90
KotojärvelSä tavataan yhä eneneväs- sä määrin keväisin jasyksyisin jout- senia, kuten muissakin Mäntsälän
järvissä.Valok. Pentti Johansson.
91 Hirvihaaran koski on esimerkki ihmi-
sen muovaamasta luontokohteesta.
Seutukaavassa se on määrätty suo- jeltavaksi. Valok. Pentti Johansson.
92
93
Vanhin kartta Mäntsälän kirkonkylästä 1695
Maanmittari Samuel Brotherus kartoitti vuonna 1695 Mäntsälän kylän, jonka kaikki talot sijaitsivat kartanoa japappilaa lukuun ottamatta lähekkäin kylän ikiaikai- sella tonttimaalla Mäntsälänjoen varrella.
Tonttien reunoilta alkoivat sarkajakoiset kotipellot, joista yksi oli jokokonaan kar- tanon hallussa. Karttaselityksen mukaan kylässä olivat pappilan lisäksi seuraavat tilat (kartan tunnuskirjain edessä):
L Mäntsälän kartano (omistaja Anna von Henninghausen)
A Eerik Juhonpojantila B Yrjö Sakarinpojan tila C Yrjö Matinpojan tila D Petteri Matinpojan tila E Juho Heikinpojantila F Eerik Matinpojan tila G Juho Heikinpojantila H Heikki Juhonpojantila
I
Juho Matinpojan tilaK Jaakko Matinpojan tila
Karttaselityksessä maanmittari Brotherus kertoi vielä Mäntsälän kylän metsän ole- van kohtuullisessa kunnossa, mikä ei tuohon aikaan ollut itsestään selvä asia.
Myllynpaikka löytyi pienestä purosta, mutta kalastusmahdollisuuksia ei kyläläi- sillä ollut. Muuten uusien peltojen janiit- tyjen raivausmahdollisuudet olivat melko vähäiset.
Tämän kartan tekemisen aikoihin oli käynnissä Suomen kartoitus, jolloin laadittiinkarttoja kylittäin. Samalta ajalta on Mäntsälästätehty ainakin viiden muun kylän kartat, nimittäin Hermanonkimaa(1704), Numminen (1704), Ohkola (1693), Sälinkää (1704) ja Sääksjärvi (1693). Nämä kartat näyttävät selvästiympäristön muutoksen jasen, että kylien kes- kustat ovat pysyneet paikoillaan.
(Maanmittaushallituksen arkisto)
Vanhin maakirja
Mäntsälän kylästä 1543
Varhaisin luettelo Mäntsälän isännistä on vuodelta 1543, jolloin kylä kuului Por- voon hallintopitäjään jaseurakuntaan.
Tuolloin siellä asuivat seuraavat talolliset:
Olavi Mikonpoika Jaakko Mikonpoika Tuomas Olavinpoika Jaakko Olavinpoika Eerik Olavinpoika Matti Hemminginpoika Jussi Hemminginpoika Antti Yrjönpoika
Lasse Jussinpoika Vilppu Olavinpoika
Mäntsälän kylä läänitettiinvuonna 1606 venäläissyntyiselle Petter Nassokinille (ni-
mi myös muodossa Nasackin). Hänen samanniminen poikansa alkoi 1650- luvulla rakennuttaa Mäntsälään asuinkar- tanoa eli säteriä. Vaikka muutama tila pe- ruutetuinkin 1600-luvun lopulla isossare- duktiossa kruunulle, Mäntsälän kylä jäi valtaosin kartanon alaisuuteen.
Kuvassa Porvoon läänin vuoden 1543 maakirjan sivu, jossaluetellaan Soukkien, Sälinkään jaMäntsälän ky- län talot isäntien nimillä jane on ryh- mitelty kokoveroiksi. (Valtionarkisto)
Mäntsälän kylänäyttelyt
Historiallinen pitäjännäyttely "Mäntsälä 400 vuotta" kertoo Mäntsälän pitäjän, siis seurakunnan ja kunnan, yleisistä vai- heista, mutta sen antama kuva mäntsälä- läisten arkipäivän elämästä jaolosuhteis- ta jää luonnollisesti kalpeaksi. Mäntsälän kylissä on viime talven, kevään jatämän kesän kuluessa etsitty kuvia kylien ihmi- sistä, työstä ja ympäristöstä juhliakaan unohtamatta.
Etsinnän tuloksena on löydetty suuri joukkoerinomaisiavalokuvia, jotkatuo- vat silmiemmeeteen mäntsäläläisen elin- ympäristön tämän vuosisadan alkupuo- lelta. Valokuvat on koottu kylittäin
Mäntsälässä on 16 kylää, joissaon lisäk- si pienempiäkin kyläkeskuksia jane
ovat runkona niissä kylänäyttelyissä, jot- ka ovat esillä Mäntsälän juhlaviikolla 4.—11. elokuuta 1985.
Kylänäyttelyiden kokoaminen on Mäntsä- län juhlavuodensuurista pitäjäläisten hankkeista juhlanäytelmien ja juhlakul- kueen ohella luultavasti se, jokatuot- taa koko Mäntsälän kannalta pisimmälle tuntuvat vaikutukset. Kylien kuvien ke- räämisen yhteydessä on tullutyleiseen tietoisuuteen valtava määrä sekä hyviä valokuvia että hämmästyttävän suuri joukko vanhoja lasinegatiiveja, jotkapar- haimmillaan antavat erinomaisen kuvan kylien ihmisten elämästä ja elinympäris- töstä. Tähän kirjaan on voitu ottaa vain muutaman kuvan otos kustakin Mäntsä- län kylästä, mutta kylänäyttelyt ovat laa- jempia. Mäntsälän rikkaasta valokuva- aineistosta voidaan niihinkin ottaa vain otos. Useilla kylillä aiotaan jatkaavaloku- vien keräämistä vielä juhlaviikon jälkeen- kin. Samaa jatkuvuuttaon syytä toivoa koko Mäntsälän pitäjän alueella.Kylä- näyttelyitä kerättäessä on käynyt toistu- vasti ilmi, kuinka vanhaa valokuva-aineis-
toa on hävitetty "muiden roskien" jou- kossa. Valokuva ei kuitenkaan edes tun- nistamattomana ole mikään roska, vaan
se on aina korvaamaton menneen ajan elämisen, ihmisten ja ympäristön muisto- merkki.
Toivottavasti kylänäyttelyt osoittavat kai- kille mäntsäläläisille, että kuvat todellakin kertovat menneisyydestä paljon enem- män jarikkaammin kuin paraskaan histo- riankirja. Ei uskoisi, että nämä kuvat näh- tyään kukaan enää istuisi kivellä poishei- tettäviä tavaroita valikoimassa jakatsoisi vanhaa lasinegatiivia aurinkoavasten ja sanoisi: "Ei oo tuttuja" jaheittäisi lasin roskalaatikkoon. Valokuva on ainutkertai- nen dokumentti jakun se tuhotaan, niin samalla tuhotaan kuva menneisyydestä.
Kylänäyttelyiden kokoaminen on vaatinut Mäntsälän kylissä tavattoman paljontal- kootyötä, jonkaarvon Mäntsälän juhla- vuoden vetäjät tunnustavat japanevat
■
kiitollisuudella muistoon.
Vihtori Paloniemi oli mäntsäläiäinen itseoppinut kyläkuvaaja, jokavaloku- vasi Mäntsälän erikylissä ja mäntsä- läläisiä 1890-luvun alustavuonna 1911 sattuneeseen kuolemaansa saakka. Oheinen kuva on Paloniemen henkilökuvien parhaimmistoa. Om.
Anja Sundell. (Vihtori Paloniemen ku- 94 vat)
95
96
Vanha kuva on parempi kuin miltä näyttää
Vasemmalla uusi kopio vanhasta ja tummuneesta alkuperäiskuvasta.
97
Hautjärvi
Hautjärvi on kylä Mäntsälän ylisellä itärajalla. Nykyisen asutuksen alku on peräisin keskiajalta 1400-luvun lopulta.
Sen aloittaja Sipi Jussinpoika tunnetaan.
Hänen sukunsamenestyi aluksi hyvin esiraivaajan tehtävässään, mutta sen nel-
jäspolvi joutuivaikeuksiin verojensa kanssa.
Kartanokausi alkoi 1647. Kuningatar Kristiina lahjoitti Hautjärven yli 3000 ha käsittävän tienoon kapteeni K.R. von Vi- tinghoffille, soturilleen. Alueesta kolmine taloineen ja lisääntyvinätorppineen muo- dostui säteriratsutila. Torppia perustettiin nelisenkymmentä.
Hautjärven kartanoa hallitsi kartano- kauden aloittajan suku 240 vuotta. Hei-
dän seitsemästä isännästään viisi oli Kuhlefelt-nimisiä. Vuosina 1785-1828 alue oli jaettunaperillisten kesken kah- teen päätilaan: Hietaseen jaHenriksdah- liin. Yhdistymisen jälkeenkartanoa nimi- tettiin isäntiensä muinaista nimeä mukael-
len Siversbergiksi.
Vuonna 1888 kartanon ostivat kärkölä- läiset Melart-veljekset (Vilppulat) jatila sai takaisin vanhan nimensä "Hautjärven kartano". Tämä suku hallitsi sitä vuoteen
1917 jaosaa siitä vielä nytkin. Heidän jälkeensäpäätila vaihtoi omistajaa use-
aan otteeseen.
Vuonna 1956 luovutettiin kartanon ydinosa valtiolle, jokarakensi vanhojara- kennelmia hyväksi käyttäen janiitätäy- dentäen tilat eläinlääketieteellisenkorkea- koulun opetus- ja koetilalle, joka sinne perustettiin. Tämän käytössä on nyt
myös 1820-luvun lopulla valmistunut kak- sikerroksinen puinen kartanorakennus, joka sijaitsee rinteessä koivukujanteen
päässä. Kylän halki Hämeeseen johtaval- le tielle näkyy tämän talon selusta ikku- narivistöineen. Julkisivu pilastereineen katsoo Sahajärvelle päin, jonkaläheisyy- dessä kartanokompleksi sijaitsee. Tämä järvioli vuoteen 1785 saakka nimeltään Heutjärvi.
Hautjärven kartanossa on aikojen ku- luessa ollut kaksikin sahaa sekämylly ja meijeri.
Nykyisin kylässä on keskisuuria japie- niä hyvin hoidettuja viljelmiä, joistaosa
on siirtoväen asutustiloja. Alueella on
myös runsaasti loma-asutusta.
Keskikylästä sivummalla sijaitsevan puhdasvetisen Mäkijärven rannalla on sen omistajan ylläpitämä matkailuvaunu- puisto. Yritys- japalvelutoimintaa harjoit- tavat myös hautjärveläiset metsästysko- ne-, maansiirto- jasalaoja-yritykset sekä teuraskarjan ostoa harjoittava japolttoai-
nekuljetuksia suorittavayritys. Kylän va- rusteisiin kuuluvat myös posti sekä kau- niskansakoulu, joka sijaitsee kylän kes- kustassa kartanosta aikanaan erotetulla Maaramisto-nimisellä tontilla.
Kyläkoulun perustajarehtori A.W.
Melart. Om. Pirkko Vilppula.
Hautjärven kartano noinv. 1895. Kie- seillä Juho Vilppula. Hautjärven kar- tanossa on nykyisin Eläinlääketieteel- lisen korkeakoulun koetila. Om.
Pirkko Vilppula.
Taka-Rantalan torppa Hautjärvellä.
Alvar Elomaa toimi kylässä asioitsija- na hoitaen perunkirjoituksia, kauppa- kirjojen tekoa ym. Valokuvaaja Jalo Aromaa. Om. Lasse Aromaa.
(Hautjärven kylänäyttely)
Kiertokoulu vuoden 1920 vaiheilla nykyisen kaupparakennuksen edes- sä. Om. Aarne Paavonen.
100
Hermanonkimaan kyläkuvaaja Uuno Lumi (1899-1982) itse ottamassaan kuvassa. Om. Eero Aalto.
Uuno Lumi,
Hermanonkimaan kyläkuvaaja
Uuno Lumi (1899 - 1982) syntyi Onki- maallaTalander-nimisenä, mutta vuosisa- dan alun sukunimien suomennosmyllä- kässä hänestä tuli Lumi. Uuno Lumi on hermanonkimaalaisten ja monien lähiky- lienkin väen muistama persoona, joka hankki ensimmäisen kameransa 1920- luvun alkuvuosina. Uuno asui Herman- onkimaalla 1930-luvun loppupuolelle asti javuosien kuluessa hänen kameransa on merkinnyt muistiin paljon kotikylän ih- misiä, taloja jatapahtumia. Uuno Lumen valokuvia on paljon muualtakin, sillä hän on ajanut postia upouudella autollaan ja sittemmin kuljettanut linja-autollaan jo- ka mainoksen mukaan "ei odottanut"
paljon väkeä Helsingin jaMäntsälän välil- lä, jakoska Uuno asui Onkimaalla niin linja-autokin luonnollisesti lähti liikkeelle sieltä.
Uuno Lumesta kerrotaan, että hän oli
"ikänsä huppu päässä, räpsäyttelemäs- sä kuvia kaikenlaisissa tilaisuuksissa". Ja kuvattavien piti tietenkin olla kuvauksen ajan hiiren hiljaa paikoillaan. Uuno ei ol- lut toimeton mies koskaan. Sanotaan, et- tä hän kävi kirjeopiston kautta sähköa- sentajankurssinkin. Kun Uuno Lumi muutti 1938 tai siinä vaiheilla pois Her- manonkimaalta, niin pian kävi ilmi, että mies olikin Petsamossa nikkelikaivoksella sähkötöissä. Sieltä Uuno lähetteli Onki- maan tytöille nikkelisormuksia, mutta tai- tavat olla kadonneet jokaikki. Uunosta on paljon juttuja. Niitätunnetaan Her- manonkimaan ohella runsaasti myös
Nummisissa, jossa Uuno autoineen ja
posteineen paljon joutuiliikkumaan. Uu- no Lumi oli niin puhelias jasuulas mies, että kun tiedettiin hänen olevan tulos- sa, niin "piti nukkua varastoon, kun Uu- no on kylässä kuitenkin yöhön tai aa- muun asti”.
Uuno Lumi on jättänytitsestään ihmisenä hyvän muiston hermanonkimaalaisten mieliin, mutta sen ohella hän on tehnyt korvaamattoman tärkeän työn valokuvaa- malla lähes parinkymmenen vuoden ku- luessa kotikyläänsä jatallettamalla myö- hemmille polville monta hyvää kuvaa, joi- ta ilman Uunoa ei kukaan olisi ottanut.
Uuno Lumen lasinegatiiveja löytyi Eero Aallon saunanvintiltä lähemmäs sata kap- paletta, osa niistä on perin huonossa kunnossa, mutta osa on sellaisia, joista saa aivan hyvät uudet kopiot.
Heinäntekotalkoot Ritasuon pellolla 1920-luvun alussa. Valok. Uuno Lumi. Om. Sointu Kuisma.
101
102
Lottien ompeluseuraa heinäkuussa 1932 pidettiin Juholan pellolla. Va- lok. Uuno Lumi. Om. Helvi Salo- nen.
Perunanistutustalkoot suutari Lind- strömillävuonna 1923. Sahroissa Emil Koskela. Valok. Uuno Lumi.
Om. Helvi Salonen.
103 Raittiusyhdistys Oras 8:n väkeä esitelmätilaisuudessa Mäkelässä 26. päivänä lokakuuta
1931. Tupa on koristeltu tätä kokousta varten. Valok. Uuno Lumi. Om. Eero Aalto.
104
Hirvihaara
105 Hirvihaaran kartanon rakennutti tulitikkutehtailija, insinöö- ri Holmberg. Kartano joutuikuitenkin kokemaan lukuisia
omistajavaihdoksia, mm. Mäntsälän kunta on omistanut sen kahdesti. Nyttemmin rakennuksen omistaa Helsingin kaupunki jasiinä toimii Hirvihaaran vanhainkoti.
Talvisodan aikana paroonitar Dagmar Ramsay (istumassa vuoteella) ylläpiti Hirvihaaran kartanossa toipilaskotia. Ik- kunan vieressä seisoo Sirkka Liisa Lanne, oven edessä Eeva-Liisa Sarkkinen. Vuoteen 25 päädyn takana istuu ruustinna Elma Mikkonen, jokarauhallisella javaatimatto-
malla tavallaan oli monessa mukana. Hän mm. hoiti Mänt- sälän kunnankirjastoa 42 vuotta.
Molemmat kuvat ovat albumista, jonkaPaavo Laine sai paroonitar Ramsaylta kiitokseksi ajoista, joita hän teki sähkölaitoksen pienellä puukaasukuorma-autolla.
Kuva sivulla 104:
Lainelan navetan edessä otetussa kuvassa MatildaLaine, Oskari Laineen vaimo. ValokuvannutViljo Laine 5.10.
1913. Oskari Laine oli Mäntsälän keskeinen kunnallispolii- tikko javaltiopäivämies viime vuosisadan lopulla jatämän alkupuolella. Om. Eeva Kiviniemi.
Kaanaa
12
3
110 1.
Tiilimassan valmistusta kierrolla vuonna 1921. työssä Arvo, Aune ja Jalo Weckström sekä Siivo jaKalle Nieminen. Valok. Saima Miettinen.
Om. Aune Kesälä.
2.
Kalle Nieminen lyö tiiliä vuonna 1921. Vasemmalla Siivo Nieminen, Ida Aaltonen, poika on Jalo Weckst- röm. Valok. Saima Miettinen. Om.
Aune Kesälä.
3.
TukinuittoaKaanaanjoessa vuonna 1934. Kaanaansillan luona ovattyös- sä Väinö Saarinen ja Jalo Weckst- röm. Valok. Kalle Alander. Om.
Aune Kesälä.
4.
Kaarlo HenrikAlander, Kaanaan kylä-
kuvaaja,
on kuvassa oikealla. Kalle kuvasi vuodesta 1927 lähtien ahke- rasti kotikylässään. Tämäkin kuva saattaa olla Kallen itsensä ottama, sillä itselaukaisijat on tunnettu pit- kään. Om. AiliAlander.Kaanaa on osa Sälinkään kylää. Kaa- naanjoki jokimuuttaa nimeään aina sen mukaan missä se virtaa on mai- nittu asiakirjoissa jovuonna 1323. Kaa- naankartanollaon ollut keskeinen asema seudun historiassa. Vanhat talot ovat Kaanaankartanon torppia jasinnetorp-
parit tietenkin tekivät taksvärkkinsäkin.
Viimeksi kartanon omistivat fil.maist. Har- ry Eklöf jaHelmi Eklöf, joiltatorpat on lu-
nastettu vuoden 1914 jälkeen.
Torppien erikoisuutenaovat niiden ni- met: Egypti, Brasilia, Betlehem, Laaha- Shell, London, Upsala, Myllymaa, Kalkin- koski jne. Torppia on ollut yli 30. Mylly ja paja joen ja koskien ohellaovat kuulu- neet kyläkuvaan.
Kaanaan kyläkuvaaja, Kaarlo Henrik Alander (1911—1956), eli Kalle on synty-
nyt Sälinkään Kilpojalla jamuuttanut van- hempiensa kanssa Kaanaan Heinilän torppaan. Kalle oli ensimmäinen oppilas
1923 aloittaneessa Kaanaan koulussa:
opettajaLaina Vuoren tuntevat kaikki kaanaalaiset jamyös Kallen ottamat luokkakuvat. Kamerarahat Kalle hankki parturoimalla Kaanaan poikien hiuksia.
Hän aloitti valokuvauksen noin vuonna 1927. Sekä kamera että suuri määrä lasi- negatiivejaon tallessa Kallen vaimolla Ai- li Alanderilla. Kalle valmisti itsekuvansa;
valokuvalaboratoriona oli sauna.
Toinen kaanaalainenkuvaaja on ollut Saima Miettinen. Hänenkin negatiivinsa, tavalliset negatiivit eivät siis lasisia, ovat tallessa.
Kaukalampi
Kylän nimi on vanhimpien asiakirjojen mukaan todella Kaukalampi. Samaa mieltä ovat syntyperäiset kyläläiset, vaik- ka suosivatkintaivutusmuotoja Kauka- lammin, Kaukalammille jne.
Kaukalammin kansakoulu (perustet- taessa: ylempi kansakoulu) täyttää 85 vuotta tänä vuonna. Aloittaessaan vuok- rahuoneissaYli-Sipilän talossa se oli Mäntsälän sivukyliin perustetuista kou- luista kymmenes. Omalle koulurakennuk- selle etsittiin paikkaa sekä Mäkelän että Jäkkilän mailta. Viimeksimainitustatontti lohkaistiin, javuonna 1900 opettajaksi valittu Irene Koski pääsi oppilaineen
muuttamaan uuteen rakennukseen 1910.
Irene Kosken toimikausi kesti vuoteen
1941, joten joistakinkodeista ehti jopa kolmen sukupolven lapsia olla hänen opetettavinaan.
Runsaat pari sataa vuotta takaperin Kaukalammilla oli kuudella maatilalla vain
vajaat puoli sataa asukasta; määrä on viisinkertaistunut. Kylän hallitsevana piir- teenä on pitkään ollut talonpojan perin- teinen maatalous. Aikaa myöten maata- lossa toimineista käsityön taitajista muo- dostui oma ammattikuntansa. Pitäjänse- pän Sefanias Simeniuksen tiedetään asu- neen kylässä 1800-luvun puolivälissä.
Paremmin tunnetaan sen jälkeeneläneet sepät, suutarit, räätälit, kirves- jakivimie- het, jopa arkuntekijä jamuut käsityöläi- set. Viimeisin seppä Eino Kalvas (ent.
Dahlbom) valokuvasi paljon kylän juhlia jatyötapahtumia.
Kylässä on pyörinyt jopakolme hevos-
111 kiertomyllyä, jollaisiatietämän mukaan ei
muualla Uudellamaalla ole ollut. 1920- luvulla toiminut saha oli merkittävätyön- antaja kylän tilattomalle väelle. Koko pitä-
jässäon tunnettu Kaukalammilla tehdyt hyvät ryynit, talkkunat jasuuret ruisleivät.
Mutta erityisen kuuluisa koko Suomessa jamaan rajojen ulkopuolellakin on ollut Jussilan talon isännän Eino Koskisen kasvattama orihevonen Murto.
Ehkei nuoriso vieläkään rientäisi Kau- kalammilta muualle huvituksiin, jos jäljellä olisivat 1930-luvun lopulle käytössä olleet huvittelupaikat. Tanssilava oli kauniissa mäenrinteessä jasuuria kyläkeinuja eri puolilla. Vapputulia ja juhannuskokkoja
poltettiin kallioilla, urheilu- ja ravikilpailuja järjestettiin. Uimaankin päästiin kesäisin, kun kesät olivat kuumia jaKaukalampi lähellä!
Vuonna 1939 valmistui Seppälän talon uusi päärakennus, kylän keskustassa en- simmäisenä tiilistä tehtynä asuinraken- nuksena. Heti tuoreena se sai vastaanot- taa sotasairaalan tehtävän koko talviso-
dan ajaksi.
Varsin suuria muutoksia ei kylän yleis- näkymässä ole tapahtunut muuten kuin valtatien siirtyminen uuteen paikkaan.
Tosin lisääasuntoja on noussut, siltoja uusittu, pellot salaojitettu ja aitoja, latoja ja jotakinmuuta purettu, mutta Kauka- lammillaon edelleen tallella paljon viime vuosisadalla rakennettua, Muutamaa
maatilaakinviljelee vielä sama suku kuin vuosisatoja sitten.
Sivu 112:
Näin niitettiin ruista 1930-luvulla Jäk- kilän pellolla niinkuin muissakin Kau- kalammen taloissa: Kolme niittomies- tä, kullakin perässään kasaaja jasito-
jasekäkymmenentenä kykkääjä.
Sivu 113:
Otun Villen hevoskiertomyily oli Fredrik Wilhelm Vilemiuken rakenta- ma vuonna 1868 Helsinki-Lahti valta- tien varteen Myllymäen rinteeseen.
Kuva on niiltä ajoilta, kun mylly Vil- len kuoltua 1910 oli periytynyt hänen pojalleenFredrik JalmarVasamalle, jonkaVieno-sisar on kuvassa Lotta- hevosen kanssa.
Sivu 114:
Pidot Saaren kartanossa vuosisadan alussa.
Kuva 115:
Kuka muistaa Kaukalammin tanssila- van? Se oli kylän nuorille aina 1930- luvun lopulle asti lähellä oleva suo- sittu huvittelupaikka —ja muodikkai- ta oltiin.
113
114
115
116
Levanto
Levännen kylä sijaitsee pitäjän koillis- kolkassa rajoittuen Orimattilaan jaKärkö- lään. Kylän läpi kulkee Helsinki - Lahti -valtatie ja kirkonkylästä on matkaa Le- vannolle 15 km. Kylän maisemaa luon- nehti mäkiset metsäsaarekkeet, joitapel- lot ympäröivät. Kylän eteläosassaon Hunttijärvi, jonkaeteläpuoliako kuuluu Saaren kylään. Kylän keskusta sijaitsee
järven javaltatien länsipuolella kylätien varrella. Kyläläisten pääasiallinen elinkei-
no on maatalous. Muutayritystoimintaa
ovat kaksi puusepänverstasta, kaksi maanrakennusyritystä, osuuskauppa, taksi jahuoltoasema. Monet levantolaiset käyvät muualla töissä. Levannolla on kaksiopettajainen peruskoulun ala-aste.
Koulun historiaa
Levanto kuului Hautjärven, Saaren ja Kaukalammin kanssa samaan kiertokou-
lupiiriin, jokaoli muodostettu vuonna 1873. Mäntsälän toinen kansakoulu, Saa- ren -Levantoon Ylhäisempi koulu, perus- tettiin 3.5.1887 kahdeksanvuotta Ehn- roosin koulun perustamisen jälkeen.
Koulu toimi aluksi neljä vuotta Levannolla entisen Eerolan torpan tuvassa. V. 1891 koulu sai uuden rakennuksen Saaren kartanon mailta, aivan kylien rajalta. Op- pilaiden lisääntyessä levantolaiset esitti- vät vuodesta 1920 oman koulun rakenta- mista Levannolle. Keväällä 1924toive to- teutui jakunta osti Yli-Jaakkolantalon, saman, missä koulu vieläkin sijaitsee ja vihkiäisiä vietettiin 9.11.1924. Kouluun tuli kolme luokkaa ja34 oppilasta. Opet- tajaksi siirtyi Sylvi Varjoranta, jokaoli ollut Saarella jokaksi vuotta. Hän opetti le-
vantolaisia aina vuoteen 1955, jolloinhän jäi eläkkeelle. Vuonna 1931 koulu sai toi- sen opettajan viran, jonkaotti vastaan Helmi Eskola, jahänen jälkeensä Helmi Johansson (myöh. Laaksonen). Samana vuonna koulurakennusta laajennettiin yh- den luokan verran.
Kyläkaupat
Levännen kylän ensimmäisen maakau- pan perusti talollinenA.L. Simenius vuonna 1874 Jaakkolan tilan maalle.
Vuosisadan vaihteessa toimi kylässä Ver- ner Sareniuksen kauppa. Levannon kylä- läisten oma osuuskauppa, Levantoon Osuuskaupan Maakauppa avattiin syys- kuussa 1906. Vuoden lopussa jäsenmää- rä oli lähes 60. Seuraavana keväänä osuuskauppa liittyi SOK:hon. Toimintaa kesti 6 vuotta ja päättyi 1912. Kaupan myymälänhoitajana oli "kraatari” Sirenin Lyydia-tytär (kuvassa). Samalla paikalla toimi Toivo Viljasen Sekatavarakauppa vuosina 1930-45(kuvassa).
Postinkulku
Viime vuosisadalla levantolaiset saivat kirjeensä lähetettyäSaaren kartanon mai- tokoskin ystävällisellä avustuksella. Hän
noukki postin matkan varrelta javei men-
nessään Järvelän asemalle. Vuosisadan vaihteessa alkoi Antti Syrjä kuljettaa postia jalankirkolta kaksi kertaa viikossa.
Työtä jatkoi mm. Ervald Vuorio javuo- desta 1924 Hugo Vaine. He kuljettivat postia pyörällä, hevosella javuodesta
1933 autolla, johonVaine sai jaloinvaih- dettavan Ford-automobiilikortin. Silloin
posti kulki 3—4 kertaa viikossa. Posti lähti n. 11.30 Levänneitä jaotti postin myös Saarelta. Kirkolla posti lajiteltiin ja takaisin tullessa jaettiinlaatikoihin. Ensim-
mäinen laatikko oli nykyisen paloaseman luona. Seuraavat Norrkulla, Marjala, Mälli jne. Posti oli perillä 6—7 aikaan illalla.
Levännen nuorisoa raitilla v. 1926.
Vasemmalta Toivo Mäkinen, Kalle Lindroos, Eino Viljanen, Yrjö Laakso- nen, Paavo Vilander, Arvi Saarikivi ja Veikko Juselius. Om. H. Laakso- nen.
Toisessa kuvassa on myös tyttöjä, vasemmalta Elma Saarikivi, Anna Hellsten jaAlina Vilen. Om. Martta Viljanen.
Hugo Vaine oli levantolaisten postin- kuljettaja vuodesta 1924 lähtien. Tä- män auton hän sai 1933; ajokortti ei siihen aikaan oikeuttanutkuljetta- maan mitä tahansaautoa ja Hugo Vaineella oli jaloinvaihdettavanFor- din automobiilikortti.
118
Toivo Viljanen sekatavarakaupas- saan, jokatoimi 1930—1945 samalla paikalla kuin Levannon osuuskauppa oli aikoinaan ollut. Om. Toivo Vil- janen.
LevantoonOsuuskaupan Maakauppa tämän vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmennellä. Kauppias on
"kraatari” Sirenin tytär Lyydia Peko- nen. Maakauppa oli toiminnassa 1906—1912. Om. Aune Anttonen.
119
120
Vihtori Paloniemi, kirkon- kylän ja mäntsäläläisten
kuvaaja f
t 'Vihtori Paloniemi (1865-1911) oli mänt- säläläinen itseoppinut kyläkuvaaja, joka leipänsä hankkimiseksi harjoitti myös kel- losepän ammattia jaoli keksijäkin.
navalokuvauttaa vainajat, Vihtori otti vai-
najakuvat mökin edessä, jossaarkku oli asetettuna kahdelle tuolille, arkun kansi
auki,
Vihtori Paloniemen valokuvien lasine- gatiiveja on löydetty 1970-luvulla kolmi- sensataa. Useiden hänen lasinegatiivien- sa reunoissa on laikkuja javaalenneita kohtia, mutta huolimatta ajan hampaan jäljistäovat Vihtori Paloniemen säilyneet kuvat erinomainen muistomerkki Mäntsä- län ihmisistä jaympäristöstä vuosisadan vaihteen molemmin puolin.
Vihtori Paloniemi on hankkinut kame- ran jo joskus 1890-luvun alkupuolella;
valokuvaajan uraa kesti siis parisenkym- mentä vuotta. Vihtori kuvasi kirkonkylällä, mökissään, jahänet tilattiin usein myös eri kyliin kuvaamaan.
Vihtori Paloniemen kiinnostus tekniik- kaan jalaitteisiin näkyi tietysti hänen am- matissaan japääharrastuksessaan, mutta myös esimerkiksi siinä, että hänelläsano- taan olleen kirkonkylän ensimmäisen pol- kupyörän. Sitä hän usein pyhäisin ylpeä- nä esitteli.
Sen ohella että Vihtori kierteli Mäntsä- lää kameransa kanssa tallettaen ihmisiä ja ympäristöä lasinegatiiveille, hänellä oli myös Mäntsälän ensimmäinen todellinen valokuvausateljee. Paloniemi otti ateljee- kuvia mökkinsä pikkuruisessa kamarissa.
Mökissä lienee ollut melkomoinen vilske, sillä Eleonora Vihtorin vaimo oli ompelija jaasiakkaat kävivät ahkerasti mökissä tilaamassa jasovittamassa uusia vaatteita sekä katselemassa tarkkaan Eleonoran ulkomaisia muotilehtiä. Tähän päälle tulivat sitten Vihtorin asiakkaat: ku- ka tuli rikkinäisen kellon kanssa jakuka tuli pyhäpukeissavalokuvaan.
Vihtori Paloniemen(1865—1911) omakuva. Lasinegatiivin rikkoutumi- sesta huolimatta tämä omakuva edustaa Paloniemen visuaalista näke- mystä, valokuvan sisäisiä jännitteitä ja henkilökuvauksen psykologiaa par- haimmillaan. Om. Anja Sundell.
Ensimmäinen valokuva Mäntsälän Työväenyhdistyksestävuonna 1906.
Yhdistyksen väkeä kirkonkylässä meijerin edessä ilmeisesti Sälinkään torpparilakon aikana. Valok. Vihto- ri Paloniemi. Om. Anja Sundell.
Toinen kuvauspaikka kamarin ohella oli mökin kuistin edusta ulkona. Vihtori levitti taustaksi lakanan kuistin seinustal- le. Vuosisadan vaihteen tienoilla oli tapa-
122
Perhe- ja henkilökuvat ovatvarmasti yleisimpiä viime vuosisadan vaihteen valokuvista. Oli suuri asia mennä perhekuvaan, sillä useimpien perhei- den kohdalla se ei koskaan enää toistunut. Vihtori Paloniemen tutkiel- ma tuntemattomasta perheestä on hyvä esimerkki siitä, miten tunnista- matonkin valokuva taiteellisen arvon- sa ohella on kiinnostavakertoessaan pelkästään ilmeistä, asennoista, pu- keutumisesta jasosiaalisestaase-
masta. Om. Anja Sundell.
Metsästysseurue lähdössä jahtiin.
Onnea haettiinlähtöryypyllä. Va- lok. Vihtori Paloniemi vuosisadan vaihteen tienoilla. Om. Anja Sun- dell.
123
124
Nahkuri Wendelinin talo kirkonkyläs- sä nykyisen säästöpankin tontilla.
Talon edessä kylän kaivo. Valok.
Vihtori Paloniemi vuosisadan vaih- teen tienoilla. Om. Anja Sundell.
Vihtori Paloniemen mökki Mäntsälän kirkonkylässä nykyisenteletalonvar-
jossa.Kuvassa Vihtorin vaimo Eleo- nora Helmi- ja Helga-tyttärineen jaoi kealla on pitolapsi Hilma. Vihtori Pa- loniemi on ottanut kotinsa kuvan noin vuonna 1906. Om. Anja Sun- dell.
Elonleikkuuta 1950-luvulla. Elonleik- kuukonetta ohjastamassa Viljam Sali la.
Seuraava aukeama:
Äitienpäiväjuhlan väkeä Nikinojan kansakoulun edessä vuonna 1930.
Om. Helvi Lahtela.
Nikinoja
126
127
128
Numminen
Numminen on Mäntsälän eteläisiä ky- liä. Asukkaita on 890 (1984), Kylässä on kaksi koulua, joissaoppilaita yhteensä 80. Kylän ylivoimaisesti suurintyönantaja on valaisinalan tehdas Mäntsälän Metalli
jasiinä on noin 550 työntekijää.
Kylässä on ollut kolme kartanoa: Mi- kartano (Frugård), Ylikartano (Anders- berg) jaNordbo. Kartanot omistivatkin kylän maat miltei kokonaan aina uusja- koon saakka. Vielä tämän jälkeenkinkar- tanoiden omistuksessa oli hyvin huomat- tava osa kylän maista. Muutos kylän elä- mässä olikin erittäin voimakas, kun karta- noiden maat toisen maailmansodan aika- na jasen jälkeenmiltei kokonaisuudes- saan jaettiinsiirtoväen jaosin paikallisen väestön asutustiloiksi. Vilkkaatkarjalaiset antoivat piristystä kylän elämään. He mm. perustivat nuorisoseuran jasaivat aikaan Seurojentalon rakentamisen.
Niinkuin miltei kaikkialla muuallakin, oli Nummisissakin kulttuuri- jaharrastustoi- minta 1960- ja-70-luvuilla jokseenkinla- massa. Nyt se kuitenkin on taas hyvin vilkasta ja kylä muutenkin uskoo tulevai- suuteensa.
129 Äitienpäivät Nummisten koululla. Äi-
dit jakoko kylän väki kokoontuivat yhteiseen juhlaan ja kuvaan vuonna
1928. Om. Rauha Mattila.
Nummisten mylly jakoski 1920- luvulla. Om. Osmo Viljanen.
130
Tervankuljetusta Nordbon tervatehtaalta Porvooseen. Kuvassa metsätyönjohtaja sekäYrjö Ranta jaAlarik Anttila. Om. Yrjö Ranta.
131
Ohkola
Jaakkolanpeltoja 22. päivänä elokuuta 1938. Ohkolan jokimenee uomassaan kuvan keskel- lä jataustalla häämöttääkylää. Om. Marjatta Saalo.
132
Ohkolan siltatyömaa keväästä syksyyn 1927. Kun Ohkolan viimeistä kivi- jabetonisiltaa teh- tiin, otti työnjohtajarakennusmestari Ville Kokkonen kamerallaan useita valokuvia siltatyö- maan edistymisestä. Ohkolan miehet muistavattyömaan vielä hyvin jaheidän kertomusten- sa perusteella työmaan kulku ja työnteon tapa jatarkkuus on voitu tarkoin panna muistiin.
Ville Kokkonen keksi yhtenään junttalauluja ja hokemia, kuten "Syytäkeepä savvee, lappa- kee, lappakee”.
133
134
Puhelin tuli Ohkolaan 1916. Keskus siirtyi Eerolasta Kesämaalle luulta- vasti jo1920-luvun alkupuolella. Ke- sämaan Olga jakissa odottelevat soittoa noin vuonna 1933. Om.
Tuula jaMartti Blåfield.
Ohkolan jaKellokosken yhteinen vappukulkue kokoontumispaikalla Hyökän- nummessa vuonna 1928. Om. MattiKataja.
Sivu 133: Suloniemen väki. Valkopukuinen emäntä on Aina jahänen vieres- sään koiran kanssa isäntä Johan. Om. Ritva Lindfors.
135 Ochkois, Ohkoila, Ohkola kuului 1500-
luvun puolenvälin alla Porvooseen, kuten muutkin etelä- jakeski-Mäntsälän nykyi- set kylät, Mäntsälän ensimmäinen kirkko rakennettiin noin vuonna 1585 jauusi kappeliseurakunta perustettiin kahden vuoden kuluttua kun pappi oli saatu han- kituksi Mäntsälään. Niiden entisten por- voolaisten kylien joukossa, jotkatuolloin
muodostivat uuden kappeliseurakunnan, ei Ohkola kuitenkaan enää ole. Ohkolan vaiheet uuden ajan alkupuolella ovat jon-
kin verran hämärän peitossa, mutta 400 vuotta sitten Ohkola oli näköjään jo liitetty Sipooseen jasiitä oli tullut Sipoon todelli-
nen takamaa.
Mutta Ohkola ei ole ollutmitä tahansa takamaata. Ensimmäiset tiedot Ohkolasta kruunun veronkantoluetteloissa vuodelta
1550 kertovat Ohkolassa olleenyhdek- sän Porvoon kuninkaankartanon alaista
Pirjola 1900-luvun alussa. Henkilöt vasemmalta: Pirjolan isäntä Svante Pirjola, Amanda Pirjola, hänen sylis- sään Ida javieressään Hanna-tytär, Mauno Pirjola, Lauri Pirjola. Oviau- kossa vanhin veljeksistäAleksi Pirjo- la jaoikealla tyttäret Jenny jaEsteri.
Oikealla näkyvä talon jatko on tehty noin vuonna 1904 jakuva on otettu ilmeisesti pian sen jälkeen. Mauno Pirjolalla on ollut aikoinaankamera;
hänen sanotaan soittaneen huilua ja olleen terävä ja oppivainen lapsi, mutta kuoli nuorena tuberkuloosiin.
Om. Veikko Pirjola.
136
lampuotia eli vuokraviljelijää. Kuninkaan- kartano ei tarkoittanut sitä, että kartanos- sa kuningas olisi asunut; kuninkaankarta- notarkoitti vain sitä, että on kyseessä ku- ninkaan kartano eli kruunun tila, jonka alaisuudessa oli vuokraviljelijöitä.
Olkinen ja Maitoinen
Ohkola lienee kuulunut ajoittain Por- vooseen jaajoittain Sipooseen, mutta
varmaa on kuitenkin se, että Ohkola siir- rettiin Sipoosta Mäntsälän pitäjään vuon- na 1698. Ohkolalaiset olivat anoneet
Mäntsälään siirtämistä ilmeisesti jomuu- taman kerran pitkän jakivisen kirkkotien takia. Lopulta valtiopäiville tehty anomus
johtitulokseen jamaaherran päätöksellä suomenkielinen Ohkola siirrettiin ruotsin- kielisestä Sipoosta suomenkieliseen Mäntsälään.
Vuonna 1693 maanmittari Samuel Brotherus kartoitti Ohkolan kylän maat.
Tuolloin Ohkolassa oli 15 taloa jaisän- tää. Kylän talot olivat nykyisen kylän kes- kustan paikalla jatiekin kulki siinä, missä se vieläkin menee, Vain kolme taloa oli kantakylästä erillään Vähässäkylässä (Lill- by).
Maitosten nuorisoavuonna 1915(toi- nen oikealta Tauno Eskola).
137
"Kylän paras lypsäjä" nimeltään Soini Hämäläinen vuonna 1948 Olkisissa maanhankin- talain mukaisella tilalla. Uusia maatiloja tuli sotien jälkeenOlkisille 13 kpl. Ennestään oli ky-
lässä 4 tilaa. Lypsäjällä päässä sotilaslakki muistona Kannakselta.
138
Saari
Saaren nuorisoa sunnuntaihiihdolla 1925. Taustalla vanha kartano jamuita kartanon raken- nuksia. Om. Laura Ukonpelto.139 Saaren kansakoulun puutyöluokka
1930-luvulla. Oppilaat ovattehneet puutyönopettaja Väinö Rissasen joh- dolla mehiläispesän japuuastioita.
(Saaren kylänäyttely)
Poikien kerho Viljamaalla 1920.
Ensimmäinen osuuskauppa Saarella 1921. Om. Jussi Suomi.
Simolan pihan ja puutarhan perusta- mistalkoot 1928.
141
Soukkien koulu oikealla, koulun edessä Kiliin talo. Vasemmalla Ruusuvuoren talo japellolla ruiskykkiä. Kuva on otettu 1910-luvulla Hauta-Pietilän mäeltä, edessä on Hauta-Pietilänsauna. Om. Ilmo Anttila.
Soukkio
Jalo Koskinen aloitti tällä Chevrolet- autolla postin kuljetuksen 1920-luvun lopulla linjalla Mäntsälä-Oitti, ja suo- ritti lisäksi muutakin tilausajoa.Ku-
vassa vasemmalta Helvi Jokio, Valo Viljanen, Impi Kalliosaari, Hilma Pieti- lä jaVäinö Salo. Om. Aino Koski- 142nen.
Kilpijärvi on aina ollut kalaisa järvi.
Kuvassa Kilpiniemen isäntä Kalle Sal- mi kokemassa verkkojaan. Kuvannut Impi Havas 1940-50 -lukujen vaih- teessa. Om. Niilo Salmi.
Vuodesta 1665saman suvun hallus- sa ollut Yli-Salmen talo kuvattuna vuosisadan alussa. Om. Väinö Sal- mi.
m
%
M *
,
*
* Ä*
« »
t
*
f f
$
*
*
#■
*
144
Sulkava
Singerin ompelukurssit Sulkavalla vuonna 1932. Kuvassa olevan tekstin lop- puun on merkitty: valok. E.H. Om. Helvi Pullinen.145 Kassilan kartanon työväkeä työväen rakennuksen edustalla vuosisadan vaihteen tienoilla.
Joku kuvatuista on ilmeisesti itse raaputtanut naamansa pois. Om. Irene Lehtonen.
146
"Tipu, tipu, tipu..." Kuvassa Sulkavan Koske- lan Sanelma Sa- lo 1932. Tämä kuva on saanut kunniamainin- nan Foto-lehden kuukauden pa- ras kuva
-kilpailussa. Va- lok. Martti Aalto- nen. Om. Au- ne Tuominen.
Sälinkää
148
Kuva edellisellä sivulla. Sälinkään työväentalon Rientolan vihkiäisjuhlat 4.9.1938. Rientola oli kylän ainoa hu- vipaikka jasiellä toimi myös alakoulu sotavuosina. Siellä on tanssittu mo-
net häät, katsottu Helsingin ympäris- töteatterin esityksiä jaelokuvia. Pihi-
manin Oivalla oli suutarinverstaskin pienen aikaa Rientolan asunto-osan vintillä. Tulipalo turmeli taloa pahoin
1970-luvunalussa; korjauksessa Rientola sai uuden ulkoasun. Om.
Raimo Puro.
Äitienpäivän ryhmäkuva vuodelta 1935. Valokuvan on ottanut vanhan koulun pihalla Otto Hämäläinen eli karjakko-Hämäläinen. Sama kuvaaja otti pyytämättä kuvia vihkipareista kirkossa vielä vuonna 1974 ja lähetti niitä sitten postitse kuvatuille.
Om. Raimo Puro.
Jenny kyntää hevosparilla. Vanhoja työmenetelmiä käytettiin vielä sota- aikana; työtä tekivät usein naiset.
Lintumäen pellolla Pitkäjärvellä pe- räisin oleva Jenny Laine kyntää. Pari-
hevosina Lintumäen Lasse jaArvo Purolta lainattu Prinssi. Tällainen naapuriapu oli hevostöissä aivan ta- vallista javälttämätöntä. Om. Rai-
Mo Puro.
Sääksjärvi
150
Edellisen sivunkuva. Rivan Sammal- suo Osuuskunta eli sammalosuus- kunta. Turve tuotiin suoltavarta vas-
ten tehtyjä kiskoja pitkin.
Sääksjärven Seurahuone 1906.
Sääksjärven keskikylää, oikealla Kolkka javasemmalla Maunula.
Seuraavan sivun kuva. Oskari Heinon rakennuksen perustuksen kaivami- nen, ”runtin kaivu”, vuonna 1925.
Paikalle sattunut posetiivari jokaoli aikoinaan tunnettu koko pitäjän alu- eella on mukana kuvassa keskellä.
153 Sääksjärven vuonna 1890 perustettu kansakoulu
oppilaineen kuvattuna noin vuonna 1915.
Sääksjärvelle perustettiin vuonna 1902 Alku Voimistelu- ja Urheilu-seura. Om. Emil Brusila.
154
Mäntsälän 400-vuotis-
juhlaviikko 4.-11.8.1985
Juhlaviikonaattona 3.8. vietetään Saa- ren kyläjuhlaa klo 19.00 Mäntsälän
maatalousoppilaitoksen urheiluhallissa.
(Ohjelmassa nähdään mm, juhlavuoden näytelmistä ensiesityksenä Terttu Heikki- län, Martti Blåfieldin jaAili Niemisen vetä- män Saaren kyläläisten työryhmän kirjoit- tama "Kymmenen kuvaa Mäntsälän Saarelta, kartanon jatulitikkutehtaan vaiheilta”, jonkaon ohjannutOlli Han- nula. Bussikuljetus seuraavaan esityk- seen 13.8.)
Sunnuntai 4.8.
Avajaisjumalanpalvelusklo 10.00(ra dioidaan, alussa lyhyt historiallinen kat- saus Mäntsälän seurakunnan vaiheisiin) Kunniakäynnit vanhoilla haudoilla klo
11.00
Kirkkokahvit seurakuntakeskuksessa klo 11.30
Näyttelyjen avajaiset klo 12.30 Mylly- mäen ala-asteen koululla (Historiallisen pitäjännäyttelyn "Mäntsälä 400 vuotta”
sekä kuudentoista kylänäyttelyn avajaisti- laisuudessa julkistetaan "Mäntsälä 400 vuotta-juhlakirja”. Näyttelykokonaisuu- teen kuuluu myös aiemmin heinäkuussa avattu taidenäyttely "Nelospaletti 85”.) Muistomerkin paljastus klo 14.00 (Heikki Varjan Raivaajien ja rakentajien
muistomerkki linja-autoaseman tontilla) Lasten piirileikki-ilta klo 17.00 Kirkon kylän ala-asteen koululla Sepänmäen tanhuajien vetämänä
Timo T.A. Mikkosen ohjaama video- ohjelma "Eilisestä huomiseen, Mäntsä- län pitäjän sähköinen muotokuva klo
17.00 Myllymäen ala-asteella
Sulkavan kyläjuhla klo 19.00 Sulkavan Toukolassa
Näyttelyt avoinna avajaispäivänä klo 12.30—20.00, muulloin juhlaviikolla klo 12.00—20.00
Maanantai 5.8.
Historiallinenpitäjännäyttely "Mäntsälä 400 vuotta”, kuusitoista "Kylänäyttelyä”
sekätaidenäyttely "Nelospaletti 85”
avoinna klo 12.00—20.00 Myllymäen ala-asteella.
Video-ohjelma "Eilisestä huomiseen, Mäntsälän pitäjän sähköinen
muotokuva” klo 14.00 jaklo 17.00 Myl- lymäen ala-asteella, "Rautasaari”
elokuva klo 15.00 koulukeskuksen juhla- salissa (Pentti Rissasen elokuva kertoo Saaren kylän elämästä. Samoin nähdään Suomen Filmiteollisuuden vuonna 1942 valmistama ’’lnvaliidit opintiellä”, joka kertoo Saaren invaliidiammattikoulusta.)
"Adolf tulee” historiallinen pienoisnäy- telmä koulukeskuksen juhlasalissaklo
18.30. (Nummisten kylän esityksen Koil- lisväylän purjehtija Adolf Erik Nordens- kiöldin juhlakäynnistälapsuudenkodis- saan Nummisten Alikartanossa vuonna
1881 on kirjoittanut Martti Blåfield jaoh- jannutTuula Blåfield.)
Klo 19.30 Kirkkovaltuuston juhlako- kous ja ansiomerkkien jako
Tiistai 6.8.
Ohjelma näyttelyineen, video-
ohjelmineen jaelokuvineen on sama
kuin maanantaina, mutta juhlavuoden näytelmistä nähdään tänään koulukes- kuksen juhlasalissaklo 18.30 "Viimei-
nen taksvärkki”. (Sälinkään kylän näy- telmä kertoo Sälinkään torpparilakosta vuonna 1906. Osmo Viljasen samannimi- sestä näytelmästä sovitetunesityksen oh- jaaSirke Kauppinen.)
Mäntsälän Tanhuajat esittävät ohjelmaa klo 19.30 Marjatta Salmen johdolla.
Keskiviikko 7.8.
Ohjelma näyttelyineen, video-oh- jelmineen jaelokuvineen kuten maanan- taina, juhlavuoden näytelmistäon vuo-
rossa klo 18.30 historiallinen pienoisnäy- telmä Aleksis jaAuroora” koulukes- kuksen näyttämöllä. (Ohkolan kylän näy-
155 telmän Aleksis Kiven jaOhkolan kievarin-
tyttären rakkaudesta on kirjoittanut Han- nu Niklander ja ohjannut Laura Pape-
Buttler.)
Juhlakonsertti Mäntsälän kirkossa klo 19.30
Torstai 8.8.
Ohjelma näyttelyineen, video-
ohjelmineen jaelokuvineen kuten maa- nantaina, juhlavuoden näytelmistä näh- dään "Huutokauppa” koulukeskuksen näyttämöllä, (Kirkonkylän näytelmäpiirin esittämän kokoillan näytelmän on Helvi
Herlevi kirjoittanut (WSOY 1924) ja Mar- git Herlevi-Harja ohjannut.)
Nuorisodiscojabändi-ilta Mäntsälän Seuratalolla klo 19.00(Solar Disco Show sekä Burundi- jaBlack Mail-yhtyeiden esitykset on tarkoitettu 13 vuotta täyttä-
neille.)
Perjantai 9.8.
Ohjelma näyttelyineen, video-
ohjelmineen jaelokuvineen kuten maa- nantaina, mutta koulukeskuksen juhlasa- lissa ei tänään nähdä teatteria, vaan Seuratalolla järjestetäänJuhlatanssiai- set vanhan ajan hengessäklo 7 jpp.
Ohjelmassa mm. "Keisarikuvaelma"
Aleksanteri
I
käynnistä Mäntsälän karta- nossa jaUlla Möllersvärdistä Mäntsälän lukiolaisten esittämänä jaMaire Castrenin ohjaamana sekä Mäntsälän seuraelä- mästä 1800-luvulla kertova kuvaelma"Tanssiaiset Klaavolan salissa"
Mäntsälän Tanhuajien esittämänä ja Mar- jattaSalmen ohjaamana. (Juhlatanssiai- sissa tanssitaan vanhoja tansseja OMO- bandin jaMäntsälän Harmonikkojentah- dittamina ja juhlamarsalkan johdattelema-
na. Tanssiaisiin pääsevät vanhoihin asui-
hin pukeutuneet ilmaiseksi, muut maksa- vat pääsylipusta. Buffetti vanhan ajan hengessä. Lopuksi "Tulitikkupitäjän ilotu-
litus”.)
Lauantai 10.8.
Ohjelma näyttelyineen jaelokuvineen ku- ten maanantaina koulukeskuksen alueel- la. Klo 12.00—14.00on seurakuntakes- kuksessa kunnan jaseurakunnanter- vehdysten vastaanotto jaedelleen klo
14.00 Mäntsälän kunnan kunnia- ja ansiomerkkien jako. (Molemmissa tilai- suuksissa Timo T.A, Mikkosen video- ohjelma "Eilisestä huomiseen, Mäntsälän
pitäjän sähköinen muotokuva” sekä kah-
vitarjoilu.)
Klo 19.00 esitetään Sääksjärvellä Brusi- lan pihalla "Pyhäist iltapäivää Sääks- järvel”. (Tämän juhlavuoden näytelmän on Sääksjärven murteella kirjoittanut An-
neli Peltomäki, sen on ohjannut Toini Komppa jase kertoo kylän elämänme-
nosta javireästä harrastustoiminnasta.
Bussikuljetus.) Sunnuntai 11.8.
Juhlajumalanpalvelusklo 10.00(Saar- naa Helsingin hiippakunnan piispa Sa- muelLehtonen)
Seppelten lasku sankarihaudoille Kirkkokahvit klo 11.30 seurakuntakes- kuksessa jakuikueväelleKirkonkylän ala- asteella
Juhlakulkue "Mäntsälä eilen tä- nään huomenna” klo 12.30 Kirkon- kylän ala-asteelta urheilukentälle. Matkan varrella useita kuulutuspisteitä.
Pääjuhlaklo 14.00 urheilukentällä Näyttelyt avoinna Myllymäen ala-asteella:
Historiallinenpitäjännäyttely "Mäntsälä 400 vuotta", kuusitoista "kylänäyttelyä"
taidenäyttely "Nelospaletti 85" klo 12.00—20.00.
Pentti Rissasen "Rautasaari"-elokuva ja Suomen Filmiteollisuuden "Invaliidit opin- tiellä" klo 16.00 koulukeskuksen juhla- salissa jaTimoT.A. Mikkosen video- ohjelma "Eilisestä huomiseen, Mäntsälän pitäjän sähköinen muotokuva” klo
17.00
Myllymäen ala-asteella.156
Valmisteluorganisaatio
400-vuctisjuhlienpäätoimikunta:
Soini Hämäläinen
Soini Hämäläinen puheenjohtaja, kunnanvaltuuston pj.
R. Olavi Aunola varapuheenjohtaja, kirkkovaltuuston pj.
Liisa Helin jäsen,kunnanhallituksen pj.
Tapio Hyyryläinen jäsen, kunnanjohtaja
Jaakko Leinonen jäsen,kirkkoherra
Matti Rauti jäsen
Lauri Storm jäsen
Jaakko Toikka jäsen
Raili Vihla jäsen
Leena Vuorinen jäsen
Ritva Friman sihteeri, kunnansihteeri
Ohjelmatyöryhmä:
Kirsti Manninen puheenjohtaja, fil.lis., Pitäjänhistorian kir- joittajia
Margit Herlevi-Harja jäsen, fil.maist., Pitäjänhistorian kirjoittajia Tuula Blåfield jäsen, kirjastonhoitaja, juhlaviikontiedot-
taja Kulkuesihteeri:
Seija-Liisa Peltoranta Näyttelysihteeri:
Martti Blåfield
Historiallinenpitäjännäyttely "Mäntsälä 400 vuotta"
Martti Blåfield fil.maist.
Eeva-Liisa Oksanen fil.maist., Pitäjänhistorian kirjoittajia Sven-Olof Westerlund näyttelyarkkitehti, graafikko
Kansikuva: Uittoränni Sääksjärveliä Piurun koskella luultavasti 1920- luvulia. Valokuvannut Simo Hakala.
(Sääksjärven kylänäyttely)
kk
6999
92.8
Mäntsälä 400 vuotta
MÄNTSÄLÄNKUNNANKIRJASTO
MÄNTSÄLÄ 92,8
MÄNTSÄLÄ 400 VUOTTA
