälä 1995

Juhlajulkaisutoimikunta:

Poju Vainio, puheenjohtaja Leena Hirvenoja

Teuvo Mäkinen Sirkka Päivärinta

Historiikin teksti: Eeva-Liisa Oksanen Toimittaja: Martti Blåfield

Taitto: Sven-Olof Westerlund

Kansikuva: Vasemmalla vanha kunnantupa, keskellä vanha Ehnroosin koulu jaoikealla juurivalmistumassa oleva uusiyhteiskoulu. Kuva vuo- delta 1959.

Juhlakirjan kuvat^ovat peräisin Ehnroosin koulun jaMäntsälän lukion ar-

kistoista, Mäntsälän kunnan arkistosta sekä eräiden nykyisten ja entisten opettajien jaoppilaiden kuva-albumeista.

ISBN 951-95883-3-7

Porvoon ammattioppilaitos 1995

Talous ⁵³

Oppilaitten jaopettajien muistelmia ⁵⁷

Aimo Ajo ⁵⁸

Mikko Rainio ⁶³

Raili Häkkinen 68

Raimo Tanttu 70

Maissi Mäkinen ⁷⁴

Timo TA. Mikkonen 78

Kirsti Manninen 83

Annina

Lukiini-Johnson

⁸⁷

Risto Kuitunen 89

Tiina Salmi ⁹²

Pekka Aukia 94

Janne ^{Villa 98}

MarianneAla-Kauhaluoma (s. Kamunen) Eeva Ahtiainen

103 106 Rauno Venäläinen

Christine Brady Teuvo Mäkinen

108

m

113 Oppilaskunnan lehtien kertomaa vuosilta 1945-1995 117

Lehtien esittely, Leena Hirvenoja ¹¹7

Viime kertainen Toveri-iltamme.^{Kirj. nimim.} CC. Viritys ^{1947 119}

Muoti.^Kirj. Aini^Kähkönen. Yritys 1/1959 ¹²¹

Teinilehti

^jademokratia.^Kirj. Aino Savolainen.

Yritys joulukuu1965 ¹²⁶

Oppilasneuvosto jaoppilaiden vaatimukset.

Kirj. Heikki

Jääskeläinen.Nomen

^{syyskuu 1966 128}

Onko pintaporukka ^yhtäkuin pohjasakka.Kirj. Hellevi Jussila.

Nomensyyskuu 1966 ¹³⁰

Raportti uskonnosta eli teinien suhtautuminen uskonnon

opetukseen. Kirj. Heikki

Jääskeläinen.

^{Nomen syyskuu 1966 133}

Olut vapaasti saatavissa. ^Kielletty alle 18-vuotiailta?Kirj. Markku

Jaakkola.

Nomen kevät ^{1968 135}

Happy days are here again. ^Kirj. nimim. ^Conrad. Aksoni 2/1970 136 Vaaleista javaikuttamisesta.Kirj.

Juha-Pekka

Virtanen. Proto 1978 138 Koulu ^tappaa luovuuden.Kirj. ^HannaHiipakka. Henkireikä3/1982 ¹⁴⁰

Miten koulu on valmistanut minua yhteiskunnan jäseneksi.

Kirj. Päivi Laaksonen. ^Me Pupils 2/1986 ¹⁴²

Vihdoinkinnaispappeus. Me Pupils 4/1986 ¹⁴⁴

Ongelmanalahjakas ^lapsi. Kirj. Pia Mela.^Me Pupils 2/1988 ¹⁴⁷ Länsimainen kulttuuri, sivistyksen huippu vai rappio. Kirj. Leila

Hennanen.Tiennäyttäjä 1/1990 ¹⁴⁹

Vasta ystävänpäivän jälkeen huomaamme, miten ^..

Kirj. Niina jaMireta. Eenroos Njuus 1 7.2.199 152 Liitteet

Oppilasmäärät 1945-95 Opettajat 1945-95

155 156 Muu henkilökunta ^1945-95

Ylioppilaat 1957-95

167 169

Testamentti ja tulevaisuus

Rovasti Abraham Ehnroosin testamentin velvoittamana perustettiin ^Mänt- sälään kansakoulu vuonna 1869. Aukeni tiekoulunmäelle, kohti kasva- vaa koulusivistystä.

Ehnroosin koulun ohella Mäntsälässä toimi 1940-luvulle tultaessa ²¹ kansakoulua.Laaja perusta tarjosi mahdollisuudet korkeammalle koulu- tukselle.

Välittömästi sodan päätyttyä, syksyllä 1945, aloitti toimintansa^Mäntsä- län yhteiskoulu.

Koulu-uudistuksessa 1972 Mäntsälänyhteiskoulu jaettiinMäntsälän lu- kioksi jaMäntsälän kunnalliseksikeskikouluksi, jonkatyötä on jatkanut Mäntsälän peruskoulun ^{yläaste -} Ehnroosin koulu.

Ehnroosin koulu jaMäntsälän lukio toimivat tänään erillisinä itsenäisi- nä kouluyksikköinä, mutta hyvässä yhteistyössä koulukeskuksen kattojen alla. Sekä perus- ettäkeskiasteen koulutus ovatvakiinnuttaneetmuoton- sa Mäntsälässä.

Abraham Ehnroosin testamentista avautui tulevaisuus, jonka tekijöitä me koulunmäellä osaltamme tänäänkin olemme.

Tämän päivän ^tekijät omistavat^tämän kirjan kaikille, jotka^ovatosansa Mäntsälän kouluelämälleantaneet.

Juhlimme

oppikoulun viittä vuosi- kymmentä, jotta ^paremmin ymmärtäisimme, miten olemme tähän päi- vään tulleet. Tästä ^on hyvä jatkaa.

Poju Vainio FM, lehtori

juhlajulkaisutoimikunnan puheenjohtaja

Kiitoksettämän juhlakirjantekemiseen ^annetustatyöpanoksesta seuraa- ville henkilöille:arkistonhoitajaPirkko Bragge, kanslisti Riitta Gadd, ^pal- kanlaskija HilkkaKokko, lehtori Ritva Pöysti-Ylisirniö jalehtori Riitta Tak- kunen.

Mäntsälänkirkkoherra, rovasti Abraham Ehnroos kuoli ^1863. Häntesta-

menttasipuolet ^{(12 000}ruplaa) omaisuudestaan Mäntsäläänperustetta- vaa "ylhäisempääkansakoulua" ^varten. Kaukaiset sukulaiset eivät^tyyty-

neetheillemäärättyyn osuuteen, mutta lopulta senaatin oikeusosastorat-

kaisi keisarin nimissä riidan Ehnroosin tahdon mukaisesti. Testamentis- saanrovasti halusimyös varmistaa ^vaimonsatoimeentulon: koulua var- ten varattu summa tuli ^säilyttäätuomiokapitulin huostassa mutta korot luovuttaa ruustinnan käyttöön, kunnes ^varathänen kuolemansa jälkeen voitaisiin^käyttää koulun perustamiseen. Sophie Ehnroos ilmoitti hetiar- movuoden päätyttyä luopuvansa oikeudestaankorkoihin, jottasuunni- teltu koulu voisi aloittaa toimintansajohänen elinaikanaan.

Koulu oli tarkoitettu kaikillepitäjänlapsille "jotka omaavatsujuvan lu- kutaidon, osaavatLutherin pienen katkismuksen jahaluavatkäyttää kou- lua hyväkseen". Ehnroosin koulu aloitti toimintansa ^{1.9.1869kirkonky-} län Ali-Maisalan talossa.

Oma koulutalo päätettiin rakentaa Myllymäelle pitäjäntuvan viereen.

ArkkitehtiA. Bomanin suunnitteleman talonrakennustyötaloitettiin ke- väällä 1870. Mäntsälän vanhan, purettavaksi ^määrätynpuukirkon hirret, lankut, tuohetja^muutrakennustarpeet käytettiin uuden koulun rakenta- miseen. Koulutalo vihittiinkäyttöönsä pyhäinpäivänä ^1870.

Ehnroosin koulu toimikirkonkylän kansakouluna aina'^vuoteen 1951 saakka, jolloin valmistui uusi keskuskansakoulu. Vanha koulutalo ^jäisil- loin kokonaan yhteiskoulun käyttöön. Se purettiin ^1959.

Mäntsälän peruskoulun yläaste otti uudelleen^käyttöön vanhan mai- neikkaan nimen "Ehnroosin koulu"pitäjän 400-vuotisjuhlavuonna 1985.

Kuvassa Ehnroosin vanha koulutalosyksyllä ^1955. Valok. valokuvaamo Kotikoski.

Eeva-Liisa ^Oksanen

Oppikoulu Mäntsälässä

"Ei oppi ojaankaada"

Vuonna 1921 voimaan astunutyleinen oppivelvollisuuslaki oli pantava toimeen maalaiskunnissa elokuuhun ^{1937 mennessä.} Mäntsälässä oli tuolloinyhteensä 21 kansakoulua, ja syksyllä 1937 kansakoululaisia oli kunnassa lähes ^1300. Kouluista suurin oli kirkonkylässä toimiva Ehn- roosin koulu, jokaoli perustettu vuonna 1869 Mäntsälän kirkkoherrana toimineen rovasti Abraham Ehnroosin testamentin^turvin.

Kansakoulua korkeampia opinahjojaei kunnan alueellaollut, joten jat- ko-opintoja varten olimentävä muualle.Oppikouluun pyrittiintavallisesti neljän kansakouluvuoden jälkeen.Sen ^viisi alinta luokkaakäytiin keski- koulua, jonka jälkeentuli kolmivuotinen lukio.

Lähin oppikoulu olivuonna 1928 perustettu Järvenpäänyhteiskoulu, jo-

takävi valtaosa Mäntsälän oppikoululaisista. Lukuvuonna 1938-39, joka oli viimeinen "normaalilukuvuosi"ennen toista maailmansotaa, Järven-

pään keskikoululuokilla oli Mäntsälästä 20 poikaa ja 13 tyttöä sekä lu- kiossa 4 poikaa ja 6 tyttöä. Helsingin suomenkielisissä oppikouluissa oli tuolloin neljäoppilasta Mäntsälästä, muttaLahdessa vainyksi. Orimatti-

lan yhteislyseota (perustettu 1923) kävi kaksi ja Hyvinkään (perustettu 1918)yhteiskoulua yksi oppilas Mäntsälästä.Porvoon kouluissa ei mänt- säläläisiä tuolloin ollut.

Sota-aika haittasi monin tavoin koulunkäyntiä, mutta sen jälkeen in- nostus lasten kouluttamiseen oli suuri. Jovuonna 1945 maahamme pe- rustettiin useita (n. 25) oppikouluja, vaikka kaikesta oli pulaa. Perusta- misinnostus tarttui myös mäntsäläläisiin joennen sodan loppua. ^Kunnan väki- ja lapsiluku oli kasvanut siirtoväen tulon ^myötä. Järvenpään yh- teiskoulu oli puolestaan käymässä ahtaaksi, joten pääsy sinne oli vai- keutumassa. Eikä suurten ikäluokkien aika vielä ollut edes alkanut.

Kirkonkylän Ehnroosin koululla pidettiin 6.4.1945 kokous, jonneoli saapunut 31 henkeä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Mäntsälän ni- mismies, tuomari Eero Rautapää jasihteerinä Ehnroosin koulun opettaja Lydia Heikkinen, jonkamielestäniin moni lahjakasoppilas oli jäänytkor- keampaa koulutusta vaille.

"Otettiin käsiteltäväksi oppikoulun perustaminen Mäntsälänkirkonkylään, jolloinlaajankeskustelun perusteella todettiin, ettäkoulun perustaminen ontullut välttämättömäksi, kun nykyisinkunnan alueella oppikouluun

Mäntsälän yhteiskoulun toiminta alkoi 1.10.1945.Opetustiloiksiolisaa- tu aluksi seurakuntatalontarjoiluhuone; kuva on vuodelta 1956, jolloin yhteiskoulu jälleen^tarvitsi seurakuntakotia.

pyrkijöitä on niin ^runsaasti, ettei läheskään kaikilla ole mahdollisuutta muualle^päästä matka-, majoitus-^ym. vaikeuksien vuoksi. Lisäksi vieraalla paikkakunnalla varsinkin pienimmät oppilaat^ovatavuttomia ilman kodin tukea ja^siitäkärsii lastenterveys jakoulutehtävätjäävät suorittamatta,pu- humattakaan siitä vaarasta, että lastenajanvieteharrastukset^helpostisuun- tautuvatkokonaan turmiolliseen suuntaan."

Kokous valitsi toimikunnan huolehtimaanyhteiskoulun ja^sitäylläpitävän kannatusyhdistyksen perustamisesta. Siihen kuuluivat tuomari Rautapään ja opettaja Heikkisen lisäksi maanviljelijä ^{Rafael Haarma,} rovasti Vilho Vuorela, opettajaAarne Leppälä, insinööri Pentti ^Arramies, tuomari Os-

mo Havukoski, rouva Kerttu Mustakallio ^jakauppias Albin Ruotimo.

Yhteiskouluavarten perustettiin kannatusyhdistys, jonkavuotuiseksi ^jä- senmaksuksi määrättiin 300 markkaa. Se ^järjesti huhti-toukokuun vaih-

teessa useaan kylään tilaisuuden, jossakerättiin uusia jäseniä jamerkittiin alustavastioppilaita. Pylväsillmoitusten otsikkona oli:"Ei ^oppi ojaankaada."

Raha oli tiukalla, joten lahjoituksiakertyi niukasti. Suurin yksittäinen

summa olikenkätehtailija YrjöApposen lupaama 10⁰⁰⁰ silloista mark- kaa, nykyrahananoin5 ⁴⁰⁰ markkaa. Heinäkuun 1945 lopulla jouduttiin toteamaan, etteivätyhdistyksenrahat riitä koulun avaamiseen ^seuraava-

Mäntsälänyhteiskoulunensimmäinen rehtori Risto Vilho^Vuorjoki.

na syksynä. ^Tämän vuoksi päätettiin esittää Mäntsälän kunnanvaltuus toi^le, ettäkunta jatkaisi^{työtä ja}ottaisi koulun huolekseen.

Valtuusto keskusteli kokouksessaan 20.8.1945 vilkkaasti aiheesta ^ja päätti lopulta perustaa viisiluokkaisen kunnallisen keskikoulun. Sille va-

littiin väliaikainen johtokunta, johon kuuluivat aikaisemmasta toimi- kunnasta ^Rautapää, Heikkinen, Haarma jaVuorela sekä lisäksi opettaja Lempi Ropakko, kaupanhoitaja livari Virta ^jatyönjohtaja Elmer Tuomi.

Väliaikainen johtokuntakokoontui täysilukuisena 26.8.1945. Se valit- si opettaja Heikkisenanomaan kouluhallitukselta lupaa oppikoulun pe- rustamiseen japäätti perustaa toistaiseksi kaksi tilapäistä opettajantoin- ta, toisen mies- ja toisen naisopettajaa ^varten.

Alku alivuokralaisena

Hakuilmoitus julkaistiin^29.8.1945 UudessaSuomessa, Suomen Sosiali- demokraatissa ja Helsingin Sanomissa. ^Vastausten piti olla perillä syys- kuun 10. päivään mennessä. Johtokuntatotesi 12.9:"Koskaei ollut kuin yksi hakija jasekin ^{epäpätevä,} päätettiin pyytää maisteri Vuorjoelta, jo- ka oli puhelimitse paikkaa tiedustellut, hakemuspaperit ensi tilassa jahe- ti senjälkeenkokoontua^asiasta neuvottelemaan."

Kaksi ^päivää myöhemmin pidettyyn kokoukseen oli jo^saatukolme ha- kemusta. Tulevan koulun miesopettajaksi valittiin maisteri Risto Vilho Vuorjoki janaisopettajaksi kieltenopettajaLempi Sylvia Pennanen, kum- pikin vain lukuvuodeksi 1945-46.Pöytäkirjan mukaan "Yhteislyseon toi

Mäntsälän yhteiskoulun rehtori Sylvia Pennanen syksyllä 1947. Valok.

Kuvaus ^Oy.

minta päätettiin aloittaa1 pnä lokakuuta kello 10seurakuntatalossa".

Ensimmäinen lukuvuosi ^päätettiintoimia ^vain kaksiluokkaisena. Sen jäl- keen luokkia tulisi lisääyksi vuodessa. Tavoitteena oli ensinkeskikoulu,

mutta myöhemminmyös kahdeksanluokkainen oppikoulu.

Koulun ensimmäiseksi johtajaksi valittiin reaaliaineita opettava Vuor- joki.^Pennanen vastasi kielten, matematiikan jauskonnon opetuksesta ja laulusta helsinkiläinenlaulunopettajaAili Mirjam Heikkinen, Lydia Heik- kisen veljentytär.Loput harjoitusaineet jaettiin Vuorjoen jaPennasen kes- ken. Koulun taloudenhoitajaksi valittiin johtokunnan jäsenElmer ^Tuomi.

Uusien oppilaitten sisäänkirjoitusmaksu oli 300 markkaa. Lukukausi- maksua päätettiin periä tuhat markkaa ^- nykyrahana noin⁵⁵⁰ markkaa ^- oppilaalta, mutta sisarusten ollessakysymyksessä ^vain ensimmäinen mak- soitäyden ^maksun jaseuraavat 500 markkaa. Yhteiskoulunoppilaille jär-

jestettiin mahdollisuus ruokailla Ehnroosin kansakoulun keittolassa eri maksua ^vastaan.

Syyslukukauden alussa hyväksyttiin pääsytutkinnossaensimmäiselle luo- kalle 15 poikaa ja 16 tyttöä jatoiselle 14poikaa ja 13 tyttöä. Suuri osa

oppilaista oli "yli-ikäisiä":ensiluokkalaisista 1 3 oli jotäyttänyt 12 vuot- ta iatoisluokkalaisistayli puolet (16) oliyli 13-vuotiaita. Vapaaoppilaik-

si

hyväksyttiin

23:sta hakijasta 13.

Opetus aloitettiin ^1.10.1945. Opetustilaksi oli saatu seurakuntatalon^tar- joiluhuone, jotaensimmäinen luokka ^käytti kello 8.00-12.45 jatoinen 12.55-17.40. Koulu noudatti asetuksenmukaista opetussuunnitelmaa ^8-

Rehtori ^Maissi Mäkinen 1950-luvulla.

luokkaista lyseota varten, muttatilanpuutteen vuoksi käsitöistä luovuttiin kokonaan javoimistelun korvasi urheilu.

Koulua nimitettiin alkuun Mäntsälän yhteislyseoksi, mutta kouluhalli- tuksen kahden toivomuksen jälkeen nimi muutettiin Mäntsälän yhteis- kouluksi 15.11.1945.Valtioneuvostolta ^saatiinvirallinen perustamislupa

15.2.1946.

Huhtikuussa ¹⁹⁴⁶ syntyiongelmallinen^tilanne, kun rehtori Vuorjoki pi- dätettiinkuulusteluja varten. Valtiollisen poliisin asiakirjojen mukaan hän oli syyllistynytväärien henkilöllisyyspaperien hankkimiseen jahenkilö- salakuljetukseen, mikä viittaa inkeriläisten tai virolaisten auttamiseen. Hä- netvapautettiin kuitenkin jokuukauden kuluttua. Opetuksesta joutuitä- nä aikana vastaamaan Sylvia Pennanen, jokatoimikin sitten koulun reh- torina vuoteen 1949.

Johtokunta ^hyväksyi toukokuussa 1946 uuden opetussuunnitelman ja määräsi kaikki virat hakuun lukuvuodeksi ^1946-47.Kieltenopettajaksi va- littiin ^{SylviaPennanen} ja^suomen jahistorianopettajaksi

maisteri Terttu

Joustela.

^Kun luonnontieteisiin jamatematiikkaan ei ^saa- tukaan pätevää opettajaa,niiden opetus jouduttiin jakamaan

Joustelan

^ja

Pennasen kesken. Heikkinen ^jatkoi laulun opetusta. Lakitieteen ylioppi- las Reino Seppä saatiin^ohjaamaan poikien liikuntaa.Tyttöjen liikunnas-

ta vastasi ylioppilas Airi Perttula, jokaopetti myös uskontoa, kaunokir- joitusta japiirustusta.

Syyslukukaudella 1946 oppikoulun kolme luokkaa saivat tilat Ehnroo-

Mäntsälänyhteiskoulun uusi rakennus ^syksyllä 1947. Sen takana on hau-

tausmaa jaedessä vanha Porvoontie. Valok. Kuvaus Oy.

sinkoululta, mutta niitä voitiin käyttää yleensä^vasta kello ¹3-18.

Johtokunta ^päätti esittää vuoden ¹⁹⁴⁶ alussa, että kunta rakennuttaisi oppikoululle oman talon. Taloudellinen tilanne oli tuohon aikaan jäl- leenrakennuksen jasotakorvausten takia erittäinkireä, jotenkunnanval-

tuusto päätti kesällä 1946rakennuttaa tarkoitukseen vain väliaikaisenta-

lon. Pankeilla ei ollut rahaa tarjolla, ^mutta laina kuitenkin saatiin ^Va- kuutusosakeyhtiö Pohjolalta.

Vakiintuminenomassa talossa

Koulurakennus nousi Ehnroosin koulun läheisyyteen nopeasti, javihki- äisjuhlaapäästiin viettämään jo 19.1.1947, ^tosin seurakuntatalossa, kos- ka juhlasalia ei rakennukseen kuulunut. Opetusministeri Eino Kilpi piti

juhlapuheen.Koulun alakerrassa oli viisi luokkahuonetta, jayläkertaan oli sijoitettu opettajainhuone javahtimestarin asunto. Vahtimestariksi valittiin rouva Elin Maisala.

Juhlasalin

^puuttuessa voimistelutunteja jouduttiinpitämään koulun etei- sessä, mikä häiritsi muuta opetusta. Sopivin tila olisi ollut Mäntsälän Ur-

heilijoitten hallussa olevallaseurojentalolla, ^mutta seuran vuokravaatimus oli koululle alkuun liian korkea. Käsityönopetus saatiin kuitenkin alka-

maan tässä vaiheessa, kun pojat saivattilat Ehnroosin kansakoulun veis- tohuoneesta.

Tammikuussa ¹⁹⁴⁸ pidettiin vanhempien neuvottelutilaisuus, johonosa- listui noin ¹²⁰ mäntsäläläistä. Kokouksen avannut ja^sen puheenjohta- jaksivalittu kauppias ^I.Larista esittioppikoulun jatkamista8-luokkaiseksi.

Seuranneessa vilkkaassa keskustelussa kävi ilmi, että laajentamista ^pi- dettiin hyvin^suotavana jaasiallisena. Koulussa oli jopaljon ^oppilaita, joi- den jatkaminen muualla tuottaisi vanhemmille taloudellisia vaikeuksia.

Muutosvaati koulurakennuksen laajentamista, minkä vuoksi ehdotettiin mm. lukukausimaksun korotusta. ^Asia päätettiin viedä eteenpäin. Ko- kouksen jälkeenuudistuksen tarvetta perusteltiin johtokunnanpöytäkir-

jassaseuraavasti:

"Johtokunta

^javanhempainneuvosto ovattietoisialaajennuksen ^kunnal- le aiheuttamista kustannuksista, mutta toisaalta ^taas oppilaiden kehitys koulussa, erilaisetälykkyyskokeet ^y.m. osoittavat; ettäkoulussa on erittäin kehityskykyistä, tervettä oppilasainesta, jostaennakkotiedustelun perus-

teella jokatapauksessa osa tulee jatkamaan opintojaan vaikkapa ulko- kunnissa olevissa oppikouluissa. Koska opintojen jatkaminen ^ulkopuo- lellaomankunnanon mahdollista vain varakkaamman väestön osan lap- sille, ei tällainen asiain tila ole mitenkäänymmärrettävissä nykyisen maa- ilmankatsomuksen valossa, jotenolisi mahdollisuuksien mukaan koetet-

tava laajentaalasten opiskelumahdollisuutta omankunnan sisällä. ^Tästä olisietuna se seikka, että lapset joutuisivatmahdollisimman kauan ole-

maan vanhempiensa silmälläpidon alaisina jatällöin pakostakin joutui- sivat enemmän tai vähemmän tutustumaan vanhempainsakin harjoitta- maan ammattiin^joutumattakokonaan vieraantumaankäytännöllisen elä- män piiristä, mitä ilmiötä pidetään yhtenä nykyisten kouluolojen pa- himpana varjopuolena.

johtokunta javanhempainneuvosto toteaa, että koulummeon ^saanutsuu- remman suosion kuin ^mitärohkeinkaan arvioitsijaoliosannutkuvitella- kaan."

Johtokunta

ehdotti koululle kokonaan uuttatonttia ja^uuttataloa. Yhtenä mahdollisena paikkana nähtiin Mäntsälänmeijerinalue, jollekoulua oli ajateltu joalkuvaiheessa.

Kun oppikoulu oli toiminutkolme vuotta, sille voitiinanoavaltionapua.

Samoin anottiin oikeutta ^antaavirallisia päästötodistuksia. Kouluneuvos ViljoO. Laine suoritti kouluhallituksen ^edustajana koulullayleistarkas- tuksen 13.-16.11.1948. Hän totesi kalustoa olevanriittävästi, mutta toi- voi kirjaston kehittämistä siten, että opettajille jaoppilaille järjestettäisiin erikseenkäsikirjasto sekä lisäksi vielä oppikirjakirjasto.Koulussa vallitsi tarkastajan mukaan hyvä järjestys:"Oppilaat näyttivät siivoilta ja hyvä- tapaisilta eikärangaistuksia ole tarvinnut paljon käyttää."

Vuoden 1948 lopulla oli vihdoin ^saatupitkään toivottu piano, jotavar- ten Mäntsälän Säästöpankissa oli ollut pianorahasto. Sen hyväksi oli

"Mäntsälän kunnan entinen toimistotalo [kunnantupa] toimi useiden vuo- sien ajanEhnroosin kansakoulun keittolana ja opettajanasuntona. Kan- sakoulunmuutettua uuteentaloonsa jaluovutettua entiset tilansa yhteis- koululle 22.11.1951 oli rakennus edelleenyhteiskoulun keittolana, opet-

tajan ^asuntona jakotitalouden opetusluokkana 1.9.1957saakka, jolloin rakennukseen sijoitettiinkaksi luokkaa: VI luokka isoon keittiöön ja ^VII luokkaopettajanasuntoon, koulukeittolallejäipieni keittiö. Rakennus sai myös uuden nimen:'kahvimylly'tai lyhennettynävain 'mylly'." Tällainen selityson alkuperäisessä kuvassa. Valok. valokuvaamo Kotikoski.

järjestetty^myös "erikoinen juhla jakirkkokonsertti". Puuttuva summa saa- tiin lopulta kunnalta. Preparaattori KalleFlytström oli jotässävaiheessa al- kanut kartuttaa koulun luonnonhistoriallisiakokoelmia lahjoittamalla^täy- tettyjä lintuja jamuita eläimiä.

Opetusministeriö myönsi ^4.5.1949 oikeuden ^antaa koulun koko oppi- määrän suorittaneille oppilaille keskikoulun päästötodistuksia.Ensim- mäiset viidennen luokan päästötodistukset jaettiinkeväällä 1949. Luokan 23oppilaasta 11 pääsi suoraan koulusta, ehdot sai seitsemän jaluokalle jäiviisi.

Koulun johtajanavuodesta 1946 toiminut Sylvia Pennanen muutti pois Mäntsälästätässä vaiheessa.Syksystä 1949 elokuuhun 1962 rehtorina oli maisteri Maissi Mäkinen, jokaoli vuodesta 1947 opettanut koulussa his toriaa, yhteiskuntaoppia jasuomenkieltä.

Lukio toimi Mäntsälän isossa pappilassa vuosina 1955-57.

Keskikoulusta täydeksi oppikouluksi

Koulun ^{pysyvä ja} pahin ongelma oli tilanahtaus sekä voimistelutilojen puute. Syksystä 1949 saatiinvuokrata Mäntsälän Urheilijoilta seurojen- talon juhlasali, ^mutta se olikylmä eikä siellä ollut asianmukaisia pukeu- tumis-ja pesutiloja. Syksyllä ¹⁹⁵¹ voitiin ensimmäiselle luokallejärjes- tää rinnakkaisluokka, koska oppikoululle oli luvattu Ehnroosin koulun luokkahuoneetjakoulukeittola. Niiden vapautumista odotellessa viides luokka joutui tilapäissuojiin, aluksi koulun läheiseen yksityishuvilaan ja sitten vastapäiseen kunnantalon pikku huoneeseen. Muutto Ehnroosin ti- loihin^toteutui 22.11., jolloinkaksi luokkaasijoitettiin yläkertaan jaala- kerran luokista saatiin voimistelutilat.

Mäntsälänyhteiskoulussaoli pidettytarkastus ^3.11.1951, koska sille oli

anottu jatkuvaavaltionapua. Tarkastajatotesi koulun ahtauden helpottu- van Ehnroosin koulun tilojen myötä. Koulussa vallitsi "hyvä kuri ja jär-

jestys", ^mutta oppilaiden vihkotöiden ja piirustusten ulkoasussa "koko runsaasti toivomisenvaraa, sillä siksi runsaasti tapasin rypistettyjä jatuh- ruisia vihkoja". Tarkastaja huomautti siitä, _että hyväksytyn pistemäärän alarajaaon laskettu tuntuvasti kouluun otettaessa. Arvostelutasonkehitys koulussa oli "päästetty väärille teille, jostase on asteittain palautettava normaaliseen tiukkuuteen". Tämä huomautus koski erityisesti kieliä.

Tässä vaiheessa oli joalettu tosi mielessä suunnitella oppikoulun täy- dentämistälukiolla, ja30.1.1951 lasten vanhemmat pitivät asiasta ko-

Mäntsälän yhteiskoulun ensimmäisetylioppilaat keväällä 1957 vasem- malta lukien:Anna Kunnala, HeikkiHakkola, AilaLaalo, Rauha Hyppö- nen, Oili Tonttila, Ritva Junttila,Kari ^Rautapää jaMikko Rainio. Sankari- haudoillekukkatervehdyksensä jättäneitä ylioppilaitaseuraa puun takaa rovasti Anshelm Mikkonen.

kouksen. Opetusministeriö kuitenkin hylkäsi anomuksen. Josyksyllä ¹⁹⁵²

päätettiin tehdä uusi anomus,mutta lupaa ei vieläkään tullut.

Yhteiskoulunopettajat javanhemmat pitivät marraskuussa ¹⁹⁵³ yhtei- senkokouksen, jonkatärkein aihe olikysymys lukiosta.

Johtokunnan

^jä-

sen, maisteriViljo Harja kysyi, miksi seudunkarjalaiset vastustavatkou- lun jatkamista.Hän totesi jatkoluokkien hyödyttävän koko paikkakuntaa.

Pelätyt lisäkustannuksetkaan eivät olleet hänen mielestään liian suuret, koska jokeskikoulu vaatii erikoisluokat. Ammattiopetus olikin jo hyväl- lä kannalla Saaren ammattikoulun vuoksi, samoinkansakoulujen jatko- opetus. Maanviljelijä Mauno Ratia vastasi kysymykseen siirtoväen val- tuustoryhmän edustajana jatotesi ryhmänsä ^vaativan täysin selviä nu- meroita kustannuksista sekä esittikannatusyhdistystä lukiolle.Harja ^muis- tuttitähän, ettäkunta otti aikanaanoppikoulun kannatusyhdistykseltä ja

esim.Etelä-Pohjanmaallamonetkunnat tukevatkouluja.

Kun lukioasiaa alettiin taasvuonna 1954^ajaa, lähtivät rehtori Mäkinen javaratuomari ^Rautapää kouluhallitukseen ^jaopetusministeriöön perus- telemaan vielä suullisesti lukion tarpeellisuutta. Kierroksen jälkeen^Rau-

tapää ilmoitti, ettei enäätoista kertaa moiselle kumarrusmatkalle lähde.

Mäkinenlupasi mennä vaikkayksin jakävikin vielä neuvotteluissa. Naa- purikunta Orimattila oli ^{myös anonut} lukiota, eikä kahta lukiota haluttu vierekkäin.

Mäntsälä voitti kilvan, jalukionperustamislupa saatiin valtioneuvostolta 20.5.1954. Ensimmäinen kuudes luokka aloitti^seuraavana syksynä 11 ty- tön jakolmen pojan voimin. Kouluhallituksentarkastajat kävivät katso- massa, miten lukio oli ^päässyt alkuun. Hajanaiset opetustilat nähtyään kouluneuvos N. V. Kallio alkoi katua päätöstään, mutta nyt seoli jomyö- häistä. Tarkastuspöytäkirjaan merkittiin: "Selvää on, että nykyisetolot ovat kestämättömät." Kouluhallitusedellytti Mäntsälän kunnanhallituksenryh-

tyvän toimenpiteisiin, koska koulun huoneisto-olot eivät vastanneet 8- luokkaiseksi kehittyvän oppilaitoksen vaatimuksia.

Oppikoulun tilanpuute ei ollut hellittänyt Ehnroosin koulun saamisen jälkeenkään.Vuonna 1952 entiseen voimisteluluokkaan ^jouduttiinsiir- tämään kirjasto,kokoelmakaapit _japiano. Voimistelutiloja yritettiin ensin saadakirkonkylän kansakoululta, mutta sittenolitaas käännyttävä Mänt- sälän Urheilijoitten puoleen. Seurojentalon vuokra maksettiin lämmitys- halkoina, ensin puoli, sitten koko kuutio käyttöpäivää kohden. Vuokraa- japäätti vielä välillä kokonaan lopettaa vuokrauksen. Sopu saatiin kui- tenkin aikaan yhteisessä neuvottelukokouksessa.

Lukio joutuitoimimaan pappilan tiloissa vuodet 1955-57, jaEhnroosin keittolarakennusta käytettiin opetukseen lukuvuonna 1957-58, minkä vuoksi rehtori joutui jälleen^{siirtämään} kanslian kotiinsa. Mäntsälän kun-

taoli muuten ostanutEhnroosin koulun tontteineen 30.10.1954 kolmen miljoonan markan kauppahinnasta Tampereen tuomiokapitulilta, joka hoiti koulun testamenttirahastoa.

Hajanaisuus jaahtaustuotti monenlaisiaongelmia: koko koulu ei voi-

nut olla yhtaikaa koolla, siirtyminen ja opetusvälineitten kuljetus kiin- teistöstä toiseen oli hankalaa, opettajien työyhteys kärsi. Lisäksi koululla

oli Seurojentalontiloihinvain toissijainenkäyttöoikeus. Oppilailletulitut-

tuakin tutummaksi Jatilan ^lenkki, joista"in Jatila" oli pitempi ja"pikku-Ja- tila" lyhyempi. Kaikesta huolimatta opetus saatiin sujumaan, ja esim.

vuonna 1955 kouluhallituksen tarkastaja totesi: "Yleensä vallitsee hyvä, kotoinen työrauha."

Syksystä 1956koulu toimi vihdoinkintäydellisenä, kun sen kymmenen oppilasta aloitti lukion viimeisen luokan. Koko koulussa olinyt yhteensä 14 luokkaa, jaensimmäisen kerran oli jouduttu jakamaan ensimmäinen luokka kolmeen rinnakkaisosastoon.

Ensimmäiset ylioppilaat, kolme poikaa javiisi^tyttöä, valmistuivat ke- väällä 1957. Juhlankunniaksi kunta kustansi heilleylioppilaslakit. Alun perin kymmenestä abiturientista kaksi pääsi ylioppilaaksi seuraavana syk-

synä.

Uusi koulutalokaan ei riitä

Alun perinkin väliaikaiseksi tarkoitettu koulutalo kävi vuosi vuodelta ah- taammaksi, varsinkin suurten ikäluokkien tultua oppikouluikään. Uuden

Purettavaa talousrakennustatyhjennetään syksyllä 1957. Il B luokanpo- jat^avustavatmuuttopuuhissa.

tontin hankkiminen kirkonkylästä oli edessä. Maatayritettiin ensin^ostaa seurakunnalta, mutta kun hinnastaei päästy yksimielisyyteen, se päätet- yinkin ostaa kansakoulun läheltä Mäntsälän kartanon maista. Johtokunta ei pitänyt ajatustahyvänä, vaan ehdotti koulun tekoa Ehnroosin tontille, jokaoli kuitenkin kovin pieni. Tämän vuoksi haluttiin purkaa vanhaEhn- roosin koulurakennus.

Kunnanvaltuusto päätti kuitenkin ostaa seurakunnalta kunnantalon ja urheilukentän välisen alueen, jakoulun suunnittelu annettiin arkkitehti Toivo Löyskälle. Kun kirkkohallituseivahvistanuttonttikauppaa, alettiin

taas havitellatonttia kansakoulun vierestä. Lopuksi koulu päätettiin sit- tenkin rakentaa Ehnroosin tontille^- ei kuitenkaan vastalauseitta. Alue ei silti riittänyt, jaseurakunnalta jouduttiinostamaan lisämaata.

Koulutalon suunnitteli arkkitehti Löyskä jarakentamisen toteutti ^Ra- kennusliike B ^&K. Se oli Mäntsälän kunnan siihen asti suurin jakallein työ, jokakesti puolitoista vuotta. Samaan aikaan tehtiinkirkonkylän ve- silaitos. Lukukauden 1958alkuun valmistui 17 000 neliön luokkasiipi, jo- hon kuului 15 luokkaa, kemian laboratorio, iso^alahalli, kerhohuone, kir- jasto,kirjavarasto, opettajainhuone, kaksi kansiiahuonetta, neljä palve- luskunnan asuntoa, lämmityskeskus japolttoainevarasto. Uusien tilojen myötä siirryttiin aineluokkajärjestelmään.Koulun juhlasaliosa, jossaoli-

vat myöskotitalous- ja käsityöluokat sekäkeittola, valmistui vuotta myö- hemmin. Juhlasalioli ensimmäisen kerran käytössä kevätjuhlassa ^1959.

Koko talon vihkiäiset pidettiin ^20.9.1959, mihin mennessä koululle oli saatu uusi ^upea flyygeli. "Päiväjuhla pidettiin _avarassa, kukin javiher- kasvein koristetussa juhlasalissa, jonkaikkunoistasyysaurinko lähetti tuh-

juurivalmistumassa oleva Mäntsälän yhteiskoulu toukokuussa 1959.

lailevasti säteitään." Kouluhallituksen pääjohtaja ^Reino Oittinen piti juh- lapuheen _jarovasti Anshelm Mikkonenvihki tilatkäyttöön.Koulutalo oli suunniteltu450 oppilaalle, mutta jovalmistumisvaiheessa oppikoululai- siaoli yli 500.

Vanha Ehnroosin koulu oli tällä välinpurettu pois tieltä. ArkkitehtiMaj- Lis Rosenböijerteki vielä uudelle koululleympäristösuunnitelman.

Koulun tilat olivat kasvaneetratkaisevasti, ^mutta jovuonna 1961 piti

turvautua vanhaan, jomuseoksi luovutettuun kunnantupaan. Seuraavana vuonna todettiin, että ellei lisätiloja saada, joudutaanvuorolukuun. Joh- tokunta havitteli kunnantuvan lisäksi sekä kohta sähkölaitokseltaettä

myöhemmin kansalaiskoululta vapautuvia tiloja.

Kun kouluun vuonna 1963 suunniteltiin jälleen kolmea ensimmäistä luokkaa, kunnanvaltuusto kävi periaatekeskustelun koulun ^tasosta. Tuol- loin todettiin, _ettei pyrkijöitä pidä ottaa sisään alhaisilla pistemäärillä. Yli- oppilaskirjoitusten tuloksissa oli nimittäin ollut toivomisen varaa. Tässä vaiheessa koulun alimmat C-luokat olivat alkaneet jäädä ^aste asteelta pois, mikä katsottiin Mäntsälänympäristöön perustettujen oppikoulujen ansioksi. Luokkien luku ei kuitenkaan ^laskenut, koska lukioon järjestettiin uusia rinnakkaisluokkia. Suuret ikäluokat olivat juuri^tässä vaiheessa lu- kioiässä.

Vuosi 1962oli murrosaikaa: rehtori Maissi Mäkinen jättiMäntsälän, ja samalla suuri ^osa opettajakunnasta vaihtui, samoin kuin koulun kanslis- ti, vahtimestari jatalonmies. Uudeksi rehtoriksi valittiin innokas uudis-

tusten ajaja Pekka Aukia Orimattilasta.

Mäntsälänyhteiskoulun ongelmaksi muodostui 1960-luvun lopulla jäl-

Uusittu jalaajennettukoulurakennus Nordenskiölclintieltänähtynä 1989.

leen "huutava tilanpuute", varsinkin kun luokkien suurin mahdollinen^op- pilasmäärä laski. Sekäyhteis- ettäkansalaiskouluntarvitsema lisämaaos- tettiin seurakunnalta, Koivumäen pappilan jaAronsfredin lukkarilan ti- loista.Kunta julistivuonna 1972 koulukeskuksen alueen suunnittelukil- pailun, jonkavoitti arkkitehti ^{Aarne von} Boehm. Suunnitelmaan kuului-

vat myös kunnankirjasto ja urheilukentät.Lisätilojen rakentamista odo- tellessa jouduttiintaas hankkimaan vuokrahuoneita eri puolilta Kirkon- kylää.

Kunnallisesta keskikoulustaperuskoulun yläasteeksi

Mäntsälän kunnanvaltuustoesitti joulukuussa ¹⁹⁷¹ keskikoulun kunnal- listamista, johonsaatiin valtioneuvoston lupa 18.5.1972. Mäntsälänyh- teiskoulu lakkautettiin31.7.1972, jonka jälkeenkoulukeskuksessa oli kak- si oppilaitosta: Mäntsälän kunnallinen keskikoulu jaMäntsälän lukio. Kes- kikoulun ylläpito tuli täysin kunnan vastuulle jaoppilaitten lukukausi- maksut jäivätpois. Uudistus uhkasi entisestään pahentaa koulukeskuksen ahtautta, mutta uudistilojenrakennuslupaa ei heti saatu.

Syyslukukaudella 1973 alkanut vähittäinen siirtyminen peruskouluun hieman helpotti tilaongelmia. Keskikouluun ei nimittäin tarvinnut kahteen

vuoteen ottaa uusia oppilaita, ^{ts. sen} ensimmäinen ja^toinen luokka jäi- vät pois. Silti esim. lukuvuonna 1973-74 keskikoulu toimi varsinaisen

koulurakennuksen lisäksikanttorilassa, seurojentalolla,kansalaiskoulul- la, kansakoululla, Koivikon koululla, kunnantalolla jaKosken kiinteis- tössä.

Lisärakennuksen tekoa viivästytti osaltaan ns. öljykriisi, joka pyyhkäisi pois myös siihen suunnitellun toisen kerroksen. Talo valmistui ^vasta syk- syllä1975. Siinä olikymmenen luokkaa, kirjasto jahallintotilat. Sen vih- kiäiset jakoko koulun 30-vuotisjuhlat pidettiin 5.10.1975, jolloinmyös

paljastettiin professori Heikki Varjanreliefi uuden osan aulassa. Uudet ti- lat helpottivat ahtautta, mutta eivät siltiriittäneet.

Opetustilojen hajanaisuusvastasi koulun sisäistätilaa, jotarehtori Rau- no Venäläinen luonnehti vuosikertomuksessa 1975-76: "Peruskoulun ylä-

asteen lukuvuosi on ollutkirjavin keskikoulun lukuvuosista.Kirjavuutta ovat tuoneetkansalaiskoulun liittäminenperuskoulun yläasteeseen, nel- jä erilaisen lukusuunnitelman mukaan opiskelevaa ikäluokkaa, lisära- kennuksen saaminensyksyllä käyttöön, kansakoulun kuudensien luokkien

ja apukoulun sisällyttäminen koulukeskuksen tiloihin ^jaopetuksen ta-

pahtuminen 7 erillisessä rakennuksessa kauimmaisen ollessa Soukkiossa kahdeksan kilometrin päässä."

Mäntsälässäsiirryttiin lopullisesti peruskouluun 1.8.1976. Seurannut lu- kukausi meni uusien hallinnollisten^{määräysten} niveltämisessänormaa-

liin koulutyöhön, vaikka osaa niistä ei edes voinut vielä toteuttaa. Nyt jou- tui jokainenikäluokkakäymään läpi 9-luokkaisen peruskoulun, jonkakol- meylintä luokkaa muodostivatyläasteen. Mäntsälässä oli vain yksi ylä- aste, jokatoimi kirkonkylän koulukeskuksessa yhdessä lukion kanssa.

Koulukeskuksen perusteellista laajennusta jasaneeraustaoli alettu tosi mielessä suunnitella 1982. Seuraavana vuonna sen alueella aloitti toi- mintansa ammattikoulu jasentuntumaan rakennettiin Myllymäenala-as- te. Varsinainen suunnittelu annettiin vuonna 1984 Suunnittelukeskus Oy:lle, jase toteutettiin vuosina 1986-88.Mäntsälän pitäjän 400-vuotis-

juhlavuonna1985 yläastetta alettiin kutsua Ehnroosin kouluksi.

Koulurakennus korjattiin perusteellisesti, jasiihen tehtiin uusi lisäsiipi.

Työ uusissa tiloissa alkoi joelokuussa 1987. Vasta 7.12.1988 pidettiin var- sinaiset vihkiäiset, joissapuhui kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho.

Uudistus erotti entistä paremmin yläasteen jalukion, jonkatoiminta oli keskitetty vuonna 1975valmistuneeseen lisärakennukseen.Yläpihasta tu-

li yläasteen, alapihasta lukion välituntipiha. Koulun tilojen käyttöönvai- kutti myösedellisenävuonna valmistunut monitoimitalo. Uudet tilat eh- tivät valmistua ennen taloudellisen tilanteenkiristymistä, jokaon monin tavoin haitannut koulun ^toimintaa.

Erillinen lukio

Kun Mäntsälän keskikoulu kunnallistettiinvuonna 1972, jäi lukio erilli- seksi oppilaitokseksi, vaikka osa opettajista olikin yhä yhteisiä. Lukion rehtorina jatkoi^entisen yhteiskoulunrehtori Pekka Aukia. Lukiolle valit-

tiin ^{myös oma johtokuntaja}vanhempainneuvosto.

Lukio otti vähitellen haltuunsa koulukeskuksen lisärakennuksen, ja syk- systä 1980 se on ollutkin pääosin lukionkäytössä.

Peruskoulun toteutumisen ^jälkeenlukion oppilasmäärä alkoi nousta.

Tärkeimpiin uudistuksiin kuuluu kurssimuotoisen lukusuunnitelmankäyt-

töön ^otto vuonna 1982 ja luokattomaan lukioon siirtyminen ^vuonna 1994.

Lukion johtokunta^{totesi vuonna} 1988, että suoraan luokalle jääminen oli käynyt erittäin harvinaiseksi, ^{mutta ehtojen kautta} jäämistä ja jättäy- tymistä tapahtui. Moni oli myös keskeyttänyt opinnot välittömästi vai- keuksien ilmaannuttua.

Erityisesti lukionongelmaksi muodostui oppilaitten työssäkäynti 1980- luvun loppupuolelta lähtien. Syksyllä ¹⁹⁹¹ tehdyntutkimuksen mukaan 28 prosenttia lukiolaisista kävi ansiotyössä lukuvuoden aikana keski- määrin kymmenen tuntia viikossa.^Lama oli tuolloin joalkanut vaikuttaa ja työpaikat vähentyneet.

Kunta maksoiosan lukiolaisten koulumatkoista ^jo 1970-luvun puolel- la jalukukausimaksu jäilukiosta pois 1988. Opiskeluvälineet oli itse kun- kin oppilaan hankittava itse. 1990-luvun taloudellisetvaikeudet tuntuivat

erityisesti peruskoulutuksen ulkopuolelle jääneessälukiossa. Säästöt kar- sivat ^jasupistivattoimintoja. Vapaaehtoinen kerhotyö meni ensimmäise- nä säästöliekille sammuakseen sitten kokonaan. ^Myös koulun ulkopuo- lelle suuntautuvayhteistyö supistui. Lukukausimaksua ei sentään palau- tettu, mutta vuonna 1993 alettiin kerätä ruokamaksua. ^{Seuraavanavuon-} na alettiinrajoittaa lukioon ^pääsyä, ja pyrkijöilleasetettiinkeskiarvoraja.

Lukion viimeisimpiä uudistuksiaon vuonna 1994 alkanut lulu eli luo- katon lukio.Opetus on entiseen tapaan kurssimuotoista jajaksollista, ^mut-

ta vanhastaluokkajaosta on luovuttu.

Rehtori Teuvo Mäkisen mukaan ⁽¹⁹⁹²⁾ koulun oppilasaines oli vuosi vuodelta muuttunut heterogeenisemmaksi. "Oppilaan sosiaalinentausta

jakodin arvomaailma viitoittavattaas yhä enemmän oppilaan koulutie- tä^- näin ontodettu myösvaltakunnallisissa tutkimuksissa." Silti oppilas-

määräoli kasvamassa.

Opettajat jarehtorit

Opettajien saantia Mäntsälänyhteiskouluun haittasi pitkään kirkonkylän paha asuntopula. Vuonna 1951 päätettiin rakentaa kaksihuoneistoinen opettaja-asuntola, ^Heissan kiinteistö, johon muuttivat rehtori Maissi Mä- kinen jalehtori Martta ^Flytström. Muilleopettajille jouduttiin järjestämään asuntoja milloin mistäkin. Vuonna 1954 ^johtokuntaehdotti uudenopet-

taja-asuntolan hankkimista, mutta kunta halusi ratkaista ongelman yh- dessä kansakoulunopettajien asuntokysymyksen kanssa. Johtokunta ^to- tesikin syksyllä ¹⁹⁵⁶koulun menettäneen hyväävakinaista opettaja^voi-

Yhteiskoulun opettajat Maire Roiha ^ja Hillari Hartman Maissi Mäkisen asunnon kamarissa Ehnroosin koululla. Rehtori Mäkinen asui täällä^muu-

taman vuoden 1950-luvun alussa.

maa asunnon puuttuessa ja pyysi jälleen uutta asuntolaa kunnanhalli- tukselta.

Kouluhallituksen tarkastajien tehtäviin kuului myös oppituntien seu- raaminen jaesim. vuonna 1959raportoitiin seuraavasti: "Kuulin taidok- kaasti suunniteltuja oppitunteja. Opettajakunta on nuorta jatehtäväänsä innostunutta. Kuulin ^myöskovin luentomaisiaoppitunteja." Tarkastajilla ei ^yleensä olluterityistä huomauttamista opetuksen tasosta.

Koulun opettajistalaaditussa luettelossa(s.l 56-1 63) on 267opettajaa.

Näistä 56 on toiminut Mäntsälässä vähintään yli kymmenen vuotta, ja heistä puoletyli 20vuotta. Ennätys, ^{35 vuotta} onäidinkielenopettajaMar- jatta Varjalla, jonkaopettajakausi Mäntsälässäajoittuu vuosiin 1952-1987.

Muut vähintään 30 vuotta samassa koulussa toimineet^{opettajat ovatMai-} re Castren, Ulla Jatila, Eeva Kohonen, _Aura Lindroos, Pauli Pohjola ja Rauno Venäläinen.

Koulun ensimmäinen johtaja^Risto Vuorjokioli Mäntsälässä vain ^vajaan vuoden. Hänen jälkeensä johtajanatoimi ^SylviaPennanen kevään ¹⁹⁴⁹

Petraavaksi

^johtajaksivalittiin Maissi Mäkinen, jokaoli tullut äidinkie- lenopettajaksi Mäntsälän yhteiskouluun vuonna 1947. Tarkka, velvolli- suudentuntoinen jatyöhönsä paneutunut Mäkinen pani koulun asiatjär-

Yhteiskoulun ^jalukion pitkäaikaisin rehtori ^on ollut maisteri Pekka Aukia.

jestykseen. Oppilaat kunnioittivat rauhallista ja harkitsevaa rehtoriaan.

Opettajainhuoneen tunnelma oli välitön, ja opettajilla oli tapana ko- koontua kerran viikossa jonkun opettajankotona.

Mäkisen seuraajaksi valittiin vuonna 1962 uskonnon ^ja sielutieteen opettaja, maisteri Pekka Aukia Orimattilasta. ^{Hän ryhtyi} heti tarmolla uu- distamaan kouluaan. Tavoitteena oli vähentää varsinaista kurinpitoa ^ja saada oppilaat itse^vastaamaan asioitten sujumisesta. Kouluviikko alkoi luokanvalvojantunnilla, jokausein pidettiin yhteiskokouksena juhlasa- lissa. Periaatteena oli, että myös oppilaita kuunneltiin.Epävirallinen kou- luneuvostokin saatiin toimimaan. Vuonna 1963 syntyi Mäntsälän Yhteis- koulun Tuki ^jasaatiin ^omaterveyssisar.

Aukia uudistiopetusvälineistöä jaajoi läpi kielistudion hankinnan.Hän järjesti yhteistyötä kunnan kansakoululaitoksen kanssa sekä ajoikansa- laisopiston perustamista Mäntsälään. Myösyhteistyötä vanhempien kans- sa pyrittiin lisäämään.

Tarkastaja totesivuonna 1968: "Rehtorin toimintaon erittäin vilkasta ja koulun elämäorganisoituyksityiskohtaisesti. Hän on kuunnellut kaikkien opettajien tunteja erittäin runsaasti... Koulu ^on pyrkinyt niveltämään toi- mintaansa kansakoulussaannettuun opetukseen järjestämälläpalkkiolli- siayhteisiäkokouksiakansakoulujen opettajienkanssa. Osa koulun ^opet- tajia ottaa osaa peruskoulupedagogiikan kursseille, joitapidetään par- haillaan. Kielistudiokursseillaon avustettu opettajia, jotka joutuvatkäyt-

tämään ^uuttavälineistöä."

Aukia oli koulunuudistuksen innokkaimpia ^{ajajia ja}esitaistelijoita. Ak-

tiivisuutensaansiosta hänet valittiin koulunuudistuskomiteaan, mikä mer- kitsi matkoja ja mietintöjenlaatimista. Aukian mielestä Mäntsälässä ei ol-

tu kovin ihastuneitamuutospyrkimyksiin. Kuulemma jopateinit väittivät teiniliittokokouksessa, ettäheidän rehtorinsa tekee ^enemmän uudistuksia kuin oppilaat haluavat.

Kun keskikoulu 1972 kunnallistettiin, Aukiasta tuli lukion rehtori. ^Pe- ruskoulun koulumuotojen liitos meni Aukian mukaan "täysin kitkatto- masti", mutta koulukeskuksen ahtaus paheni. Muutosvaiheen valtava ^työ- määrä haittasi kuitenkin vakavasti rehtorin opetusta. Aukia suoritti vielä pappistutkinnon vuonna 1975. Hänen lähtöjuhlaansa vietettiin 1.10.1985.

Aukian jälkeenrehtorin viransijaisenatoimi Teuvo ^Mäkinen, koulun en- tinen oppilas, ^jokaoli tullut matematiikan opettajaksi Mäntsälän kun- nalliseen keskikouluun vuonna 1974. Hän oli ollut Aukian viransijaisena

jolukuvuonna1979-80. Mäkinen valittiin lukion vakinaiseksi rehtoriksi vuonna 1986.

Kunnallisen keskikoulun ja peruskoulun yläasteen rehtorina toimi 1972-92 oikeudenmukaisena jatasapuolisena tunnettu Rauno Venäläi- nen. Seuraavaksi rehtoriksi valittiin Kalervo Friberg, jonka sijaisena oli vuoden 1993 apulaisrehtori Pirjo Lounakoski.

Yläasteen oppilaat Riku MäkijaMikkoKylmäniemi metallityöluokassa.

Valok. Risto Ojanen 1994.

Opetuksenvaihteluita

Valtionavun ja päästötodistusten jako-oikeuden edellytyksenä oli, että koulussa noudatettiin kouluhallituksen vahvistamaa lukusuunnitelmaa.

Samoin olikäytettävä kouluhallituksen hyväksymiä oppikirjoja. Mäntsä- län yhteiskoulun puutteelliset tilattuottivat kuitenkin pitkään ongelmia

erityisesti liikunnan-, käsityön-ja kotitalousopetukselle.

Käsityöt!lojen puuttuessa johtokuntaanoi ^vuonna 1950 kunnanhalli- tukselta lupaa vaihtaa ompelukone "johonkin muuhun tarvikkeeseen, esim. kirjoituskoneeseen". Se myytiinkin Sulkavan koululle. Samana vuonna piti tilanpuutteen vuoksi jättäätoistaiseksi pois myöskotitalous.

Poikien käsitöille oli ^myösvaikea saada sopivaa paikkaa. Kun koulu siir- tyi vuonna 1968öljylämmitykseen, voitiin halkotiloihin järjestää^vapaa- ehtoista metallityön _opetusta.

Ruotsin ^opetus alkoi heti keskikoulun ensimmäiseltä luokalta. Ensim-

maiseksi vieraaksi kieleksi valittua englantia luettiin toiselta luokalta al- kaen. Vuonna 1947 aloitettiin vapaaehtoinen saksan opiskelu kolman- nelta luokalta ylöspäin. Se muutettiin pakolliseksi kaksi ^{vuotta myöhem-} min, jostalähtien Mäntsälässä luettiinpakollisina sekäenglantia ettäsak- saa.Lukusuunnitelmia muutettiin ajoittain ja erityisen perusteellisesti vuon- na 1954, jolloinlukio aloitti toimintansa. Samassa ^yhteydessäkoulun en- simmäiseksi vieraaksi kieleksi tuli saksa. Englanti jäi vähitellen keski- koulusta pois ja^sitä oli vain lukiossa.Syksystä 1965 keskikoulussa voitiin valita englanti tai saksa, jasamalla niiden opetusta alettiin antaa joen- simmäiseltä luokalta lähtien.

Lukiossa alettiin soveltaa linjajakoavuodesta 1959.Kielilinjan ensim- mäiseksi kieleksi otettiin saksa, toiseksi englanti jakolmanneksi latina.

Matemaattisellalinjalla ei opiskeltu latinaa. Lukion vapaaehtoiset aineet olivat laulu jasielutiede.

Ylioppilaskirjoituksissa testattiin valtakunnallisesti koulun opetuksen laa-

tua; Ensimmäisiin, kevään ¹⁹⁵⁷ylioppilaskirjoituksiin osallistui kymme- nen abiturienttia, joistakaksi sai valkolakkinsa ^{vasta syksyllä. Seuraava-} na keväänä pääsi läpi yhdeksän jakolme ^hylättiin.Keväällä 1959^reput- ti kolmasosa^(5/14) ja^vuotta myöhemmin yli puolet ^(9/16)._Tämän jälkeen tulokset alkoivat vähitellenparantua.

Erikoistapauksena voidaan mainita kevät 1986, jolloinvalkolakin ^sai kuusi kansalaisopistossa koulutettuaaikuista, kaikki naisia.

Rehtori Pekka Aukian aloitteesta ^anottiin vuonna 1965 kouluhallituk- selta kokeilulupaa kansakoulun ^jaoppikoulun keskinäisen niveltämisen parantamiseksi. Koulujen opetusta pyrittiin yhtenäistämään, ja niiden opettajatpitivät yhteiskokouksia, joissasovittiin mm. yhteisistä loma-ajois-

ta^- ensimmäisinä Suomessa.

Yksi 1960-luvun tärkeimmistä hankkeista oli kielistudion järjestäminen.

Syyskaudella 1968käyttöön ^otettu kielistudio muutti opetusta kirjallises-

ta suulliseen.Opetusmenetelmän ^muutos sekäyhteistyökansakoulun kie- lenopetuksen kanssa tuottikin selviä tuloksia.

Viisipäiväiseen työviikkoon siirryttiin syyskaudella 1971, jolloin luku- kausi alkoi jo23.8. Tämän vuoksi viikkotuntimäärä laski, mutta muuten

lukuvuosi ^piteni.

Peruskouluun siirryttäessä 1976 myös opetus uudistui.Käyttöön otettiin tasokurssit ja valinnaisaineet; syksyllä 1976virkaansa astunutopinto-oh-

jaajaolikin tässä^tarpeen. Myös tukiopetus alkoi tässävaiheessa. Yksi uu- distus oli luopuminen käytöksen arvostelusta, jokakorvattiin käyttäyty- misen arvostelulla.

Lukio-opetuksen oleellisimpia muutoksia oli kurssimuotoisuuteensiir- tyminen syksystä 1982. Aineet järjestettiin38 viikkotunninkursseiksi, ja

190työpäivän lukuvuosi jaettiinviiteen jaksoon. Oppilaatsaattoivatnyt keskittyä ^muutamaan aineeseenkerrallaan, eivätkä kokeet enää ruuh- kautuneet lukukauden loppuun. Myösluokalle jääntiväheni uuden me-

Ensimmäinen kielistudio otettiin^käyttöön Mäntsälänyhteiskoulussa 1968.

Oheinen kuva on syksyltä 1994. Valok. Risto Ojanen.

nettelyn myötä. Toisaalta jaksojenraskaus saattoi vaihdella kohtuutto- masti.

Tasokurssit jäivätpois, kun sekä peruskoulun yläasteella _että lukiossa siirryttiin vuonna 1985 tuntikehysjärjestelmään. Koulu sai oman tunti- kiintiön, jatunnitmääräytyivät oppilasluvun mukaan. Samalla koulu sai entistä^enemmän päätösvaltaa. Matematiikkaan, kieliin, fysiikkaan jake- miaan saatiin myös entistä pienemmät ryhmät. Uudistus kuitenkinrajoitti

jossainmäärin lukion opetusta, kun lisäkursseja jäipois. Puutetta on yri-

tettykorjata lisäämällä tukiopetusta.

Syksystä 1987alettiin lukion ensimmäisellä luokallatoteuttaa uuttaope-

tussuunnitelmaa, jonka perusajatus on irrallista tietoainesta karsimalla saada aikaa laajemmalle ja syvällisemmälleopetuskeskustelulle.

Lukion johtokunnan 1988 antaman arvion mukaan opetusmenetelmi- en kehittämistä jarruttipahiten tilanpuute _jaylioppilastutkinnon rakenne.

Ylioppilastutkinnon tuloksilla mitaten tietotaso oli kuitenkin täysin tyy- dyttävä. Oppilaidenpersoonallisuuden _myönteistäkehitystä oli pyritty^tu- kemaan mm.teemapäivin, joita opettajat^jaoppilaat ovatsuunnitelleetja

järjestäneet yhdessä.

Yleispiirteenä opetuksen viimeaikaisista muutoksista voidaan todeta opetuksen laajentuneen jaoppilaitten _oman aktiivisuuden käyneen yhä tärkeämmäksi.

Liitutauluista tietokoneisiin

Mäntsälän yhteiskoulutoimi tilapäissuojissa puolitoista ensimmäistä ^vuot- taan, javarsinaiset^omat kalusteet hankittiin^vasta vuoden 1947 alussa valmistuneeseen koulutaloon.

Taloudellisesti tiukkana aikana määrärahatkin olivat niukat, mutta han- kintoja haittasivat vielä materiaalipula ja ankara säännöstely. Valtion- apuanomuksessa kouluhallitukselle 1948^todettiin; "Opetusvälineitä on koetettu hankkia, mikäli niitäon ollut saatavissa." Juuri samana vuonna

kouluhallitukselta anottiin kahta jalkapalloavarakumeineen, koska ^jokol-

matta vuottatoimineella koululla ei ollut^yhtään jalkapalloa.

Koulun välineistö karttui ^myös vapaaehtoisin lahjoituksin, joitakuvail- tiin vuosikertomuksessa 1949-1950 seuraavasti:

"Kasviopin kokoelmia^{ovat useat}oppilaatkartuttaneet lahjoituksillaan, yh- teensä n. ¹⁰⁰kpl:lla.

Elälnopin kokoelmiin on ^saatu lahjoituksiasekä koulun oppilailta ^että ul- kopuolisilta asianharrastajilta. ^Suuressa kiitollisuudessa koulu on prepa- raattori ^K. Flytströmille, jokatänä vuonna, kuten kahtena edellisenäkin vuotena, on tehnytarvokkaita lahjoituksia. Häneltä koulu on saanut sel- laiset harvinaisuudetkuin pelikaanin, maakotkan, pohjankiislan, ^mehi- läishaukanjakarettikilplkonnan.

Apteekkari H.Klenberg on lahjoittanut^kuovin, samoin ^opp. Paavo Ruu- suvuori, Seija ^Virtanenvarpuspöllön, Ari ^Valpas närhin, Harri Salmi ^naa- rastelkän, Anita Sarenius mustakurkku-uikun sekä^Ritva

Junttila

^jaSalme

Kaipainen kaksi lumikkoa, joiden nahatovat koulun kokoelmissa. ^En- simmäisen luokan oppilaat ^ovat tuoneet spriissä säilytettäväksi samma-

kon, sisiliskoja ja vesiliskoja."

Yleisen taloudellisen tilanteen kohentuminen vaikutti^{tietysti myös} väli- nehankintoihin. 1950-luvunpuolivaiheilla koululle saatiin mm. mikros- kooppi jamonistuskone. Erityisen suuret hankinnat oli tehtävä ^vuosina

1958-59, jolloin uusi koulutalo jasen juhlasaliosavalmistuivat. Varsi- naisten kalusteitten lisäksi ostettiin historian^{opetusta varten} pieni raina- kone, tyttöjen käsitöihin kaksi sähkökäyttöistä jakaksi poljettavaa om- pelukonetta sekä kotitalousopetukseen ruokailu- ^ja keittiövälineistöä.

Mäntsälän kunnan raittiuslautakunta lahjoitti koululle vielä kaitafilmiko- neen.

Seuraavan vuosikymmenen puolella rahaa alkoi olla väljemmin käy- tettävissä. Silti vuonna 1968 hankittu Luxor-kielistudio ^- Suomen maa-

seutuoppikoulujen ensimmäinen^- oli jomelkoinen sijoitus.Laitteisto kä- sittiopettajanpöydän ja20 oppilaspöytää, jotkaoli erotettutoisistaan ään- täeristävillä väliseinillä.

Lukuvuonna 1967-68käynnistettiin paperinkeräys television saamiseksi, ja jotuolloin siihen haluttiin liittää videolaitteet. Hankinta toteutettiin

Pitkäaikainen saksan kielen lehtori^Marja Kantele liitutaulun edessä.

vasta vuonna 1972. Ehnroosin koulun jalukionoppilaskunta hankkivat yhdessä videonauhojeneditointilaitteenkeräysvaroin vuonna 1994.

Ensimmäiset tietokoneet hankittiin lukioon vuoden 1982 alkuun, jolloin ATK-opetus alkoi valinnaisena lukiossa. Yläasteen oppilaat saivat pereh- tyä niidenkäyttöön omassa kerhossa. Laitteita käytettiin ^vain nelisen^vuot- ta, jolloinniiden todettiin jääneenauttamattomastikehityksestä jälkeen.

Ne korvattiin Oliveteilla kesällä 1987. Koulu sai erilliset hallintokoneet ohjelmistoineen 1988. Seuraavana vuonna tietotekniikkaluokkaan jär-

jestettiinNixdorf-tietokoneet.

Oppilaat

Mäntsälänyhteiskoulun ensimmäiset oppilaat olivat varsinkin koulun al- kuaikoina lähes kaikki oman kunnan alueelta. Muutenkin etäisyys kou- lusta vaikutti: esim. lukuvuonna 1946-47 yli puolet oppilaista oli kotoi- sin kirkonkylästä. Kauempana asuvienkoulunkäyntiä säätelivätlinja-au- toaikataulut, joiden sopimisesta koulun työpäivään on käyty neuvottelu- javuodesta toiseen.Reunakylien oppilaita asui myösvuokralla kirkolla ennen liikenneyhteyksienparanemista.

Matrikkelitietojen mukaan Mäntsälän yhteiskouluun tuli heti alkuvai- heessaoppilaita kaikista ammatti- jasosiaaliryhmistä, ^tosin maatalous- väen lasten osuuskoululaisista oli jonkinverran pienempi kuin maata-

Atk-opetus käynnissä tietotekniikan luokassa 1994. Valok. Risto Ojanen.

lousväen osuus koko väestöstä. Suunnilleen joka viides mäntsäläläinen kuului sotien jälkeensiirtoväkeen, joiden lapsia olikin noin viidennes kou- lun oppilaista.

Koulumaksut eivätvälttämättä nostaneetopinhaluisten tietä pystyyn. Va- rattomimmat saivat^nimittäin harkinnan mukaan kokonaan tai osittainva-

pautuksen lukukausimaksusta, johon myönnettiinvielä huomattava si- saralennus. Koulua käyvät lapset olivat kuitenkin pois työelämästä jatä- ten vanhempiensa elätettävissä, minkä lisäksioppikirjat jakoulumatkat oli pitkään kustannettava itse.

Yhteiskoulun toiminta alkoi pulan ja jälleenrakennuksenaikana, joten moni koululainen joutuiauttamaan vanhempiaan työnteossa. Jos ^maata- lon ^tytär lypsi lehmätennen ja jälkeenkoulun, ei läksyjen ^teon jälkeen jäänytainakaan ^vapaa-ajanongelmia.

Talouden kohetessa myöskoulunkäynti helpottui, jaoppikouluun lähti yhä suurempi osuus ikäluokasta. Vielä vuonna 1950 vain joka viides mäntsäläläinen lapsi oli ^omasta ikäluokastaankeskikoulussa, ^mutta kym- menen ^vuotta myöhemmin jokatoinen. Vuonna 1970 keskikoululaisten osuus ikäluokastaan oli noin 60 prosenttia. Vuonna 1976 alkaneen pe- ruskoulun joutui tietysti periaatteessa jokainen käymään läpi. Muutto- liikkeen vuoksi vaihtuvuus peruskoulun yläasteella on Mäntsälässä viime aikoina ollut melko suuri.

Mäntsälän yhteiskoulun ensimmäisiksi oppilaiksi hyväksyttiin syksyllä 1945 yhtä ^monta poikaa kuin tyttöä. Tämän jälkeen tytöt saivat enem- mistön. Lukuvuonna 1950-51 tyttöjä oli 61 ^%, kymmenen vuotta myö-