Näin kirjoitettiin 20-vuotisen seuratoiminnan jälkeen: "Mäntsälän Urheilijoiden joukkuelajeja voidaan pitää keskitasoa terävämpänä

kun-tourheiluna, jollaisena se on ollut liian kauan, siitäkin huolimatta, että olosuhteet eivät ole olleettyydyttävät niin pelaaja-aineksen hankintaan (väestöpohja ja muuttoliike) kuin

tukeenkin

(salit ja

taloudellinen

tuki)

nähden. Yleisurheilun

osalta silmät ovat avautuneet nopeammin. Seu-ranyleisurheilullinen kivijalka on ollut luja ja nimi on vetänyt urheili-joita Mäntsälän Urheilijoihin sen jälkeen kun seura ryhtyi 1960-luvun lopullatoteuttamaanylemmissä johtoportaissa ja myöhemmin piirissä-kin esitettyjä

minimivaatimuksia

urheilijoiden tukemiseksi tuloksiin pääsemiseksi. Tähän

antoi

^myös

tilaisuuden taloudellisen kuristusotteen

heltiäminen vähitellen lisääntyvinä

määrärahoina

urheilulle

tulokana-89 vien lisääntyessä jase, ettänaapuriseuroissa asioihin ei oltu havahduttu yhtä ripeästi kuin

MU:ssa

tai ei ollenkaan. Lisäksi ympärillä olevien seurojen osuudet suurtenkin väestökeskusten asukkaista olivat useiden seurojen kilpaillessa asiakkaistaan paljon pienemmät kuin MU:n

pitä-jäseurana. Näihin nimellisesti suuriin pienseuroihin kasvoi vain muuta-mia "huippuja”, joidenharjoittelu yksin oli vaikeaa, jolloin toinen toi-sensa jälkeen urheilijat

hakeutuivat

^{Mäntsälään} ja näin MU laajensi re-viiriään. Piirissä varsin nopeasti nousi ikävä vastareaktio ja syrjimis-vimma johtotasollaseuraan, missäpyrittiin tunkeutumaanmyöstukien urheilijan vaikeuksiin eikä vain pitämään urheilijaa pelinappulana, jon-ka

tilalle tulisi

toinen. Myös muuttoliike toi Mäntsälään huippu-urheilijoita, joskin usein veikin

niitä.”

Tältäpohjalta lähti

alkuun

organisaationmuutosMUrssa. Seura pyr-ki tavoitejohtamiseen jauuteenseuraorganisaatioon. Urheilu on laajen-tunut ja määrätietoisesti on pyritty tehostamaan jaostojen itsenäistä

toi-mintaa.

Useat jaostotovat pyrkineet seuraamaan suunnistusjaoston kil-pailullista

aktiviteettia.

Kun MU:n

hallitus

jahkaili ja lopulta teki kielteisen päätöksen uuden tuntemattoman bingopelin käynnistämiseksi monien hallituksen jäsen-ten ihmetykseksi, sanoi pyöräilyjaoston puheenjohtaja Ailo Brunou:

"Pyöräilyjaosto hoitaa asian ja vetää bingoa!” Tässä vaiheessa ei arvat-tu, ettähetken kuluttua jaostollaoli tuloja pelistä niin paljon, että halli-tus joutui^{päättämään} pelin

siirtämisestä

erilliselle, hallituksen valitse-malle toimikunnalle. Bingo muodosti ajallaan lähes pääasiallisen tulo-lähteen seuralle.

Seura on järjestänyt useita suuriank. autobingoja, jotka aluksi me-nestyivät tyydyttävästi, mutta

viimeinen

väärään ajankohtaan osuneena lohkaisi saadut voitot lähes kokonaan. Myöhemmin säädöksetovat

ra-joittaneet suurpelien mahdollisuuksia. Pyöräilymiehet ovat tehneet voimakkaan jaraskaantyönMU:n taloudellisen aseman kohentamisek-si.Myöskin hiihtojaosto sekä yleisurheilujaostoovathoitaneet osuuten-sa tulojen

saantiin

ravintolatoiminnalla sekä Mäntsälän Lavalla että Seuratalolla. Tuotto talkoovoimin suoritetusta työstä ei ole ollut työ-määrään ja vaikeuteen nähden edes välttävä ja siksi ravintolan pito-oikeus on välillämyyty määrätystä summasta pääsylippua kohti. Jaos-tojen toiminta tähtää lähinnä urheilullisen

sektorin

hoitamiseen ja

ke-hittämiseen,

ei sille

täysipainoisesti

voidakaan

sälyttää taloudellista vastuuta. Myöhemmin järjestysmies- ja huvien vastuutoiminta on

pääa-siallisesti ollutmäärätynaikataulun mukaisesti eri osastojen hoitamina.

On voitu havaita, että alkanut nappulaurheilutoiminta on kivijalka MU:n urheilullejanostaakykyjä myös omastapitäjästä. Sen

kehittämi-seksi

^{on työmaata}

urheilumiehille.

Osastojen laaja-alainen toiminta alu-eensa väestön vähetessä on pysähtynyt, johonkylien urheilumiehet eivät olepystyneettaijaksaneet löytää ratkaisua. On pyritty toimimaan entis-tä toimintasuunnitelmaa noudattaen, jota on toteutettu, mutta mikä on tavoite?

Kansainvälisten Heinäkuunkisojen yleisöäkeskuskentällä. Kisat saivat katsomon valmis-tuttua useina kesinälaajansuosion.

Imppavetää jatakana toisia "Koplan” juoksijoita.

Tulokset hyviäkentän kuntoon nähden.

91 Mäntsälän urheilun85-vuotistaipaleella on jokaisen sukupolven aika-naollut nousuja ja laskuja urheilussa,mutta myös ongelma varallisuu-den myötä. Seuran nousu on ainatuonuthajaannusta ja diskriminointia tai arvovaltakiistoja. Useat

ansioituneet urheilumiehet

ovat poistuneet katkeroituneinakin ja syrjäytettyinä ikäpolvien, lajien tai monivivah-teisten henkilö- tai muiden poliittisten näkemysten värittäessä ratkaisu-ja. Urheilun voimakas taustapeli on värittänyt koko MU:n 40-vuotista toimintaa.

Useimmin

rajut siirrot ovatlaskeneet urheilutasoa jasuuret

henkilövaihdot

vieneet parhaan asiantuntemuksen seuratyöstä. MU:ta ovat jotkut pitäneet mahtitekijänä! Urheilussakin pitäisi jokaisen ikä-polven laatia ohjelmansa edellisten urheiluideoiden kehittämisen kautta niitä kivijalkana käyttäen ja sitten kehittyä ajan ilmiötä seuraten taval-laan ei vain oman linjansa suppea-alaista linjaa noudattaen.

Hajoittavana

ilmiönä

^on myös vapaaehtoisen työvoiman ja talkoo-hengen katoaminen seuratyöstä. Palkattu kunnallinen urheilutoimi ei oletäysin synkronisoitunut seuratoimintaan tai päinvastoin.

Pari esimerkkiä kuvannee suhtautumista eri tasoilla. Kentän valmis-tumisen aikoihin rakennettiin silta seurataloltajoenyli rak.mest. Multa-sen piirustusten

mukaisena

^Arvo

Weckströmin

urakoidessatyön.

Sillan rakentamista

vastustettiin kuten

kentäntekoakin

ja mainittiin, että

"seurakuntalaiset eivät tarvitse siltaa, he ehtivät kirkkoon kirkkosillan-kin kautta, vain kuntalaiset tarvitsevat sen.” Ongelmat olivat useinkirkkosillan-kin vahvojen taustavoimien näkyviä ilmentymiä.

Tällöin

nähtiin

liikunnan

ja urheiluntuovanpahuutta,muttasamalla senpelättiin hajoittavan valtarakenteita.

Vielä varsin pitkään MU-laisia pidettiin liian radikaaleina, kun he pyrkivätantamaan vapaa-ajanviettomahdollisuuksia kaikille, niillekin, joillamuutenniitä

ei olisi ollut.

^{Seuris oli} pidetty, hyvin hoidettu, suu-rien joukkojen huvipaikka, joka toi talouteen

tarvittavaa katetta

urhei-lijoiden tukemiseen laajalla rintamalla, muttasamalla^kylänkasvamisen

myötä lisähäiriötä ympäristölle. Syntyi eritasoisia paineita, jotka vähi-tellen osaltaan kiristivät epävirallista ja virallistaotetta. Tanssit ja huvit päättyivät

vain silloin tällöin

tapahtuvaksi, mutta

häiriöt eivät ainakaan

vähentyneet vaan siirtyivät laajemmalle alueelle.

MU on tasoittanut mielipide-eroja ja ollut vahvasti kehittämässä Mäntsälää siitäkin huolimatta, että mainitaan usein kuullun: ”Neovat taas niitä MU:n touhuja!”

Jaostojen

välinen kitka

ja

liiallinen

"kilpailuhenki” helposti johtaa jaoston

muuttumisen

toiminnassaan erikoisseuraksi ei itsenäiseksi toi-mivaksi yleisseuran orgaaniksi. Osastojen edustajat näkevät

olevansa

kyläosastojen edun valvojia MU:n

korkeimmassa

elimessä,

hallitukses-sa,eikä keskusseuran edustajia, joidenratkaisut eivät aina ole yhteneviä osaston mielipiteen kanssa.

Seurauksena

on ollut, että

varsinaiseksi

päättäväksi ja toimivaksi elimeksi on noussut hallituksen työvaliokun-ta.

"Asioiden hoidossapitää urheilun kohottaminen asettaaetusijalle ei-kä henkilökohtaisen katkeruuden ^antaakaivaa MU:n arvoja,” on pai-notettu jo 1960-luvulla. MU:kin on Mäntsälää rakentaviavoimia, jonka työ nuorison ohjauksessa havaitaan senpuuttuessa. Se on

itsenäinen

yritys, jokaauttaapitäjäämme eniten vastaavansuuruisista yrityksistä, jos vertailukohdaksi asetetaannuori, elävä materiaali, josta tuottoaei näy tilinpäätöksistä.

Tukholman katuviestinlähtijät 1962.Jouko^Kärpänen,Ensio Tanninen, Nils Westermark, TaunoNykänen, Pasi Nieminen, Ilmo Suikkanen, Ilmari Kurkivuori^{ja Sakari}Peltomäki (Jokke jaNisse johtajina).

Vuoden 1968

suurimmaksi

tapahtumaksi

muodostui eittämättä

Juko-lan Viestin järjestäminen Mäntsälän Kaukalammilla. Yleisurheilun ja hiihdon osalta on luovuttu suurten kansainvälisten ja kansallisten kil-pailujen järjestämisestä. Ne on katsottu taloudellisesti kannattamatto-maksi ja talvella suurkilpailujen järjestäminen vähälumisessa

Etelä-Suomessa

^on

erittäin vaikeaa. Erikoisesti

^on mainittava, että nyrkkei-lyssä on ensimmäiset Pm-mitalit tuotu Mäntsälään.

Toiminta-alue

ur-heilussalaajenee, sillä Saaren ja Levännen kylät ovat liittyneet osasto Ilvekseen ja näin nämä alueet on saatu osaston puitteissa MU:hin.

93 Mäntsälässä^onollut aina kauniita nopeakinttuisia tyttöjä. ^(Pmtuli).

Suunnistuksessa Jukolan Viesti ja Venlojen juoksu muodostuivat tä-hän asti suurimmaksi Suomessa järjestetyksi kilpailuksi, joihin otti osaa 2189osanottajaa. Yhteensä Mäntsälässä järjestettiin48 kilpailua, joihin osallistui 3429 osanottajaa. Kilpailujen pääratamestareina toimivat Anssi Laine ja apulaisena Mikko Laakso. Suunnistuksessa muutenkin vuosi oli ansiokas. Nl6-sarjassa Päivi Saarinen saavutti SM:n. Naisten sarjajoukkue saavutti hopeaa liiton Cup-kilpailuissa. Joukkueen muo-dostivat MU:n suunnistajien

tukirunko:

^{Päivi Saarinen,} Kaija Koljo-nen,

Orvokki

^Salonen ja Aune Jalava. Jukolan Viestin suurimman vas-tuun kantoi Leo Salonen ja päätoimikunta. Organisaatiossa oli useita satoja henkilöitä.

Jukolan

Viestin perustavakokous oli 17.7.-67. Toimi-kuntaan eri toimintojen vastaavina valittiin yli 60 henkilöä ja heidän li-säkseen järjestelyihin

osallistui

yli 300 henkeä. Puheenjohtajana Urho Koivisto,

siht.

^MikkoLaakso, kilp.joht. Leo Salonen ja pääsihteeri Leo Mikkonen.Kilpailujen suojelijana oli ministeri Eljas Erkko. Organisoinnin kilpailukoneistolle hoitivat J. Helenius ja R. Vuorinen sekä toimistossa pää-vastuun Virpi Kurki vuori.

SLL;n ratamestaruuskilpailuissa saavutti liiton mestaruuden N-sarjassa Orvokki

Salonen.

Piirinmestaruuskilpailuista tuotiin yhteensä 28

mitalia.

Seurana MU oli Suomen paras suunnistusseura. Yleisurhei-lussa MU on kohoamassa ylivoimaisesti

voimakkaimmaksi

Uudenmaan seuroista ja vuoden piirin maastojuoksumestaruuskilpailut Nummella

"Jukolassa” oliautopoikineen pellolla.

näyttivät milteipä MU:n jäsentenvälisiltä kilpailuilta. Yleisurheilukil-pailukausi aloitettiin ensimmäisellä Mäntsälän Maratonilla, jonka voitti seuran omamies Ensio Tanninen,Rauno Mattilansijoittuessa toiseksi.

Menestys muodostui odotetun kaltaiseksi niin SM-tasoisissa kilpailuissa kuin Pm-tasoisissa kilpailuissakin. A-, B- ja C-poikien ja tyttöjen

seuro-jenvälisenCupin Mäntsälä voitti Lohjalla 147 pisteellä. Lidingö Loppet (13.10.) juoksussa seura oli neljäs. Kilpailun suoritti loppuun 1481 juoksijaa. Impivaaran juoksussa MU oli ylivoimainen 29 minuutin erol-la seuraavaan.

Pyöräilyssä MU yrittää

viedä

koko piirin pyöräilyä eteenpäin. Piirin parhaaksi pyöräilijäksi valittiin Olavi Aalto

MU:sta.

Ampumahiihdossa MU yltää kahdeksannelle tilalle koko

Suomessa.

Vuoden

kaikki MU:nampumahiihtokilpailut järjesti Verso.

Nyrkkeilyjaosto on harjoitellut ahkerasti ja kuten mainittu ensimmäi-set piirinmestaruudet tulivat Mäntsälään. Nyrkkeilyjaoston puheenjoh-taja vuosikertomuksessa mainitsee seuraavaa: ''Onpahan tullut todet-tuapitkinvuotta tosiasioiden tärkeyttä. Se on sillälailla,että nyrkkeili-jä, joka

ilman

harjoittelua luulee olevansa nyrkkeilijä... Vettä: Lääkäri:

In document Mäntsälän urheilun ja MU:n vaiheita : Mäntsälän urheilijat 40 v. 13.1.1986 : Osa 1/2 · DIGI (sivua 87-93)