• Ei tuloksia

Mäntsälän 400-vuotisjuhlien valmistelut alkoivat vuoden 1983 lopulla. Nimettiin päätoimikunta, johonvalittiin kymmenen kunnan jaseurakunnan edustajaa pu-heenjohtajana Soini Hämäläinen, silloi-nen ja nykyinen kunnanvaltuuston pu-heenjohtaja ja varapupu-heenjohtajana R. Olavi Aunola, kirkkovaltuuston pu-heenjohtaja.

Päätoimikunta otti yhdeksi juhlavuoden perusperiaatteeksi sen, että ohjelma to-teutetaan mäntsäläläisten voimin. Alku-vuodesta 1984 tilattiin professori Heikki Marjalta "Raivaajien ja rakentajien muis-tomerkki" mäntsäläläisten menneitten su-kupolvien työn muistoksi jaTimo T.A.

Mikkosen TTAM MediaKyiltä Mäntsälän historiasta ja nykypäivästä kertova video-ohjelma.

Alkuvuodesta nimettiin myös ohjelmatyö-ryhmä suunnittelemaan jaideoimaan Mäntsälän historiasta kertovaa näytelmää ja/taikavalkadia. Työryhmä asettui lämpi-mästi kannattamaan päätoimikunnan pe-riaatetta, että400-vuotisjuhlien ohjelma toteutetaan paikallisin voimin, jolloineri ryhmillä on mahdollisuus osallistua. Työ-ryhmä päätyi lopuksi esitykseen toteuttaa

sekä juhlakulkueettä näytelmä eikä vain yhtä näytelmää, vaan useampi, eri kylien historiaan jaharrastustoimintaan liittyvä pienoisnäytelmä, joiden käsikirjoi-tukset kunta lunastaa.

Juhlavuoden näytelmät

Jo syksyllä 1984käynnistyivät Ohkolan ja Nummistenkylissä näytelmien harjoi-tukset. Kirjailija Hannu Niklanderin histo-riallinen pienoisnäytelmä "Aleksis ja Au-roora" kertoo Aleksis Kiven jaOhkolan kievarintyttären Auroora Hemmilän tari-nan. Niin kirjailija kuin ohjaajaLaura Pape-Buttler janaispääosan esittäjä ovat kaikki oikean Aurooran sukulaisia. Au-roora Hemmilä oli tiettävästi toinen niistä

naisista, joitaKivi kosi. Näytelmä ehti ensi-iltaansa jo huhtikuussa Ohkolan Nuorisoseuran voimin.

Nummisten kylän näytelmässä on väkeä peräti viitisenkymmentä henkeä. "Adolf tulee” kertoo maineikkaanKoillisväylän purjehtijanAdolf Erik Nordenskiöldin juh-lakäynnistä lapsuudenkodissaan Num-misten Alikartanossa vuonna 1881. Sen on kirjoittanut Martti Blåfield, ohjannut Tuula Blåfield jaNummisten Nuorisoseu-ra esittää sitä Alikartanon pihapiirissä

Museoviraston suostumuksella. Ensiesi-tys on helluntaina javiimeinen on 1.9.

"Pyhäist iltapäivää Sääksjärven tuo eteemme välähdyksen kylän elämänme-nosta jamonipuolisesta harrastustoimin-nasta Sääksjärven Nuorisoseuran esittä-mänä. Näytelmän on kirjoittanut

Sääks-järvenmurteella Anneli Peltomäki ja oh-jannutToini Komppa. Sääksjärven näy-telmä esitettiin ensimmäisen kerran tä-män vuoden Sepän Soiton päätösnume-rona jaseuraavan kerran 16.6. Brusilan

pihalla juhlavuodenensimmäisissä kylä-juhlissa.

Terttu Heikkilä, Martti Blåfield jaAili Nie-misen vetämä Saaren kyläläisten työryh-mä ovat kirjoittaneet "Kymmenen kuvaa

Mäntsälän Saarelta, kartanon ja tulitikku-tehtaan vaiheilta”, jonka esityksissä käy-tettävien heijastuskuvien valinnasta ja to-teutuksesta on vastannut Pentti Rissa-nen. Historiallisen kuvaelman ohjaaja on Olli Hannula näyttelijöinäon kyläläisten li-säksi Saarella toimivan Mäntsälän maata-lousoppilaitoksen oppilaita. Ensiesitys on kyläjuhlassa 3.8.

Juhlavuodennäytelmäharrastus ei jää edelläesitettyihin 400-vuotisjuhlia varten tilattuihin historiallisiinnäytelmiin ja ku-vaelmiin. Sälinkääläiset esittävät kotiseu-tuneuvos Osmo Viljasen joaikaisemmin kirjoittaman "Viimeinen taksvärkki”-näytelmän, jonka ohjaa Sirke Kauppinen Näytelmä kertoo Sälinkään torpparilakos-ta vuonna 1906. Sälinkää oli Etelä-Suomen suurimpia torpparikyliä.

Kirkonkylällä Margit Herlevi-Harja on oh-jannutsisarensa Helvi Herlevin 1920-luvulla kirjoittaman kansannäytelmän

"Huutokauppa", jonkarooliluettelossa nähdään mm. kunnanjohtaja Tapio Hyy-ryläisen nimi. Ensi kertaa "Huutokaup-paa” pidettiin 12.6.

Kaikkia näitä näytelmiä esitetään kylien omilla näyttämöillä, kyläjuhlissa ja koulu-keskuksen näyttämöllä Mäntsälän 400-vuotisjuhlaviikolla 4.—11.8. Näytelmien avulla harjoitetaan myös kylien välistä kulttuurivaihtoa. Osa näytelmistä oli mu-kana myös tämän vuoden Sepän Soitos-sa.

Kansalaisopisto on monessa mukana 400-vuotisjuhlienvalmisteluissa. Näytel-mäpiireissä on harjoiteltu näytelmiä, van-hoja tansseja on opeteltu juhlaviikon tanssiaisiavarten javiitenä perättäisenä viikkona alkuvuodesta opittiin tuntemaan

Mäntsälää Tapio Hyyryläisen, Margit Herlevi-Harjan jaKirsti Mannisen

johdat-telemina. Silloin nähtiin myösSaaren ky-län menneisyydestäkertova Pentti Rissa-sen ”Rautasaari"-elokuva. Tilaisuuksien yleisömenestys oli hyvä. Reino Sandeilin säveltämä jasanoittama musiikillinen ka-valkadi Mäntsälän historiasta ja nykypäi-västä esitettiin 2.6. kansalaisopiston torvi-soittokunnan, kansanmusiikkiryhmän, se-kakuoron ja tanhuryhmien yhteisvoimin koulukeskuksessa. Esiintyjiä oli lähes

sa-ta henkeä.

Juhlaviikko4.—11,8,1985

Tavoitteena on koota näyttelyistä, näytel-mistä, juhlakulkueesta ja juhlavuoden ky-läjuhlistatoimiva kokonaisuus, jossa juh-laa varten tehdyt valmistelut voidaan hyödyntää mahdollisimman monipuoli-sesti jasovittaa muuhun ohjelmaan.

Juhlaviikonajan koulukeskuksen alueella on esillä laaja näyttelykokonaisuus, jonka runkona on historiallinen pitäjännäyttely

"Mäntsälä 400 vuotta” jakaikkien kuu-dentoistakylän kylänäyttelyt. Lisäksi näh-dään Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistyk-sen luontokuvien näyttely. Pitäjän taiteili-joiden näyttely, Nelospaletti 85, joka

ava-taan jo heinäkuussa, kuuluu myös juhla-viikon näyttelykokonaisuuteen koulukes-kuksen alueella. Töitään asettavat näyt-teille Marianne Falk, Ensio Kohonen,

Heikki Varja jaSven-Olof Westerlund.

Juhlavuoden näytelmistä nähdään jo juh-laviikon aattona 3.8. Saaren kyläjuhlassa klo 19 "Kymmenen kuvaa Saarelta, kar-tanon jatulitikkutehtaan vaiheilta", maa-nantaista torstaihin, koulukeskuksessa

nähdään klo 18.30 näytelmistä 5.8.

Nummisten "Adolf tulee", 6.8. Sälinkään

"Viimeinentaksvärkki", 7.8. Ohkolan

"Aleksis jaAuroora" ja8.8. kirkonkylän

"Huutokauppa”. Perjantaina ovat

juhla-tanssiaiset vanhan ajan hengessä Seuro-jentalolla jalauantaina 10.8. esitetään Sääksjärvellä Brusilan pihalla "Pyhäist il-tapäivää Sääksjärvel”.

Juhlaviikolla nähdään päivittäin myös Ti-mo T.A. Mikkosen ohjaama video-ohjel-ma "Mäntsälä eilisestä huomiseen, pi-täjän sähköinen muotokuva" jaPentti Rissasen "Rautasaari"-elokuva.

Juhlaviikonavajaisjumalanpalveluksessa, joka radioidaan, saarnaa kirkkoherra JaakkoLeinonen, päätöspäivän juhlaju-malanpalveluksessa Helsingin hiippakun-nan piispaSamuel Lehtonen.

Juhlakulkue "Mäntsälä eilen tänään huomenna" lähtee päätöspäivänä liik-keelle klo 12.30 japäätyy urheilukentälle,

jossaalkaa pääjuhla klo 14, Juhlatanssiaisetperjantaina 9.8,

Juhlatanssiaisissa nähdään mm, Mäntsä-län kartanon tytär Ulla Möllersvärd ja Aleksanteri I, jonkavierailu kartanossa keisaritanssiaisineen on aiheena Maire Castrenin ohjaamassa lukiolaisten esittä-mässä kuvaelmassa. Juhlassa nähdään myös Mäntsälän Tanhuajien esittämänä 1800-luvun seuraelämästä Mäntsälässä kertova ohjelma "Tanssiaiset Klaavolan salissa", joka pohjautuu taloustirehtööri ja vt. lukkari Silfveniuksen Ida-tyttären kir-jeeseen. Ohjaajana on MarjattaSalmi.

Juhlatanssiaisiin pääsevät vanhoihin asuihin sonnustautuneet ilmaiseksi, muut maksavat pääsylipusta. Tanssiaisia sil-mälläpitäen pitäjäläiset ovat kartuttaneet talven jakevään kuluessa vanhojen tans-sientaitojaan, joitasitten tanssitaan juhla-marsakka Alpo Laisin johdolla. Orkeste-reita on peräti kaksi, Jaakko Salosen joh-tama Mäntsälän Harmonikat jaPaul Jaa-vamon OMO-band.

Juhlakulkue "Mäntsälä eilen tänään huomenna"

Juhlaviikon päätöspäivänä toivotaan sään suosivan aivan erityisesti. Silloin on vuorossa mahtava 400-vuotisjuhlakulkue, jokamuodostuu seuraavista suurista ko-konaisuuksista:

Lippulinna Seurakunta

Asutus ja maanviljelys Käsityö jateollisuus

Liikenne jakauppa Yhteinen toiminta

Kavalkadin historiallisen osuuden esittä-vät seurakunnan lisäksi 400-vuotisjuhlien

näytelmien roolihenkilöt, tätä päivää ja osin eilistäkin mm. Mäntsälän monipuoli-nen harrastus- jajärjestötoiminta, liike-elämä jateollisuus. Entä huominen? Sen näemme sitten juhlakulkueessa, josta py-ritään tekemään hauska, elävä ja mieliin-painuva.

Juhlakulkue "Mäntsälä eilen tänään huomenna" lähtee Kirkonkylän ala-asteelta klo 12.30 entiselle Nelostielle,

jostase Keskustien jaKirkonmäen kautta päätyy urheilukentälle. Pääjuhla alkaa siellä klo 14.00. Reitin varrella on useita kuulutuspisteitä.

Kyläjuhlat

Päätoimikuntaon toivonut, että eri kylis-sä järjestetään juhlavuonnakyläjuhla. Kii-tokseksi niistävalmisteluista, joita kylissä

on tehty juhlavuodenhyväksi, kunta osallistuukyläjuhlien kustannuksiin ja tar-joaaniissä kahvituksen. Näyttää siltä, et-tä kaikissa kylissä järjestetään kyläjuhla.

Mäntsälän 400-vuotisjuhiien ideana on ollut aktivoida laajan pitäjän väkeä, tarjo-ta jokaiselleosallistumisen mahdollisuus, elämyksiä jatekemisen iloa.

Taka-Riiskilän perhe Heikki ja Emmi Rantala sekä lapset Taimi jaTauno.

Tauno oli Ohkolan Nuorisoseuran pu-heenjohtajana ja hän kaatui helmi-kuussa 1942. Om. Impi Kalliosaari.

(Ohkolan kylänäyttely)

Kuuharin Koskela Sulkavalla vuonna 1880. Tämä kuva on ilmeisesti van-hin kylänäyttelyiden valokuva.

Om. Aune Tuominen.(Sulkavan kylä-näyttely)

MäntsälänLuonnonsuojeluyhdistys tekee 400-vuotisjuhlavuonna

pitäjäm-me luontokartoituksen, johonon tar-koitus kuvata kaikki Mäntsälän

luon-nonsuojelukohteet. Esimerkki ilmasta kuvatuista kohteistaon Kotojärveltä,

jokaon ympäristöltään ja eläimistöl-tään ainutlaatuinen. Mäntsälän

luon-nonsuojeluyhdistys on rakentanut järven pohjoisrannalle Suomen kau-neimman lintutornin, jostaon erin-omainen mahdollisuus kiinnostuneit-ten tutustua järvenelämään ja eläi-mistöön mm. lintukäsikirjan ja luon-nonsuojeluyhdistyksen opastaulun avulla. Valok. Pentti Johansson.

Pohjanlumme on upeimpia vesikas-vejamme. Harvinaisista kasveistam-me kannattaa mainita Hirvihaarassa kasvava luhtaorvokki, joka

eurooppa-laisellakin mittapuulla on erittäin har-vinainen. Suomessa niitä tavataan enintään kuudella paikkakunnalla.

Valok. Pentti Johansson.

Historialliset