kuvaaja f
t 'Vihtori Paloniemi (1865-1911) oli mänt-säläläinen itseoppinut kyläkuvaaja, joka leipänsä hankkimiseksi harjoitti myös kel-losepän ammattia jaoli keksijäkin.
navalokuvauttaa vainajat, Vihtori otti
vai-najakuvat mökin edessä, jossaarkku oli asetettuna kahdelle tuolille, arkun kansi
auki,
Vihtori Paloniemen valokuvien lasine-gatiiveja on löydetty 1970-luvulla kolmi-sensataa. Useiden hänen lasinegatiivien-sa reunoissa on laikkuja javaalenneita kohtia, mutta huolimatta ajan hampaan jäljistäovat Vihtori Paloniemen säilyneet kuvat erinomainen muistomerkki Mäntsä-län ihmisistä jaympäristöstä vuosisadan vaihteen molemmin puolin.
Vihtori Paloniemi on hankkinut kame-ran jo joskus 1890-luvun alkupuolella;
valokuvaajan uraa kesti siis parisenkym-mentä vuotta. Vihtori kuvasi kirkonkylällä, mökissään, jahänet tilattiin usein myös eri kyliin kuvaamaan.
Vihtori Paloniemen kiinnostus tekniik-kaan jalaitteisiin näkyi tietysti hänen am-matissaan japääharrastuksessaan, mutta myös esimerkiksi siinä, että hänellä sano-taan olleen kirkonkylän ensimmäisen pol-kupyörän. Sitä hän usein pyhäisin ylpeä-nä esitteli.
Sen ohella että Vihtori kierteli Mäntsä-lää kameransa kanssa tallettaen ihmisiä ja ympäristöä lasinegatiiveille, hänellä oli myös Mäntsälän ensimmäinen todellinen valokuvausateljee. Paloniemi otti ateljee-kuvia mökkinsä pikkuruisessa kamarissa.
Mökissä lienee ollut melkomoinen vilske, sillä Eleonora Vihtorin vaimo oli ompelija jaasiakkaat kävivät ahkerasti mökissä tilaamassa jasovittamassa uusia vaatteita sekä katselemassa tarkkaan Eleonoran ulkomaisia muotilehtiä. Tähän päälle tulivat sitten Vihtorin asiakkaat: ku-ka tuli rikkinäisen kellon ku-kanssa jakuka tuli pyhäpukeissavalokuvaan.
Vihtori Paloniemen(1865—1911) omakuva. Lasinegatiivin rikkoutumi-sesta huolimatta tämä omakuva edustaa Paloniemen visuaalista näke-mystä, valokuvan sisäisiä jännitteitä ja henkilökuvauksen psykologiaa par-haimmillaan. Om. Anja Sundell.
Ensimmäinen valokuva Mäntsälän Työväenyhdistyksestävuonna 1906.
Yhdistyksen väkeä kirkonkylässä meijerin edessä ilmeisesti Sälinkään torpparilakon aikana. Valok. Vihto-ri Paloniemi. Om. Anja Sundell.
Toinen kuvauspaikka kamarin ohella oli mökin kuistin edusta ulkona. Vihtori levitti taustaksi lakanan kuistin seinustal-le. Vuosisadan vaihteen tienoilla oli
tapa-122
Perhe- ja henkilökuvat ovatvarmasti yleisimpiä viime vuosisadan vaihteen valokuvista. Oli suuri asia mennä perhekuvaan, sillä useimpien perhei-den kohdalla se ei koskaan enää toistunut. Vihtori Paloniemen tutkiel-ma tuntetutkiel-mattotutkiel-masta perheestä on hyvä esimerkki siitä, miten tunnista-matonkin valokuva taiteellisen arvon-sa ohella on kiinnostavakertoessaan pelkästään ilmeistä, asennoista, pu-keutumisesta jasosiaalisesta
ase-masta. Om. Anja Sundell.
Metsästysseurue lähdössä jahtiin.
Onnea haettiinlähtöryypyllä. Va-lok. Vihtori Paloniemi vuosisadan vaihteen tienoilla. Om. Anja Sun-dell.
123
124
Nahkuri Wendelinin talo kirkonkyläs-sä nykyisen säästöpankin tontilla.
Talon edessä kylän kaivo. Valok.
Vihtori Paloniemi vuosisadan vaih-teen tienoilla. Om. Anja Sundell.
Vihtori Paloniemen mökki Mäntsälän kirkonkylässä nykyisenteletalon
var-jossa.Kuvassa Vihtorin vaimo Eleo-nora Helmi- ja Helga-tyttärineen jaoi kealla on pitolapsi Hilma. Vihtori Pa-loniemi on ottanut kotinsa kuvan noin vuonna 1906. Om. Anja Sun-dell.
Elonleikkuuta 1950-luvulla. Elonleik-kuukonetta ohjastamassa Viljam Sali la.
Seuraava aukeama:
Äitienpäiväjuhlan väkeä Nikinojan kansakoulun edessä vuonna 1930.
Om. Helvi Lahtela.
Nikinoja
126
127
128
Numminen
Numminen on Mäntsälän eteläisiä ky-liä. Asukkaita on 890 (1984), Kylässä on kaksi koulua, joissaoppilaita yhteensä 80. Kylän ylivoimaisesti suurintyönantaja on valaisinalan tehdas Mäntsälän Metalli
jasiinä on noin 550 työntekijää.
Kylässä on ollut kolme kartanoa: Mi-kartano (Frugård), Ylikartano (Anders-berg) jaNordbo. Kartanot omistivatkin kylän maat miltei kokonaan aina uusja-koon saakka. Vielä tämän jälkeenkin kar-tanoiden omistuksessa oli hyvin huomat-tava osa kylän maista. Muutos kylän elä-mässä olikin erittäin voimakas, kun karta-noiden maat toisen maailmansodan aika-na jasen jälkeenmiltei kokonaisuudes-saan jaettiinsiirtoväen jaosin paikallisen väestön asutustiloiksi. Vilkkaatkarjalaiset antoivat piristystä kylän elämään. He mm. perustivat nuorisoseuran jasaivat aikaan Seurojentalon rakentamisen.
Niinkuin miltei kaikkialla muuallakin, oli Nummisissakin kulttuuri- ja harrastustoi-minta 1960- ja-70-luvuilla jokseenkin la-massa. Nyt se kuitenkin on taas hyvin vilkasta ja kylä muutenkin uskoo tulevai-suuteensa.
129 Äitienpäivät Nummisten koululla.
Äi-dit jakoko kylän väki kokoontuivat yhteiseen juhlaan ja kuvaan vuonna
1928. Om. Rauha Mattila.
Nummisten mylly jakoski 1920-luvulla. Om. Osmo Viljanen.
130
Tervankuljetusta Nordbon tervatehtaalta Porvooseen. Kuvassa metsätyönjohtaja sekäYrjö Ranta jaAlarik Anttila. Om. Yrjö Ranta.
131
Ohkola
Jaakkolanpeltoja 22. päivänä elokuuta 1938. Ohkolan jokimenee uomassaan kuvan keskel-lä jataustalla häämöttääkylää. Om. Marjatta Saalo.
132
Ohkolan siltatyömaa keväästä syksyyn 1927. Kun Ohkolan viimeistä kivi- jabetonisiltaa teh-tiin, otti työnjohtajarakennusmestari Ville Kokkonen kamerallaan useita valokuvia siltatyö-maan edistymisestä. Ohkolan miehet muistavattyömaan vielä hyvin jaheidän kertomusten-sa perusteella työmaan kulku ja työnteon tapa jatarkkuus on voitu tarkoin panna muistiin.
Ville Kokkonen keksi yhtenään junttalauluja ja hokemia, kuten "Syytäkeepä savvee, lappa-kee, lappakee”.
133
134
Puhelin tuli Ohkolaan 1916. Keskus siirtyi Eerolasta Kesämaalle luulta-vasti jo1920-luvun alkupuolella. Ke-sämaan Olga jakissa odottelevat soittoa noin vuonna 1933. Om.
Tuula jaMartti Blåfield.
Ohkolan jaKellokosken yhteinen vappukulkue kokoontumispaikalla Hyökän-nummessa vuonna 1928. Om. MattiKataja.
Sivu 133: Suloniemen väki. Valkopukuinen emäntä on Aina jahänen vieres-sään koiran kanssa isäntä Johan. Om. Ritva Lindfors.
135 Ochkois, Ohkoila, Ohkola kuului
1500-luvun puolenvälin alla Porvooseen, kuten muutkin etelä- jakeski-Mäntsälän nykyi-set kylät, Mäntsälän ensimmäinen kirkko rakennettiin noin vuonna 1585 jauusi kappeliseurakunta perustettiin kahden vuoden kuluttua kun pappi oli saatu han-kituksi Mäntsälään. Niiden entisten por-voolaisten kylien joukossa, jotkatuolloin
muodostivat uuden kappeliseurakunnan, ei Ohkola kuitenkaan enää ole. Ohkolan vaiheet uuden ajan alkupuolella ovat
jon-kin verran hämärän peitossa, mutta 400 vuotta sitten Ohkola oli näköjään jo liitetty Sipooseen jasiitä oli tullut Sipoon
todelli-nen takamaa.
Mutta Ohkola ei ole ollutmitä tahansa takamaata. Ensimmäiset tiedot Ohkolasta kruunun veronkantoluetteloissa vuodelta
1550 kertovat Ohkolassa olleen yhdek-sän Porvoon kuninkaankartanon alaista
Pirjola 1900-luvun alussa. Henkilöt vasemmalta: Pirjolan isäntä Svante Pirjola, Amanda Pirjola, hänen sylis-sään Ida javieressään Hanna-tytär, Mauno Pirjola, Lauri Pirjola. Oviau-kossa vanhin veljeksistäAleksi Pirjo-la jaoikealla tyttäret Jenny jaEsteri.
Oikealla näkyvä talon jatko on tehty noin vuonna 1904 jakuva on otettu ilmeisesti pian sen jälkeen. Mauno Pirjolalla on ollut aikoinaankamera;
hänen sanotaan soittaneen huilua ja olleen terävä ja oppivainen lapsi, mutta kuoli nuorena tuberkuloosiin.
Om. Veikko Pirjola.
136
lampuotia eli vuokraviljelijää. Kuninkaan-kartano ei tarkoittanut sitä, että kartanos-sa kuningas olisi asunut; kuninkaankarta-notarkoitti vain sitä, että on kyseessä ku-ninkaan kartano eli kruunun tila, jonka alaisuudessa oli vuokraviljelijöitä.