Mäntsälän kunnan kunnalliskertomus 1985 · DIGI

L4OOJ

MÄNTSÄLÄ Fri _MÄNTSÄLÄ

KUNNALLISKERTOMUS

VUODELTA 1985

MÄNTSÄLÄN KUNNAN

KUNNALLISKERTOMUS

VUODELTA 1985

A

MÄNTSÄLÄN KUNTA

1986

«

MÄNTSÄLÄN KUNTA

KUNNALLISKERTOMUS VUODELTA 1985

SISÄLLYS

MÄNTSÄLÄ 900 3

1. MÄNTSÄLÄ *l5

Mäntsälän kunta **s

Liikenteellinen sijainti, etäisyydet 96

Hallinnolliset ^yhteydet 96

Alue 97

Väestö ^' 97

Elinkeinoelämä 50

Asuminen 52

2. VUOSI 1985 HALLINNONALOITTAIN ^.. 53

YLEISHALLINTO 53

Vaalit 53

Kunnanvaltuusto 59

Kunnanhallitus 68

Kunnanhallituksen ^asettamat toimikunnat 93

Tarkastustoimi 98

Kunnanvirasto 98

Keskustoimisto 98

Taloustoimisto 98

Asuntoasioiden hoito 99

Elinkeinoasiat 100

Elinkeinolautakunta 100

Maatalouden kehittämistoimikunta 101

Joukkollikennekokellu ¹⁰²

Kuntasuunnittelu 103

JÄRJESTYSTOIMI 105

Rakennusvalvonta 105

Palo- ja pelastustoimi 109

Väestönsuojelu ^{11 1}

Holhoustoimi ¹¹²

Maatalouslautakunta 113

Tielautakunta 115

Vesilautakunta 116

Kunnanraetsälautakunta 117

Liikennelautakunta 117

Alkoholitarkastus 119

Majoituslautakunta 119

Kuluttajalautakunta 120

TERVEYDENHUOLTO 121

Terveyslautakunta 121

Valvontajaosto ¹²²

Taloustoimisto 122

Terveyskeskus 123

Terveysneuvonta 123

Sairaanhoito 123

Hammashuolto 129

Kouluterveydenhuolto 129

Työterveyshuolto 125

Sairaankuljetus 125

Erikoissairaanhoito kuntainliittojen sairaaloissa 125

SOSIAALITOIMI 126

Sosiaalilautakunta 127

Sosiaalitoimisto 127

Lasten ja nuorten huolto 128

Vapaaehtoistyö 129

Perheneuvola 129

Lasten päivähoito 130

Valtion sosiaaliavustusten välitys 132

Asumistuki 132

Lapsilisät 132

Äitiysavustus 133

Lasten kotihoidontuki 133

Toimeentuloturva 133

Lapsen elatuksen turvaaminen 133

Invalidihuolto 139

Vanhusten Ja ^vammaisten kotihoidontuki 139

Vaikeavammaisten lasten kotihoidontuki 135

Sotilasavustus 135

Toimeentulotuki 1 135

Muut sosiaaliavustukset 135

Kotipalvelu 135

Kehitysvammahuolto 136

Perhehuolto 137

Invalidihuolto 137

Asumispalvelut 137

Laitoshuolto 137

Päihdehuolto 137

Asumispalvelut

138

Vanhainkoti

138

Lomalautakunta 139

SIVISTYSTOIMI 191

Koululautakunta 191

Koulutoimisto 192

Ala-asteet 192

Yläaste 192

Lukio 193

Oppilashuolto Ja erityisopetus 193

Oppilaiden kuljetukset 195

Ammatilliset oppilaitokset ^«. 195

Kansalaisopisto 196

Kulttuurilautakunta 199

Kirjasto 150

Musiikklopistotoimikunta 151

Museo- ja kotiseutulautakunta 153

Sepänmäen museo 153

Liikuntalautakunta 159

Nuorisolautakunta 156

Muu kulttuuri- Ja sivistystyö 158

Raittiuslautakunta 158

KAAVOITUS ^JA YLEISET TYÖT, KIINTEISTÖT, LIIKE- JA

PALVELUTOIMINTA 160

KAAVOITUS JA YLEISET TYÖT 160

Kaavoitus- Ja julklslvutolmlkunta 160

Tekninen lautakunta 160

Liikenneväylät 169

Puistot Ja ^{muut yleiset alueet 169}

Urheilualueet 169

KIINTEISTÖT 165

Kunnossapito- ja peruskorjaustyöt 165

LIIKE- JA PALVELUTOIMINTA 167

Vesilaitos 167

Viemärilaitos 168

Jätehuolto 168

Sähkölaitos 169

3. ^HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 171

Kunnan hallinto-organisaatio 171

Kunnanvirasto 172

Henkilöstö 179

Koulutus 179

Työpaikkademokratia 175

Työsuojelutoimikunta 176

Kunnan edustajat kuntainliitoissa 176

Kuntien yhteiset toimielimet 177

Kunnan edustajat valtion hallinnon toimielimissä 178

Muut yhteisöt, joissa ^kunta on mukana 180

9. KUNNAN TALOUS 183

Yleinen taloudellinen kehitys 189

Talousarvion toteutuminen 191

Tase 193

Tilintarkastuskertomus 196

3

MÄNTSÄLÄ

Tiistaina nalmikuun 26^päivänä 1985 No 1 6

4

MÄNTSÄLÄN PITÄJÄN

400-VUOTISJUHLAT

V.

1985.

Useat

maamme paikkakunnista

ovat ottaneet

syntymävuodekseen sen ajankohdan,jolloin niistä muodostettiin kappeliseurakunnat.

Mäntsälässä tämä tapahtui

v.1585,

jolloin tänne valmistui oma kirkko ja saatiin myös oma pappi.

Juhlavuoden valmistelut aloitettiin jo v.1983

aikana,

sillä juhlavuodesta 1985 tiedettiin muodostuvan niin monipuolisen, että valmisteluihin oli syytä

varata tarpeeksi

aikaa.

Tosiasiassa kukaan ei voinut

^aavistaa,

kuinka laajaksi ja kaik-

kia

kansalaispiirejä yhdistäväksi juhlavuosi 198'5 todella muo- dostui. Ei liene liioiteltua

^sanoa,

että niistä muodostui sel- lainen tapahtumien ja juhlien

kavalkaadi,

ettei sellaista ole muualla maassamme koettu.

JUHLAVUODEN

AVAUS.

Juhlavuosi,

jota vietettiin Mäntsälän seurakunnan ja Mäntsälän kunnan yhteisenä

PITÄJÄN JUHLANA,

avattiin Mäntsälän kirkon ra- pulla 31.12.1984 klo 23.30

^-

24.00 järjestetyllä tilaisuudella sekä

^sen

jälkeen välittömästi jatkuneella Uuden Vuoden jumalan- palveluksella

^.

Avauspuheessaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Soini Hämäläinen lausui mm.:

Neljänne käskyn kunnioituksesta mäntsäläläiset valmistautuvat

vastaanottamaan

pitäjänsä 400-vuotisjuhlavuotta.

Juhlavuoden keskeinen tarkoitus on kunnioittaa menneitten suku polvien työtä, jolla tämä kotiseutumme Mäntsälä on raivattu aineelliselle ja henkiselle viljelykselle.

Yli 400

^vuotta

sitten suurin osa Mäntsälää kuului ruotsinkieli seen

Porvoon

hallintopitäjään.

Kun

matkat

^Porvoon

ja Hämeen kirkkoihin olivat pitkät, sopivat Mäntsälän jokilaakson asu-

jaimisto yhteisen pyhäkön

rakentamisesta

itselleen.

400 vuotta sitten

valmistui Mäntsälään oma

^kirkko

ja muodos- tettiin kappeliseurakunta liittämällä yhteen

Porvoon,

Hollolan

ja Janakkalan

suurten

kirkkopitäjien rajakyliä.

Harras

kiitollisuus täyttää mielemme niitä sukupolvia

kohtaan,

jotka

ovat saattaneet

tämän rakkaan kotiseudun nykyiseen ku- koistukseen

^.

Vuosisatojen työllä Mäntsälästä on kehitetty Uudenmaan läänin voimakkaasti toimiva pitäjä.

Turvallisin mielin voimme

^katsoa

tulevaisuuteen. Yli kahden-

toistatuhannen

^asukkaan

Mäntsälän talous ja hallinto toimii

terveellä pohjalla.

5

JUHLAVUODEN

TAVOITTEET.

Mäntsälän 400-vuotisjuhlavuoden sisällöllisenä tavoitteena oli aktivoida pitäjäläisiä,

antaa

elämyksiä ja osallistumisen mahdol lisuuksia.

Juhlavuonna oli kolme isoa tapahtumasarjaa, joissa oli mukana satoja pitäjäläisiä, yhteensä peräti parisen tuhatta.

Juhlavuodeksi kirjoitettiin viisi historiallista pienoisnäytel- mää, jotka antoivat välähdyksen Mäntsälän historiasta. Lisäksi esitettiin

muutama

jo aiemmin kirjoitettu näytelmä.

Toisena suurena

^asiana

oli 400-vuotisjuhlakulkueen valmistelu ja toteuttaminen. Juhlakulkueeseen osallistui lähes 7o ryhmää ja

niissä

oli

mukana

yhteensä toista tuhatta pitäjäläistä.

Kolmantena aktivoivana tapahtumasarjana oli kylänäyttelyiden kokoaminen. Kylänäyttely tehtiin Mäntsälän kaikkiin 16 kylään.

Nämä olivat juhlavuoden toiminnalliset kehykset. Unohtaa ei kui- tenkaan pidä

sitä, että

Mäntsälässä oli lisäksi useita kymmeniä tilaisuuksia: juhlajumalanpalvelus aloitti

ja

päätti juhlavuo-

den,

oli useita konsertteja. Raivaajien ja rakentajien muisto- merkin paljastus. Eilisestä huomiseen eli pitäjän sähköisen

muotokuvan,

video-ohjelman

esittäminen,

pääjuhla, juhlatanssi-

aiset,

kaksitoista kyläjuhlaa sekä useita tilaisuuksia

nuorille,

vanhoille

^ja

kaikelle kansalle.

JUHLAVUODEN ^NÄYTELMÄT,

Juhlavuoden

^aikana

esitettiin mm. seuraavia tähän tarkoitukseen kirjoitettuja

tai

aikaisemmalta ajalta olevia näytelmiä. Kaikil-

la esityksillä oli täydellinen

menestys

ja niitä esitettiin

useita

kertoja ja joitakin jopa oman paikkakunnan ulkopuolella-

kin^.

Adolf tulee.

Näytelmän, joka kertoo tutkimusmatkailija A.E.Nordenskiöldin käynnistä

Alikartanossa,

on kirjoittanut maist. Martti Blå-

field. Näytelmän

esittivät

Nummisten kyläläiset Alikartanon

pihalla.

Aleksis ja

Auroora,

Näytelmän, joka kertoo Aleksis

^Kiven

ja Hemmilän

Aurooran,

Ohkolan

kievarintyttären rakkaudesta, on

kirjoittanut

Mänt-

sälässä

syntynyt

kirjailija

Kannu

Niklander. Näytelmän esit-

tivät

Ohkolan

kyläläiset.

Pyhäist iltapäivää

Sääksjärvel,

Näytelmän,

joka kertoo tapahtumista

Sääksjärven

kylällä menneinä

aikoina,

on kirjoittanut emäntä Anneli Peltomäki.

Näytelmää

esittivät Sääksjärven

kyläläiset Brusilan talon pihan piirissä.

Kymmenen

kuvaa Mäntsälän

Saarelta, Kartanon

ja tulitikku- tehtaan

vaiheilta,

Näytelmän, joka kertoo

Saaren

kartanosta

sekä

siellä

^toimi- neesta

tulitikkutehtaasta,

ovat

kirjoittaneet

Terttu

Heik-

kilä, Martti

Blåfield ja Aili Nieminen sekä työryhmä. Näy-

telmää esittivät

^Saaren

kyläläiset Mäntsälän Maatalousoppi-

laitoksen juhlasalissa.

6

Tanssi yli lautojen,

leikkimielinen näytelmä Mäntsälän kartanon tyttärestä Ulla Möllersvärd'stä ^{ja keisari}

Aleksanterista,

jonka on kirjoit-

tanut

maist. Kirsti Manninen. Näytelmän esittivät Jokelan-

seudun asukkaat Jokisen ladolla.

Viimeinen

taksvärkki,

Näytelmän, joka kuvaa torpparien elämää Sälinkään kylässä, on kirjoittanut kotiseutuneuvos

^Osmo

Viljanen. Näytelmän esittivät Sälinkään kyläläiset.

Huutokauppa,

Näytelmän, joka kuvaa sukupolvenvaihdosta Jaakkolan talossa

1920-luvulla,

on kirjoittanut Helvi Herlevi. Näytelmän

^esit-

tivät Kirkonkylän näytelmäpiiriläiset.

JUHLAKULKUE.

Eräänä koko juhlavuoden päätapahtumana pidettiin jo alusta alkaen suunniteltua juhlakulkuetta, joka kiertäisi Kirkonkylän läpi

^ki-

lometrin pituisena jonona juhlaviikon päätössunnuntaina eli pää-

juhlan edellä.

Juhlakulkue "Mäntsälä eilen

^-

tänään

^-

huomenna" toteutettiin

siten,

että historiallisen osan esittivät em. näytelmien rooli- henkilöt ja tätä päivää esittivät Mäntsälän monipuolinen

^har- rastus-

ja järjestötoiminta,

liike-elämä, teollisuus,

jne.

Kulkue oli samalla

^hauska

elävä ja mieliinpainuva.

Juhlakulkue kiersi Kirkonkylän ala-asteelta Paloaseman

^-

Linja-

autoaseman

Keskustien

^- Vanhan Porvoontien kautta

Urheilu-

puistoon^.

Kulkue oli vaikuttava ja siinä olivat mukana mm.

seuraavat

ryhmät ja henkilöt:

I

MÄNTSÄLÄN KUNINGASKUNTA

KANSALAISOPISTON TORVISOITTOKUNTA VEKKULIINA

^{JA VEKSELI}

LIPPULINNA

II

ASUTUS

JA

VÄESTÖ MÄNTSÄLÄN SEURAKUNTA

KEISARI ALEKSANTERI I JA

MÖLLERSVÄRDIT NORDENSKIÖLD

^JA

ALIKARTANON

^VÄKI

SÄLINKÄÄN TORPPARIT

MAATALOUSSEURA

TUKKULIIKKEET

MÄNTSÄLÄN MAATALOUSTUOTTAJIEN YHDISTYS

MÄNTSÄLÄN

RIISTANHOITOYHDISTYS

MÄNTSÄLÄN

^KOIRAKERHO

MAATALOUSOPPILAITOS

SIIRTOVÄKI

7

\

KÄSITYÖ

^JA

TEOLLISUUS SEPÄNMÄKI

NEUVONTA-ASEMA

^JA

KANSALAISOPISTO

SAAREN

TULITIKKUTEHDAS

LASIHOVI

OK-KENKÄ

MÄNTSÄLÄN

^METALLI OSMO

VESALAINEN

KY

SÄLINKÄÄN

^KONEPAJA

MÄNTSÄLÄN

^SAHA

IV

KAUPPA

JA

LIIKENNE

OHKOLAN KIEVARI JA

NUORISOSEURA KIEVARIGRILLIN

^AUTOMUSEO

MÄKIJÄRVEN MATKAILUVAUNUPUISTO

MÄNTSÄLÄN

LINJA-AUTOT

MÄNTSÄLÄN YRITTÄJÄT

MÄNTSÄLÄN NUORKAUPPAKAMARI

MÄNTSÄLÄN

SÄÄSTÖPANKKI MÄNTSÄLÄN OSUUSPANKKI

YHDYSPANKKI

KANSALLISPANKKI

KESKI-UUSIMAAN

VAKUUTUSYHDISTYS

V YHTEINEN TOIMINTA

MÄNTSÄLÄN RATSASTAJAT MÄNTSÄLÄN

^KAPINA

MÄNTSÄLÄN

^MIESKUORO

KOULULAITOS TÄNÄÄN KAUNISMÄKI

KIRJASTO

TERVEYSKESKUS

SÄHKÖLAITOS

MÄNTSÄLÄN

^PALOKUNTA TELETOIMISTO

MOOTTORIKERHO

MÄNTSÄLÄN

^URHEILIJAT

-

kyläosastot

-

jaostot ja urheilukoulut MÄNTSÄLÄN NAISVOIMISTELIJAT MÄNTSÄLÄN

TEKNISET RY

MÄNTSÄLÄN

SOSIALIDEMOKRAATTISET

TYÖVÄENYHDISTYKSET

MÄNTSÄLÄN RESERVIALIUPSEERIT

SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON

MÄNTSÄLÄN

^OSASTO

MÄNTSÄLÄN

PUNAINEN RISTI

MÄNTSÄLÄN

MARTAT

MÄNTSÄLÄN

4H YHDISTYS

MÄNTSÄLÄN METSÄKÄVYT

VIRKALA BY NIGHT

SÄÄKSJÄRVEN

YHDISTYSVÄKI

MÄNTSÄLÄN

TANHUAJAT JA

SÄLINKÄÄN HELKANUORET

OHKOLAN KALEVAN NUORET

KUNNALLINEN PÄIVÄHOITOLAITOS

MÄNTSÄLÄ

HUOMENNA

8

Kulkue kruunasi

Mäntsälän ^juhlan

Mäntsälän ⁴⁰⁰*uoiisjuhlien kansalaisopiston soittokunta, Heli juhlakulkuetulee ^jäämäänvaikut- seuraavin. tulivatkin vusmkerta^- avana tapahtumana mieliin. Mi nen ravikuningas Vekselijaha lii- ehtoisiaosanottaja, esittäytyi las- Vekselihän ^k''

k^*3

,ä kavalkaadissa. ^{joka kiersi} menestyksekkäin suomenhevonen Mäntsälänkirkonkylän keskustan ja \ekkulnna ^uusi viikko ^sitten

raitteja juhlaviikon päättäneeseen Kaustisilla ravikuningatartitlelm-

li.lnUrheilukentälle

si. Tämä kaunisliinahariamen^pa- p.ajuhla.n urheilukentälle mujs,«itämässä sii-

Mill.v.n^jamajesteelillisen juh- la. että Mäntsälä on peräti Suo- lakulkueen^kärjessä oli Mäntsälän ^men

'

ainoakuningaskunta

t

MÄNTSÄLÄ

Loistelias ^kulkue

juhlien kohokohta

9

JUHLANÄYTTELY ^- KYLÄNÄYTTELYT.

Aloite kylänäyttelyiden kokoamisesta tehtiin juhlavuoden pää- toimikunnan kokouksessa helmikuussa 1985. Tarjottiin mahdol- lisuus järjestää kylän toimintaa ja vaiheita esittelevä näyt- tely, joka koostuisi asiakirjoista, kartoista ja valokuvista.

Luvattiin,

että kunta maksaa näyttelyn kokoamisesta aiheutuvat suoranaiset kulut.

Aluksi kylissä suhtauduttiin hankkeeseen epäilevästi,

mutta

paikan päällä käydyissä neuvotteluissa

saatiin

ihnostus herää- mään ja niinpä kylänäyttelyitä saatiinkin aikaan 16 eri kyläs-

sä ^.

Juhlaviikon ajaksi kaikki näyttelyt kerättiin yhteiseksi juhla- näyttelyksi Myllymäen koululle.

Valmiit kylänäyttelyt olivat omaleimaisia kylien arkipäivän muo- tokuvia. Joissakin oli pelkkiä valokuvia ja karttoja, joissakin runsaasti asiakirjakopioita, muutamissa oli uuden ajan merkkinä myös

värivalokuvia,

joissakin

pitkiä

muistelmatekstejä

tai

lasin

takana alkuperäisiä karttoja, toisissa oli lyhyet kuvatekstit ja toisissa laveat

kuvaa

valottavat taustajutut.

Kylänäyttelyissä oli yhteensä 950

valokuvaa,

200 asiakirjaa ja lähes 100 karttaa.

Kylänäyttelyt

_ovat

lisänneet kiinnostusta kylien menneisyyteen.

Kiinnostuksen pysyvyyttä osoittaa

se,

että useimmissa kylissä halutaan täydentää kylänäyttelyitä. Niinpä kunta

onkin varannut

v.1986 talousarvioon määrärahan

valokuvien,

asiakirjojen

yms.

kopiointia, säilytystä, jne.

varten.

Tarkoitus on

tarpeen

mu- kaan pysyttää talousarviossa vuosittainen määräraha jatkuvasti tähän tarkoitukseen.

Kylänäyttelyistä on niiden kokoamisesta ja järjestelyistä vas-

taava

maist.

Martti

Blåfield kirjoittanut

Kotiseutu

lehden v.1986 ensimmäiseen numeroon hyvin asiallisen ja seikkaperäi- sen kirjoituksen.

MÄNTSÄLÄ

400 VUOTTA

^- KIRJA

Mäntsälän historiallisesta pitäjänäyttelystä ja kylänäyttelyistä on koottu ja julkaistu n. 150-sivuinen ^kirja, jossa lisäksi on

julkaistu näytelmät: Aleksis ja

Auroora,

Adolf

tulee,

Pyhäist iltapäivää

Sääksjärvel

sekä

Kymmenen kuvaa

Mäntsälän Saarelta

Kartanon

ja tulitikkutehtaan vaiheilta.

Kirjassa on julkaistu myös eräitä asiakirjoja, päätöksiä yms.

Mäntsälän

400 vuotisen

historian

ajalta.

RAIVAAJIEN JA RAKENTAJIEN

MUISTOMERKKI.

Pitäjän 400-vuotisjuhlallisuuksien aikana on erityisesti koros-

tettu

edesmenneiden sukupolvien työtä ja toimintaa tämän seu-

dun hyväksi.

10

Niinpä olikin

luonnollista,

että juhlavuoden suunnittelun melko aikaisessa vaiheessa yksimielisesti

todettiin,

että on syytä hankkia ja pystyttää muistomerkki raivaajille ja rakentajille.

Muistomerkin tekijää ei tarvinnut

miettiä,

koska Mäntsälässä asui eräs maamme tunnetuimmista kuvanveistäjistä, professori Heikki Varja, joka lupautuikin työn tekemään.

Muistomerkki sijoitettiin keskeiselle paikalle Linja-auto- aseman puistoon ja se paljastettiin varsinaisen juhlaviikon alkaessa eli

sunnuntaina

4.8.1985.

Luovutuspuheessaan kunnanjohtaja Tapio Hyyryläinen totesi mm.

-

Jokaisella tapahtumalla on yleensä TEEMA.

Meidän juhliemme

teema

on

pääsääntöisesti:

paikkaseutumme rakentajien ja raivaajien työn tunnustaminen sekä sen kaikin-

puolinen

arvostaminen.

Tämä

tunnustus

ja

arvostus

kohdistuu samanarvoisesti sekä ruumiilliseen että henkiseen rakentamiseen

^ja

raivaamiseen.

Rakentajien ja raivaajien työ on ollut kaikinpuolin sellais ta, että

^sen

tunnustaminen ja kunnioittaminen on "yhden messun arvoinen".

Professori Heikki

^Varja

on lausunut teoksesta mm. seuraavaa:

=

pitäjäläisten elämänkaaren polveilu on nähtävillä tässä

työssä,

=

Mäntsälä on ollut vanhojen kauppateiden risteyspaikka ja koska täällä ei ole muita merkittäviä

luonnonmuodostumia,

niin ajattelin lähteä liikkeelle

"MAAMERKISTÄ"

ja tehdä sen pohjalta muistomerkin.

=

tässä teoksessa kuvataan ja kerrotaan vähän näitä tälle maakunnalle ominaisia ja meidän esivanhemmillemme

tavan-

omaisia

tehtäviä,

=

hyvin yksityiskohtaisesti

ei

kaikkia

voi

kuitenkaan

kuvata,

vaan täytyy

^ottaa

esim. joku henkinen alue erikseen ja sit-

ten

jokin ruumiillisen

työn

alue sellaisenaan

ELI NIINKUIN VIRALLINEN SELITYS MUISTOMERKISTÄ KUULUU:

Taivassalon

punaisesta graniitista

tehdyn

muistomerkin

ulko- pinnalla kiertää pronssiin valettu korkokuvien sarja.

Se

alkaa alhaalta raivausta kuvaavalla ryhmällä. Seuraavalla sivulla muokataan

maata

viljelykselle: mies ja hevonenhan nämä meidän peltomme

^ovat

kyntäneet. Samalla sivulla on raken tajien työtä symbolisoiva ryhmä. Seuraavalla sivulla kuva- taan käsityöammatteja

(sepät)

ja yhdyskuntaa; Yläpuolella oleva soittaja ja nainen ilmentävät elämän humaania puolta

ja henkistä kulttuuria.

Viimeisessä,

siis ylimmässä relie- fissä äiti ja lapsi kuvaavat

kasvua,

jatkuvuutta ja tule-

vaisuutta^.

Muistomerkin ja jalustan kaikki näkyvät pinnat on valmistettu ristipäähakattuna. Veistoksen korkeus on n. _{5 metriä.}

Vastaanottopuheessaan kunnanhallituksen puheenjohtaja

Liisa

Helin lausui mm.

^seuraavaa:

Tämä muistomerkki on

pystytetty

menneiden sukupolvien, men-

neiden rakentajien ja raivaajien kunniaksi.

11

Tänän muistomerkin ^sanoma

kannustakoon

myös meitä nykyajan mäntsäläläisiä ja tulevia sukupolvia toimimaan ja työs- kentelemään ahkerasti ja tunnollisesti kotiseutumme Mänt- sälän

ja

koko Isänmaamme hyväksi.

Tämän muistomerkin hankinnan

ovat toteuttaneet

Mäntsälän kunta ja Mäntsälän Seurakunta yhdessä.

Minä lupaan, että Mäntsälän kunta ja Mäntsälän seurakunta tulevat aina pitämään hyvää huolta tästä muistomerkistä.

Tämän muistomerkin ylöspäin kohoava kuvasarja valakoon meihin uskoa tulevaisuuteen ja luottamusta Korkeimman

johdatukseen.

400-vuotias ^Mäntsälä

alkoi juhlaviikon

Mäntsälä f

VNI

^{lilimaata, jossaSalomon lailla}

....a ^• onsukupolvitoisensa jälkeen^ru-

MintSälan

^{pitäjän ja} hillut Jumalalta ^viisautta elää

seurakunnan 400 VUOtiS-

elämänsä hänen tahtonsa mukai-

juhlaviikko alkoi sun-

^*stl

kirkossa. Jumalanpalve- 400 vuotta sitten luksen jälkeen kunnan ja

Kirkkoherra Jaakko Leinonen

seurakunnan edustajat

^sanoi,että täällä Uudenmaan ^ja

Olivat kunniakäynneillä

' ^{Hämeen ollutasu-} . ,^. tusta jo vuosisatoja. K.eskiaikai-

edesmenneiden

kirkko- _llllaporvoo^njaHollolan^emapi-

herrojen ja kuntakokous-

täjista ^levisi kristinusko ^näille ten

sekä kunnanvaltUUS-

silloisille takamaille. ^Evankeliu- ren MJKJt M"""" ^mt

*T~_

^„„„ juurtumisen myota syntyi

ton

puheenjohtajien

hau- _{tarve saada} oma kappeli, jossa (loilla. voitaisiin kokoontua omaan ^ju-

malanpalvelukseen. Uskonpuh- Avajaisjumalanpalveluksessa ^{distuksen jo levitessä} maassam-

saarnannut Mäntsälän ^{kjrkko- me} nousi ensimmäinen kappeli herra Jaakko Leinonen ^pitiläh- tänne ^{neljä vuosisataa sitten,} tökohtanaan Vanhan ^{testamen- Siksi}pysähdymme juhlaan, unasiakirjoja jamistä erityisesti

kuningas Salomoa, jota "Herra ^. _jBJ%«% k koetteli, mutta joka sai myös k

«HJU ^A

rikkautta, tavaraa jakunniaa''

li Vili

Kirkkoherra Leinonen puhui.

Ilålll

että ^{tana paivana tässä pitäjässä} '

l|l"j

ja tässä maassa ympärillemme

'fl

katsellessamme ^näemme paljon ^{-» •'-<$}

nkkautta. tavaraa ja kunniaa.

mäjmJUäi

_a

Jumala on runsaasti siunannut MAfITSAJj*

Rakentajien ^{ja raivaajien} muistomerkki keskustaan

400-vuotisjuhlat

alkoivat

Rakentajille

ja

raivaajille

muistomerkki

Mäntsälään

Mäntsäläläiset

saivat

merkkipaalun

nykyisen

ja

tule-

riviivoja

tarkasti.

.

van

välille,

kun

kirkonkylän

keskustaan

paljastettiin

Sunnuntaina

.avattiin

myös

h.stonalhnen

sunnuntaina

Rakentajien

ja

raivaajien

muistomerkki.

My.

kunnan

kaikki»

kuuden

o,s

a

Kuvanveistäjä

Heikki

Varjan

viisi

metriä

korkeassa

IM

ja

valokuvanäyttely

manlsa

alaisesta luonnos!,

05,.-

tairleteoksessa

näkyy

pitäjäläisien

elämänkaaren

polvei-

ni

'

"

Ml

vuotiaan

Mäntsälän

juhlintaa,

lu,

ja

taiteilija

on

miettinyt

kotikuntansa

historian

ää-

12

Mäntsälän pitäjä sai

sähköisen muotokuvan

EILISESTÄ

HUOMISEEN

^/ MÄNTSÄLÄN PITÄJÄN SÄHKÖINEN

MUOTOKUVA.

Mäntsälän pitäjän 400-vuotisjuhlien yhteydessä päätettiin samalla hankkia pitäjää ja sen historiaa sekä tulevaisuutta kuvaava video ohjelma paikalliselta

Timo

T.A.Mikkonen Media Ky:ltä.

Video-ohjelman pituus on n. 7o minuuttia ja sitä esitettiin juhla vuoden

aikana

useita näytöksiä täysille katsomoille.

Video-ohjelman

suunnittelu,

käsikirjoitus ja

toteutus

on tuottaja ohjaaja Timo T.AMikkosen ja musiikki Antti Hyvärisen.

"Eilisestä huomiseen" ei ole perinteinen kuntaesittely, vaan kuva pyörähtää Mäntsälän kirkontornin ympäriltä pitäjän

ihmisiin,

paik

koihin,

palveluihin, historiaan ja tulevaisuuteen, muodostaen vaikuttavan muotokuvan kunnasta ja sen asukkaista.

Mäntsäläisyyttä pohditaan videossa pitkään. Mielipiteitä esittää joukko kuntalaisia historiantutkijoista tavallisiin mäntsäläisiin Läpileikkauksessa ei ole unohdettu karjalaista

siirtoväkeä,

kar-

tanoita,

maanviljelijöitä, yrittäjiä eikä

nuoria.

Helikopterista kuvatut osuudet pyörivät aluksi kirkontornin ym- pärillä, myöhemmin kartanoiden ja keskusta kupeilla.

Kamera

on kiitänyt myös nelostiellä vilistävien autojen yläpuolella.

Muotokuvaan

on tallennettu joukko paikkakunnan tapahtumia ja mäntsäläläisiä askarruttavia kysymyksiä,

osasia

menneisyydestä

ja

osasia tulevaisuudesta.

Miellyttäväksi

esityksen

tekee

se,

ettei kuvaosuuteen ilmesty ollenkaan tekstejä, vaan esittelyt

ovat

muutoin

toteutetut.

Kokonaisuudessaan video-ohjelma on onnistunut ja sillä on myö- hemmin paljon käyttöä. Paikkakuntalainen näkee paljon

tuttua, mutta

ehkä eri näkökulmasta. Vieraille se on rautaisannos

paikallistietoa, joka ulottuu tähän päivään ja tulevaisuuteen.

RAUTASAARI ^- ELOKUVA.

Juhlavuoden kunniaksi kunta lunasti Pentti Rissasen kaitaelo- kuvan "RAUTASAARI", joka kuvaa

Saaren

kylän elämää ja tunnelmia.

Rautasaari-elokuvaa esitettiin juhlaviikon aikana useita eri

näytöksiä ja

sai

se erittäin hyvän vastaanoton.

13

Taidenäyttely NELOSPALETTI 85

yleisön mielenkiinnon

^*

kohteena

nelospaletti

85

Mäntsälän 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Mäntsälän kulttuuri- lautakunta järjesti taidenäyttelyn NELOSPALETTI

^85,

johon osal- listuivat taiteilijat Marianne

^Falk,

Ensio

Kohonen,

Heikki

Var-

ja sekä Sven-Olof Westerlund.

Näyttely sai

huomattavan

mielenkiinnon osakseen ja oli se jär- jestetty Myllymäen ala-asteen juhlasaliin, joka näyttelytilana onnistui yli odotusten.

Nelospaletti -85* ^avattiin juhlallisesti

Mäntsälän omat neloset esillä

Hirvensarvia ^Mäntsälän

400-vuotisj ulisteessa

Paikallinen*'taiteili ja eli Mainostoimisto

^Kari

Eklund suunnitteli

juhlavuoden tunnuksen.

^Tunnus

perustuu taiteilijan näkemykseen

kunnanvaakunasta.

^Tunnus

hyväksyttiin yleisesti ja sai

^eri

puo-

lilta kiitosta osakseen.

^Tunnusta

käytettiin juhlavuoden aikana

lehti-ilmoituksissa, uutisaiheissa,

lahjaesineissä, kirjeen-

sulkijoissa, juhlajulisteissa yms.

14

Uhkea

luontokuvanäyttely

KyltniyttclyWan |a Mantsål* 400-plUjånnåyl- talyn takl Naloapalatll ^- taidenäyttelyn ohessa on MyllymSsllS nShtivIIIS ^sri-

nomalnan, mutta våhSlla huomiollajiinytvalokuva- niyttsly. ^Sa on luontoku- vaaja Pantti Johanssonin BS-kuvainanvSrlkuvsspak- tsakkali KotojårvaatS. san elllmlatAati ja muusta luonnon IntsriMrtstS.

Näyttely oli tehty n.!50 dian Kotojärvi sarjasta.

Kuvat olivat noin lo

^vuoden,

ajalta, viime vuosikymmenen puolivälistä tähän päivään

saakka.

Mäntsälä _päättää

juhlansa näyttävästi

Mäntsälän pitäjän 400-vuotisjuhlallisuudet päätti näyttävästi juhlaviikon 4.8

^-

11.8.1985 jälkimmäisenä sunnuntaina järjes-

tetty

pääjuhla sekä kaikki muutkin päivän tapahtumat juhla- kulkueineen.

Juhlapuheen piti maaherra Jacob

^Söderman,

joka lausui

^mm.

seuraa vaa:

Mäntsälän seurakunnan ja

kunnan

pitkän olemassaolon

^{aikana on} tapahtunut monia

merkittäviä ^asioita.

Mäntsälässä vuosisadan vaihteessa toiminut tulitikkuteolli-

suus

oli hyvin vaikuttava.Mäntsälässä ^tuotettiin

^suurin

^osa

Suomessa

käytetyistä

tulitikuista,

jotka siihen aikaan oli-

vat

melkoinen

^edistys

ihmiskunnan elämässä.

Varmasti myös Mäntsälän kapina 1930-luvulla antaisi aiheen juhlapuheeseen.

Tuo

kapina asiallisesti monien sattumien kautta merkitsi

^Suomen

kansalle käännettä kohti yhteistyön

ja sovinnon politiikkaa, ns.

konsensus-Suomea,

vaikka sen lähtökohdat

^ja

ylilyönnit olivat aivan muualla.

Mäntsälässä on koko viikon ajan monissa tilaisuuksissa ja kiitettävän innsotuneesti ja voimia säästelemättä valotettu Mäntsälän historiallisia tapahtumia. Tämä on merkittävää koti-

seututyötä

^.

Mäntsälä on joutunut elämään suomalaisen yhteiskunnan

^kehitys vaiheet

hyvin monipuolisesti sekä

^tuntemaan

kehityksen

^nousut

ja laskut.

Mäntsälän kunta on uusmaalaisena kuntana ollut aktiivinen ja toimelias.

Sen

vuoksi on ilo tuoda Uudenmaan lääninhallituk-

sen ja valtiovallan tervehdys tähän merkittävään 400-vuotis-

juhlaan.

Sydämestäni

toivon Mäntsälän kunnalle ja sen asuk-

kaille

^menestystä

ja

tarmoa

työssään kotiseutunsa hyväksi.

elokuun fpäivänä 13

400 J Saaran

KyUn kuvaalina "Kyi

|yL

_kuvaa Saaralta,kartanon ja- tulitikkutehtaan valheilta"

sekä filmi "Rautaaaarl"

m uudelleen 'Mäntsälän Maatalousoppilaitoksen ur 13^8,klo^19,00,Tervetuloa,

mja-auto imia-autoasemalta ^klo 18.15 Mäntsälän Maata

jusoopuaitokseiie Paluu esityksen jälkeen

Juhlatanssiaiset

onhanajanhengessä

Jäntsälänseurojentalollaperjantaina9 0 1985^{klo 7 jp p} Jhjeimassa Torvisoittoa.mieskuorolaulua, tervehdyspuhe.

Keisankuvaeima", Tanssiaiset Klaavolan salissa 1 Juhla- inssit OMO-band. Uudellapuolellatanssittavat Mäntsälän larmomkat. Puhvetti.

.opuksi tulitikkupitäjänilotulitus".

.iput:10^mk, lapset5 mk vanhanaikaisiin asuihinpukeu- uneet ilmaiseksi.

Ilejatuo^perheesikm keisarikin tulee!

IMS N:o 82

MÄNTSÄLÄN PITÄJÄN

iX! 400-VUOTISJUHLALLISUUDET SUNNUNTAI 11.8.1985

10 00 JUHLAJUMALANPALVELUS Saarna:piispaSamuelLehtonen Liturgia: ^pastoriMikkoSeppälä Urut: kanttori Kalevi Elomaa MäntsälänKirkkokuoro

SEPPELTEN LASKU SANKARIHAUDOILLEJA KARJALAAN JÄÄNEIDEN MUISTOMERKILLE Puhe Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja

Paavo^Viitanen 1130 KIRKKOKAHVIT

MäntsälänSeurakuntakeskuksessa juhlaväelle Kirkonkylän ala-asteenkoulullakulkueväelle 12 30 JUHLAKULKUE

Mäntsälä eilen tänään huomenna

Kulkureitti: Kirkonkylän ala-asteen koulu Kivistön- tie Paloaseman kohta Maantie No140 Linja-autoasemankohta Keskustie Vanha Por voontie Kunnantalo Nordenskiöldinne Ur- heilutie Urheilupuisto.

Selostuspisteet: Paloasema.Osuuspankki, Kunnantalo

14 00 PÄÄJUHLA

Urhailupualoesa

Torvisoittoa

MäntsälänKansalaisopistonsoittokunta johl,Pentti Lallukka.

Potpourn, sov W. Tuominen, PasiJääskeläisen lauluohjelmasta

Tervehdyspuhe

Kunnanvaltuuston puheenjohtajaSoini Juhlaruno

Raivaaja", kirj.emäntäSiljoa Ollila Lausuu:toimittajaKaukoOllila Säestys: SilpaOllila, kantele Kansantanhuja

MäntsälänTanhuajat Ohj. MarjattaSalmi

Säestys: MarkeNyberg, ^hanuri Kasarelkka Salmista,karjalainen tanhu Hermanni jaMiina,kansansävelmä, koreografia

Helvi Jukaramen Kuorolaulua

Mäntsälän Mieskuoro joht,Timo Panula

Ylioppilaslaulu, säv,Y H Stunz

Kotimaani ompi Suomi,sov Martti Turunen Kaunenm maa. sav _Leevi Madetoja Juhlapuhe

Maaherra Jacob Söderman Lnkuntaesitys

Mäntsälän Naisvoimistelijat ohj. Virve Laisi

Musiikki: JormaSalopohja Pallo-ohjelma

Torvisoittoa

Mäntsälänkansalaisopistonsoittokunta joht.Pentti Lallukka

Suomisävelissä Päätössanat

Kirkkoherra JaakkoLeinonen Maamme

Yleisö jasoittokunta

12.00-20 00 TAIOENÄYTTELY/NELOSPALETTI 85 Myllymäenala-asteen koululla

12 00 20 00 HISTORIALLINEN PITÄJÄNÄYTTELY

■

MÄNTSÄLÄ 400-VUOTTA” SEKÄ KYLÄNÄYTTELYT Myllymäenala-asteen koululla

15 00 ELOKUVAT

Rautaeaari

Pentti Rissasen elokuva Saarenkytänelämästä Invallldlt opintiellä

SuomenFilmiteollisuusOy:n (SF)tuottama. 1942.

Koulukeskuksen juhlasalissa 17 00ja18 30 "EILISESTÄHUOMISEEN"

Timo T A Mikkosenohjaama video-ohjelma Myllymäenala-asteen koululla

13 00-1900 Dia-sarjan "Mäntsälän luontokohteiden|a^miljöön kar- toitus”esitys jokaalkava tunti.

Päätolmlkunta

16

Juhlaruno,

jonka on kirjoittanut emäntä Silpa Ollila

Sääksjärveltä:

Mäntsälän

RAIVAAJA.

Mäen rintehellä, liki kotopellon

on perusta vain jäljell' kodin entisen.

Sen kivet säilyneet on paikallaan, on tulisijan kohta

^korkeampi

vaan

^-

on kellarista JäJ-jellä suuri kuoppa.

Olen kysellyt vaan

^vastausta

jäänyt vaille,

lie kauan sitten olleet ja

^menneet

manan maille.

Taas siihen pysähdyn vaikk

¹

maa on vielä

^jäinen

ja koivunoksa kylmää värisee.

Mutt’ on kuin joku pysähdyttäis kulkijan

yksinäisen

ja puhuisi Jos oikein kuuntelee.

Siks.. siihen kerran toivoen ett* joku nousis alta sammalen.

Mä kauan

seisoin, pellonreunaan

katsoin, ikäänkuin tulevaksi jotain oottaisin.

Lähti kurkiherra lentoon täysin

vatsoin,

hyv'yötänsä se huusi mullekin.

On myöhä jo vaan kuitenkin kuin tulevaksi

jotain

odotin.

Hetkessä kaikki muuttuu

^{- pois}

on

kotipellot,

suon suuren alastonna edessäni

nään

vaan.

Tulee

hiipien

alas rinteheltä

mies

pitkäparta

hurstivaatteissaan.

Pälyillen metsään kuin uhkais vaara sieltä seisoo hetken puu

suojanaan.

Astuu suon laitaan, kuokan siihen lyö

-

alkaa suomalaisen miehen suuri työ.

Huudon

päästää

kurkiemo luona

pesän

kun kuokaniskun kuulee kotosuohon.

Ja käki, rni kukkunut on alkukesän

ihmetellen katsoo kuokkijahan tuohon.

17

Huomaa mies,

pitkäparta,

^hetken

hiljaisuuden.

Muistaa siinä omaa perhettänsä

mi metsän keskell'elää piilopirtissänsä.

Muistaa heidät ja näin virkkoo lintuselle:

"Laula käkösen!

^-

laula ihmiselle.

Ja kurkiemo,

huutos anna tulla.

Tääl'teill'on ^vapaus, täällä myöskin mulla.

Ja kun uusi koittaa

^teille,

mulle

kesä,

on meillä molemmilla täällä oma pesä."

«

Näin

lausuin, ^taas

kuokan yli hartiainsa

nostaa mies

ja iskee koko voimallansa.

Kun

aika rientää liki puoliyön

hän väsyneenä jättää huomiseksi ^työn.

Vierii päivät, tulee kevät

uusi.

Jo kylvöksenä suopellon

^pienen

palan nään.

Ja syksyn

^{tullen, kun}

kurki jäähyväiset huusi se kasvanut oli kauniin

^{tähkäpään.}

Silloin uutiskodin

^äiti,

^monen

^puutteen

^tuttu, paikkahame

^-

samoin lasten

^{nuttu -}

nyt

uuden kodin pöydän luona

^kädet

ristien siunaa uutisleivän jokaisen.

Taas poies

^{häipyy kuva,}

yksin olen vain seisoin vierellä

kodinpaikan entisen.

On kurkiemo

siellä seuranain näin tarinaansa mulle

^kertoen;

"Sitä kurkein

koko suku

tuskin

^tietää,

kuinka

monta

kesää

ja

kuinka moni sukupolvi suonreunaan laittanut on

^pesää.

Itse tiedän vain

^-

on paikka parhain mulla kotinain."

Tunsin samoin kurkiemon lailla on 010 onnellinen kotomailla.

Herkistyy mieli ja kädet ristien

näin kaiken kaitsijalle lähtee kiitoksein.

Sä, Luojani, mun heimolleni asuinpaikaks annoit

tämän soitten ja karujen

^korpien

maan

^-

yli pahojen päivien Nyt- kotoisen maan mullassa

kauniimmin

kevään kylvetty

siemen itää.

Annathan, Korkein, ^mun

heimoni

rakkaan maansa

ja peltonsa

pitää.

18

MÄNTSÄLÄN PITÄJÄN

400-VUOTISJUHLIEN

AIKANA,

10.8.1985

SUOMEN KUNNALLISLIITON MYÖNTÄMÄT KUNNIA- JA

ANSIOMERKIT:

HOPEINEN KUNNIAMERKKI

puhelinmestari Antti Armas Ahola, emäntä Rauha Esteri Anttila, metsätyönjohtaja Per Henrik Ekholm,

rouva Aune

Forsten,

talousneuvos Karl Henrik Herlevi, toimitusjohtaja A. Jaakko V. Huikkola, tilanomistaja Harry Johansson, maanviljelijä Martti Veikko Kalliola, maanviljeljä Uuno Johannes Kaukiainen, opettaja Aaro Pellervo

Lehtelä,

vesilaitoksen hoitaja Veijo A. Leimu, herastuomari Väinö Adolf Leino, pitäjänneuvos Leo Olavi Mikkonen, maanviljelijä Erland Mäkeläinen, maanviljelijä livari Benhard Niemelä, pankinjohtaja Harto Mikael Palen, agrologi/mv. Onni Viljam Peltola, työnjohtaja Yrjö Villehard Ranta, asioitsija Mauno Ratia, maanviljelysneuvos

Tauno

Johannes Ratsula, talousneuvos Usko Toivo Rautasuo, talousneuvos Niilo Herman Sukula, sähköasentaja Veikko Kalervo Talvio, myyjä S. Ritva H. Tervahartiala, maanviljelijä Jaakko Toikka, maanviljelijä Johan Elmeri Tuominen, maanviljelijä Paavo Alfred Viitanen, maanviljelijä

Toivo

^{Eemeli Vilja,} nuohooja Paavo Ilmari Villberg, nuohooja Reino Ilmari Villberg,

herastuomari Salli Viola Virtanen.

PRONSSINEN KUNNIAMERKKI

toimittaja Kaisa Sisko Inkeri Aukia, palopäällikkö Erkki Vihtori Eronen, maanviljelijä Matti Heija, maanviljelijä Matti Juhani Juhola,

maanviljelijä Eino

Erkki

Kiviniemi, hoitoapulainen Hanna Hielikki Lehtilinna, maanviljelijä Väinö Emil Lindroos, maanviljelijä Yrjö Einari Linnamäki,

toimittaja Pekka Verner Rantala, maanviljelijä Väinö Ratia,

tiemestari Esa Jalmari Saastamoinen, ammattiopettaja Erkki Jalmari Suonpää, sähköasentaja Eero Tapio Virtanen.

KULTAINEN ANSIOMERKKI

perusk. luokanopettaja Eino Aarnivuo, henkilöstösihteeri Seija Tellervo Airio, rehtori Pekka Aukia, keittäjä-siiv.-talonmies Linda Maria Eronen,

sosiaalitarkkaaja Maija Espo, sähköasentaja Seppo Yrjö Tapani Harilo,

perusk. luokanop. Kimmo Kalevi T. Honkavaara, tekstiilit, op. M. Irmeli Huhti, kansakoulunopettaja Sanni Senja Häkkinen, kunnankätilö Elna Hämäläinen,

perusk. luokanop. Arvo Johannes Ikonen, keitt.,-siiv.-talonra. Vieno M. Ingman, perusk. luokanop. Eeva Kaarina Jukola, linjamestari Matti Kalevi Järvelä, terveydenhoitaja Maila Anneli Karttunen, osastopääll. Harry Valdemar Kilpinen, piiriesimies N.

Severi

U. Kivikärki, palopäällikkö Tenho Lennart Koskinen, kartoittaja Paavo Johannes Kytökorpi, rakennustark. Esko Vilhelm Laavola,

liikuntasihteeri Tapio Jaakko Herman Lehtonen, kansakoulunop. Aarne Leppälä, mittausteknikko Topi Tapani Lindroos, kansakoulunopett. Laina Dagmar Mattila, keitt.,-siiv.-talonm. Hilkka Liisa Ovaskainen, keittäjä Laina Lyydia Pekola,

työnjohtaja Jaakko Raineri Salo, teknisen työn opettaja Matti Ensio Salo, kansakoulunop. Kerttu Hanna M. Simonen, yli-insinööri Veijo S. Tapanainen, perusk. luokanopett. Liisa Laura Teittinen, luokanopett. Alpo Sakari Toivola, luokanopett. Kerttu Annikki Toivola, kamreeri Aarne Arvi Tonttila,

pääkirjanpitäjä Kaija Helena Tuomisto, perusk. luokanop. Anna-Liisa Untamo, vanh. lehtori Marjatta Sylvi S. Varja, kotiseutuneuvos Osmo Julius Viljanen, ilmajohtoasentaja Erkki Elias Vuori, kansakoulunopett. Laina Fransina Vuori, rehtori Reino Augusti

Vuorinen.

19

HOPEINEN

ANSIOMERKKI

terv.kesk.lääk. Jorma Pellervo Aalto-Setälä, apuhoitaja Raija

Helena

Aarnio, maalari Yrjö Olavi Aarnio, terveydenhoitaja Raili Reetta-Liisa

Ahonen,

perusk. luokanopett.

Veli

^Helge Ahonen, vanh. lehtori Maire

Marketta

Castren, perusk. luokanopett. Eila Marjatta Elomaa, kirjastoapul.

Hilkka

A-L. Elomaa, perusk. luokanopett. Pekka Paavo N.

Elomaa,

keittiöapul.

Valma

M-L. Eloranta, keittäjä-siivooja Pirkko Kaarina Haakana, eläinlääkäri Pertti

Hartikka,

siivooja Olga Mirja Heino, kotitalousopettaja Liisa Helin,.

yleisaineiden opett. Veikko Juhani Helin, terveydenhoitaja

Hilkka

A. Hietanen, vanhainkodin joht. Maija-Leena Hiipakka, kodinhoitaja Saara Holmberg,

perusk. luokanop. Helmi S. Honkavaara, perusk. luokanop. Pekka 0. Hyttinen, perusk. luokanop. Karin E. Hyvönen, perusk. luokanop.

Ritva-Kaarina

Hänninen peruskoulun lehtori Anja Kyllikki

Ikonen,

apuhoitaja Leila E. M. Ikonen, toim.hoit. Irma Sinikka Uomaa, rehtori Vuokko Anna-Liisa ^Janhunen, perusk. lehtori Ulla Marjatta Jatila, kartoittaja

Aarne

Eelis Juntunen, rakennustarkastaja Paavo Kalervo Järvelä, työnjohtaja Pekka Päiviö Järvelä, maalari Reijo Olavi Järvelä, talonmies Matti Erkki Ilmari Kallio,

siivooja Mirja Elina Kallio, talousopettaja Ilona Kalliola,

vanh. lehtori Marja Helena Kantele, perusk. luokanop. Leena Marianna Karhula, kaup. ain.opett. Aulis Ilmari Karjalainen, opinto-ohjaaja

Olavi

E. Kemppainen,

perusk. luokanop. A. Iris K. Kinnunen, perusk. luokanop. Kari Ukko Kinnunen, perusk. lehtori Eeva Maria Kohonen, osastoapulainen Eini Annikki Kokkonen, luokanopettaja Esteri Korkala, luokanopettaja Yrjö Korkala, keitt.-talonm.- siiv. Siiri S. Kurapuranta, perusk. luokanop. Ulla-Riitta Kaarina Kuoppala, asuntoasiainhoitaja Airi Kaarina Kuula, erityisopettaja Raili S. Kuusjärvi, peruskoulun leht. Soili Leena Kyyhkynen, kansakoulunopett. Lyyli Laavola,

liikenne-raittiussiht. Pentti Pekka Laine, perusk. lehtori Alpo Kalevi Laisi, perusk. luokanop. Pentti J. Lallukka, apulaiskirjanpit. I. Kristina Lampola, perusk. luokanop. Rauno K. P. Lankinen, keittäjä-siiv. Anna-Liisa Lehtinen, vanh. lehtori Liisa Mirjam Leinonen, nuor. lehtori Aura Kyllikki Lindroos, työsuojelutark. Oiva Olavi Lintunen, laitosapulainen Elsa Annikki Lipponen, sairasauton saattaja Aila Inkeri Liukko, talonmies Pekka Bernhard Liukko, apuhoitaja Laila Marjatta Mäenpää, vahtimestari Elli Kaarina Mäkinen, siivooja Ulla Maria Nikula, osastonhoitaja Aila Ellen Okko,

jakelukeittolanhoitaja Eija-Liisa Ollila, ^perusk. luokanop. Raija K. Panula, terveydenhoitaja Irmeli Patrikainen, vanhempi lehtori Sylvia Sanelma Paukku, perusk. luokanopett. Anneli Peltonen, kanslisti Toini Kaarina Perälä,

terveysaseman

huoltomies-laitosmies

Lauri Kalervo Pitkänen,

perusk. lehtori Leila Orvokki Pohjola, vanh. lehtori Pauli Joonas Pohjola, piiriesimies Ingmar Johannes Porko, apulaiskanslisti

Sirkka

^A. Päivärinta, perhepäivähoit. Pirkko Kaarina Rantanen, tiehöylänkulj. Väinö Kalevi Remes, lastentarhanjoht. Eeva Kaarina Roine, autonkulj. Jorma P. A. Rosenqvist, terveydenhoitaja H. Kyllikki Saastamoinen, keittiöapul. Lempi Alina Saijanen, perusk. luokanopettaja P. Marjatta Salmi, ilmajohtoasent. Heikki Rikhard Salo, kunn.kod. lomitt. Marja-Leena Santala, terv.k.hamm.lääk. Vesa J. Silventoinen, perusk. luokanop. Seppo Ilmari Stirkkinen, kansakoulunop. Seimi Armas Tuokko, perusk. luokanop. Ulla Helena Tuokko, osastoapulainen Elvi Mirjam Vanhanen,

talonmies

^{Toivo Tapani} Vanhanen, keittäjä-siiv.-talonm. Maria Vartiainen, perusk. rehtori Rauno Venäläinen, perusk. luokanop. Maija Fredrika Vesterinen, perusk. luokanop. Pentti Toivo

J.

Vesterinen, keitt.-siiv. Saini A. Villberg, perusk. luokanop. Olli Reima Vesa Virta, siivooja Maija

Salome

Virtanen,

terveyskeskusavustaja

Anna-Liisa

Vitala, leipoja-keitt.ap. Anja Kaarina Vuori, lehtori Anna-Leena Vuori, lehtori Leena Marja Vuorinen,

perusk. luokanopett. Marja-Liisa Vuorinen, osastoapul. Maria Liisa Vuorio.

20

400-vuotisjuhlallisuuksiin kuuluvina järjestettiin lisäksi mm.:

4.8 Kunniakäynnit edesmenneiden kirkkoherrojen sekä kunta- kokousten ja kunnanvaltuuston puheenjohtajien haudoilla,

Lasten

piirileikki-ilta

5.8 Mäntsälän seurakunnan kirkkovaltuuston juhlakokous ja ansiomerkkien jako,

7.8 Kirkkokonsertti

8.8 Nuorisodisco ja Bändi-ilta 8.9

Juhlatanssiaiset,

ohjelmassa

"Keisarikuvaelma Aleksanteri I käynnistä Mäntsälän kar-

tanossa

ja Ulla Möllersvärd'stä."

Kuvaelma Mäntsälän seuraelämästä 1800

^-

luvulla.

-10.8. ^Kunnia- ja ansiomerkkien jako

^/

Mäntsälän kunta.

Luettelo jaetuista kunnia- ja ansiomerkeistä ohessa.

Tervehdysten vastaanotto ja kunnan vastaanotto.

MÄNTSÄLÄN JUHLAVUODEN

PÄÄTÖSTILAISUUS KIRKOSSA

Uudenvuoden yönä 31.12.1985 klo 22.30 Nuorten ^esitys: Manfredini, Joulu

Kirkkokuoro

ja

Mäntsälän Mieskuoro

Duetto, Eeva-Liisa Haapakka ja Kaisa Vuorela Juhlavuoden ^{päåtöspuhe} Soini Hämäläinen EHTOOLLISJUMALANPALVELUS

liturgia Mikko Seppälä ja Jaakko Leinonen saarna Leena Repo,

urut Kalevi ^Elomaa, Kirkkokuoro

Vuoden vaihtuessa hiljennytään kuulemaan kirkonkellojen sanomaa

Kuljetus linja-autoilla eripuolitta pitäjääia tilaisuuden ^jälkeentakaisin seuraavasti

AUTO 1. Levanto Holman th 21 30Teboil 21 55 ^-kirkko. ^- Kylätietä Perhelä ^{21 40 •} Saaren Perheiä^{21 50}

■

^Kaukalampi

Auto 2. ^Olkistenkoulu 21.35^■Sulkava. Lappilanth. 21 40^•Sälmkääth 21 50^-Lukko,kauppa 21 55 kirkko.

AUTO3. Haarajoki,Kesoil ^21,40■Linjalle ^• Arolan koulu ^•Ohkola, Våmölä22 00 -Hirvihaara 22.05 kirkko.

AUTO4 Haarajoki. Kesoil 21 30^■Tikkaron kautta

■

^Numminen,koulu 21 40

■

^Onkimaa. Levelä 21 45^-

Sääksjärvi,vanhalletielle, kunnanraja 22 00^-Vanhaa tietä kirkolle

<9*

Mäntsälän 400-vuotisjuhiatoimikunta £

♦

21

JUHLAVUODEN PÄÄTTYMINEN.

Varsinaisen juhlaviikon päätyttyä järjestettiin vielä useita kyläjuhlia ja esitettiin em. näytelmiä.

Itsenäisyyspäivän juhla järjestettiin juhlavuoden merkeissä ja juhlavuosi päätettiin 31.12.1985 järjestämällä seurakunnan ja kunnan yhteinen päätöstilaisuus Kirkossa.

Päättäjäistilaisuudessa lausui kunnanvaltuuston puheenjohtaja Soini Hämäläinen mm.seuraavaa:

Mäntsälän juhlavuosi kuin laaja herätysliike, joten

nyt

herä- tettyä yhteishenkeä täysyisi pystyä hyödyntämään myöhemminkin.

Juhlavuoteen ajottui myös monta tulevaisuuden kannalta merkit- tävää rakennusvaihetta.

Juhlavuoden tavoitteet totetutuivat loistavasti ja ylittyi- vätkin. Paikkakuntalaiset

^saatiin

kiinnostumaan Mäntsälän historiasta ja tuhannet osallistuivat järjestelyihin.

Mäntsälässä pidettiin kaikkiaan toista

sataa

juhlavuoteen liittyvää tilaisuutta.

^Monen

mieleen jäi näyttävä paikka- kunnan historiasta ja nykypäivästä kertova kulkue.

Puheessa

todettiin,

että Mäntsälän juhlavuosi on samalla ollut rakentamisen vuosi. Mäntsälää on rakennettu juhla- vuonna vilkkaammin kuin koskaan.

^Vanhusten

asuntotalo

valmistui,

vanhainkoti-palvelukeskuksen rakentaminen aloi- tettiin. Samoin aloitettiin myös monitoimitalon rakentami- nen.

Mäntsälän tieyhteydet ja merkitys liikennesolmuna paranivat

entisestään,

kun kesällä avattiin uusi

poikittainen

tie- yhteys eli osa "Kolmen

M:n

tiestä" välillä Mäntsälä

^-

Pukkila

^-

Myrskylä

^-

Artjärvi. Samoin avattiin uusi

moot-

toriliikennetie välillä Mäntsälä

^-

Lahti.

Juhlavuoden päättyessä ja haastattelussa kunnanhallituksen pu- heenjohtaja

Liisa

Helin lausui juhlavuoden antimista

mm. seu- raavaa ^:

Pitäjämme juhlavuosi on päättymässä. Olemme

saaneet

elää merkit tävän jakson Mäntsälän historiassa. Tämän vuoden aikana on meil lä ollut tapahtumia enemmän kuin koskaan

aikaisemmin;

on ollut todellinen KULTTUURIN VUOSI. Tapahtumat

ovat

koskettaneet

läheltä jokaista kuntalaista.

Pysyväksi muistomerkiksi juhlavuodestamme jää

Linja*-auto-

aseman puistoon

pystytetty

professori Heikki Varjan luoma

"Raivaajien ja rakentajien muistomerkki".

^Tuo

^{taideteos on} kiitoksen osoitus menneille sukupolville siitä hellittä- mättömästä työstä, jota he

ovat

osoittaneet raivatessaan

ja rakentaessaan tämän maan.

Mutta

samalla se sanomallaan kannustaa meitä nykyajan ihmisiä ja tulevia sukupolvia työskentelemään ahkerasti ja tunnolli- sesti omilla työpaikoillamme kotikuntamme Mäntsälän ja koko isänmaamme

hyväksi.

Näin

vuoden vaihtuessa haluan kiittää Teitä jokaista mäntsä-

läläistä kuluneesta vuodesta. Lämmin kiitos siitä mittavasta

työpanoksesta, jonka avulla

400-vuotisjuhlamme

onnistuivat.

22

CVJ PITÄJÄN 400-VUOTISJUHLAT ^MÄNTSÄLÄ JUHLAVIIKON OHJELMAT

MÄNTSÄLÄ

MAANANTAISTA

^-

PERJANTAIHIN 5.8.-9.8.1985 JOKA

PÄIVÄ 12.00-20 .00

TAIDENÄYTTELY/NELOSPALETTI

85

Myllymäen

ala-asteen

koululla

12.00-20

00

HISTORIALLINEN PITÄJÄNÄYTTELY

"MÄNTSÄLÄ400-

VUOTTA"

SEKÄ

KYLÄNÄYTTELYT

Myllymäen

ala-asteen

^koululla

1400 ja 17 00 "EILISESTÄ

HUOMISEEN”

Timo

T A.

Mikkosen

ohjaama video-ohjelma Myllymäen

ala-asteen

koululla

15.00

ELOKUVAT

-

Rautaaaarl, Pentti Rissasen elokuva Saaren

kylän

elämästä

Invaliidlt

^opintiellä ,

Suomen Filmiteollisuus

Oy^:n (SF) tuottama,

1942.

Koulukeskuksen

juhlasalissa.

YLEINEN LIPUTUS.

Pitäjän

400-vuotisjuhlien kunniaksi toivotaan paikka- kunnalla yleistä

^liputusta sunnuntaina

4.8.1985 ja

11.8.1985.

MÄNTSÄLÄ

JUHLAVIIKON TOISTUVAT TAPAHTUMAT

23

LAUANTAI ^{3.8 1985}

SAAREN

^KYLÄJUHLA

19.00

Mäntsälän Maatalousoppilaitoksen juhlasalissa.

Alkusoitto

Mäntsälän Kansalaisopiston soittokunta joht. Pentti Lallukka

Tervehdyssanat

Rehtori

Hannu

Heikkilä Kuvaelma

Saaren

kyläläiset ja Maatalousoppilaitoksen oppilaat.

"KYMMENEN KUVAA

MÄNTSÄLÄN ^{SAARELTA, KARTANON} JA

TULITIKKUTEHTAAN VAIHEILTA".

Käsikirjoitus: Terttu

^Heikkilä,

Martti Blåfield, Aili Nieminen sekä työryhmä.

Ohjaus:

Olli Hannula

Kuultokuvien suunnittelu: Pentti Rissanen

Puvut:

Helvi Pitkänen

Järjestäjät: Eerik Maaheimo ja Markku

Seger

Kertoja:

Terttu

Heikkilä

Henkilöt

Parooni

Jorina Partanen

Paroonitar

^Jaana

Metsänoja

Hilma

^{Jaana Metsänoja}

Fanni Jakobsson

^Pirjo

Peltonen

Vanha parooni

^Jussi

Heikkilä

Ådahl Unto

Kandelin

Kuittikarhu Ilmari Wilen

Suutari

^Semi

Tuhkanen

Etumies Saarinen

^Tauno

Saarinen

Kauppias Soini Hiltunen

Martta Martta Saarinen

Laati

Matti Laakso

Laatiska Aili Nieminen

Hämäskä Hellä ^Hiltunen

Aatu

Sakari Seppälä

Vasili Sakari Seppälä

Ivar Kreuger

Sakari Seppälä

Nieminen

Risto Kononen

Meklari Nummelin Risto

^Kononen

Lahtelainen mies Eerik Kylä-Kaila

Huutokauppaväkeä Kyläläisiä Elokuvat

"Invaliidit opintiellä", tuottaja

SF,

1942

"Rautasaari",

tuottaja Pentti Rissanen

Iltasoitto

Kartanon puistossa.

24

4.8 1985 SUNNUNTAI

Lo .oo

11.00

11.30

AVAJAISJUMALANPALVELUS

Saarna: kirkkoherra Jaakko ^Leinonen Liturgia: pastori Mikko Seppälä Urut: kanttori Kalevi Elomaa

Tekstin luku: kunnanjohta

■

^ratio Hyyryläinen Lapsikuoro:

Muista joka päivä, säv. Viitasalo Mäntsälän kirkkokuoro:

Oi kuinka ihanaa, säv, Wennerberg Päätössoitto:

Toccata F-duuri, säv. Buxtehude Seurakunnan esittely:

Maist. Margit Herlevi-Harja

KUNNIAKÄYNNIT HAUDOILLA

Edesmenneet kirkkoherrat ja edesmenneet kunta- kokousten ^ja kunnanvaltuuston puheenjohtajat.

Puhe: kirkkovaltuuston puheenjohtaja Reino O.Aunola

KIRKKOKAHVIT

Mäntsälän Seurakuntakeskuksessa.

HISTORIALLINEN PITÄJÄNÄYTTELY: ^" MÄNTSÄLÄ

400-VUOTTA" SEKÄ KYLÄNÄYTTELYIDEN AVAJAISET

JA "MÄNTSÄLÄ 400-VUOTTA" JUHLAKIRJAN JULKISTAMINEN

Tilaisuuden avaus: kunnanvaltuuston varapuheen- johtaja Tero Rantanen

Esittely: maist. Martti Blåfield

H

^o.

Lo»- ^o. s-k-* ucövaWUov

RAKENTAJIEN JA RAIVAAJIEN MUISTOMERKIN PALJASTUS Professori Heikki Varjan taideteos

Pronssivalu; Taidevalajat Kärkkäinen ^& Kärkkäinen, Kellokoski

Kivityöt: Suomen Graniitti, Tampere Ohjelma:

Mäntsälän Kansalaisopiston soittokunta joht. Pentti Lallukka

Parolan marssi, sov. Artturi ^Rope Patsaan paljastus- ja luovutuspuhe

kunnanjohtaja Tapio Hyyryläinen Mäntsälän Mieskuoro

joht. Timo Panula

Soi laulumme, säv. Aarne Leppälä

Suomalainen kansanlaulu, sov. G.A.Gripenberg Suomen laulu, säv. F. Pacius

Patsaan vastaanottopuhe

kunnanhallituksen puheenjohtaja Liisa Helin Mäntsälän Kansalaisopiston soittokunta

joht. Pentti Lallukka

Uusmaalaisten marssi, säv. Henrik Borenius

LINJA-AUTOASEMAN PUISTO