Mäntsälän urheilun ja MU:n vaiheita : Mäntsälän urheilijat 40 v. 13.1.1986 : Osa 1/2 · DIGI

(1)

MÄNTSÄLÄN URHEILUN JA MU:N VAIHEITA

MÄNTSÄLÄN URHEILIJAT 40 V. 13.1.1986

(2)

%.0(o

40 v.

Mäntsälän ^Urheilijat

1986

(3)

I

(4)

5

Mäntsälän Urheilijat on toiminut 40 ^vuotta

Vaikka urheiluseurana MU onnuori, on urheilutoimintaa Mäntsäläs- sä ollut eri kyläseurojenkin järjestäminä jo lähes 100^vuotta. Mäntsä- län Urheilijoiden arvokas, aktiivinen, monipuolinen urheilijoiden hy- väksi suorittama^työon saavuttanut tunnustusta. Ajanjakso on järjes-

tötyössä mittava ja monivaikutteinen.

Tämän 40-vuotishistoriikin tarkoitus on aikaisempia suppeita histo- riikkeja laajemmin valottaa maineikkaan urheilupitäjämme urheilullisia tapahtumia. Olen jo vuodesta 1957 asti kerännyt Mäntsälän urheilutie- touttahaastatellen urheiluun

aktiivisesti osallistuneita

veteraaneja, pen- konutlaajasti saatavissa olevia arkistoja javanhojen lehtien vuosikerto- ja jne. Olen havainnut, miten helposti muistitietomme asioissa muuntuu ja siksi olen pyrkinyt seulomaan saamaani perimätietoa ja tukeutumaan

erikoisesti

saatavissa olevaankirjoitettuun ja painettuun tekstiin. Pyrin luomaan ensisijaisesti yleiskuvan urheilutoiminnasta, toisinaan vain olennaisen rungon, toisinaan yksityiskohtaisentarkasti, jopa eräät asiat

irrallisina

asiayhteydestä, jotta

saavutettaisiin

objektiivisuus.

Ansiok-

kaat kyläosastojen historiikit täydentävät tätä ja tietoja Mäntsälän urheilusta.

Usein ”urheilun” avulla on pyritty vaikuttamaan moniin muihin asioihin ja tällöin urheilu on ollut sekundäärinen asia muille kuin urheili- joille, jotka vuodesta toiseen säästä riippumatta ovat urheilun innotta- minä

lähteneet

mukaan

voitostaan iloiten

tai tappiostaan terästyen.

Olen tuntenut ja voinut haastatella kaikkia alkuaikojen pitkäaikaisia MU:n puheenjohtajia, sihteerejä ja toiminnanjohtajia ja saada tietoja seurantoiminnasta,urheiluaatteenväsymättömistä uurastajista jamyös pienistä yksityiskohtaisista asioista.

Mäntsälän Urheilijat seuran perustavakokous pidettiin 13.1.1946 klo 12.

Tällöin alkoi seura toimia siihenliittyneiden jo Mäntsälässä toimineiden seurojen sopiessa yhteisestä edustamisesta.

Kaikki eivät aluksiliittyneet osastoinakeskusseuraan, vaan toimintaal-

koi

pitäjäseurana ontuen. MU:sta muodostui vasta kehittyvä, todelli- nenurheiluseura senjälkeen, kun

kaikkiin

kyliin oli perustettuina MU:n kyläosastot,

itsenäisesti toimivat

^pääseuranperusyksiköt

omine

^johtoi- neen ja talouksineen. Vain ulospäin edustus tapahtui ”MU-laisena”.

Pääseura, jota nimitystä pitäjän keskusseurasta käytetään, muotoutui seuraavista urheiluseuroista, osastoista:

Ajo (Arolan-Jokelanseutu) perustettu 4.5.1963. Aikaisemmin ollut OKA:n aluetta. Rekisteröity

osastoksi

12.2.1964 n:o 87778.

Ilves (Hautjärvi). Kuulunut osastona Saari-Levantoon ja sen jatka- jaan, Sampoon, joka lakkauttamisen jälkeen muodostui Ilves-nimiseksi osastoksi ja joka uudelleen perustettiin 15.3.1963 ja rekisteröity

(5)

7.2.1964. Saari-Levantoa ja Sampoa ei oltu rekisteröity, ^mutta sentoi- minta oli muiden osastojen kaltaista jo 1940-luvulta asti.

Jyske, alkuaan nimi Mäntsälän Jyske (Soukkio)

aikoi

1911 Mäntsä- län Veljen piirinä, joka 8.7.1913 itsenäistyi äänestyksen jälkeen V ja U- seura Jyske -nimiseksi. Rekisteröity

30.6.1938

^n:o 30230 Mäntsälän Jys- ke-nimisenä. (Yritetty

rekisteröidä

^jo18.4.1934). Ensimmäiseen Jyske- seuraan liittyivät Soukkion, Hirvihaaran ja Sälinkään urheilijat.

Jo 23.7.1913 perustettiin Sälinkäälle haaraosasto Jyskeelle. Rekisteröity

Soukkion

Jyske -nimisenä 12.5.1966 n:o 92205.

Kiisto (Sääksjärvi) toimi aluksi osasto Sääksjärven nimellä 29.1.1946 alkaen. Kiisto -nimi

otettiin

käyttöön v. 1949 ja rekisteröitiin Sääksjär- ven Kiisto nimisenä 18.6.1963.

Kipinä -46 (Onkimaa). Aluksi nimi

Herman-Onkimaan

osasto, sitten Kipinä -46

Onkimaa

11.1.1947. Perustettu osastoksi 8.3.1946, rekiste- röity 10.12.1946.

Kisa-Toverit (Sälinkää). Perustettu 21.4.1929, rekisteröity 21.1.1930

Kisa-Toverit

Joentaka -nimisenä. Liittyi osastoksi Mäntsälän Urheili-

joihin 1947.

Oka (Ohkola). Perustettu 17.2.1939 V ja U-seura Verson osastoksi,

mutta liiallisen itsenäistymisen vuoksi pian

muutettiin

Verson alueeksi.

Rekisteröity MU:n osastoksi 24.3.1948. (Oka nimi esiintyy jo v. 1916 E.J. Toivoselle lähetetyssä kirjeessä).

Sampo (Saari-Levanto). Perustettu 1947. Pyritty rekisteröimään 1960-luvun alussa. Toimi aluksi Saari-Levanto -nimisenä ja tähän kuului myös Hautjärvi. 1950-luvulla Hautjärvi pyrki itsenäistymään ja ni- menä oli hetken ^Sa-Le-Ha, joka ei vakiitunut käyttöön. Osittain tämän vuoksi tuli puolueeton nimi Sampo 4.3.1949 tehdyllä päätöksellä. Ei re- kisteröity. Osasto lakkautettiin MU:n hallituksen päätöksellä 1963.^(Pe- rustettiin osasto Hautjärveksi 7.12.1946, jolloin nimi Ilves esitettiin,

mutta ei hyväksytty).

Sisu (Sulkava-Nikinoja-Olkinen). Alueen

urheilutoimintaa

^hoidettiin aluksi Kisa-Toverien alaosastona. Perustettiin MU:n osastoNikinojaksi 3.11.1948. Sulkavan Sisu -nimi otettiin käyttöön 1950-luvulla. Rekiste- röintiä alettu 2.7.1963.

Veli (Kirkonkylä) nimellä vanhin urheiluhistoria Mäntsälässä. Perus- tettu 1907 Sääksjärvellä (Toivonen, Sarat, Tuomisto). Mäntsälän Veli kohosi 1910-luvulla näkyvästi Suomen urheilun kärkipaikoille, muttajo 1916 toiminta oli täysin lopussa. Osastoita 1912-paikkeille: Onkimaalla, Kirkolla, Kaukalammilla, Soukkiossa, ^Ohkolassa, joita kutsuttiin Vel-

jen piireiksi. Koska nimellä oli mainetta, haluttiin se säilyttää ja niin Ve- li perustettiin uudelleen 6.4.1924 Kirkonkylään ja kun seuraa yritettiin

1926 rekisteröidä, se evättiin,

seuraavasti:

"Aikaisemmin on

rekisteröi-

tynumerolla 5960ja yhdistysrekisteriin jomerkitty V jaU-seura Veikot^- niminenyhdistys, eikä nyt

merkittäväksi

anotunyhdistyksen nimi kyllin selvästi poikkea

ennemmin

rekisteröidystä. (17.2.1923 lain mukaan So-

siaaliministeriö

evännyt)”. Rekisteröity V ja U-seura Mäntsälän Veli ni-

(6)

7 misenä 27.2.1932 numerolla 21433. Tämä seura pyrki voimakkaasti luomaan

Mäntsälän

Veli pitäjäseuran (MV), muttaH.T.T. oli toista miel- tä. MU:n^osasto Veljeksi 19.1.1946,rekisteröity osastoksi 24.4.1946 numerolla 21433. Rekisteröity 31.1.1950^taas Mäntsälän Veli -nimisenä, vaikka sopimuksena tuli näkyä aina sana "osasto se ja se”.

Verso (Hirvihaara) ^perustettu 26.3.1933. Kylässä oli jo 22.7.1932

al-

kanutH.T.T. -nimellä

urheilutoiminta

(Hirvihaaran Turha Toivo) suu- ren

innostuksen

vallassa. Suuri innostus johtuisiitä, että ottelu Hirvi- haara^-Kirkonkylä ei toteutunutsenvuoksi, että Veli seuran joukku- eessa oli kirkonkylän ulkopuolisia edustajia ja tätä Haaran pojat eivät hyväksyneet, vaan lähtivät pois ja perustivat oman seuran. Verso pyrki luomaan 1930-luvulla ^myöskoko pitäjää kattavaa seuraa. Rekisteröity Verso-nimellä 2.6.1933 ja osastoksi 21.5.1959 numerolla 22972. MU:n

osastoksi

liittymisen jälkeen seura on ollut eräs MU:n kulmakiviä.

Vilkas (Numminen). Nimen synty liittyy läheisesti karjalaisten tuo- maan urheilupanokseen ^(vrt. Kirvun Vilkas). Perustettu osastoksi

19.1.1949. Samassa kokouksessa ^perustettu seitsemän osastoa, joista yksi naisosasto, "vaikka sattuneesta syystä ei olluttarpeeksi naisia nyt paikalla”.

"Osittain

kylän monet

nuorisoseuratoimintaan

ja

muihin

kultturellisiin harrastuksiin osallitumiset ovathaitanneet urheilutoimin- toja!”.

Neljääkymmentä toimintavuottaan seura juhlii matalan profiilin varjostamana niin urheilullisesti kuin taloudellisesti seuraten yleisesti Suomessa vallitsevia suuntauksia urheilun arvostuksen kohdistuessa

muihin

kuin perinteisiin lajeihin.

Urheilutoiminta

^{on nousua}^jalaskua, muttaMäntsälän urheilussa on lisäksi jokaisella vuosikymmenellä oma ilmeensä, johon on vaikuttanut ajankohdan yleisesti vallitseva poliittinen, yhteiskunnallinen, jopata-

loudellinentilanne, vaikka osittain mainitut seikat ovat enemmän taus- talla väestörakenteenmuuttuessa.Kylien

omaleimaisuus

^heijastuu^myös

toimintoihin. Varsin usein urheiluseuran

organisaation

monitasoisuus

onhaitannut toimintoja. Kun seura alkukankeuksista selviytyen kohosi maamme kärkiseurojen tasoiseksilaadullisesti, edustuksellisesti jaeten- kin monipuolisuutensaansiosta, joka on tuonut mainetta suurseurana pitäjälle, on 40-vuotistaipaleenpäätyttyä syytä lausua kiitos lukematto- milleurheilijoille, johtohenkilöille ja mukanaolleille, jotkaovaturhei- lun

innoittamina

lähteneet mukaan uskoen

urheiluun.

Kiitän kaikkia urheilumiehiä ja naisia, jotka ovat auttaneet ja kan- nustaneet saamaan tämän historiikin aineistoa aikanaan janämä tiedot säilymään urheilusta kiinnostuneille. Erikoisesti tulevat mieleen Pauli Saarnio,Paavo Mäkelä, LeoMikkonen, JoukoKärpänen, Tauno Luo- toja

lukuisat

urheilijoiden johtopaikoilla

toimineet henkilöt.

Suurin an- sio, ja lämminkiitokseni, päätökseeni ryhtyä aikoinaan tähän suuru- rakkaan kohdistuu JohanHeleniukselle, jokalähes koko ikänsä päätoi- misesti on uhrannut Mäntsälän Urheilijoiden menestymiselle, mutta myös

.ansiokkaasti

koko valtakunnan urheiluun vaikuttaen. Lisäksi

(7)

MU:n suunnitteluvaliokunta, Johan Helenius,Teuvo Mäkinen ja Pertti Hartikka, ovat antaneet apunsa historiikin teonlinjakysymysten ratkai- semisessa.

Olkoon tämähistoriikki osaltaan kiitos jamyöskannustin tuleville urheilutoimintaan kiinnostuneille kantaa MU:n värejä perinteitä seuraten.

Mäntsälässä 30.12.-85 Reino A. Vuorinen

v

(8)

9

Urheilutoimintaa ennen Mäntsälän Urheilijat -seuran perustamista

Taustaa:

On yllättävän lyhyt aika siitä, kun ihmisten elämä on ollut^aamustail- taan raatamista jokapäiväisen toimeentulon saamiseksi, mutta tästä huolimatta ei urheilu ole olluttuntematon. Nykyään kilpailu kuuluu yh- teiskunnassa läheisesti kannustimena toimintoihin ja liikunta lähes tie- dostamattomastiperusasioihin. Kilpaileminen on ollut paljon suoravii- vaisempaa ennen järjestynyttä urheilutoimintaa. Kilpailtiin varsinkin työssä, mutta myös työn ohessa voimakkuudesta, taitavuudesta, rak- kaudesta ja jopa suosion saavuttamisesta. Voimakkain ja taitavin selvisi olosuhteista paremmin, ja vaihtelu toi mielenkiintoa yksitoikkoiseen, rasittavaan elämään.

Voidaan mitä suurimmalla varmuudella sanoa, että Mäntsälän seuduilla on jo ammoisina aikoina liikuttu vesistöjä pitkin tai suksilla, sekä pitäjän halki kulkevat vuolaat joetovatolleet paitsisota-ja riistarctkien kulkuväyliä niin ^myös jokapäiväiseen elämään läheisesti liittyviä. On- han Kansallismuseossamme suksi,jonka ikä on lähes 3000 v. ja löydetty Herajoelta ja läheltä Kärkölän rajaa Levänneitä on löydetty yhdestä

puusta koverrettu, eräs Suomen vanhimmista ruuhista.

Moninaisten vaiheiden jälkeen ihmiset eivätsaaneet tyydytystätyössä kilpailuvietilleen ja niinpä keksittiin nykytermiä käyttäen vapaa- aikoihin pelejäjaleikkejä

omine sääntöineen.

Juostiin,

heitettiin

hirttä, kannettiin viljasäkkejä tai kiveä tai iltapuhteina vedettiin sormikouk- kua, painittiin tai tapeltiin. Eräänlaista kilpailua paremmuudesta ovat olleet kylien väliset tappelut tai heimojen väliset välienselvittelyt riista- maista. Nämä vaativat fyysistä kuntoa, mutta myös rohkeutta, taitoa ja valppautta.

Mäntsälässä

^onharrastettukylätappeluja, jotkaovatolleet joskus hyvinkin verisiä urheiluvietin purkautumiskeinoja.

Laajasti ottaen urheilu on tuhansia vuosia vanhaa, mutta nykyaikai- sessamerkityksessä sen läpimurto tapahtui 1800-luvulla ja järjestyneenä vuosisadan vaihteessa. Asiat levisivät hitaasti ja varsinainen seuratoiminnan alku maassamme ja myös Mäntsälässätapahtui historiallisesti

vaikeaan

aikaan. Seuratoiminnan taustat ovat moninaiset, mutta itse toiminta antoi voimia, yhdisti ihmisiä ja lisäsi turvallisuuden tuntua epävarmoina aikoina. Juuri tällöin Mäntsälän poikien Porvoon kou- luista saamat urheiluinnostukset näkyivät kilpailuja seuratoiminnan alkamisenapitäjässä. V. 1899 Helmikuun manifestilla muutettiin lakien hyväksymistapaa jaasioiden käsittelyjärjestystä, muttakiellettiin myös järjestöasetuksella yhdistysten perustaminen ja yhdistymisvapaus. Kiel- to jatkui 1901 asti, josta lähtien yhdistyksen

sai

^perustaa vain keisarin luvalla. Näiden säädösten vaikutus näkyi Porvoon seudun yhdistystoi- minnassa, sanomalehtien ilmestymisessä ja sananvapauden rajoittami- sena. Meidän nykyihmisten ja televisiopenkkiurheilijoiden on vaikea

(9)

muistaa, miten lyhyen ajan kuluessa johdetun urheilun nousu on tapah- tunut verrattunaaikaan, jona urheilua on harrastettu. Siksi vertailu v.

1890—1903 saavutettuihin yleisurheilun maailmanennätyksiin on omi- aan selventämään asiaa:

100m 11.2

400 m 51.6

800 m 2.11.0(1896) 1500 m 4.25.0⁽¹⁸⁹⁰⁾

HOmaj. 17.6 (1896) Laji oli nimeltään häkkijuoksu pituus 595595

korkeus 170

seiväs 305

kiekko 38.70 (1897)

keihäs 50.43 (1903, paremmalla kädellä)

kuula 11.12

moukari 24.50 (oli todella moukari⁼leka)

(Suomen

ensimmäiset keihäänheittotulokset

ovat vuodelta 1890, jolloin Rindell heitti 30.58 ja Mexmontan 33.25. Kuulantyöntö oli aluksi rajoittamattomalla vauhdilla tai myöhemmin 2,5 metrin

neliöstä.

1908 Niklander (Oilin kanuuna) työnsi 13.29, jolloin oli voimassa isä Järvi- sen 1906 työntämä Suomen ennätys 13.09).

10»m:n lahlolyylejä vajaasala vuolla sillen.^(KuvaHgistä).

Hiihtourheilu

^on ollut Suomessa ensimmäinen kilpailullinen urheilu- muoto (Oulun hiihdot v. 1889). Kansanvalistusseuran

kalenterissa

v.

1894 oli kirjoitus: ”Ken tahtoo hiihtourheilun

kunnia-asemaan

^{hän ol-} koon myösvakuutettusiitä,että se muutenkin pitää paikkansa urheilun urheiluna, että sillä ovat ne siunaavat vaikutukset, mitkä urheilulla ja

voimistelulla

^voivatolla, ja hiihtourheilu täyttäärohkeimmatkin vaati- mukset. Jos tahdot kehittää lihastesi vahvuutta sivu tavallisen määrän, niin tarjoopa se tilaisuuden ponnistuksiin, mitä oppivimpiin. Ken on

(10)

11 liikkunut suksilla hän kyllä muistaatuonhauskan liukkauden ja nuos- keuden

kaikissa

jäntereissä, joka on sen suloinen palkka. Paitsi jos on riutunut elintoimintasi elähdyttävän, virkistyksen ^tarpeessa, jos olet ah- dasrintainen, kumara kirjatoukka, pahasti kätistynyt, kelmeä ammatti- lainen, nuori tai vanha, etvoi vähemmälläajanhukalla kuin tuolla, puh- toisten

talvimaisemien

helmassa virkeänä ja lähimpänä keuhkoosi ah- mia raitista ilmaa”.

Johannes Linnankosken (Vihtori Peltonen) vaikutus hiihtoharrastuksen leviämiseen Porvoon-Mäntsälän seuduilla on voimakas, sillä

Uusimaa-lehden

välityksellä tiedot levisivät nopeasti maakuntaan.

Urheilulajeista tämä "lehtimies”asettaa hiihdonensimmäiseksi, koska se on kansallisin ja monipuolisin. Hiihto

urheiluna

^{oli Etelä-} Suomessa vielä 1890-luvun alussa lähes tuntematon ja siksi oli oikea merkkitapaus, kun Porvoossa 19.3.1893 pidettiin hiihtokilpailu.

Vihtori Peltonen oli^uupumaton hiihdon erinomaisuudesta kirjoittaja ja ei kulunut pitkääkään aikaa, kun ympäri maakuntaa järjestettiin in- nostuneesti hiihtotilaisuuksia ja -kilpailuja. Mäntsälässä niitä järjestet- tiin Hirvihaarassa,kirkolla, ^Soukkiossa ja Nikinojalla ja v. 1897 lähtien niitä on ollut kymmenittäin joka puolella pitäjää, kuten lehti mainitsee.

Mutta pian innostus suuntautuitämän intomielisen hiihdonystävän mielestä väärille laduille ja hän kirjoittaa mm. ^(v. 1899 Uusimaassa nro

19):

”On alettu käyttää liian pitkiä 60kmmkin matkoja, jotkatur- melevat terveyden, ja ennätyksien vuoksi on siirretty kilpailut kovalle maantielle ja

lumettomalle

jäälle. Kilparadan tulee kulkea metsien läpi syvälumisia seutuja. Niitä vartensukset onkeksitty. Silloin hiihtokilpailut palvelevat todellisen hiihtäjäkansan kasvattamista eivätkä joutilaan sunnuntaiyleisön huvittamista.”

Mäntsälän urheilun kehittyminen ja toiminta ennenyhdistystoimintaa:

Porvoon piirikunnan arkistojen tuhoutuminen pommituksessa 1940 on vaikeuttanut suuresti Mäntsälän alueen

urheiluasioiden selvillesaa-

mista. SVULm ja muiden arkistojen, lehtiuutisten, paikallishistoriallis- tenkirjoitusten ja useiden muiden lähteiden kautta on saatavissa aineistoa.E.J. Toivosen keräämä laaja urheiluaineisto on kadonnut?

Tiedetään, että kansakunnan säilymisen kannalta pidettiin fyysisen voiman ja kunnon säilyttämistä henkisten arvojen ohella takeina kan- samme itsenäistymiselle. Suomi kypsyikin voimistelun ja urheilun ja muun

kulttuurielämän

aloilla itsenäiseksi ennen valtiollista itsenäisyyttä prof. A. Halilan mukaan.

Porvoon urheilupiirissä, johon Mäntsälä kuului 1900-luvun alussa, urheilun nousu oli kiinteästi nivoutunut kansallisuusliikkeeseen, ^jonka mukana uudet olosuhteet toivat maaseudullekin ^uutta elämänrytmiä, työajan lyhenemistä ja tästä seurauksena

lisää

vapaa-aikaa, jota oli syy- tä käyttää paitsi lepoon,^myös liikkumisen avulla voimien keräämiseen

(11)

ja uusiin harrastuksiin. Liikuntaharrastusta ei mielipide varauksetta tunnustanut ja syntyi kiivaitakin mielipide-eroja vanhan ja nuoren aja- tustavan välillä, vaikka siihen mukaanlähtö ei vaatinutkaan samanlaista asennoitumista kuin monet muut ajanvirtaukset.

Urheiluharrastus

^oli eräänlaista ajan kapinahenkeä.

Liikuntakulttuuria

yksipuolisena vas- tusti sivistyneistö ja piti

sitä

^mm. urheilumetsästyksen, miekkailun ja purjehduksen hengen pilaajana ja alkukantaisena.

Mäntsälässä urheilun leviäminen yhdisti eri sääty-ja yhteiskuntaluok- kia, sillä kartanoiden herrat järjestivät alustalaisilleen hiihto- ja muitakin kilpailuja. Joukkuekilpailuissa eri ammattikunnat ja säädyt olivat tasavertaisia rinta rinnan, ne

lähensivät

ja yhdistivätkin.

Samoin

asevelvollisuusarmeijasta saadut hyvät kokemukset urheilus- tasiirtyivät siviiliin. Näin veljellisissä kisoissa sosiaaliset raja-aidat ^vä- henivät. Myös 1880-luvulla liikunta hyväksyttiin koulujen ohjelmiin.

Varsin useinkäytettiin nimeä ”vehtuu” liikunnasta.

Mäntsälään urheilu tuli etupäässä Porvoosta, mutta ulkoapäin kier- tueiden esittämät voimistelijoiden

voimailu-

ja voimisteluesitykset olivat voimakkaina virikkeinä. Mäntsälässä tällaisia tilaisuuksia pidettiin Sääksjärvellä jaKirkolla eniten ja niitä sanottiin ”sirkusretkueen vierai- luiksi” (kansikuva). Kylän johtohenkilöiden asennoituminen uusiin nä- kemyksiin oli ratkaisevaa tai sitten oli niitä, joille perinnäinen järjestö- työei antanuttyydytystä tai sopivaa johtajan vakanssia. Näin onsynty- nyt Alku-seura 1902 Sääksjärvelle tai 1907 Weli-seura kylän pohjois- päähän. Näihin johtohenkilöiksi tuli Porvoossa tai muualla koulunsa käyneitä innokkaita Mäntsälän poikia. Ja olihan luonnollista, että näin tapahtui, sillä viime vuosisadan lopulla^perustetun Porvoon suomalai- senyhteiskoulun perustamisen aikoina seninnokkaana kannattajana ja asian johdossa oli mm. Oskari

Laine Mäntsälästä.

Myös

voimakas

luokkatietoisuus oli taustavoimana.

"Voimistelu oli tehokasta vastamyrkkyä ajan tuomien paheiden le- viämiselle:Kortinpeluulle, juopottelulle,kiroilulle,mallassaunojen bru- taalille elämälle jne” kirjoittaa prof. A. Halila. Vihtori Peltonen ja useita toisia Porvoon Suomalaisen Seuran jäseniä järjesti em. asioihin liittyvän keskustelutilaisuuden v. 1898 juhannuksenaMäntsälässä, jossa oli läsnä yli 500 henkeä ja joka tilaisuus oli "pitkä ja

kiivasluonteinen”

(Tilaisuus alkoi klo ^9.00).Keskusteltiin alustusten pohjalta tanssikysy- myksestä (kovasti kiivaasti väitellen), mallassaunoista, nuoriso- ja rait- tiusseuroista sekä keijuista. (Tanssiasiat ja niiden häiriötovat puhutta- neet

ihmisiä

MU:n tasollakin usein! Mäntsälässä oli

Ns-toimintaan

^voimakas innostus jo tähän aikaan).

Sääksjärvi oli tuolloin suurimpia Mäntsälän kyliäasukasmäärältään, ja jossa olimyösteollisuutta sekä itsenäisiätalonpoikia ja maatalousvä- keä, jotka prof. Halilan mukaan ensimmäiseksi Suomessa kypsyivät voimistelun- ja urheilun järjestötoimintaan ja jossa toiminnassa Por- voon piiri oli uranuurtaja, oli aivan luonnollista, että Sääksjärvi on ollut eri järjestötoimintojen alkukehto. Vuoden 1899 yhdistymiskiellon

(12)

13

peruuntumisen

jälkeen v. 1901, on Sääksjärvelle^perustettuAlku-seura,

joka juuri

urheilullisia

asioita vireästi esittivastapainoksi ajan rappeu- tuneisuudelle, mutta jossa tajuttiin ^myöskunnon säilyttämisentärkeys

suomalaisuuden

säilyttäjänä vaikeina aikoina (vertaa suojeluskunnan synty Sääksjärvellä.)

Kuten mainittiin, Sääksjärveltä oli useita innokkaita nuoria miehiä opintiellä. Porvoossa, jossa he saivat koulunsa vireältä urheilukerholta ja

maisteri

J. Blomqvistilta, joka jo 1896 oli^perustanutPorvooseen seuran nimeltä Nuori Voima, joka 1911 jälkeen

sulautui

Porvoon Urheili- joihin, voimistelu- ja yleisurheiluvaikutteita, joita sitten toteutettiin ko- tipaikkakunnalla. Lisäksi nuorisoseuratyön ja suomalaisuusaatteen tunnustettuja valistuneita henkilöitä asui kylässä. Mäntsälän loisissa kylissä on urheilun harrastussyntynyt myöhemmin lähinnä Sääksjärven (osittain Pornaisten) innoittamana. Toimintaa on ollut ^myös eräiden kartanon herrojen (eri syistä) alustalaisilleen tai muille kyläläisille jär-

jestäminä mm. urheilukilpailuina.

Voidaan sanoa, että torpparilaitos on ollut alustalaisten rasittavan työtaakan vuoksi estämässä urheilemista useissa kylissä, sillä työpäivät olivat pitkiä ja Sälinkäällä sanottiinkin joskus,että ”kuu on torpparin aurinko”.

Mäntsälän urheilullisista leikeistä ja peleistä ontunnettu säkkijuoksu yhteisissä juhlissa januortenhuveissa. Samoin pussitappelut tai iltapuh- teiden leikki suutarien syteminen. Pohjoisosassa Mäntsälää on pelattu

Hämeestä tulluttakenapeliä, jota muuallapäin Mäntsälässä (kirkonky- lä, Hirvihaara, Sääksjärvi, Onkimaa) kutsuttiin pilpunlyönniksi, josta muutamia muunnelmia on pitäjällä myösollut. Kiekon-eli kurranlyönti ontullut taasOhkolan suunnalta Mäntsälään, ja jossa pelissä on aikoinaan käyty kylien välillä kilpailuja vapaa-aikoina epävirallisesti. Ylei- nen voimainkoetus on ollut 'niskanuoran’ ja sormikoukun veto. Nk.

keilinheittoa harrastettiin vielä 1920-luvulla vapaa-aikoina pihojen pal- jastuttua keväällä (”Minä täydyin hakkaakeiliä”, sanoivat Mäntsälän lapset).

Keinumista

^ja

leskisillä

^oloa ja itse keksittyjä leikkejä on ko- koonnuttu viettämään kylien yhteisille kokoontumispaikoille, joissa myös hypittiin hypinlautaa, suoritettiin erilaisia voimainkoetuksia, painittiin, kannettiin kiveä, jopa tapeltiinkin,

Soukkiossa

Myllymäellä, jossa oli alkeellinen urheilukenttä (talvella jyske ja jytinä kuului Junnin tuvasta nuortenpeuhatessa) ja kirkolla keräännyttiin Impivaaraan Kau- kalammin tien varrella (A. Tapolan mukaan).

Talven hiihtoharrastukset virisivät ensimmäisinä Sääksjäryellä, Ni- kinojalla ja Hirvihaarassa sekä kirkonkylässä. Sääksjärvellä harrastettiin visapallonheittoa tai myös visapallon lyöntiä puoluepelinä. Hirvi-

haarassa ensimmäiset

hiihtokilpailut pidettiin Laineen niityllä vuosisadan lopulla, Linnaisissa kartanon rannassa. Kirkonkylän hiihtopaikka oli nykyisen Sähkölaitoksen kohdalla, josta ladut

kulkivat

Kaukalammin suuntaan, joskusmyösojanvartta etelään. Myöhemmin maali oli Raita- sen

liiketalon

kohdalla. Soukkiossa hiihdettiin Kotojärvellä. Sääksjär-

(13)

14

vellä urheilupaikat olivat Multimäen (Fredriksdahl) ja Oskari Jussilan pihoissa. Vain Sääksjärvellä on ollut tunnettu visapallon (kriketti) heitto. Palloleikeistä tunnetuimpia on ollut pallokoulu ja myöhemmin eräänlainen kuningaspallo. Hiihtoharrastuksen leviämisel- le aluksi oli esteenä ^se, etteivätlapset uskaltaneet lähteä petojen takia (1800-luvun lopulla) vielä kauaksi ja etenkin, kun talviaikaan ei ollut varusteita^pakkasta vastaan, oli pysyttävä sisällä.

"Isolla mäellä laskettiin suksilla ja joskus karvari Kilpisen akkunasta sisään, uitiin kirkkosillan kupeella ja jos oikein rohkeutta piti esittää, piti mennä Svenssonin alle uimaan”. Myöhemmin kesäisten cyklistikil- pailujen ja retkien tilalle talvella huvina tuli muotiasiaksi järjestääpot-

kukelkkakilpailuja (ainakin kirkolla ja Ohkolassa. Mainitaan, että A.

Suomisella kirkolla oli ensimmäinen potkukelkka). Kelkkainnostuksen leviämiseksi käytettiin Ohkolassa seuraavaa vetoavaailmoitusta: ”On esim. kuutamoilta, jokainen kyllä arvaa, kenen nuorimies silloin mukaansa ottaa. Ajatelkaa, miten runollista, kun kuu paistaa ja kelkka luistaa ja kultakäpynen kelkassa kuiskaa”. (Ilmoitus Ohkolan Veljen perustamisen aikoihin 1910-luvullaUusimaassa).

Aluksi ei nuorten urheilumatkat aina olleet suotavia, sillä kouluissa- kin suhtauduttiin urheilijoihin nuhdellen ja monesti kiinnostuneet pojat kilpailivat salanimillä, jotta olisivat säästyneetrangaistuksilta. Kilpailu- matkan rasittavuudesta on kertomus Porvoon seudun hiihtäjistä, Lam- pisen veljeksistä.

"Näissä

olosuhteissakilpailumatkat olivat hyvin jän- nittäviä ja kun ne olivat usein pitkiä, sattui nuorille salahiihtäjille mo- nenlaisiaseikkailuja. Esim. v. 1897 Emil toverinsa E. Pitkäsen kanssa rukous- ja katumusviikon lauantaina kuuli, ettäMäntsälässä oli seuraavana aamuna hiihtokilpailut. Mitä muuta kuin pojat lähtivät sinne.

Mutta sitä ennen he istuivat klo yhteen saakka koulun penkillä. Kello puoli neljä he ehtivät Kerkkooseen ja ottivat koulukirjoja "evääksi” ja käänsivät kymmenjalkaiset suksensa kohti Mäntsälää. Edessä oli viiden peninkulman taival kilpailukylään. Sääksjärvellä heidät tapasi ^pimeä ja ikävä ja kysyessä tietä eteenpäin he saivat vastaukseksi: "Ettetänä eh- toona enää Mäntsälän kirkkoa näe”.

Yöllä klo 2.00 olivat pojat Ohkolassa. Ensimmäisessä talossa, johon pyrkivät, oli vieraita, toisessa toivat aitasta kylmät vuodevaatteet ja niiden sisään pojat nukahtivat. Aamulla klo 7.00 oli kilpailu. Siinä Pitkä- nen jätettiin vääryydellä kolmanneksi tai neljänneksi ja Lampinen sai omassasarjassaan 2.50 mk. Sitten alkoi kiivas suksikyyti takaisin Kerk- kooseen. Yhtäpainoa ei heidän tarvinnut enää hiihtää, sillä Askolassa he saivat olla ^yötäPitkäsen kotona, muttaklo 8.00 maanantaiaamuna alkoi koulu Porvoossa ja sillä lyömällä pojat istuivat hartiat suorana pulpeteissaan ja antoivat hikisen paitansa kuivua

selkänahkaan

^kiinni.

Noin pojat ennen kilpailumatkoja

tekivät.”

(14)

15

Urheilun edistämiseen liittyviä toimintoja

Mäntsälän eri kylät ja yhdistykset omaksuivat liikuntakulttuurin jo varhaisessa

vaiheessa

yleisesti maassamme

leviävänä

ilmiönä. Toimin- taanei kunnan hallinnollisella tasolla olekypsytty kuin sotien jälkeisistä ajoista alkaen. Vaikeasti voimistelu on omaksuttu koulujenkin ohjel- maan ja mitään varmaa voimistelutuntien pidosta ei ole. Koululaitoksen perustaminen Mäntsälässä tapahtui kirkolliselta pohjalla, mikä taho ei suopeasti nähnyt voimistelua maallisena ja paikoin jopa synnillisenä koulun ohjelmassa,

siitä

huolimatta, että koulun perustaja ja suunnan luoja oli valistunut ja

kaukokatseinen

kirkon johtaja.Biblianhistorian, veisuun, luvunlaskun,katkismuksen, historian jne. joukossaei Ehnroo- sin koulussa ennen 1880-lukua esiintynyt voimistelua ja senkin jälkeen

1800-luvunlopulla päiväkirjoissa voimistelutuntien kohdalla on aukko.

Erään mäntsäläläisen, nyt jo vuosikymmeniä manan majoilla olleen

henkilön

kertoman mukaan "tunnit olivat yleensä ulkonaoloa tai va- paata”. Opetusohjelmaan voimistelu tuli

Mäntsälässä

pääasiallisesti seuraavan, Kouluylihallituksen lähettämän, opetusohjelmien laajuutta käsittelevien 3.3.1881 julkaistun, kirjelmän jälkeen. "Katsoen voimistelun suureen merkitykseen ruumiilliselle kasvatukselle ja erinomaisena

järjestyksellisenä sivistyksen välikappaleena, niinkuin myös siihen eri- tyiseen tärkeyteen, minkä tämä aine onnyt saanutpoikaoppilasten suhteen, yleisen

asevelvollisuuden

toimeenpantua, tahtoo Ylihallitus huo- mauttaajohtokunnille ja opettajille, kuinka tarpeellistaon, ettävoimis- telu enemmin kuin tähän asti otetaan kansakouluissa huomioon, että

sopivaa huonetta ja tarpeellisia telineitä hankitaanym.Kun vuodenaika ja ilma sen sallivat, otettakoon voimistelutunneilla järjestettyjä leikkejä ja harjoituksia vapaassa ilmassa”. Liikunnallisuutta oppilaat joutuivat

harrastamaan

kulkiessaan kouluun 5—20 km:n matkoja, vaikka useilla pitkämatkalaisilla oppilailla olikin asuntokirkolla.

Uusien asioiden edistymiseen vaikutti suuresti pitäjän kartanoiden omistajien suhtautuminen. Myötämielisimmin ja nopeimmin näihin lii-

kunnallisiin

voimanmittelöihin ja erilaisiin kilpailuihin ovat suhtautu- neet

Linnaisten

^ja

Mäntsälän

kartanon valtiaat, myöhemmin Saaren kartanon parooni. Linnaisten kartanon parooni on jopa 1800-luvun lopulla lahjoittanut palkintoja jarahaa sekä pitänyt hiihtokilpailuja ky- lässä. Saaren kartanon parooni on v. 1921 rakennuttanut Saaren Seura- talon "kyläläisille huviksi ja virkistykseksi”.

Vaikka hiihto ja erilaiset kilpailut nähtiin myöstervehdyttävänä sen ajan rappeuttavalle elämäntavalle januorten ja keski-ikäisten kilpailu-

viettiä

pyrittiin ohjaamaan kyllä tietoisesti parempaan, niin se aiheutti vaikeutta jaristiriitaa, koska urheilutoiminta katsottiinyleisesti maalli-

seksi

ja ala-arvoiseksi ja "urheilijaa pidettiin vähän hassahtaneena”, jollainenkäsitys on varsin sitkeästi säilynyt. Yhteiskunnallisten ja valtiollisten

sekasortoisten

olojen lisääntyessä ja vaikeiden kausien seurates-

(15)

16

sa toisiaan oli kunnallisella taholla luonnollista, ettäurheilun asiaa ei kukaan edes rohjennut esittää kuntakokouksissa, joiden edustajat oli- vatkaukana näistäylioppilaiden,^{työväestön} ja kaupunkipaikkojen mo- derneista, ulkomailta tulleista virtauksista ja ideologioista.

Järjestäytyneen urheilutoiminnan alku

Alku-seuranpikapinkojia(vas.)Jalmari,^Pentti jalivari Sipilä. livariSipilän aika^maan- tielläpaljain jaloin 100m 11.2, on loistava^{(v. 1902).}

(16)

17

Vuosisadan

^alussa perustettiin Sääksjärvelle Alku-niminen urheiluseura, joka ryhtyi järjestelemään "urheilullisia harrastuksia” seuran jä- senille ja käymään kilpailuja ympärillä olevien jo perustettujen seurojen kanssa. Tällöin joselkiytyivät ne suomalaisten ikivanhat harrastukset ja

voimanmittelöt tavoitteelliseksi

kisailuksi,

kuitenkin leikinomaisena aluksi.

Kilpailut yleensä olivat ohjelmanumeroita iltamissa, joiden jär-

jestäminen Alku-seuralla oli pääasiallisena. Varsin nopeasti seuran toiminta tyrehtyi epävarmojen olosuhteiden ja osittain seuran johtohenki- löiden erimielisyyksien vuoksi. Myös liian

raskas taloudellinen rasite

Louhilinnasta vaikutti ihmisten kyllästymiseen

seuratoimintaa

^kohtaan.

Sama

kohtalo

lankesi myös v. 1906

toimintaansa

aloittelevan Veli- seuranosalle. Veli-seuran perustaminen tapahtui vuoden 1906 jälkeen, jolloin urheiluaate yleensäkin Suomessa Ateenan väliolympialaisten jäl- keen voimakkaasti virisi ja uskallettiin toimia valtiollisten olojen hel- pottuessa, myös SVUL perustettiin virallisesti 11.3.1906.

Veljen toimintaa hyvin voimakkaasti sävytti kilpaurheilullinen

näke-

mys ja säännöllisyys, joka poikkesi

suuresti

Alku-seuran nuorisoseuro- ja iltamatyylisestä toiminnasta. Kaksi seuraa ei tahtonut sopia samaan kylään ja siksi ristiriidat seurojen näkemysten välillä olivat voimakkai- ta, jopa siinä määrin, ettäeri seuroissa olevia henkilöitä kiellettiin me- nemästätoisen järjestämiin juhliin ja tilaisuuksiin. Kun Alku-seuran jä- senet saivat valmiiksiLouhilinna-talon, oli

luonnollisena

seurauksena, ettämyöspohjoispään urheiluseura Weli tarvitsi

talon.

Enää eityydytty urheilemaan ja kilpailemaan peltojen pientareella ja teillä, vaan urheilua varten tarvittiin kenttä, joka sitten Weljen talkoovoimin tehtiinkin pohjoispään Seurahuoneen läheisyyteen. Nämä yritykset velkaannutti- vat ja väsyttivät urheiluseurojen jäsenet ja seurauksena oli, että Alku- seurav. 1916 joutui lopettamaan toimintansa luovuttaen

omaisuutensa

velkoineen Nuorisoseuralle. Veljen toiminta oli Sääksjärveltä levinnyt myös muihin kyliin ja oli se vireimmillään 1910-luvulla kolmen ensim- mäisen vuoden ajan, jonka jälkeen se aivan itsestään kuoli urheilullisten ja poliittisten ristiriitojen yhä lisääntyessä II

maailmansodan

alun vaiheilla, mutta myösurheiluvetäjien lähtiessäMäntsälästä,poliittisen pai- nostuksen lisääntyessä ja

kateudenkin

hiipiessä yhteisiin rientoihin. Ur- heilun jakautuminen häämötti.

Vuosikymmenen lopulla tapahtui Suomen itsenäistymisen jälkeen myös urheilun jakautuminen. V. 1919 kesäkuun 15. ^pnä Nummisten Työväentalolla päätettiinperustaa työväenvoimistelu- jaurheiluseura, yhdistyksen alaosastonatoimiva, jonka

nimeksi tuli Nummisten

^Työ- väenyhdistyksen Voimistelu- ja Urheiluseura Kunto puheenjohtajanaan Oskari Louhimo, sihteerinään Alina Lahti ja jäseninä Viktori Koivu- nen, Eino Anttila, Vilhard Nyqvist, Emil Johansson. Tähän aikaan muuurheilutoiminta oliyksinomaan Sk-järjestonhoidossa taitäysin la- massa,

kunnes

^vuonna 1924

herätettiin henkiin

"Veliseura”, josta

läh-

tien se on ollut

toiminnassa

tämännimisenä, joskin

erilaisina

^organisaa- tioina pitäjässä. Vv. 1921—22 oli perustettumyösVoima-niminen seura

(17)

kirkonkylään työväenyhdistyksen toimesta, muttasen toiminta loppui aivan pian. Jyske toimi hiljaisena Soukkiossa.

Urheilun toiminnot olivat muuttumassaeikä enää nähty toiminnalle motivaatiota ilman suorituspaikkoja, vaikka vasta 1920-luvun lopulla ensimmäisen kerran Veli-seuran taholla

oltiin

kenttäasian eteenpäin vie- miseksi^päästyniin pitkälle, että Tapaninpäivänä esitettiin Suojeluskun- tatalossanäytelmä "Erämaan

ritarit"

urheilukentän perusrahaston hy- väksi. Pääsylipuista (10 ja 8 mk) kertyi 4200 mk, mutta joka raha käy-

tettiin

myöhemmin muihin tarkoituksiin. Vaikeudet kentän saamiseksi

alkoivat Hirvihaaran kenttäasian tullessa ensisijaiseksi ja pitkällisistä neuvotteluista huolimatta ne jäivättoteutumattapitkäksi aikaa.

Alku-seura oli alku urheilullekin

Mäntsälän I urheiluseuran pöytäkirjan nimilehti lippuineen. (Alku seuran1. kokous oli 6.8.01, ^mutta ^perustettu 28.3.02.).

(18)

19 Heinäkuun 27^pnä 1902 oli kilpailut vireästi alkaneella seuralla^pyö- räilyssä, kuulantyönnössä, väkikapulan vedossa, pika- ja kestävyys- juoksussa. Tämän jälkeen ei pystyttykilpailemaan ennen v. 1904 olojen kiristymistä, muttatällöin kilpailtiin kiertosarvesta 5-ottelussa Monnin- kylän Voiman, Vakkolan Salaman ja Vahijärven nuorisoseuran urheili-

Alku seuran pojai edusluspuvuissa voittoisan^ottelun jälkeen "Sarvi” pöydällä. ⁽¹⁹⁰⁵⁾ (YoValleri Juselius(Tapionlinna).

joidenkanssa, jonka kiertopalkinnon Alku oli on saanut 1905 voitol- laan haltuunsa vuodeksi ja vielä 1906 onpäätettypitää kisat. Usein voit- tanutseurasai määrätälajit. V. 1907 ei kisoja pidetty ja 1908 28pnäke-

säkuuta

pohdittiin jupakkaa, joka oli syntynyt Monninkylän seurojen uudelleen järjestelyjen

seurauksena

ja kylän pohjoispään

Weli-seuran

jäsentenkalastuksen estämiseksi. Viimeisiin Kiertosarvi-otteluihin 1909 ei osallistunut kuin Alku-seuran ottelijat ja niin sarvi jäi Mäntsälään, Louhilinnan palkintokaappiin.

Ainoayhteistyömuoto, jotaAlulla ja Weljelläoli, oli 1909Weljen ke- säjuhlakilpailuihinosallistuminen,mutta ”josta Pukkilan Nuorisoseuran

urheiluosasto

jäi pois jostakin tuntemattomasta^syystä, joka vähensi ylei- sön mielenkiintoa.”

"Heikki

Lehmusto

(Veli) heitti oikealla kädellä keihästä 45 m 10^cm, joka oli paras, yllättävä tulos.”

(19)

”Veli voitti siis uuden hankkimansa kiertosarven vuodeksi haltuunsa, jakuten myöhemmin mainitaan sai sen lopullisestikin haltuunsa. Näi- den kilpailujen yhteydessä pidettiin^myösampumakilpailut, jonkavoitti S. Kasulin jatoisena oli A. Estlander molemmat Veljestä. Päiväjuhlassa oli

vielä

E.J. Toivosen ohjaama sauvaliikeohjelma, iltajuhlassa oli lau- lua,

kaksi

puhetta ja illan kohokohta paininkilpailut, jonkakaikki palkinnot voitti Akilleen edustajat. Kilpailut venyivat puoli kahteen asti yöllä ja niinpä näytelmäkappale jouduttiin näyttelemään seuraavana il- tanakaikille halukkaille ilmaiseksi. Tätä ohjelman myöhään venymistä pidettiin kömmähdyksenä, muttaei kovin pahana,

sillä kaikki

katsojat ja

läsnäolleet

^olivattyytyväisiä ja olihan juhlatsaatu pystyyn omin voimin eikä apuna ollut käytetty helsinkiläisiä, kuten toiset kylässä ovat tehneet.”

Alku-seuran toiminta päättyi 1911 pidettyihin hiihto- ja mäenlasku- kilpailuihin. Tätä ajankohtaa voidaan pitää Sääksjärven Ns-seuran al- kamisajankohtana, vaikka virallisesti ”19.3.1916 pidettiin lopettamis- kokous ja luovutettiin omaisuus Eteläpään

Ns-seuralle.”

Louhilinnan rakentamispäätös kypsyi 1905 syksyn kuluessa, mutta 1.1.1906

Brusilan talossa

^tehtiin rakentamispäätös ja "päätettiinottaa Työväenyhdistys seuran talon rakennushomman yhteyteen, jos Työ- väenyhdistys yhtyy.”

Hirsitalkoot pidettiin 18.1. ja talopiirustukset hyväksyttiin lopullises- ti 4.4.1906. Tässä kokouksessa päätettiin:

"Seuran

jäseneksi voidaan

Sääksjärven Seurahuone (1906 —1960), jokarakennettiinVeljen toimestaja paloi 1960 marraskuussa hirvipeijaisten jälkeen.

(20)

21

tästälähtien

ottaaneitosiakin.”

Tukkitalkoot

olivattuottaneettulosta. ^Pärepuuton päätettyajaa tal-

koilla

^Hanen’in myllylle ripapuut Felix Sainion sahalle ja 7.5. ajetaan talon kivijalkakivet talkoilla. Osa puista oli

Puharonkimaalta asti.

Usein

^on

varmasti

käyty Piurunkosken sahalla vuoden aikana!

Näiden ajankohtien vaiheilla alkoi seura repeillä, sillä joka kokouksessa

alkoivat

äänestykset viedä toiminnalta pohjaa. Suuntaerimieli- syyksiin oli alkanut tulla mukaan poliittisuus, sillä olihan nk. Forssan kokous ^antanuttähän suuntaa ja toisaalta samaan aikaan virallistettu SVULm toiminta, jonka

innoittamana Veli toimi. Talo

valmistui v.

1908 lopulliseen kuntoon ja vihkiäisjuhlat

olivat vuoden vaihteessa.

Veljen ja Alku-seuran väliset näkemys- jamielipide-erot

olivat selvää

enteilyä urheilun jakautumisesta ja myöskin paikkakuntakohtaista vas- tarintaa olevistaoloista, joka selvimmin urheilussa purkautui 1912 Tuk- holman olympialaisissa.

Myös kirjoittelu

1910-luvulla

^oli

kiivasta lehdistössä.

Pieniä katkel- mia taustoiksi sen ajan ajatelmina:

(1910). ”Kun pohjoispäähän rakennettiin suurta seurataloa, niin pa- nivat äijät eteläpäässäpollet aisoihin ja läksivät oman talon nurkkaki- viä hakemaan. Kun pohjoispäässä pantiin toimeen eteviä juhlia, niin

täällä

samoin,

maksoi

mitä maksoi. Toistenpoikien olisi käynyt kylmä

Mäntsälän Veljen hiihtäjät puheenjohtajansa HarryBromsin⁽¹⁴⁾jasiht. Ilmari Sara⁽¹⁵⁾ ympärillä 1913.(Vas. istumassa)Harri Salo,HarryBroms,^IlmariSara, Jussi Koski. ^Takanavas. Frans Jousi,^LauriPirjoNt, OnniNieminen,?, ?, ?,Arvi Linnamäki, Salo, Fr. Palmisto,Posti, ?,Niilo Heimola.

(21)

22

rinki, kuin olisi ollut kysymyksessä kokonaisten voimistelujoukkueiden tai seurueiden kustantamien pitkien rautatie tai maamatkojen takaa juhliin ohjelmaa suorittamaan.”

"Tosin ei voi olla toisaalta huomauttamatta, että tässä ponnistelussa on mentyylivoimaan ja_ruvetturimpuilemaan. Ja asia käy vieläkin sel- vemmäksi, jos kysyy itseltään, mihin täällä on tällä yritteliäisyydellä päästy. Ajatellaanpas vain niitä huveja, jotka Alku on silloin tällöin omin voimin toimeenpannut. Tietenkin on muitakin syitä, jotka ovat tuntuvasti vaikuttaneet

asioihin.

Eräs niistä on se, että muutamaakilo- metriäpohjoisempana on Veljen pesäpaikka ja kun muistaa, että^tämä seura ontoimintansalevittänyt yli koko pitäjän jaettäsen toiminta ly- hyestä alustaan huolimatta on olluttavattomanterhakkaa, niin on Alun suhteen helppo tehdä johtopäätöksiä”.

"Huomenna ja ylihuomenna tapahtuvat Turussa ^tämän vuoden (1913)Viestinjuoksumestaruuskilpailut. Asiantuntija on odottanut niitä mielenkiinnolla siksi, että pitkään aikaan eivät ^seurat ole olleet tasavä-

kisiä, tai paremmin sanoen "epävarmoja” kuin tänä vuonna.

Mutta kuinka olisi käynyt mestaruuden tällä matkalla, jos osaa olisi ottanut myöskin Mäntsälän Veli? Joukkueen kokoonpano olisi tietysti:

800 m Anttila, 400 Gestrin, 200 Jousi ja 200 Palmisto.

Panempa nämä joukkueet rinnan: 1) Edellinen (IFK)

voitti

viime

Mäntsälän Veli^Iviestimestaruuskilpailuissa Sääksjärvellä. Eturivivas. ViljoPuisto, Ilma- ri Juselius.Jussi Koski (FerininJustus), Arvi Linnamäki, Einari Anttila.^Takarivi;Yrjö Linnamäki,?, J. Sinisalo, Arvo Anttila, UrhoCollin (Koski), OivaTuominen, Jalmari Salo (Bergin Jalmari),Kalle Junnila,Yrjö Salander (Salaterä), SeveriTuominen. ^(Puku miesten Iedustuspuku).

(22)

23 KuvassaVeljen voittamatkiertopalkinnot ¹⁹¹⁾—l3. Keskelläkiekonheittojäpatsas, jossa kilpailtiin5-ottelussa(sarvistaloinenon Maaningalla rvaZacheus’enjatoinenHyvinkääl- lä^rvaAunion Fr. Palmistontyttäriä, ^hallussa).Palkinnot kuvattuv. 1911,jolloinVeli sai osan haltuunsalopullisesti. ^Kuvasta tehtiinpostikortti myyntiin.

vuonnaViipurissa Suomen mestaruuden samana päivänä kuin jälkim- mäinen (Veli Mäntsälässä Porvoon piirikunnan mestaruuden; 2) edelli- sen

aika

^oli ^tasan⁴minuuttia, jälkimäisen 3 min. 57,7 sek.; jos Viipurin rataolisi ollut vieläkinkuraisempi kuin jälkimmäisen joukkueenkäyttä- mä, niin oli siitä ainakin seetu,että viestinvaihto kävi yhteen menoon, kun taas Mäntsälässä piti viestiä

800: n

^ja

400: n

rajalla vaihtaa vastak- kain ja kun lisäksi Mäntsälässä molemmat 200 metriä oli pelkkää ylä- maata.

Ylläolevan perusteella olisi Mäntsälän Veljen joukkue ollut ainakin yhtä etevä kuin Helsingin IFK. Että vain nämä kaksi joukkuetta olisivat tulleet ratkaisevasti 1.600 m mestaruudestaottelemaan, sitä pidän sel- viönä! Kumpiko olisi voittanut, sitä en voi sanoa, mutta jos sen olisi

tahtonut

välttämättä tehdä IFK,

niin

yhtä välttämättä sen olisi silloin täytynyt panna Suomen ennätys (3.45,8)

heilumaan!

Ja jos IFK olisi

voittanut. Mitä siitä!

^Jokatapauksessa

olisi

^Suomen

urheilun historiaan

saatu lihavin kirjaimin todistus siitä, että Mäntsälän Veli oli v. 1913 Suomen viestinjuoksumestaruusk. 1.600 m viestinmestaruuttaratkaise- massajasamalla etevin Suomen V. ja U. liittoon kuuluva tällä matkalla kilpaileva seura! (IFK

oli ruotsal. urheilulii.on

^seura).

(23)

Veljennaisten viestin edustusjoukkue vuodelta 1912. Kuva^otettu seurahuoneella. ^Vas.

Toinil.ehmusvuori,Lyyli ^Puisto,Ester^Lehtinen ja JennyAnttila.Urheilijatyltärien paal- iaVeljen ensimmäinenedustuspuku, jossa juostiinPc 4x 100^m;lläPorvoossa.

Veljen poikia Sääksjärven^rannalla urheilukilpailuiden jälkeen^E.J. Toivosen^seurassata- kana oikealla^F. Palmisto. H. Lehmusto, E. Anttila, Sinisalo, Broms, Maunula. Eturivi vas. N. Toivonen, Jousi, Puisto, Koski, E.J. Toivonen(hattu päässä).

(24)

25 V. 1916 lehdessä. ”Kun Mäntsälän urheiluelämä korkeudestaan alkoi painua, ei ole tässä lehdessä lausuttu juuri halaistua sanaa mainitun pi- täjän urheilijoista ^enempää kuin heidän mameestaankaan, vaikka ne olisivat sitten kuin merkittäviä olleet. Olihan esim. E. Anttila kolmen viime vuoden aikana kulkenut voitosta voittoon jasaanut

mainetta

^ja

tunnustusta yli koko maailman. (2 SM, 2 SE, ja 2 MEhallussa, kirj.

huom.).

KinariAnttila^(s. ¹⁸⁹²^-^t)valmentajansa jaMäntsälän Veljen perustajan (20.5.-07), in- nokkaan urheilujohtajan,E.J. Toivosenseurassa.E.^Anttila ("Mäntsälän ori”)onSuo- menensimmäinen kansainvälisesti ^menestynyt^maileri. Voitti 800^{m ja}1500^m:n^SM ¹⁹¹⁵ ja1916. V. 1916 hänjuoksi 1000^m;nja²⁰⁰⁰m:n ^ME:(.HänomistiSE:1800 m:lläja 1500 m:llä(vv. 1916-21).Anttilanurakatkesi vaikeaan haavoittumiseenSääksjärventaistelussa

1918.

Ihmiset olivat kuin raivohulluja kaikkea sitä vastaan, mitä tapahtui Mäntsälän Veljen nimissä ja sen toimintapiirissä, niin että yksityiset henkilöt, jotka olivat vuodesta vuoteen panneetkaiken kykynsä ja voi- mansapitäjän urheiluelämään ja samalla henkisen tasonkohottamisek- si joutuivat lopulta sellaisen parjauksen,

sellaisen

tyhmän ja yllättävän

kohtelun

^esineeksi, muttaheidän oli kirvelevin mielin jaomastakohdin jätettävä oman onnensa nojaan kaikki se mikä hellittämättömän työn

tuloksena

oli Mäntsälän urheiluelämän kohottanut korkeammalle kuin sillä

haavaa

missään muussa maamme pitäjässä.

Taas 1918 alkaamielipiteiden vaihto urheiluasioista: "Harvoinpanä- kyy enää tämän lehden palstoilla rivejä, jotka kertoisivat urheilukipi- nästä ja harrastuksista pitäjässä. Jossakin määrin ne kuitenkin vielä

(25)

ovat meillä paikkakunnallamme, entisestä on kuitenkin vain hämärä haamu ^jäljellä.

"Toisenlainen urheiluharrastaja nostaa päänsä pystyyn, kun näkee nimen Veli Mäntsälä,niin johtuu heti ajattelemaan tämän nykyään niin vähäpätöisen urheiluseuran kerrassaan loistavaa menneisyyttä. Sitä aja- tellessa _tuntee olevansa tarumaailmassa, tuntee näkevänsä kirkkaan tähden, joka sammuu yhtä nopeasti kuin on syttynytkin. Ajatelkaapa vain maalaisurheiluseuraa, jonka jäsenluku nousi kolmannelle sadalle ja joka oli eittämättömästi Porvoon piirin etevin urheiluseura. Eisyyttä ihailla sitä asian harrastusta, joka esiintyi nuorisommekeskuudessa, ei myöskään syyttä kadehdita meidän muistimme mennyttä aikaa. Voi- daan sanoa, että silloin Mäntsälässä urheiltiin oikein hartiain takaa.

Suuriarvoista Veljen kesäjuhlaa vietettiin useana kesänä juhannuksena kirkonkylässä. Siellä kiisteltiin viestistä tulisesti Veljen eri osastojen Ensimmäiset ^SM-kisalpidettiin yleisurheilussa 1907jahiihdossa 1909.SVULperusti 1910 erilajeja^vartenjaostoja,mikä tehosti lajientoimintaa.SVULtoimi tiiviisti urheilu-jalii- kuntatoiminnanparissa. Politiikkapyrki josilloin mukaan urheiluun, muttaSVUL:nkes- kushallitusesittijo15.maaliskuuta1908 seuroilletoivomuksen "etteivoimistelu-jaurhei luasioila sekoitettaisi valtiolliseenpuoluelaisleluun,sillä SVULäIaja politiikallaei ole te- kemistä toistensa kanssa". Tätäperiaatetta SVULnoudattaatänäkinpäivänä.

Porvoon urheilupiirioli perustamassa v. 1906 toistamiseenSVUL:a. Mäntsälän miehet, mm. K.J. Toivonen, olivat taas voimakkaasti Porvoonpiiriäaikaansaamassa. Mänlsäläs- lä oli voimakas^edustus 1930-luvullaUudenmaanpiirin perustamisessa, jostalähtien edus- tuksemme jo ennenMU:la ^lässäpiirissä on ^ollut laaja jatkuenedelleen.

Weljen urheilu-ja voimislelulytöl seuran pj.K.J. Toivosen^kanssa juhannuksena ^1912.

(26)

27 kesken, parastaan pani jokainen. Voittajina mäntsäläläiset palasivat aina

pm-kilpailuista.

1000 m:n viestissä Mäntsälä usein pystyi kilpailemaan

maamme

etevimpien urheiluseurojen kanssa.

Kauan ei tätä loistokautta kestänyt, syntyi erimielisyyttä ja sen seu-

rauksena

oli tietysti hajaannus ja koko urheiluelämässämme yleinen taantumus. Soukkioon perustettiin kyllä hetimiten voimistelu-ja urheiluseura Jyske, joka joltisenkin lailla toimivana on säilynyt näihin saakka. Sen ansioksi voidaan kuitenkin laskea niinkin vilkas urheiluelämä, joka

Soukkiossa

on ollut havaittavissa. Liitän tähän matkaan niin oman kuin useiden muidenkin mänlsäläläisten urheiluystävien toivomuksen.

Me odotamme sitä hetkeä tervetulleena, jolloin pitäjämme urheiluvoi- mat ovatyhdistyneet yhdeksi kokonaisuudeksi, sellaisiksi jommoisena olemme ne kerran nähneet ennenkin. Ensi kesänä luokaamme uusi Veli

uuteen vapaaseen Suomeen. Sitä iloa tervehtivät urheilijamme näiden

hajaannusvuosien

jälkeen. Uudelle Velille tulemme kohottamaan kol-

minkertaisen

eläköönhuudon. Kaikki sääksjärveläiset, onkimaalaiset, ohkolalaisel,kirkonkyläläiset ja soukkiolaiset luomaan voimakasta yh- teishengen elähdyttämää voimistelu ja urheiluseuraa. Ja luokaamme se

sellaisille

kulmakiville, jotkapysyvät pystyssä halki vuosikymmenien.”

Edelliseen ilmestyi vastinetta: "Mäntsälän Veljen monihaarainen joh-

to oli siksi tiukalla, sanoisinko siksi valistunutta koko pitäjän^parasta harrastavaa, seikka, josta seuran suuruus ja maine suurelta osalta oli kasvanutkin, ettei erimielisyyksiin syntynyt edes aihetta. Minä kyllä muistan, että se oli juuri Soukkien piiri yksin, jokaseurasta erosi ja

mainitsi sanomalehdessä eronsasyyksi sen puolueellisuuden, jonka alai- seksipiiri oli muka keskusjohtokunnan taholla joutunut. Mutta samalla minä tiedän,että syynä Soukkienpiirin menettelyyn ei ollut erimielisyys enempääkuin puolueellisuuskaan, vaan se itsekäs ja nurkkakuntainen katsontakanta, mikä Soukkien ja Sälinkään kulman johtomiehelle Os- kari Lylykorpi-vainajalle oli ominaistamyös urheiluasioissa. Niin har- ras urheilumies kuin vainajamuutenolikin. Ei erimielisyys, vaan mah- tavan rakennuksen sortumiseen ja lopulliseen lahoamiseen olivat vai- kuttamassa muut syyt.

Vastinetta

edelliseen kirjoitukseen: "Mitkähän ovat voittamattomat esteet, jotka ajaisivat hyvän asian karille ja jotka pakottaisivat pysy- mään kaitana uudistuksena. Otaksun, ettäon tarkoitettu nykyään val-

litsevia

syviä kuiluja puolueiden välillä ja muutenkin epävarmoja olo- suhteita, jotka tietysti ovat haitaksi. Ehkä kovinkin puolueettomuuden säilyminen, varsinkin,

mitä

^johtoontulee, tuli vaikeaksi, joskaan ei

voittamattomaksi.

Josjotakin vielä jasyystä korostaisin, niin oli erito- tense, ettei ollut vain kysymyksessä vielä

mitään

uuttaurheiluseuraa, ei

sinne

päinkään, entisen korjauksesta vaan oli kait puhe. Urheiluseuroja onollut täällä joliikaakin ja ne nykyisetkin kykenevät tyydyttämään ur-

heilutarpeemme

ainakin lukuisuuteensa nähden, vaikkei mihinkään muuhun.”

(27)

Pitäjäseuran taustat ennen ^MU:ta

Veljen osastoja oli v. 1911^perustettukirkonkylään Onkimaalle,Kau- kalammille ja

toimintaa

^alkoivat ^Soukkio, ^Sälinkää ^{ja Ohkola.}

Pääpaikka oli Sääksjärvellä, jossa oli alkeellinen, ainoa kenttä ja juoksurata.

Vuosina 1917—1922 ei

sanottavasti

Veljellä ollut toimintaa, sillä 1913

Soukkien

^osasto loppui, kun perustettiin Jyske-niminen kyläseura Os- kari Lylykorven ollessa puuhamiehenä.

V. 1924 uusin voimin herätettiin urheilua perustamalla Veli-seura kir- kolle. Sen ideamiehenä oli Sk:n paikallispäällikkö, mutta seuran johto koostui

urheilumiehistäkin.

Mäntsälän Weil I. merkki 1920-luvulla.

(28)

29

Mäntsälän Veli 1930-luvunpesäpalloili joidenrintamerkki.

Toiminta oli ripeää ja entisen suuntainen kyläosastoajattelu nousi

esille.

^{1925 oli}

seuraavissa

kylissä Veljen toimintaa: Kirkonkylä, Sääks-

järvi,Ohkola, Onkimaa, Sälinkää, Kaukalampi ja Saari.

Vuonna 1926 vuosikokouksessa 10.1. Kunnantalolla päätettiin siirtyä osastojärjestelmään seuraavin perustein:

1. Osastot toimivat itsenäisesti ja valitsevat osastoihinsa puheenjohta- jan, jonka

tulee

kuulua myös seuran johtokuntaan ja sihteerin.

2. Seuran jäsenten merkitsemis- ja

vuosimaksu

on

maksettava

seuralle, eikä osastolle, samoin menetellään kannattavien jäsenten osalta.

3.

Yleisiin

menoihin on osastot velvolliset ottamaan osaa, joka kanne- taan osastoilta seuralle jäsenluvun prosentin mukaan. Tässä tapauk- sessa _ovat

kannattavat

^jäsenet^vapaat,

toisin

^sanoenheitä ei lasketa, maksujen suorituksessa jäsenlukuun.

4.

Yleisten

kilpailujen ja juhlien järjestelyssä toimitaan yhteisesti.

Osastoja perustettiin 4: Kirkonkylä, Sääksjärvi, Ohkola, Sälinkää.

Tässä

kokouksessa

oli puheenjohtajana Väinö Lindberg ja sihteerinä Yrjö Apponen.

(29)

Väin»Nyberg,Ida Koivisto, OivaTuominen. ImpiVirtanen,OivaVirtanen, AlmaLeino.

Kmil Leino, IdaKloheimo ^(Laine)ovat ahertaneet^Jyskeen urheiluneteen.

Jyskeen I tilinpäätös.

(30)

Hiihtomuotia 1910-luvulla.^Vas. Alma Leino, joka oli ^aikanaan Mäntsälänkärkipään hiihtäjiä, edusti Soukkion Jyskettä.

31

(31)

KuvassaMänls.Veljen pesäpallojuokkue (SK-joukkue) Pornaisissa. (Pelipaikka Kippilän piha).

Veljen parhaita juoksijoita 1920-luvulla. Einari Anttila, VäinöLindberg, Jalo^Aromaa, Verner Anttila, Viljo Hannula.

(32)

33

1925vieraili maailmansprintterikuningas CharlesPaddock(maailmanennätys 10.4.)Suo- messa. Paddock voittaakilpailut Helsingissä.Helle,jotamainittiinpohjolan sprintteriku- ninkaaksi. oli loinen.

SVUL.n!X voimistelujuhliin ottiosaa v. 1927näin komeaedustusjoukkue. (Kivinen)A -h

htl~ n .

na’ V- Haukkamaa’Niinivirta, U. Palin, Haukkamaa,Lindberg, Sare-

nius,Mikkonen H. ^s

(33)

34

Kun sitten suojeluskunnan talo valmistui pitäjän yhteisen uurastuk- sen tuloksena, voitiin Veljen toiminta keskittää sinne, jolloinosastot toiminnallisesti unohtuivat ja johdostakin tuli kirkonkyläkeskeinen ja kun vielä Veli saivapaasti käyttää taloa iltamain järjestämiseen oli Vel-

jen ja sen kirkonkylän osaston toiminta yksi ja sama asia.

Säännöt eivät olleet hyväksytyt yrityksistä

huolimatta

ja

toimintaoh-

jeen 3. kohta pakotti osastoja (jopa Veljeä) kannatusjäsenvaltaiseksi.

Tältä pohjalta ymmärtää, että jäsentilastoissa osastojen jäsenmäärät ovatalhaiset. (Tämäkeskittymispelko on haitannut MU:n sääntöuudis- tusta).

1930yritettiin Jyske sulauttaa yhteen Veljenkanssa, muttakumpaan- kaan kokoukseen ei saapunut Jyskeen edustajia, joten "yhdistäminen raukesi tällä kertaa”, kuten pöytäkirjassa mainitaan.

Veljen Nikinojanosastonjoukkue SVUL:nX voimistelujuhlissa harjoitusten lepotauolla Pallokentällä^(1930).Vas. Vietti Laine,GideonRantala, Oiva Kujala,LauriAjo,LeoAjo (Laurintakan),Ensio Aaltonen, Evert AnttilajaHeikki Kujala (joukkuetta johti Olavi Kujala).

Veljen toiminta oli suppeata ja

nuorisotoiminta

oli unohdettu lähes kokonaan tai sitä

edelleen

ylläpiti suojeluskunta poikaosaston nimellä.

Vähäisiä nuortenomiayrityksiä omine ohjelmineen syntyi. Sääksjärvel- lä oli urheiluseuranpuutteessa syntynyt poikajoukon muodostama mi- niurheiluseura, jonka nimenä oli Metsäkulman Kisaveikot. Kokoavana voimana oli SääksjärvenVeljen perustajajäsen Oskari Tuomisto ja var- sinaisena johtajana hänen poikansa Kauno (kaatui 13.3.-40) veljineen.

(34)

35

Metsäkulman

pojat eivät

halunneet

kuulua Veljeen, koska ”nuoret

tunsivat

ajatuksenvieraaksi, jopa vastenmieliseksi sen nuoria ymmärtä- mättömän ylpeän asenteen vuoksi”.

Myös koulu tuki urheilua ja eräissä kylissä järjestettiin opettajien ohjaama varojen hankinta koululaisurheilun

kehittämiseksi

(mm. kirkon- kylä, ^Sälinkää, Soukkio, Sääksjärvi) juhlineen ja kilpailuineen. Mm.

Soukkien

^opettajaSalo, innokasurheilumies, sai aikaan Lukon hyppy- rimäen Lassilan lahjoittamalle maalle.

Ilmari Helle, (5.1.1900, ^kaatui 4.3.-40) 1920-luvulla Suomen parhaimpiapikajuoksijoita ja myösPohjolankärkeä,^{voitti 100} m:nSM1925-27(ja4x¹⁰⁰m:llä1928).Olimaaotteluedustaja- na. SivusiRailon 100m:n SE10,8 v. 1926.

(35)

Samoihin

aikoihinsyntyi Helteen innoittamana ja järjestetyn urheilu- toiminnanpuutteenaNykullan Jymy poikien omana yrityksenä. Nykul- lan Jymy syntyi Pentti Heinon, Heikki Nikulan, Aarne Railon, Manu Niinivirran, Oiva Tuomisen ja Antti Riihimaan

touhuamana.

^Järjestet- tiin kilpailuja

milloin missäkin

ja pieni urheilupaikkakin oli Nykullan tienoilla.

Vertailukohtaa tuloksilleen hakien pitivät Nykullan Jymy ja Metsä- kulman Kisaveikot v. 1929—35 aikoihin useita keskinäisiä otteluja. Ver- so oli urheilullisesti valppaampi ja^nuoret kaipasivat myös järjestäyty- nyttätoimintaa,siksi se poimi osastokseen Sääksjärven pojat ja^tytötja lisäksi Veljen alueelta liittyi toisiakin Versoon.

Veljen pesäpallojoukkue ^(vas.)ÂarneAsikainen, Ilmari^Helle,ÔnniUusi-Simola, ^Jalo Aromaa, Harri Mikkonen, Reino^Krakau, ÔlliSara,Ragnar Sarenius.

Näihin aikoihin lisääntyivät

edustusottelut erilaisina

^seura-^{tms. otte-} luina, ja Verson toiminta veti

aktiiviset

nuoret mukaansa, jolloin Veljen kyläosastotoiminta lamaantui. Urheiluseurojen toimintaa häiritsi urhei- lullinen kahtiajakautuminen, työväenyhdistysten poikaosastot, suoje- luskuntien voimakas urheilutoiminta ja jopa eräiden urheilujohtajien erimielisyydet. Epäluulot olivat suuria

1930-luvulla

ja jatkuen vielä MU:n perustamisen jälkeenkin.

Tilintarkastajatovat myös

1930-luvun

alussa useamman kerranpuut- tuneet rahavarojen hoitoon tilintarkastuskertomusten perusteella ja ei-

(36)

37

Seuraotlelu ^PL(takana) ^Veli 30.9.-29jaoli 4. seuraolteluja sen voitti PU 65—42.

Edessävas. A. Lassila, J.^Aromaa,Lindgren, O. Sara, J. Helle, L. Ajo, A. Melart, V.

AlanderjaR.Sarenius^(kuvaPU:n historiikista)kuvattuKirkonmäellä, jossaoli alkeelli- nenkenttä ^nyk. kunnantalon ja museonvälillä.

MäntsälänVeljen joukkueita:Ikyläjoukkue (takana vas.)PojuHannelius, Veikko Vuori- nen, Saari, Ilmari Helle. Kaunismäen joukkue (keskellä) sanottiin myös Hämeentien joukkueeksi.HarriMikkonen,AarneNiinivirta, Väinö Raitanen,Ragnar Sarenius.IIky- läjoukkue^(ns.Keskikylän joukkue)Reino Vuorinen. IlmariLilja,Paavo Kunnas,jaJussi Lilja.

Mäntsälän urheilun ja MU:n vaiheita : Mäntsälän urheilijat 40 v. 13.1.1986 : Osa 1/2 · DIGI