Mäntsälä 400 vuotta : Mäntsälän historiallinen pitäjännäyttely, kylänäyttelyt, juhlavuodeksi kirjoitetut historialliset pienoisnäytelmät, juhlaviikko 4.-11.8.1985 : Osa 1/2 · DIGI

Mäntsälä 400 vuotta

Mäntsälä 400 vuotta

Mäntsälän historiallinen pitäjännäyttely kylänäyttelyt

juhlavuodeksi kirjoitetut historialliset pienoisnäytelmät

juhlaviikko 4. —11.8.1985

Juhlakirjantoimittanut Martti Blåfield Taitto Sven-Olof Westerlund

Mäntsälän kunta 1985

ISBN 951-99660-4-8 Mäntsälän^{Kirjapaino 1985}

Sisällysluettelo Alkusanat

Soini Hämäläinen ^&R. Olavi Annola:

Alkusanat ⁵

Eeva-Liisa Oksanen ^& Martti Blåfield:

Historiallinen pitäjännäyttely

’'Mäntsälä 400 vuotta’^’ 9 Mäntsälän400-vuotisjuhlavuosi ⁵⁰ Historiallisetpienoisnäytelmät: 56 Hannu Niklander: Aleksis ^jaAuroora ⁵⁷ Martti Blåfield: Adolftulee 6363 Anneli Peltomäki: ^Pyhäist iltapäivää

Sääksjärvel 71

Terttu Heikkilä ^& Martti Blåfield ^& Aili Nieminen ja työryhmä: Kymmenen kuvaa Mäntsälän ^Saarelta, kartanon ja

tulitikkutehtaan vaiheilta 76

Kylänäyttelyt: 94

Hautjärvi 7, 44, 97—99

Uuno ^Lumi, Herman-

onkimaa ^20, 100—103

Hirvihaara 104—105

Kaanaa 106—110

Kaukalampi 110—115

Levanto ^116—119

Vihtori ^Paloniemi,

kirkonkylä 40,49,95, 120—124

Nikinoja 125—127

Numminen 21,41,69,70,128—130

Ohkola 6,52,58,131-136

Olkinen jaMaitoinen 136—137 Saari 79. 81,82, 85, 89, 138—140

Soukkio 141—143

Sulkava ^{53, 75,} 144—146

Sälinkää 147—148

Sääksjärvi kansikuva, 149—153 Mäntsälän luontokuvat 54, 55, 90,91 Mäntsälän 400-vuotis-

juhlaviikko4.—11.8.1985 ¹⁵⁴

Valmisteluorganisaatio ¹⁵⁶

Mäntsälän 400-vuotisjuhlien järjestelyissä on ollut päätarkoituksena ^se, että pitäjä-

läiset olisivat aktiivisesti jainnokkaasti mukana juhlavuodentapahtumien jatilai- suuksien valmisteluissa.

Tällaisia suuria ^yhteisiä hankkeitaovat ol- leet kylänäyttelyt, näytelmät ja juhlakulku- een valmistelut. Kaiken kaikkiaan kylä- näyttelyiden aineiston etsimisessä javali- koimisessa, näytelmien harjoittamisessa ja juhlakulkueen jaksojen suunnittelussa on ollut ahkerasti mukana peräti toistatu-

hatta mäntsäläläistä.

Juhlavuoden päätoimikunta on todella

Mäntsälässä 12. ^päivänäkesäkuuta ¹⁹⁸⁵ Hyvää juhlavuotta!

Soini Hämäläinen

Juhlavuoden päätoimikunnan puheenjohtaja, kunnanvaltuuston puheenjohtaja

iloinen ^{siitä, että} mäntsäläläiset ovat näin laajallarintamalla lähteneet valmistele- maan oman pitäjänsä juhlia. Tässä kirjas- sa nähdään hyvät näytteet tehdystä ^työs- tä, vaikka päätapahtumat ovat vielä edessä javalmistelut kesken. Päätoimi- kunta ^toivoo, että valmisteluihin uhrattu talkootyö antaa pitäjäläisille tyytyväisyy-

den hyvän hedelmän jailoisen mielen juhlavuodeksi.

Päätoimikunta ^uskoo, että tämän vuoden uhrauksetovat lisänneet mäntsäläläistä henkeä jaettä se tuntuu javaikuttaa myös pitkälle tulevaisuuteen.

R. Olavi Aunola

Juhlavuoden päätoimikunnan

varapuheenjohtaja,kirkkovaltuuston puheenjohtaja

6

8

Kuva sivulla 6: Ohkolan ^kylän kes- kusta kuvattuna Myllymäeltä siis Öljymäen vierestä ennen uusjakoa

1920-luvun alussa tai 10-luvun lopul- la. Taustalla vasemmalla Mikkola ja keskellä Mäkelän lukuisat rakennuk- set, sitten ^Jussila, Juhola javähän alempana Hemmilä, siisKylä-

Kuva sivulla ^7:

Sydänmaantorppa vuonna ₁₉₂₀ Om. Matti Juhola.

(Hautjärven kylänäyttely)

Hemmilä. Oikealla keskellä ovat Säi- jälänuusi javanha navetta ja muita talousrakennuksia, joentällä puolen on Silta-Mattilan sauna. ^Säijälän na-

vetan yläpuolellaEerolan talousra- kennuksia ja navetta, jonkatakaa pil- kottaa Eerolan päärakennuksen katto

jasen takaa näkyy vielä Toukolankin katto. Eerolan ^navetan edessä on Mikkolan paja. Uusjako vei tien tältä puolen pois useimmat rakennukset, mutta niiden kellareita tai kivijalkoja näkyy vieläkin pellon reunassa tien vieressä. Om. Ritva Lindfors (Oh- kolan kylänäyttely)

Historiallinen pitäjännäyttely "Mäntsälä 400 vuotta”

Eeva-Liisa Oksanen ^& Martti Blåfield Historiallinen pitäjännäyttely ^on Mäntsä- län 400-vuotisen historian käännekohtien jakullekin ajalle tyypillisten mäntsälåläis- ten piirteiden esittely. Näyttely keskittyy seurakunnan ^jakunnan vaiheisiin; mänt- säläläisten elämisen olosuhteet javaikeu- det välittyvät välähdyksittäin ^myös tämän hallinnollisen historian kautta.

Seuraavilla sivuilla esiteltävä ^näyttely on

pääosa siitä historiallisesta pitäjännäytte- lystä, joka juhlaviikolla4.—11.8.1985 on esillä Mäntsälässä. Fiilis. Kirsti Manninen on avustanut kuvatekstien laatimisessa näyttelyn kokoajia.

Mäntsälän ensimmäisen kirkon rakentamisesta 400 vuotta

Uuden ajan alussa nykyisen Mäntsälän silloisetkylät olivat jakaantuneetkahden läänin jakolmen hallinto- ja kirkkopitäjän alueelle seuraavasti:

1) Porvoon lääni: Porvoon hallintopitäjä jaseurakunta

(vanhin maakirjavuodelta 1543):

Hermanonkimaa Hirvihaara

Mäntsälä Numminen Ohkola Soukkio Sälinkää Sääksjärvi

2) Hämeen lääni: Tennilän hallintopitäjä ja Hollolan seurakunta

(vanhin maakirja vuodelta 1539):

Hautjärvi Kaukalampi Levanto Saari

Olkinen ja 1627 Nikinoja, jotkakumpikin kuuluvat Sulkavan tavoin Janakkalaan.

Tähän mennessä luetellut 15 ^{kylää ovat} Maitoisten melko uuden ^kylän ohella Mäntsälän ns. maakirjakylät, joihinvielä nykyisinkin käytettävä maarekisteri pe- rustuu.

Ennen Mäntsälän seurakunnan ^syntyä sen ^kylät kuuluivat siis kolmeen eri ^seu- rakuntaan, joillene ^myöskin maksoivat kymmenyksensä japapinveronsa. Kirk- komatka niin Porvooseen, Hollolaan kuin

Janakkalaankin oli hankala, ja juuri reuna-alueiden sielunhoidossa saattoi il-

metä pahoja laiminlyöntejä. Ensimmäisi- nä ryhtyivät tilannetta parantamaan Por- voon seurakuntaan kuuluneet ^nykyisen Mäntsälän kylät (edellä mainituista kah- deksastakylästä Ohkola lienee jotähän mennessä siirretty Sipooseen.) rakenta- malla Mäntsälän ^{kylään oman kirkon,}

jonkatodennäköisenä valmistumisaikana on pidetty ^vuotta 1585.

3) Hämeen lääni: Janakkalan hallintopitä- jä jaseurakunta

(vanhin maakirjavuodelta 1539):

Sulkava

Näiden kylien lisäksi kruunun veronkan- toluetteloihin ilmaantuvat vuodesta 1606

10

Kuva 1: Vuonna 1843 laadittu Mänt- sälän pitäjän kartta, johon on merkit- ty sen kaikki maakirjakylät Maitoista lukuunottamatta. Karttaan ^liittyvään selitykseen on otettu kunkin ^kylän kantatilaluku, manttaaliluku, maakir-

javero, peltojen, niittyjen jamuunlaa- tuisen maan ala tynnyrinaloina sekä isonjaontoimittaneen maanmittarin nimi jatoimitusvuosi.Kartanselityk- sen otsikko ilmaisee selkeästi Mänt-

sälän aseman Uur allamaallavuonna 1843: "Maantieteellinen kuvaus Mäntsälän pitäjästä, joka kuuluu Uu- denmaan lääniin, Helsingin vuotikun- taan ja Mäntsälän nimismiespiiriin Turun hovioikeuden oikeuspiiriin ^ja Hämeenlinnanlaamannikuntaan, Por- voon tuomiokuntaan ja Mäntsälän kä- räjäkuntaan, Porvoon hiippakuntaan

jatuomiorovastikuntaan sekä Por- voon pastoraaliin, sekä Helsingin piirilääkärin ja Sipoon rokottajan alu- eeseen niinkuinmyös pitäen sisäl- lään Mäntsälän emäkirkon’’. (Valtio- narkisto)

Mäntsälän kappeli-

seurakunnan ensimmäinen kymmenysluettelo 1587

Vielä vuoden 1586 voudintileissä Mänt- sälän Porvoon ^pitäjään kuuluvat kylät maksavat kymmenyksensä muiden Por- voon seurakuntaan kuuluneiden kylien kanssa mitenkään niistäerottumatta.

Seuraavan vuoden tileistä löytyy otsikko

"Porvoon pitäjän Mäntsälän uudenkap- pelin kymmenysluettelo vuodelta 1587".

Sen alle on merkitty Mäntsälästä 16, Sääksjärveltä 12, Hermanonkimaalta^5, Nummisista ^10, Hirvihaarasta ^8, Soukki- osta 7ja Sälinkäästä 11 isäntää, joista65

maksoi kymmenyksiä jaloput neljä olivat jostakin syystä maksukyvyttömiä. Yhteen- sä suorituksia saatiin ^{4 tynnyriä} 5 vakkaa ruista ja4 ^tynnyriä 3 kylmittaa ohraa;

kruunu otti tästä ^viljasta puolet jatoisen puolen sai uusi kappeliseurakunta.

Kuva 2: Alku otsikoineen ja yhteen- veto Mäntsälän kymmenysluettelosta vuodelta 1587, johonon merkitty ky-

littäin Mäntsälän kappelille kymme- nyksensä maksavien isäntien nimet.

Nimen perään on merkitty kunkin maksamat ruis- jaohravakat. (Valtio- narkisto)

14

Mäntsälän ensimmäisen

papin ”palkkakuitti” 1588

Mäntsälän ensimmäinen kappalainen Henrik Magni eli Henrikki Maununpoika vahvisti vuoden 1588kymmenysluettelon sinetillään jatekstillä: "Täten painan mi- nä Henrikki Maununpoika sanan palvelija edellä mainitussa Mäntsälän kappeliseu- rakunnassa vakuudeksi sinettini.” Mainit- tuna vuonna kymmenyksiä kertyi mitättö- mätyksi tynnyri ruista jakaksi tynnyriä neljä vakkaa ohraa, jostapapille kuului periaatteessa vain puolet. Tilanne ei ^juuri parantunut seuraavinakaan vuosina, ja lopulta Mäntsälän papille alettiin maksaa palkkaa kruunun varoista kuusi viljatyn- nyriä vuodessa.

Kuva 3: Mäntsälän kymmenysluette- lon 1588 viimeinensivu, jossaHen- rikki Maununpojanomakätinen vah- vistus jasinettisormuksen jälki. (Val- tionarkisto)

Kuningas Kustaa II Aadolf

myöntää Mäntsälän seura- kunnalle avustusta 1616

Mäntsälän kappeliseurakunta oli perusta- misestaan lähtien erittäin köyhä, joten sen oli vaikea pitää ^yllä kirkkoaan ja pappiaan. Kun kuningas Kustaa II Aadolf oleskeli Suomessa vuonna 1616, mänt- säläläisten lähetystö kävi hänen luonaan pyytämässä apua. Kuningas kirjoitutti

Helsingissä

30.1.1616

"vain tämän kerran” sekä vuosit- tain neljä tynnyriä seurakuntalaistenkirk- koviiniä ^varten javielä kuusi papin ylläpi-

doksi. Nähtävästi mäntsäiäläiset saivat it- selleen kuninkaan alkuperäisen kirjeen, jonkakruunun vouti ensin kopioi omiin ti- leihinsä.

Kirjeen sanamuoto viittaa uuden kirkon rakentamiseen, _mutta kysymyksessä on voinut olla ^myös vanhan kirkon perus- teellinen korjaus. Mäntsälän kappelin köyhyys lienee ollut syynä Hautjärven, Kaukalammin, Levännen, Olkisen, Nikin- ojan, Saaren jaSulkavan kylien liittämi- seen sen piiriin.

Kuva ^4: Kopio Kustaa il:n Aadolfin kirjeestä 30.1.1616 voudin tilikirjas- sa. (Valtionarkisto)

16

Vanhin tieto Mäntsälän kirkkoherrasta 1627

Vuonna 1627 "Mäntsälän kappelikun- nasta” kerättiin kymmenyksiä kaikkiaan 34 tynnyriä ¹⁶ kappaa viljaa ja28 kap- paa herneitä. Kruunun tilikirjan kymme- nysluettelon alta löytyy ^seuraava merkin- tä: "Ja että tämä kymmenysluettelo on tosi javirheettömästikirjoitettu, kirjoitan

minä Sakarias Tuomaanpoika ^(Zacharias Thomae) Jumalan Pyhän sanan palvelija jaMäntsälän kappelikunnan kirkkoherra omalla kädelläni nimeni tähän alle.

Sakarias Tuomaanpoika Mäntsäläläisten pastori.”

Ilmaisu "kappelikunnan kirkkoherra" ^se- littyy, kun muistetaan ettei Mäntsälä ollut itsenäinen hallintopitäjä. Todellisuudessa Mäntsälä oli kirkollisesti^{täysin erotettu} Porvoosta jasen papiston holhouksesta.

Sen sijaankruunun hallinnossa yhteys Porvoon kanssa jatkuiennallaan Por- voon hallintopitäjän osana.

Kuva 5: Mäntsälänkymmenysluette- lon 1627 viimeinen sivu, jossaSaka- rias Tuomaanpojan omakätinen vah- vistus. (Valtionarkisto)

Mäntsälän kirkkoherran pappilan ^luovutus

Sakarias Tuomaanpojan seuraajalle 1641

Porvoon talvikäräjillä 1641 kirkkoherra Sakarias Tuomaanpojan leski tuomittiin jättämään pappilan pellot kylvettyinä miesvainajansa seuraajalle,koska seura- kuntalaiset olivatantaneet Sakariakselle kylvösiementä. Apu näyttää koskeneen vain syyskylvöä, koska leski sai pitää ke- vätkylvön itsellään. Lisäksi leski velvoitet- tiin laatimaan inventaarioiuettelo pappilal-

le kuuluvista tavaroista.

Kuva 6: Porvoon pitäjän 8.3.1641 pi- dettyjen talvikäräjien pöytäkirjan al- kusivu, jonkatoisessa pykälässä kä-

sitellään Mäntsälän kirkkoherran les- ken asiaa. Näidenkäräjien lautakun- nassa on istunutyhteensä 11 lauta- miestä, joista yksi on Eerik Tuo- maanpoika Soukkiosta _(luettelon va- sen rivi, toinen nimi alhaalta.) (Val- tionarkisto).

18

Mäntsälän syntyneet ja kastetut 1671

Papistolla oli velvollisuus pitää kirjaa seu- rakuntansa syntyneistä, vihityistä jahau- datuista. Yhdessä näitä luetteloita kutsu- taan historiakirjoiksi, jane ^ovat sukututki- joillekorvaamaton aineisto. Mäntsälän vanhin säilynyt historiakirjaon syntynei- den ja kastettujen luettelo vuosilta 1671—1752. Sen ensimmäisen sivun ^ot- sikoksi on kirjattu "Kasteita” jasen alle:

"Minä Johannes Stichaeus olen kastanut perään kirjoitetut lapset". Ensimmäinen kastettu on ollut Vappu (Walborg) Mar- kuksentytär Saaren kylästä jakastetilai- suus on pidetty 7.5.1671 jaelokuun 29.

päivänä kirkkoherra ^on kastanut ohkola- laisen Matti Antinpojan kaksoset Martiksi

jaRunariksi. Samana vuonna Stichaeus on kastanut vielä 10 muuta lasta ja^seu- raavanakin ^yhteensä 13.

Kuva 7: Mäntsälän syntyneet jakas- tetut 1671 ^- 1752, vuotta 1671 koske- vat tiedot. Kasteen ajankohdanlisäk- si merkitty kastetun jatämän isän ni- mi sekäkotikylä. (Valtionarkisto)

Mäntsälän vihityt 1671

Mäntsälän vanhin vihittyjen luettelo on aloitettu 29.9,1671, jolloin kirkkoherra Jo- hannes Stichaeus on vihkinyt avioliittoon Simo Matinpojan ja Maalin Tuomaantyt- tären, molemmat Mäntsälän kylästä. Vi- hittyjen luetteloon on merkittyvain muu- tamia avioliittoja vuosittain. Luettelossa olevan ensimmäisen vuoden toinen avio- pari oli Paavo Niilonpoika jaKaarina Matintytär jamolemmat olivat Mäntsälän kartanosta.

Kuva 8: Mäntsälän vihityt 1671 ^-1682, ensimmäisen sivun alku. Vihkimisen ajankohdanlisäksi merkitty vihittä- vien nimi ja kotikylä. (Valtionarkisto).

Alina jaArmas Mattila 10-vuotishää- kuvassa Paavo-poikansa ja juhlavie- raiden ympäröiminä kotinsa Iso-

Mattilan pihamaalla noinvuonna

20 ^K

1923. Valokuva: Uuno Lumi. Om.

Sointu Kuisma. (Hermanonkimaan kylänäyttely)

Nummisten Nordbon tervatehdas. Om. ^Yrjö Ranta. (Nummisten kylänäyttely) 21

Mäntsälän kuolleet ja haudatut 1690

Mäntsälän kuolleittenkirja alkaa vuonna 1690, jolloin kuolleisuus ei noussut erityi- sen korkeaksi. Seuranneina vuosina hau- dattujen määrä ei juuri ylittänyt 40:ää, kunnes päästiin kato- janälkävuoteen 1697. Mäntsälän papisto jaksoipitää haudatuistakirjaa huhtikuuhun 1697 saakka, jolloin näitä oli kertynyt lähes 200. Tällöin merkinnät loppuvat ja jatku- vat vasta vuonna 1699.

Kuva 9: Mäntsälän kuolleet ja hauda- tut 1690—: osa vuodelta 1697. Hau- dattujen nimi jakotikylä sekä hau- tauspäivä yleensä merkitty, mutta ei

ainatäydellisesti. Erittäin moni hau- datuista on kuollut nälkään(af hun- ger). Nälkään kuolleita on merkitty kaikkialta pitäjästä, talollistenlapsia, vanhuksia ja jopakartanoiden väkeä.

(Valtionarkisto)

Vanhin säilynyt pitäjänkokouksen pöytäkirja 1751

Ammoisistaajoista lähtien pitäjien omia hallintoasioita oli hoidettukäräjillä. Ajan mittaan niillä alettiin yhä enemmän kes- kittyä oikeudenhoitoon japaikallishallin- toa alettiin siirtää pappien johtamillepitä-

jänkokouksille.Mäntsälän pitäjänkokous- ten pöytäkirjasarja on säilynyt vuodesta 1751, jollonon ^pidetty kaksi kokousta.

Ensimmäinen on ollut 26.5. Siinä tode- taan kirkon olevan miltei valmiin javain katon, kirkonaidan jaluuhuoneen vaati- van viimeistelyä. Pöytäkirjan mukaan pai- kalla olivat kirkkoherra Anders Melande- rin lisäksi kirkon ^esimies, vänrikki Birger

Lindman, kirkonisäntä Elias Heikinpoika, kuudennes- eli kirkonmiehet Antti Juhon-

poika, Yrjö Matinpoika, Antti Juhonpoika, Simo Eerikinpoika, Heikki Tuomaanpoika jaTuomas Matinpoika sekä seurakunnan vanhimmat jauseimmat talonisännät.

Asiakirjan ovat allekirjoittaneet kirkkoher- ra, kirkonisäntä ^javiisi kirkonmiestä.

Kuva 10: Mäntsälän ensimmäisenkir- konkokouksen pöytäkirjan 26.5.1751 alku.(Valtionarkisto)

Anomus kirkon

katselmuksesta 1753

Ensimmäisestä säilyneestä pitäjänko- kouksen pöytäkirjasta kävi ^{ilmi, että} Mäntsälään oli rakennettu uusi kirkko vii- meistään vuonna 1751. Se osoittautui miltei heti epäkelvoksi: yksi uudentyyppi- sen ristikirkon siivistä alkoi uhkaavasti erota muusta rakennuksesta. Kirkko tar- kastettiin ensin ns. kihlakunnankatsel- muksessa, mutta mäntsäläläiset halusivat saada kunnollisen parannus- jakustan- nusarvion. He anoivat maaherralta, että tämä määräisi rakennusmestari Tuneber- gin Suomenlinnasta tarkastamaan tilan- teen; ennen sitä he eivät tahtoneet haas- taa kirkon tehnyttä rakennusmestari

Hertzbergiä oikeuteen.

Kuva ^11: Allekirjoitukset anomuskir- jelmän 11.11.1753 kopiossa ^Mäntsä- län pitäjänkokouksen pöytäkirjassa.

Kirjelmän ovat allekirjoittaneet nimi- kirjoituksellaan Mäntsälän kartanon omistajaKarl Johan ^Möller, kirkko- herra Anders Molander jakirkonisän- tä Elias Heikinpoika sekä puumerkeil-

lään kirkonmiehet Yrjö ^Matinpoika Kittilä, Antti Matinpoika Eerola, Antti

Juhonpoika Pirjola, Antti Juhonpoika Klaavola, Juho Matinpoika Huikkola

ja Juho Matinpoika Hämäläinen. ^(Val- tionarkisto)

24

Kahdentoista kirvesmiehen sopimus Mäntsälän kirkon rakentamisesta 1775

Vuonna 1751 valmistunutta kirkkoa ei pystytty korjaamaan, eivätkä mäntsäläläi- set koskaan saaneet sen rakennusmesta- rilta korvausta vahingosta. Kirkko oli pak- ko tehdä kokonaan ^uudelleen, mikä oli valtava taloudellinen ponnistus. ^Työhön kiinnitettiin peräti kaksi rakennusmestaria, Mats Petrell jaHenrik Häger, joistakum- mallakin oli näyttöä onnistuneista kirkois- ta. Näiden avuksi palkattujen kirvesmies- ten kanssa tehtiin 3.5.1775 eri sopimus, jossa^työ japalkkaehdot sovittiin. Jokai- selle oli luvattu 60 kuparitalaria tai kaksi tynnyriä viljaavapaan ruuan lisäksi.

Sopimuksessamiehet sitoutuivat kaik- keen huolellisuuteen, tottelevaisuuteen ja ahkeruuteen. Sen otsikossa mainitaan kirvesmiehiä olevan ^{12, mutta} allekirjoi- tuksia on vain 10. Ne ^ovat Juho Juhon- poika Mattila, Juho Eerikinpoika ^Kivistö, Martti Tuomaanpoika, Jaakko Juhonpoi- ka ^Anttila, rakennusmestarin oppilas Ee- rik, "räätälin torpan" ^Eerik, Antti Matin- poika Manni, Juho Eerikinpoika Maunu- la, Juho Fihlbrand jaPentti Pentinpoika (sinetti). Kirkko valmistui seuraavana vuonna japalveli seurakuntaavuoteen

1866, jolloin nykyinen tiiiikirkko otettiin käyttöön.

Kuva 12: kirvesmiesten sopimus 3.5.1775 Mäntsälänpitäjänkokouksen pöytäkirjassa. (Valtionarkisto)

Mäntsälän vanhin rippikirja 1734—1735

Pappien velvollisuutena oli tarkkailla pai- mennettaviensa maallista ja hengellistä elämää, ettei kukaan hairahtuisi hyveen kaidalta polulta. Jokaisen tuli käydä kir- kossa säännöllisesti jaehtoollisella aina- kin kerran vuodessa. Ehtoolliskäynneistä alettiin jovarhain pitää kirjaa, jotakutsu- taan rippi- elikirkonkirjaksi. Siihen merkit tiin kylittäin jokaisentalon aikuisväki ja .sen osanotto ehtoolliseen. Ennen ehtool-

liselle menoa pappi piti lyhyen kuuluste- lun tarkastaakseen, olivatko uskon ^pää- kappaleet vielä hyvässä muistissa ja merkitsi tulokset rippikirjaan. Mäntsälän vanhin kirkonkirja on vuosilta 1734 ^- 1735. Se alkaa Sääksjärven kylästä, jon- ka ensimmäiseksi taloksi on ^merkitty Kestikievari; seuraavat ovat Marttila, In-

gala, Hannula, jaoikeanpuolisella sivulla Sipilä, Mörttiiä, Katila ja Manni. Sarak- keet tarkoittavat ^vaadittuja uskonkappa- leita.

Kuva 13: Mäntsälän vanhimman rippi- kirjan Sääksjärven Marttilaa, Ingalaa ja Hannulaa koskeva sivu vuosilta 1734^- 35. (Valtionarkisto)

26

Mäntsälän vanhin

astenkirja 1753—1765

Entisinä aikoina kirkko oli oikeastaan ai- noa kansanopetuksesta huolehtiva laitos.

Lasten alkeisopetus oli vanhempien ja seurakuntien lukkareitten varassa, jasen tulokset tarkastettiin vuosittain pidetyillä kinkereillä. Kontrollin helpottamiseksi myös lapsista alettiin pitää kirjaa, lasten- kirjaa, joka sarakkeineen muistutti aikuis- ten rippikirjaa.

Mäntsälän vanhin lastenkirjakäsittää vuodet 1753 ^- 1765. Siihen on merkitty seurakunnan lapset kylä kylältä jatalo ^ta- lolta syntymäaikoineen.

Konfirmaation jälkeen nimet siirrettiin rip- pikirjaan, ^mutta monen lapsen kohdalle on ennen tätä toimenpidettä ^merkitty

"kuollut” tai "muuttanut". Esimerkiksi vuonna 1761 ^syntynyt Maunulan talon Marketta (Margeta) on kuollutvuonna 1763 isoonrokkoon (i koppor) jaalimmal- la rivillä mainittu Paavolan Margareeta on kuollut kaksivuotiaana hinkuyskään.

Aina 1800-luvun lopulle saakka lasten kuolleisuus oli erittäin suuri javuosittain haudatuista tavallisesti ainakin puolet oli lapsia.

Kuva 14: Mäntsälän vanhimman las- tenkirjan 1753 ^- 1765 sivu Sääksjär- ven kylän kohdalta. (Valtionarkisto)

Lasten lukutaidon ankarat parannuskeinot 1782

Pitäjänkokouksessa 20.5.1782 todettiin osan vanhemmista laiminlyövän lastensa lukuopetuksen japäätettiin ottaa käyt- töön ankaratojennuskeinot seuraaviin

ehdoin;

Jos lapsi ei 9-vuotiaana osaa tavata ja lukea ABC-kirjaa sisältä ja ulkoa, van- hemmat maksavat kirkolle 8 killinkiä ja lasta kuritetaan risulla kuulustelussa(kin- kereillä).

Jos 12-vuotias poika tai ^tyttö ei osaa Lutherin pikku-katekismusta huoneentau- luina saakka sisältä ja ulkoa, ^on rangais- tus vanhemmille ¹⁶ killinkiä jalapsi laite- taan jalkapuuhun.

Jos 16-vuotias lapsi ei osaa lukea ka- tekismusta ymmärryksellä ulkoa jasisältä puhtaasti, samoin kuin virsikirjaa, hänet pannaan kirkon oven viereen jalkapuu- hun.

Pitäjänkokouksen päätökset vaikuttivat perin ankarilta, varsinkin kun edes kun- non kiertokoulua ei koko seurakunnassa ollut. Luultavasti ^{säädettyjä} uhkauksia ei koskaan täydellisesti ^pantu toimeen, mut- ta jokunenlapsiraukka saattoi saadari-

susta tai nuori istua jalkapuussa.

Kuva 15: Mäntsälän 20.5.1782 pide- tyn pitäjänkokouksen pöytäkirja, jon- ka kirkkoherra lisak Wallenius on alle- kirjoittanut. (Valtionarkisto)

Liian ylellinen

pukeutuminen 1793

Vuonna 1793 kuningasKustaa IV Aadolf lähetti tuomiokapitulien kautta kaikille seurakunnilletiedustelun, mitä mieltä ol- tiin vaimojen, tyttärien japalvelusväen hyödyttömästä ylellisyydestä. Mäntsälän vakaat isännät ilmaisivat pitäjänkokouk- sessa huolestumisensa liiallisen hienoste- lun leviämisestä pitäjäänsä, jokaoli ollut tunnettu vanhoista ^ajoista asti "vakavasta ja niukasta" vaateparrestaan. He toivoi- vat kaikkien liian ^hienojen kankaitten kiel- tämistä niin naisilta kuin miehiltä jarah- vaan pitävän vain sellaisiavaatteita, joita se itse osasi valmistaa. Vaimoväelle suo- tiin^sentään paikkakunnalle tyypillinen

musta silkkimyssy (ilmeisesti sarvimyssy) japiikaväelle yksi nauha palttinaulattuun- sa, mutta ei yhtään enempää.

Kuva 16: Mäntsälän pitäjänkokouk- sen pöytäkirja 18.8.1793.Allekirjoit- tajina kirkkoherra lisak ^Wallenius, kirkkoväärti Juho Jaakkola, kaksi kir- konmiestä, kaksi lautamiestä jakaksi muuta isäntää. (Valtionarkisto)

Ensimmäinen köyhäin-

kassan tilikirja 1790—1791

Mäntsälän seurakunnanrippikirjasta vuo- silta 1764 ^- 1781 löytyy myös ns. köy- häinkassan tilikirja ajalta 1790^- 1804. Se alkaa ^1,5.1790, sillä kirkollinen tilivuosi kesti vapusta vappuun. Ensimmäinen tilil- lepano on merkitty 13.5., jolloin Juho Tuomaanpoika Hirvihaarasta on ^lahjoitta-

nut kassaan 32 killinkiä.

Eniten tuloja on saatu häistä (bröllop), joissaoli tapana kerätä almuja köyhille, samoin kuin lapsen ^synnyttyä ns. lapsi- olutta juotaessa (barnöl) eli ristiäisissä.

Jonkin verran on rahaa tullut myös lah- joina,kolehteina ja perunkirjoituksista.

Suurin yksityinen lahjoituseli kaksi ^riikin- talaria on saatu 13.11.1790 kornetti

Blåfieldilta. Eri tavoin kootuista varoista vain kolmas osa jaettiin pitäjän köyhille ja loput jätettiin säästöön. Jakopäivät ovat olleet^3.5., 18.7. ja12.12.1790. Avustet- tavia on ensimmäisessäjaossaollut 21, toisessa 18 ^jakolmannessa 27 eli vuode- naika näyttää vaikuttaneen avun tarpee- seen. Kirkkoherra Isak Wallenius on alle- kirjoittanut tilikirjan 24.5.1791.

Kuva 17: Mäntsälän vanhimman köy- häinkassan tilikirjan 1.5.1790 ^- 1.5.1791 tulojakoskevan sivun al- kuosa. (Valtionarkisto)

30

Suomen sodan vielä kestäessä Mäntsä- län kirkossa luettiin vuoden 1809 ensim- mäisenä päivänä maaherra J.H. Mono- kin Hämeenlinnassa 23.12.1808 ^antama kuulutus, jossaläänin asukkaita kehote- taan ilmoittamaan hänelle mahdolliset saatavansa Ruotsin kruunulta. Suomessa olevien venäläisten joukkojen ylipäällikkö, kenraali F.W. Buxhoevden oli antanut maaherralle^tämän tehtävän, joka liittyi maamme olojen vakauttamiseen uuden hallitsijan alaisuudessa. Kuulutuksen lo- pussa viitataan Hänen Majesteettinsa Keisarin tahtoon puolustaa uusien ala-

maistensa oikeuksia. Kuulutus kuvastaa omalla tavallaan sitä hallinnollista propa- gandaa, jota saarnatuolista jouduttiin ju- listamaan ja jolla myös yritettiin rauhoit- taa mieliä levottomana aikana.

Kuva 18: Maaherran kuulutuksen ko- pio Mäntsälän kirkon arkistosta 1809.

32

Suomen kielen tulo Mäntsälän "viralliseksi”

kieleksi 1859

Mäntsälä ^on ollut kautta ^tunnetun histori- an suomenkielinen pitäjä, jonka hengelli- sessä jaaineellisessa johdossa ollut sää- tyläistö ^on ollut kuten muuallakin Suo- messa ruotsinkielistä. Suomenkieliselle enemmistölle oli-tuskallista ^jaepävarmaa, kun kaikki viralliset asiapaperit olivat vuo- sisatojen ajan kirjoitettu sille vieraalla kie- lellä. Vuonna 1858 annettiin määräys, et- tä kirkon- ja pitäjänkokousten pöytäkirjat niissä maaseurakunnissa, joissa julkinen jumalanpalveluspidettiin suomen ^kielellä, oli samalla kielellä kirjoitettava. Mäntsä-

lässä siirryttiin suomenkielisiin pöytäkirjoi- hin pitäjänkokouksessa ^{20.3.1859, mutta} vaivaishoidon hallitus oli päättänyt jo tammikuun ^7. päivän kokouksessaan sa-

mana vuonna: "...kirjoitettakoot sekä pöytäkirjat että myös kaikki vaivaishoidon luvunlaskut suloisella^suomen kielellä.

Pantiin muistoon.”

Kuva 19: Mäntsälän vaivaishoidon hallituksen ensimmäisen suomenkie- lisen pöytäkirjan 7.1.1859 ensimmäi- nen sivu. (Mäntsälän kunnanarkisto)

Mäntsälän uuden

vuonna 1866 valmistuneen kirkon rakentaminen

Mäntsälän pitkäaikainen ^vt. lukkari ^ja kunnallisasiamiesK. ^{W. Silfvenius} laati

selostuksen Mäntsälän ^nykyisentiilikirkon rakentamisesta. Jo vuonna 1843 olikir- konkokouksessa päätetty rakentaa Mänt- sälään tiilestä kirkko, johon mahtuisi 3 000 henkilöä. Sittemmin päädyttiin kui- tenkin kirkon rakentamiseen harmaasta kivestä, _mutta lopulta kirkko kuitenkin ra- kennettiin tiilestä jaSilfveniuksen tilinpi- don mukaan uusi kirkko tuli kaikkiansa maksamaan 161 517 markkaa⁶⁴ pen- niä.

Kuva 20': K.W. Silfwenius: Lyhyt ker- tomus jasummallinen tili Mäntsälän pitäjän uuden kirkon rakennuksesta.

Hki 1876. Uusintapainos Oy Uusi- maa, Porvoo 1983.

34

Kunnallishallinnon

perustaminen Mäntsälään 28.10.1866

Kirkollisen pitäjänhallinnontehtävät olivat 1800-luvun kuluessa kasvaneet runsaasti mm. yhteisissä taloudellisissa asioissa ja nykyisen sosiaalihuollon piiriin kuuluvissa tehtävissä. Kirkkoherran johtama pitäjän- kokous joutui siis kirkollisten asioitten ohella ^vastaamaan hyvin laaja-alaisesta yhteisestä hallinnosta kirkon rakentami- sesta aina petoeläinten tapporahoihin as- ti. "Kukin seurakuntaon itsepääliensä eri- näinen kunta", sanotaan vuonna 1865 annetussa asetuksessa, jollakunta ero- tettiin seurakunnasta. Asetus velvoitti siir- tymään vuoden 1866 alussa uuteen kun-

nalliseen hallintojärjestelmään, jokaoli siis erotettu kirkollisesta hallinnosta.

Mäntsälässä pidettiin pitkien valmiste- lujen jauuden kirkon samanaikaisen^ra- kentamisen aiheuttamienviivytysten jäl- keen 28.10.1866 pitäjänkokous, joka yksimielisesti päätti, että asetuksessa säädetty uudentyyppinen "kunnallishalli- tus ^... pitää tänäpäivänä tässä seurakun- nassa alkaman" ja jossa hyväksyttiin ^etu- käteen laadittu ehdotus kunnallishallin- non toimeenpanosta javalittiin asianmu- kaiset toimihenkilöt. 28.10.1866^perustet- tiin siis Mäntsälän kunta.

Kuva 21: Mäntsälän kirkossa pidetyn pitäjänkokouksen pöytäkirja 28.10.

1866. Sen on allekirjoittanutkirkko- herra Karl Edvard Aspelund, joka^nyt vapautui työläästä pitäjänhallinnon

johtamisesta.(Valtionarkisto)

Mäntsälän kunnallisen hallinnon alkaminen vuosina 1866 ja 1867

Kunnalliseen hallintojärjestelmään siirty- minen 1860-luvun lopulla ei ^merkinnyt kuitenkaan nykyisenlaisen tasa-arvon ja

demokratian toteutumista, sillä kunnallis- ten hallintoelinten vaaleissa noudatettiin vielä 1900-luvun alkupuolelle asti omis- tukseen perustuvaa äänioikeutta. Tämän vuoksi pitäjän säätyläisillä oli edelleen keskeinen valta jamyös pitäjänhallinnon keskeiset luottamustehtävät. Eräs pitkäai- kaisempia heistä oli Nummisten Alikarta- non isäntä Nils Otto Nordenskiöld, joka oli keskeisissä luottamustehtävissävuo- desta 1866 vuoteen 1899. Myöskään kunnallisen hallinnon jakirkollisen hallin- non erottaminen ei tapahtunut jyrkästi vuonna 1866, vaan sopeutuminen uuteen

järjestelmääntapahtui vähitellen jaikään- kuin etsittiin linjaa, mitkä asiat kuuluvat

seurakunnalle jamitkä kunnalle. Viimei- nen pitäjänkokous 28.10.1866 oli valin- nut Mäntsälän ensimmäisen kunnallislau- takunnan, jokavastasi nykyistä kunnan- hallitusta. Pitäjänkokous perusti ^myös kunnallisasiamiehen viran jatässä suh- teessa Mäntsälä oli edelläkävijäkoko Suomessa. Vuoden 1867 alussa kokoon- tui ensimmäiseen kokoukseensa myös

36

yleinen kuntakokous, jokavastasi tehtä- viltään suunnilleennykyistä kunnanval- tuustoa.

Kuva ^22: Ensimmäisen kunnallislau- takunnan kokouksen 15.12.1866 ja ensimmäisen kuntakokouksen 7.1.1867 pöytäkirjojen alut. Kuntako- kouksen käsittelemät asiat edustavat tyypillisesti sitä päätettävien asioit- ten alaa, joitakäsiteltiin; kunnallis- lautakunta oli etukäteen valmistellut nämä asiat.(Mäntsälän kunnanarkis- to)

Kunnallisasiamiehen tehtävät

Kunnallishallintoaperustettaessa Mäntsä- lä oli ^maan edistyksellisin kunta valites- saan kunnan asioita hoitamaan erityisen kunnallisasiamiehen, jonkatoimenkuva oli tavallaan nykyisen kunnankamreerin, kunnansihteerin ja kunnanjohtajan tehtä- vien yhdistelmä. Kunnallisasiamieheksi valittiin asiaa valmistelleen komitean eh- dotuksesta v.t. lukkari, sittemmin talousti- rehtööri K.W. Silfvenius, jokahoiti tätä vastuunalaista tehtävää yli neljäkymmen- tä vuotta. Silfveniuksen tehtävien moni- naisuutta jahänen järjestelmällisyyttään kuvastavat oivallisesti ^ne tehtäväluettelot,

joita pitäjän monitoimivirkamies laati kuu- kausittain itseään varten.

Kuva 23: Kunnallisasiamies K.W. Silf- veniuksen tammikuun työlista, joka on laadittu 1870-luvun alussa ja jota on pienin muutoksin ja lisäyksinkäy- tetty 1880-luvun lopulle saakka.

(Mäntsälän kunnanarkisto)

38

Kuntakokouksen lupa viinatehtaalle 1869

"Kahdeksantoistakuuskytkuus tuli Suo- meen laki uus." Viinan kotipoltto kiellet- tiin lopullisesti vuonna ¹⁸⁶⁶ jasiitä tehtiin valtion monopoli. Tämän jälkeen yksityi- set yrittäjät saivat valmistaa viinaa valtion luvalla, mutta viinatehtaan perustamiseen maaseudulle tarvittiin ^myös kuntakokouk- sen lupa. Mäntäsälän Ylikartanon eli ^An- dersbergin omistaja Hugo von ^Qvanten anoi 11.4.1869 suunnittelemalleen palo- viinatehtaalle lupaa, jonkamäntsäläläiset suosiollamyönsivät. Ainoaksi ehdoksi asetettiin 50 markan vuotuinen maksu vaivaiskassaan. ^Qvanten sai myös maa- herralta tarvittavan luvan, jokaoli kuiten- kin uusittava jokavuosi.

Kuva 24: Ote kirkon sakastissa pide- tyn Mäntsälän kuntakokouksen pöy- täkirjasta 11.4.1869. Kuulutettu Mänt- sälän kirkossa 18.4.1869.

Ehnroosin testamentti

Mäntsälän kirkkoherra, rovasti Abraham Ehnroos kuoli vuonna 1863. Pian kävi il- mi, että hän oli testamentannut puolet omaisuudestaan jokaoli melko huo-

mattava jottasillä ylläpidettäisiin Mänt- sälän pitäjässä kansakoulua, jossaluku- taitoiset lapset saavat opetusta äidinkie- lellään, olkoon se sitten ruotsi tai suomi.

Ehnroosin koulu aloitti toimintansa 1869 jakoulurakennus purettiin vasta 1950- luvulla. Kun Ehnroosin testamentti sai lainvoiman 1868, jaettiin rovasti-vainajan koko omaisuus mäntsäläläisten jalesken kesken. Jaossa mäntsäläläiset saivat mm. Ehnroosin laajan yksitylskirjaston, jokaliitettiin täydentämään rovastin 1840- luvulla perustamaa lainakirjastoa. Näin Ehnroos testamentillaan velvoitti seura- kunnan huolehtimaankirkonkylän kansa- koulusta jakunnan ylläpitämään yleistä kirjastoa; ilman testamenttia näiden hank- keiden toteutuminen olisi viivästynytehkä runsaastikin.

Kuva 25: Rovasti Abraham Ehnroosin perukirjan sivu, jossatodetaan mm.

hänen yksityiskirjastonsa jalainakir- jastonarvot.

40

Tampin rantaa Nummisissa. Takana puiden siimeksessä viinaprännin ra- kennus. Valok. Osmo Viljanen. (Num- misten kylänäyttely)

Näkymä Ehnroosin koulun pihalta kirkkomäen viljamakasiineillepäin.

Keskimmäinen näistä on purettu jos- kus 1950-luvulla aivan niinkuin valo- kuvaaja Vihtori Paloniemen selän taakse jäänytEhnroosin kouluraken-

nuskin. Om. Anja Sundell. (Vihtori Paloniemen valokuvat)

Mäntsälän kunnallinen terveydenhoitotyö alkoi kätilön palkkaamisella vuonna 1876

Kun mäntsäläläinen sairastui 1800-luvun alkupuolella, niin sai hän yleensä sairas- taa rauhassa tai sitten hän kääntyi jon- kun tuntemansa kansanparantajan tai kirkkoherran ja myös lukkarin puoleen,

sillä he olivat saaneet valistusta sairaiden hoidossa. Terveydenhuolto oli periaat- teessa valtion ylläpitämää toimintaa, ^mut- ta vain harvoin maalaispitäjissä nähtiin terveydenhoitohenkilökuntaa. Terveyden-

huollon keskeiset tavoitteet olivat tuohon aikaan kulkutautien ehkäiseminen, mutta siinäkin oli vaikea onnistua. Kunnallisen terveydenhoidon ensiaskeleita olivat ol-

leet rokottajan palkkaaminen 1810-luvulla jaapteekkikaapin hankkiminen 1870- luvulla. Varsinainen kunnallisen ^tervey- denhoidon aloitus oli kuitenkin "tutkin- non läpikäyneen kätilöimen" eli kätilön palkkaaminen. Asiaa oli valmisteltu ja suunniteltu vuosikausia, kunnes kuntako- kous 15.9.1876 teki lopullisen päätöksen kätilön "viran avonaiseksi ilmoittamises- ta".

Kuva 26: Kuntakokouksen pöytäkirja 15.9.1876, § 4 kätilön viran perusta- minen. (Mäntsälän kunnanarkisto)

42

Koululaitoksen

laajentuminen 1900-luvun alussa

Vuoteen 1900 saakka kunta ei Ehn- roosin koulun suunnitteluvaihetta lukuun- ottamatta ollut aktiivinen kansakoulu-

jen perustamisessa, Kunnan roolina oli vain jakaa avustuksia koulujen toimin- taan. 1880-luvun lopulta lähtien annettiin avustusta kaikille kuntakokouksen hyväk- symille koulupiireille. Kunnan avustustoi- minta tehostui kun 1892 perustettiin kun- nallinen kansakoulurahasto, jostavanhat

jauudet koulupiirit saivat lainoja koulura- kennusten kustannuksiin. Kansakoulujen piirijaosta 1898 annettu asetus velvoitti kunnat jakamaan alueensa koulupiireihin

siten, että kaikkien kouluikäisten lasten koulumatka muodostui kohtuulliseksi.

Uusien koulupiirien perustaminen, yksi- tyisten ylläpitämien koulupiirien lunasta- minen jauusien koulurakennusten teettä- minen oli Mäntsälälle mittava tehtävä.

Kansakoululaitoksen kunnallistamiseen oltiin valmiita vuonna 1900 jasen suun- nittelua johtikunnallisasiamiesK.W. Silf- venius.

Kuva ^27; Mäntsälän kuntakokouksen pöytäkirja 18.9.1899. Päätös uudesta koulupiirijaosta merkitsikoulujen en- tistätasaisempaa jakautumistakun- nan alueella.Koulupiirijaon jälkeisinä vuosina rakennettiin monta uutta koulua jakunta otti huolekseen kou- lulaitoksen kustannukset.

(Mäntsälän kunnanarkisto)

Hautjärven kyläkoulu 1950. Koulu valmistui vuonna 1903. Mäntsälän uuden koulupiirijaon jälkeenalkoi heti vilkas uusien koulujen rakentaminen. Heti vuosisadan vaihteen jälkeenra- kennettiin mm. Hautjärven, Hirvihaaran jaSoukkion koulut jaainakin nämä kolme rakennet- tiin samojen mallipiirustusten mukaan. Om. Kerttu Sivonen.

(Hautjärven kylänäyttely) 44

Kunnanvaltuuston

kehittyminen päättäväksi

elimeksi

Kunnallishallinnossa oli käytössä ^vuoteen 1919 saakka veroäyreihin javarallisuu- teen perustuva äänioikeus. Kun 1900- luvulle siirryttäessä yhä useammat ^kunta- laiset takseerattiin verojen piiriin, nousi myös kuntakokouksen äänioikeutettujen osanottajien määrä japaine edustuksel- lista päätöksentekoa jakeskustelua koh- taan kasvoi entisestään. Mäntsälässä päästiin 30. joulukuuta1909 valitsemaan ensimmäistäkunnanvaltuustoa, johontuli 21 valtuutettua. Valinta suoritettiin kol- men eri listan perusteella jaeniten kan- Kuva 28: Kunnanvaltuuston pöytäkir-

jat18.1.1910 valtuuston ensimmäi- sestä kokouksesta ja30.1.1919 en- simmäisenyleisillä vaaleilla valitun valtuuston kokouksesta. (Mäntsälän kunnanarkisto)

46

natusta sai paroni Richard de la^Chapel- len lista, jossatosin toteutui melko ^hyvin eri ammattiryhmien ja kyläkuntien edus- tus, mutta selvästitilanomistajanäkökul-

masta. Tälläperusteella valittu valtuusto ei käytännössä muodostunut ^laajennet- tua kunnallista neuvottelukuntaa ^kum- memmaksi ja päätökset tehtiin sen vuok- sikuntakokouksissa. ^{Oleellinen muutos} kunnanvaltuuston valintatavassa tapahtui vuonna 1919, jostalähtien toteutettiin yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Tästä lähtien kunnanvaltuuston rooli kunnallis- hallinnossa muuttui merkittäväksi.

Kunnantalo 1935

Mäntsäläläisten yhteisenäkokoontumis- paikkana ja pitäjän ainoana varsinaisena julkisenarakennuksena oli vuoteen 1854 saakka kirkko, jonkasakastissayleensä pidettiin mm. pitäjänkokoukset. Vuonna 1854 rakennettiin pitäjäntupa, jokatehtiin nimenomaan ruumiinavaushuoneeksi ja pitäjänkokousten pitopaikaksi; pitäjäntu- paa jouduttiinperusteellisesti korjaamaan heti parin vuoden kuluttua. Pitäjäntuvasta tuli todellinen Mäntsälän monitoimitalo:

siellä tehtiin ruumiinavauksia, se oli kun- nallinen kokouspaikka, siellä toimi laina- kirjasto ja työväenyhdistyksen lukutupa jasiitä tuli pitäjän kulttuuririentojen kes- kuspaikka. Tämän vuosisadan alussa ta- loa alettiin kutsua kunnanhuoneeksi. Uu- den kunnantalon ^tarve oli esillä pitkän ai- kaa ja jo1920-luvun alussa tehtiin ensim- mäisiä päätöksiä uuden kunnantalon saamisesta. Vasta keväällä 1935 alettiin kunnantalon rakentaminen ja myöhäis- syksylläsamana vuonna se otettiin käyt- töön.

Kuva 29: Kunnantalon peruskiven muuraus keväällä 1935. Kuvassa ra- kennustyömiehiä jaseuraavat tunnis- tetut henkilöt: 2. livari ^Sipilä, 3. Onni Koskinen, 7. herastuomari K.V. Kra- kau, 8. muurari Yrjö Harilo, 9. seppä

Oskari Railo ja 11. vahtimestari Ruu- su Laakso. (Mäntsälän kunnanarkis- to)

48

Mäntsälän tonttipolitiikka asukasmäärän kohottajana

1960-luvun lopulta lähtienon Mäntsälän kunta määrätietoisesti hankkinut omistuk- seensa kirkonkylän alueelta laajoja maa- alueita, jotkaon välitetty edelleen

teollisuus- jaasuintonteiksi. Ensimmäinen merkittävä maakauppa solmittiin 2.11.

1967, jolloinkunta osti Karlsbergin tilan maista ^ns. "Peyton Placen" alueen, joka aloitti kirkonkylän räjähdysmäisen kasvun jakunnan väkiluku kääntyi muista Uu- denmaan maalaiskunnista poiketen kas- vuun.

.tsä!

:oskee ^jotakuta

.kuuta ¹⁹⁶ 9

Kuva 30: Ote kunnanvaltuuston ^pöy- täkirjasta 6.11.1967, jolloinkunta osti 20,5 ha maata myyden sen sitten omakotitalojen tonteiksi. (Mäntsälän kunnanarkisto)

49

Mäntsälän kirkonkylä ilmakuvassa 1930-luvulla. Tästä kuvasta oli ole- massa myös postikortti.

Mäntsälän 400- vuotisjuhlavuosi

Mäntsälän 400-vuotisjuhlien valmistelut alkoivat vuoden 1983 lopulla. Nimettiin päätoimikunta, johonvalittiin kymmenen kunnan jaseurakunnan edustajaa pu- heenjohtajana Soini Hämäläinen, silloi- nen ja nykyinen kunnanvaltuuston pu- heenjohtaja ja varapuheenjohtajana R. Olavi Aunola, kirkkovaltuuston pu- heenjohtaja.

Päätoimikunta otti yhdeksi juhlavuoden perusperiaatteeksi sen, että ohjelma to- teutetaan mäntsäläläisten voimin. Alku- vuodesta 1984 tilattiin ^professori Heikki Marjalta "Raivaajien ja rakentajien muis- tomerkki" mäntsäläläisten menneitten su- kupolvien työn muistoksi jaTimo T.A.

Mikkosen TTAM ^{MediaKyiltä Mäntsälän} historiasta ja nykypäivästä kertova video- ohjelma.

Alkuvuodesta nimettiin myös ohjelmatyö- ryhmä suunnittelemaan jaideoimaan Mäntsälän historiasta kertovaa ^näytelmää ja/taikavalkadia. Työryhmä asettui lämpi- mästi kannattamaan päätoimikunnan pe- riaatetta, että400-vuotisjuhlien ohjelma toteutetaan paikallisin voimin, jolloineri ryhmillä on mahdollisuus osallistua. Työ- ryhmä päätyi lopuksi esitykseen ^toteuttaa

sekä juhlakulkueettä näytelmä eikä vain yhtä näytelmää, vaan useampi, eri kylien historiaan jaharrastustoimintaan liittyvä pienoisnäytelmä, joiden käsikirjoi- tukset kunta lunastaa.

Juhlavuoden ^näytelmät

Jo syksyllä ¹⁹⁸⁴käynnistyivät Ohkolan ja Nummistenkylissä näytelmien harjoi- tukset. Kirjailija Hannu Niklanderin histo- riallinen pienoisnäytelmä "Aleksis jaAu- roora" kertoo Aleksis Kiven jaOhkolan kievarintyttären Auroora Hemmilän tari- nan. Niin ^kirjailija kuin ohjaajaLaura Pape-Buttler janaispääosan esittäjä ovat kaikki oikean Aurooran sukulaisia. Au- roora Hemmilä oli tiettävästi toinen niistä

naisista, joitaKivi kosi. Näytelmä ehti ensi-iltaansa jo huhtikuussa Ohkolan Nuorisoseuran voimin.

Nummisten kylän näytelmässä on väkeä peräti viitisenkymmentä henkeä. "Adolf tulee” kertoo maineikkaanKoillisväylän purjehtijanAdolf Erik Nordenskiöldin juh- lakäynnistä lapsuudenkodissaan Num- misten Alikartanossa vuonna 1881. Sen on kirjoittanut Martti Blåfield, ^ohjannut Tuula Blåfield jaNummisten Nuorisoseu- ra esittää sitä Alikartanon pihapiirissä

Museoviraston suostumuksella. Ensiesi- tys on helluntaina javiimeinen ^on 1.9.

"Pyhäist iltapäivää Sääksjärven tuo eteemme välähdyksen kylän elämänme- nosta jamonipuolisesta harrastustoimin- nasta Sääksjärven Nuorisoseuran esittä- mänä. ^Näytelmän on kirjoittanut Sääks-

järvenmurteella Anneli Peltomäki jaoh- jannutToini Komppa. Sääksjärven ^näy- telmä esitettiin ensimmäisen kerran tä- män vuoden ^Sepän Soiton päätösnume- rona jaseuraavan kerran 16.6. Brusilan

pihalla juhlavuodenensimmäisissä^kylä- juhlissa.

Terttu ^Heikkilä, Martti Blåfield jaAili Nie- misen ^vetämä Saaren kyläläisten työryh- mä ^ovat kirjoittaneet "Kymmenen kuvaa

Mäntsälän Saarelta, kartanon jatulitikku- tehtaan vaiheilta”, jonka esityksissä käy- tettävien heijastuskuvien valinnasta jato- teutuksesta on vastannut Pentti Rissa- nen. Historiallisen kuvaelman ^ohjaaja on Olli Hannula näyttelijöinäon kyläläisten li- säksi Saarella toimivan Mäntsälän ^maata- lousoppilaitoksen oppilaita. Ensiesitys on kyläjuhlassa ^3.8.

Juhlavuodennäytelmäharrastus ei jää edelläesitettyihin 400-vuotisjuhlia varten tilattuihin historiallisiinnäytelmiin jaku- vaelmiin. Sälinkääläiset esittävät kotiseu- tuneuvos Osmo Viljasen joaikaisemmin kirjoittaman "Viimeinen taksvärkki”- näytelmän, jonka ohjaa Sirke Kauppinen Näytelmä kertoo Sälinkään torpparilakos- ta vuonna 1906. Sälinkää oli Etelä- Suomen suurimpia torpparikyliä.

Kirkonkylällä Margit Herlevi-Harja on oh- jannutsisarensa Helvi Herlevin 1920- luvulla kirjoittaman kansannäytelmän

"Huutokauppa", _jonkarooliluettelossa nähdään mm. kunnanjohtaja Tapio _Hyy- ryläisen nimi. Ensi kertaa "Huutokaup- paa” pidettiin 12.6.

Kaikkia näitä näytelmiä esitetään kylien omilla näyttämöillä, kyläjuhlissa jakoulu- keskuksen näyttämöllä Mäntsälän ^400- vuotisjuhlaviikolla ^4.—11.8. Näytelmien avulla harjoitetaan myös kylien välistä kulttuurivaihtoa. Osa näytelmistä oli mu- kana ^{myös tämän} vuoden Sepän Soitos- sa.

Kansalaisopisto on monessa mukana 400-vuotisjuhlienvalmisteluissa. Näytel- mäpiireissä on harjoiteltu näytelmiä, van- hoja tansseja ^on opeteltu juhlaviikon tanssiaisia^varten javiitenä perättäisenä viikkona alkuvuodesta opittiin tuntemaan

Mäntsälää Tapio Hyyryläisen, Margit Herlevi-Harjan jaKirsti Mannisen johdat-

telemina. Silloin nähtiin ^myösSaaren ky- län menneisyydestäkertova Pentti Rissa- sen ”Rautasaari"-elokuva. Tilaisuuksien yleisömenestys oli ^hyvä. Reino Sandeilin säveltämä jasanoittama musiikillinen ka- valkadi Mäntsälän historiasta ja nykypäi- västä esitettiin 2.6. kansalaisopiston torvi- soittokunnan, kansanmusiikkiryhmän, se- kakuoron ja tanhuryhmien yhteisvoimin koulukeskuksessa. ^Esiintyjiä oli lähes sa-

ta henkeä.

Juhlaviikko4.^—11,8,1985

Tavoitteena on koota näyttelyistä, näytel- mistä, juhlakulkueesta ja juhlavuoden ky- läjuhlistatoimiva kokonaisuus, jossa juh- laa ^varten tehdyt valmistelut voidaan hyödyntää mahdollisimman monipuoli- sesti jasovittaa muuhun ohjelmaan.

Juhlaviikonajan koulukeskuksen alueella on esillä laaja näyttelykokonaisuus, jonka runkona on historiallinen pitäjännäyttely

"Mäntsälä 400 vuotta” jakaikkien kuu- dentoistakylän kylänäyttelyt. Lisäksi näh- dään Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistyk- sen luontokuvien näyttely. Pitäjän taiteili- joiden näyttely, Nelospaletti 85, jokaava-

taan jo heinäkuussa, kuuluu ^myös juhla- viikon näyttelykokonaisuuteen koulukes- kuksen alueella. Töitään asettavat näyt- teille Marianne ^Falk, Ensio ^Kohonen,

Heikki Varja jaSven-Olof Westerlund.

Juhlavuoden näytelmistä nähdään jo juh- laviikon aattona 3.8. Saaren kyläjuhlassa klo 19 "Kymmenen kuvaa ^Saarelta, kar- tanon jatulitikkutehtaan vaiheilta", maa- nantaista torstaihin, koulukeskuksessa

nähdään klo 18.30 näytelmistä 5.8.

Nummisten "Adolf tulee", 6.8. Sälinkään

"Viimeinentaksvärkki", 7.8. Ohkolan

"Aleksis jaAuroora" ja8.8. kirkonkylän

"Huutokauppa”. Perjantaina ovat ^juhla-

tanssiaiset vanhan ajan hengessä Seuro- jentalolla jalauantaina 10.8. esitetään Sääksjärvellä Brusilan pihalla "Pyhäist il- tapäivää Sääksjärvel”.

Juhlaviikolla nähdään päivittäin ^myös Ti- mo T.A. Mikkosen ohjaama video-ohjel- ma "Mäntsälä eilisestä ^huomiseen, pi- täjän sähköinen muotokuva" jaPentti Rissasen "Rautasaari"-elokuva.

Juhlaviikonavajaisjumalanpalveluksessa, joka radioidaan, saarnaa kirkkoherra Jaakko^Leinonen, päätöspäivän juhlaju- malanpalveluksessa Helsingin hiippakun- nan piispaSamuel Lehtonen.

Juhlakulkue "Mäntsälä eilen ^tänään huomenna" lähtee päätöspäivänä liik- keelle klo 12.30 ja^päätyy urheilukentälle,

jossaalkaa pääjuhla klo ^14, Juhlatanssiaisetperjantaina ^9.8,

Juhlatanssiaisissa nähdään ^mm, Mäntsä- län kartanon ^tytär Ulla Möllersvärd ja Aleksanteri I, jonkavierailu kartanossa keisaritanssiaisineen on aiheena Maire Castrenin ohjaamassa lukiolaisten esittä- mässä kuvaelmassa. Juhlassa nähdään myös Mäntsälän ^Tanhuajien esittämänä 1800-luvun seuraelämästä Mäntsälässä kertova ^ohjelma "Tanssiaiset Klaavolan salissa", joka pohjautuu taloustirehtööri ja vt. lukkari Silfveniuksen Ida-tyttären kir- jeeseen. Ohjaajana on MarjattaSalmi.

Juhlatanssiaisiin pääsevät vanhoihin asuihin sonnustautuneet ilmaiseksi, _muut maksavat pääsylipusta. Tanssiaisia sil- mälläpitäen pitäjäläiset ovat kartuttaneet talven jakevään kuluessa vanhojen tans- sientaitojaan, joitasitten tanssitaan juhla- marsakka Alpo Laisin ^johdolla.Orkeste- reita on ^{peräti kaksi,} Jaakko Salosen joh- tama Mäntsälän Harmonikat jaPaul Jaa- vamon OMO-band.

Juhlakulkue "Mäntsälä eilen tänään huomenna"

Juhlaviikon päätöspäivänä toivotaan sään suosivan aivan erityisesti. Silloin on vuorossa mahtava 400-vuotisjuhlakulkue, jokamuodostuu seuraavista suurista ko- konaisuuksista:

Lippulinna Seurakunta

Asutus ja maanviljelys Käsityö jateollisuus

Liikenne ^jakauppa Yhteinen toiminta

Kavalkadin historiallisen osuuden esittä- vät seurakunnan lisäksi 400-vuotisjuhlien

näytelmien roolihenkilöt, ^tätä päivää ja osin eilistäkin ^mm. Mäntsälän monipuoli- nen harrastus- jajärjestötoiminta, liike- elämä jateollisuus. Entä huominen? Sen näemme sitten juhlakulkueessa, jostapy- ritään tekemään ^hauska, elävä jamieliin- painuva.

Juhlakulkue "Mäntsälä eilen tänään huomenna" lähtee Kirkonkylän ala- asteelta klo 12.30 entiselle Nelostielle,

jostase Keskustien jaKirkonmäen kautta päätyy urheilukentälle. Pääjuhla alkaa siellä klo 14.00. Reitin varrella on useita kuulutuspisteitä.

Kyläjuhlat

Päätoimikuntaon ^toivonut, että eri kylis- sä järjestetään juhlavuonnakyläjuhla. Kii- tokseksi niistävalmisteluista, joita kylissä

on ^tehty juhlavuodenhyväksi, kunta osallistuukyläjuhlien kustannuksiin jatar- joaaniissä kahvituksen. Näyttää siltä, et- tä kaikissa kylissä järjestetään kyläjuhla.

Mäntsälän 400-vuotisjuhiien ideana on ollut aktivoida laajan pitäjän väkeä, tarjo- ta jokaiselleosallistumisen mahdollisuus, elämyksiä jatekemisen iloa.

Taka-Riiskilän perhe Heikki ^ja Emmi Rantala sekä lapset Taimi ^jaTauno.

Tauno oli Ohkolan Nuorisoseuran pu- heenjohtajana ja hän kaatui helmi- kuussa 1942. Om. Impi Kalliosaari.

(Ohkolan kylänäyttely)

Kuuharin Koskela Sulkavalla vuonna 1880. Tämä kuva on ilmeisesti van- hin kylänäyttelyiden valokuva.

Om. Aune Tuominen.(Sulkavan kylä- näyttely)

MäntsälänLuonnonsuojeluyhdistys tekee 400-vuotisjuhlavuonna pitäjäm-

me luontokartoituksen, johonon tar- koitus kuvata kaikki Mäntsälän luon-

nonsuojelukohteet. Esimerkki ilmasta kuvatuista kohteistaon Kotojärveltä,

jokaon ympäristöltään jaeläimistöl- tään ainutlaatuinen. Mäntsälän luon-

nonsuojeluyhdistys on rakentanut järven pohjoisrannalle Suomen kau- neimman lintutornin, jostaon erin- omainen mahdollisuus kiinnostuneit- ten tutustua ^{järvenelämään jaeläi-} mistöön mm. lintukäsikirjan jaluon- nonsuojeluyhdistyksen ^opastaulun avulla. Valok. Pentti Johansson.

Pohjanlumme on upeimpia vesikas- vejamme. Harvinaisista kasveistam- me kannattaa mainita Hirvihaarassa kasvava luhtaorvokki, jokaeurooppa-

laisellakin mittapuulla on erittäin har- vinainen. Suomessa niitä tavataan enintään kuudella paikkakunnalla.

Valok. Pentti Johansson.

Historialliset

pienoisnäytelmät

Tässä juhlakirjassa julkaistaan niiden nel- jän historiallisen pienoisnäytelmän käsi- kirjoitukset, jotkakunta on tilannut 400- vuotisjuhliin. Kaikki ^näytelmät on ^toteutet-

tu yhteistyönä siten, että näyttelijät ja muut järjestelijät^ovat kylien seuroista, näytelmät on harjoitettu Mäntsälän kan- salaisopiston näytelmäpiireinä jakunta on siis kustantanut käsikirjoitusten tuotta- misen.

Näillä historiallisillapienoisnäytelmillä ^on haluttu tuoda tähän päivään välähdyksiä

asioista jatapahtumista, jotkaovat nimen- omaan Mäntsälän historiaa. Näytelmät julkaistaan "maailman ensi-iltojen" mu- kaisessa järjestyksessä.

Auroora(Regina Lindfors) jaAleksis (Tapio Rantanen).